Pohdinta-asiakirjat EU:n tulevaisuudesta

Blogikirjoitukset Ennennäkemättömät haasteet ja Rooman julistus sekä Euroopan unionin tulevaisuus ja tila 2017 kehystivät puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin valkoista kirjaa tulevaisuudesta ja tulevaa puhetta Euroopan unionin tilasta. .

Juncker on luvannut yhteenvedon EU:n tulevaisuuskeskustelusta - Twitterissä tunnus #FutureOfEurope - puheessaan Euroopan unionin tilasta - Twitterissä #SOTEU sanoista State of the European Union - Euroopan parlamentissa 13. syyskuuta 2017.

EU:n komissio lupasi 1. maaliskuuta 2017 valkoisessa kirjassaan Euroopan tulevaisuudesta COM(2017) 2025 osallistua tulevaisuuskeskusteluun esittämällä lähikuukausina keskusteluasiakirjat seuraavista aiheista (s. 18):

• EU:n sosiaalisen ulottuvuuden kehittäminen;

• talous- ja rahaliiton syventäminen kesäkuussa 2015 esitetyn viiden puheenjohtajan raportin pohjalta;

• globalisaation hallinta;

• EU:n puolustuksen tulevaisuus;

• EU:n rahoituksen tulevaisuus.

Pohdinta-asiakirjat

Julkistamisvaiheessa komissio siirtyi käyttämään käsitettä pohdinta-asiakirja (reflection paper) temaattisista keskusteluasiakirjoista.

Sosiaalinen ulottuvuus

Euroopan unionin tavoitteena on SEU-sopimuksen 2 artiklan mukaan erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous, mikä tarjosi lähestymistien kahdentoista blogikirjoituksen sarjalle. Linkit komission pohdinta-asiakirjaa edeltäviin kirjoituksiin löytyvät otsikon EU social market economy and social pillar alta.

Komissio 26. huhtikuuta julkaisema tiedote IP/17/1008 ensimmäisestä pohdinta-asiakirjasta tarjoaa pikakatsauksen unionin sosiaaliseen ulottuvuuteen.

Viralliset asiakirjat löytyvät suomeksi (ja muilla EU-kielillä) oikeusportaali Eur-Lexin kautta:

Pohdinta-asiakirja Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta; Bryssel 26.4.2017 COM(2017) 206 final

Liite asiakirjaan Pohdinta-asiakirja Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta; Bryssel 26.4.2017 COM(2017) 206 final ANNEX 1

Liite asiakirjaan Pohdinta-asiakirja Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta; Bryssel 26.4.2017 COM(2017) 206 final ANNEX 2

Globalisaation hallinta

Toisena Euroopan komissio julkaisi pohdinta-asiakirjan globalisaation hallinnasta, josta tiedote IP/17/1230 kertoo lyhyesti.

Oikeusportaali Eur-Lex tarjoaa pohdinta-asiakirjan myös suomeksi:

Pohdinta-asiakirja globalisaation hallinnasta; Bryssel 10.5.2017 COM(2017) 240 final  

Talous- ja rahaliitto

Komission tiedote IP/17/1454 ilmoitti 31. toukokuuta 2017 uudesta pohdinta-asiakirjasta; tällä kertaa Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) syventämisestä, jonka lähtökohtana on viiden puheenjohtajan raportti Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely vuodelta 2015.

Viralliset asiakirjat löytyvät Eur-Lexistä myös suomeksi:

Pohdinta-asiakirja talous- ja rahaliiton syventämisestä; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final

Liite pohdinta-asiakirjaan talous- ja rahaliiton syventämisestä; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final ANNEX 1

Liite pohdinta-asiakirjaan talous- ja rahaliiton syventämisestä; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final ANNEX 2

Liite pohdinta-asiakirjaan talous- ja rahaliiton syventämisestä; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final ANNEX 3

Puolustuksen tulevaisuus

Tiedote IP/17/1516 sekä vain englanniksi, ranskaksi ja saksaksi julkaistu yksityiskohtaisempi muistio MEMO/17/1517 valottivat 7. kesäkuuta 2017 komission pohdinta-asiakirjaa Euroopan puolustuksen tulevaisuudesta.  

Virallinen asiakirja suomeksi:  

Pohdinta-asiakirja Euroopan puolustuksen tulevaisuudesta; Bryssel 7.6.2017 COM(2017) 315 final   

Samana päivänä komissio tiedotti asiaan liittyvästä EU:n puolustusrahastosta. Tiedotetta IP/17/1508 täydensi tarkempi muistio MEMO/17/1476, joka julkaistiin vain englanniksi, ranskaksi ja saksaksi.

Komission virallinen tiedonanto löytyy EU-kielillä Eur-Lexistä; myös suomeksi:

EU:n puolustusrahaston käyttöönotosta; Bryssel 7.6.2017 COM(2017) 295 final

EU:n rahoituksen tulevaisuus

EU:n budjetin tulevaisuudesta komissio kertoi 28. kesäkuuta 2017 tiedotteella IP/17/1795 ja pohdinta-asiakirjaa oli pohjustanut Mario Montin johtaman korkean tason työryhmän raportti Future financing of the EU.

Viralliset asiakirjat löytyvät suomeksi Eur-Lexistä:

Pohdinta-asiakirja EU:n rahoituksen tulevaisuudesta; Bryssel 28.6.2017 COM(2017) 358 final

Liite asiakirjaan Pohdinta-asiakirja EU:n rahoituksen tulevaisuudesta; Bryssel 28.6.2017 COM(2017) 358 final ANNEX 1   

Kansalaisten Eurooppa

Yleisellä tasolla liikkuneen valkoisen kirjan ja Euroopan unionin tulevaisuutta aiheittain käsittelevien pohdinta-asiakirjojen ulkopuolelle komissio jätti strategiseen pohdintaan ja kansalaistensa valtaan perustuvan demokraattisen ja toimintakykyisen  unionin, joka voisi olla tasavalta tai liittovaltio. Puuttuvaa lenkkiä olen hahmotellut kirjoituksessa Myopia or Utopia? jonka julkaisi New Europe.  

Ralf Grahn

Sisämarkkinat eurooppalaisia varten

Tilanteet ja taustat: Hahmotimme tilanteita, joissa EU:n asukkaat voivat joutua tekemisiin eri maiden sääntöjen ja viranomaisten kanssa, sekä mietinnön laatimisen taustaa.

Euroopan parlamentin mietinnön konkreettisena aiheena oli siis komission kuulemisasiakirjan (“vihreän kirjan”) toinen luku, joka oli omistettu aiheelle Euroopan kansalaiset sisämarkkinoiden keskiöön luottamuksen palauttamiseksi (sivut 19-32):

Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti

Kohti kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta

50 ehdotusta työskentelyn, yrittäjyyden ja kaupankäynnin parantamiseksi

Bryssel 27.10.2010 KOM(2010) 608 lopullinen  

Mietintö A7-0072/2011

Euroopan parlamentin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalta (IMCO) valmistui 24. maaliskuuta 2011 mietintö sisämarkkinoista eurooppalaisia varten A7-0072/2011 (44 sivua).

Mietintö antaa kuvan siitä miten moninaisissa rooleissa Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen asukkaat - varsinkin aktiiviset ja liikkuvat - tulevat kosketuksiin kansallisten rajojen yli menevien ilmiöiden ja sääntöjen kanssa.

Hyvin suuri osa EU:n asukkaisiin kohdistuvasta työstä on lähes tuskallisen hidasta ja yksityiskohtaista lainsäädännön ja hallintokäytäntöjen lähentämistä, jotta yksityiset ihmiset eivät joutuisi loukkuun rajat ylittävissä elämäntilanteissa.

Esittelijä António Fernando Correia De Campos olikin työnsä tueksi tai haasteeksi saanut valiokuntansa ajatusten ohella peräti kuuden muun valiokunnan lausunnot. Perusteluissa esittelijä korosti painopisteiden asettamisen tärkeyttä komission tulevassa sisämarkkinapaketissa suhteessa komission keskusteluasiakirjaan (sivu 21):

Yhdeksäntoista ehdotuksen joukosta on käytännön syistä poimittava painopisteet. Ne olisi valittava noudattaen viittä keskeistä arvoa (sosiaaliset perusoikeudet, työntekijöiden vapaa liikkuvuus, tavaroiden vapaa liikkuvuus, sosiaalisesti suuntautuneet yritykset ja kuluttajien oikeudet). Kansalaiset kaipaavat kuitenkin nopeita käytännön tuloksia. Lyötäessä lukkoon toiminnan painopisteitä olisi pidettävä mielessä ehdotukset, jotka voivat tuoda konkreettisia hyötyjä kansalaisille ja yrityksille (konkreettisuus) ja jotka voidaan saavuttaa helposti realistisessa aikataulussa (toteuttamiskelpoisuus).

Itse päätöslauselmaehdotusta täydentävät kuuden lausuntovaliokunnan (hieman erihenkiset) toivomukset ja painotukset, jotka valottavat edellisissä blogikirjoituksissani mainitsemiani tilanteita ja taustoja:

• Talous- ja raha-asioiden valiokunta ECON (sivulta 22)
• Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta EMPL (sivulta 26)
• Oikeudellisten asioiden valiokunta JURI (sivulta 31)
• Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta LIBE (sivulta 36)
• Vetoomusvaliokunta PETI (sivulta 40)   

Vaikka yksittäisiä hankkeita on tullut ja mennyt vuosien 2011 ja 2017 välillä, on mielenkiintoista nähdä kuinka ajankohtaisia monet tekijät ovat. Yksittäisiä rajauksia lukuun ottamatta valiokuntien lausuntojen henki oli selkeästi ihmisten liikkuvuuden helpottamisen puolella.

Tunnuksella 2010/2278(INI) voi seurata menettelyn vaiheita joko englanniksi tai ranskaksi.

Päätöslauselma P7_TA(2011)0145

Euroopan parlamentin täysistunto hyväksyi 6. huhtikuuta 2011 päätöslauselman  P7_TA(2011)0145 sisämarkkinoista eurooppalaisia varten äänin 600 (vastaan 48 ja tyhjää 27).

Päätöslauselma tavoitteli oikeuksia (erityisiä perusoikeuksia) kansalaisille, kuluttajille, työntekijöille, yrittäjille ja yrityksille, erityisesti kaikentyyppisille pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille)(kohta C), johon kuului kokonaisvaltaisen näkemyksen pohjalta

... kaikkien tärkeiden politiikkojen yhdistyminen yhdeksi strategiseksi markkinoiden tavoitteeksi, johon sisältyvät muun muassa teollisuus-, kuluttajansuoja-, energia-, liikenne-, digitaali-, sosiaali-, ympäristö-, kauppa-, vero-, alue-, oikeus- ja kansalaisuuspolitiikka, jotta saavutetaan korkea integraatiotaso (kohta E)

Parlamentti oli vakaasti sitä mieltä,

että sisämarkkinoiden toimenpidepaketin on oltava yhtenäinen ja tasapainoinen, oltava hengeltään Grechin mietinnön (A7-0132/2010) ja Montin raportin mukainen sekä luotava perustukset eurooppalaisen lisäarvon kehittämiselle niin kansalaisille kuin yrityksillekin (kohta 4)   

Kohdassa 69 Euroopan parlamentti viestitti komissiolle omat lähiajan prioriteettinsa sisämarkkinoiden elvyttämiseksi eurooppalaisten hyväksi.

Ralf Grahn

Rohkeat menevät merten taa, mutta sepäs harmittaa

Muun muassa Englannin skandaalilehdistö ja Euroopan äärikansalliset liikkeet levittävät irvikuvia jäsenvaltioiden että kansalaisten elämää hirmuhallitsijan ottein kuristavasta EU:sta.

Harvat tämänkaltaisia väitteitä levittävät ovat vaivautuneet tutustumaan lähemmin Euroopan unionin toimintaan. Ne muutamat puhuvat sitten joko (kyynisesti) vastoin parempaa tietoa tai harhan vallassa.

Usein juuri rohkeat menevät merten taa, joten (jos pistäydymme ajankohtaisissa asioissa) tuntuu surulliselta että vähän kolutetut mutta ikääntyneet paikoillaan pysyjät äänestivät Britannian EU-eron (Brexitin) puolesta leikatakseen siivet nuorilta, koulutetuilta ja yrittelijäiltä.

Hyötyvätkö edes nurjamieliset itse siitä että esteiden poistaminen, raja-aitojen madaltaminen ja syrjimättömyyden edistäminen tukahdutetaan, mikä aikanaan näkyy alhaisemman kilpailukyvyn ja talouskasvun kautta vähempinä ja huonompina työpaikkoina, joilla rahoitetaan kehnompia julkisia palveluita?

Jokunen esimerkki siitä missä rooleissa eurooppalainen voi joutua  tekemisiin vieraan maan sääntöjen kanssa - ja huomaa joutuvansa - erityisesti kun asiat eivät mene niin kuin Strömsössä:

• Matkustajana (auto, linja-auto, rautatie, alus, lento)
• Matkailijana (ruoka-, majoitus- ja ohjelmapalveluiden käyttäjä; pakettimatkat; lomaosakkeen tai -asunnon omistaja)
• Terveyspalvelujen käyttäjänä (myös julkiset sekä korvaukset kotimaassa)
• Kuluttajana; posti- ja etämyynnin asiakkaana
• Mobiiliyhteyksien ja verkkopalvelujen käyttäjänä
• Pankki- tai sijoituspalvelujen käyttäjänä  
• Perhesuhteissa (avioliitto tai muunlainen [rekisteröity] liitto, ero, lapset, perintö, testamentti)
• Opiskelijana tai harjoittelijana; tutkijana
• Työnhakijana
• Lähetettynä työntekijänä
• Työntekijänä (kausityö tai pysyvämpi)
• Muuttajana (myös eläkkeellä; mukaan lukien perheenjäsenten oikeudet; ajoneuvon tuoja)
• Eläke- tai sosiaaliturvan maksajana ja saajana; muiden julkisten palveluiden saajana
• Veronmaksajana
• Palveluiden tarjoajana tai yrittäjänä (mukaan lukien säännellyt ammatit ja suojatut ammattinimikkeet; tutkintojen ja ammattipätevyyden vastaavuus)
• Oikeudenkäynnin osapuolena; rikoksen tekijänä tai uhrina

Sopii miettiä.

Ralf Grahn

Kuluttajille ja kansalaisille tarkoitettujen yhtenäismarkkinoiden toteuttaminen (2010)

Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso antoi 20. lokakuuta 2009 toimeksiannon, joka johti Eurooppa-päivänä (9. toukokuuta) 2010 julkaistuun professori Mario Montin raporttiin Uusi sisämarkkinastrategia Euroopan talouden ja yhteiskunnan hyväksi (108 sivua).  

Euroopan unionin (EU) ja Euroopan talousalueen (ETA) sisämarkkinoiden kehittämistä 2010-luvulla koskevan sarjani osana palasin Montin raporttiin julkaisemalla esittelyn.

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta

Varsin pian ja omatoimisesti lähti liikkeelle Euroopan parlamentti, jonka sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta toimi rinnan Montin selvityksen valmistelun kanssa ja 3. toukokuuta 2010 hyväksyi täysistuntoon menevän mietinnön (A7-0132/2010).

Yhtenäismarkkinat

Vaikka EU:n perussopimuksissa käytetään englanniksi virallisesti käsitettä “internal market”, suomeksi “sisämarkkinat”, sekä epävirallisissa että virallisissa yhteyksissä yleisemmin käytetty termi on “single market”, jota mahdollisesti voi pitää kunnianhimoisempana ja tavoitteellisempana.

Toisinaan suomentajat ovat tuoneet tämän esille tarjoamalla “single market” -käsitteen vastineeksi sanaa “yhtenäismarkkinat”.

Näin ollen myös Louis Grechin esittelemän päätöslauselmaluonnoksen suomennos puhuu kuluttajille ja kansalaisille tarkoitettujen yhtenäismarkkinoiden toteuttamisesta.

Euroopan parlamentin päätöslauselmista

Jos jatkamme yleisten ja samalla subjektiivisten huomioiden alalla, seuraavassa muutama keskustelun virittämiseksi:

Joskus Euroopan unioniin ja erityisesti Euroopan parlamenttiin nuivasti suhtautuvat (englanninkieliset) toimittajat arvostelevat parlamentin intoa valmistella mietintöjä omasta aloitteestaan, siis muista kuin lakiehdotuksista.

Itse suhtaudun myönteisemmin Euroopan parlamentin haluun vaikuttaa unionin suuntaan ja kehittymiseen, varsinkin kun suoraan valitut edustajat luontevasti  tarkastelevat asioita EU:n kansalaisten kannalta, usein samansuuntaisesti komission kanssa, jolle kuuluu unionin yleisen edun valvominen.

Haitaksi ei ole myöskään kokemuksen ja asiantuntemuksen kartuttaminen politiikan aloilla, joilla EU:n toimivalta ja demokratia ovat vielä kovin vaatimattomia.

Parlamentin mietinnöt (ja komission esitykset) ovat ainakin muodollisesti hyvin dokumentoituja. Opiskelija, tutkija tai ammatti-ihminen löytää useimmiten tarkat viittaukset lähes kaikkiin asiaa koskeviin ja sivuaviin lähteisiin. Eri asia on sitten, kuinka avoimia ja valaisevia viralliset asiakirjat ovat ongelmakohdista ja ratkaisevista  valinnoista.

Toisaalta laajan yhteisymmärryksen saavuttamiseksi Euroopan parlamentin päätöslauselmiin kerätään valmistelevan valiokunnan eri poliittisten ryhmien ja jäsenten toivomuksia sekä lisätään lausunnon antavien valiokuntien keppihevosia niin, että lukijan (ainakin minun) kokemuksekseksi usein tulee informaatioähky.

Kaikkien hartaiden toiveiden tynnyristä on vaikeata löytää uutta, erikoista tai tähdellistä. Päätöslauselmaluonnosten lisäksi valiokuntien mietinnöt sisältävät yleensä varsin niukat perustelut.    

Kuluttajille ja kansalaisille

Euroopan parlamentin lainsäädäntötyön seurantatietokannasta voi menettelytunnuksella 2010/2011(INI) englanniksi tai ranskaksi seurata sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön matkaa alkuvaiheista täysistuntokeskustelun kautta äänestyksiin ja hyväksytyksi päätöslauselmaksi:  

Euroopan parlamentin päätöslauselma 20. toukokuuta 2010 kuluttajille ja kansalaisille tarkoitettujen yhtenäismarkkinoiden toteuttamisesta

P7_TA(2010)0186

Ralf Grahn

EU pohjustamassa uudistuksia: Sinunkin sisämarkkinasi?

Kirjoituksessa EU:n sisämarkkinoiden uudistusprosessi mainittiin Mario Montin Uusi sisämarkkinastrategia ja komission tiedonanto Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti 27.10.2010 KOM(2010) 608, joka löytyy 22 kielellä.


Pikasilmäys

Komissio julkaisi 27. lokakuuta 2010 tavanomaisen tiedotteen (IP/10/1390) sisämarkkinoiden toimenpidepaketista, tosin yhdistettynä EU-kansalaisuutta koskevan katsauksen kanssa. Englanniksi julkaistiin lisäksi hieman yksityiskohtaisempi muistio Single Market Act – Frequently Asked Questions (MEMO/10/528), joka käynnisti julkisen kuulemisen:

For four months, the Single Market Act will be put up for debate throughout Europe – in Parliaments, regions, with civil society, trade unions, business federations etc. Are these 50 measures the right measures? Are there alternatives? Are there issues we have forgotten? Following a wide-ranging European public debate, the Commission will agree the final set of measures to focus on so that the 20th anniversary of the Single Market in 2012 can be celebrated with renewed dynamism.

Sinunkin sisämarkkinasi?

Komissio julkaisi myös esitteen Sinunkin sisämarkkinasi? (Single Market Act Booklet) keskustelun virittämiseksi. Kirjanen jakoi toimenpiteet kolmeen ryhmään (sivu 5):

* vahvan, kestävän ja tasapuolisen kasvun käynnistäminen uudelleen
* kansalaisten etujen ottaminen huomioon sisämarkkinoilla
* hyvän hallintotavan ja vuoropuhelun edistäminen sisämarkkinoilla

Digitaalisten sisämarkkinoiden toimimattomuus nousi näkyvästi esille. Komissio esitti toimia verkkokaupan sääntöjen ja eurooppalaisen tekijänoikeusjärjetelmän kehittämiseksi sekä väärentämisen ja piratismin torjumiseksi.

Palvelumarkkinoiden kehittymättömyys vaati komission mielestä korjaavia toimia ja tuotestandardien hyväksymistä piti nopeuttaa.

Pienten ja keskisuurten yritysten pääomien saantia piti parantaa.

Suuria eurooppalaisia infrastruktuurihankkeita voitaisiin edistää yleisölle myytävillä hankeobligaatioilla (project bonds).

Julkisten hankintojen kilpailuttamista komissio kehui, mutta halusi muutoksia hankintojen ympäristöystävällisyyden ja innovatiivisuuden parantamiseksi sekä pk-yritysten mahdollisuuksien parantamiseksi.

Yrityksille komissio toivoi yhtenäistä veropohjaa ja veromenettelyä vain yhden valtion taholta. Arvonlisäveroa tulisi kehittää selkeämpään suuntaan, mutta samalla kitkeä väärinkäytöksiä.

Maailmankaupassa EU:n yrityksille tulisi saada tasavertaiset kilpailuasetelmat, muun muassa julkisiin hankintoihin osallistumiseksi.

Puolalaisen putkiasentajan pelästyttämä tai viisastuttama Euroopan komissio haki selkeästi laajaa poliittista tukea sisämarkkinoiden kehittämiselle (sivu 20):

Palauttaakseen kansalaisten luottamuksen Euroopan on osoitettava, että sen tavoitteina ovat erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous ja Euroopan kansalaisia palvelevat sisämarkkinat. Luotettava sosiaaliturvajärjestelmä, toimiva koulutusjärjestelmä ja tehokkaat julkiset terveydenhuoltojärjestelmät ovat osa eurooppalaista arvomaailmaa. Ne lievensivät myös äskettäisen kriisin pahimpia vaikutuksia.

Julkiset palvelut ja palveluvelvoitteet sekä liikenne- ja energiaverkkojen parantaminen, tuulivoimaa unohtamatta, esitettiin siksi etuina kansalaisille.

Lissabonin sopimuksen määrittelemä ”erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous” edellytti toimivaa tasapainoa taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien välille, muun muassa ulkomaankomennukselle lähetettyjen työntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi.

Vaikka työntekijöiden ja ammatinharjoittajien liikkumisvapaus tunnustetaan, ammattipätevyyden hyväksyminen muissa jäsenmaissa kohtaa käytännössä usein ongelmia. Näiden ongelmien lieventämiseen komissio harkitsi ”ammattikorttia” pätevyyden osoittamiseksi.

Sosiaalisen yrittäjyyden edistäminen oli myös komission työlistalla, julkiset hankinnat mukaan lukien.

Asuntolainojen saamista rajojen yli piti helpottaa ja kiinteistön ostoon toisesta EU-maasta piti saada lainaa nykyistä paremmin.

Kuluttajien kannalta pankkitilin avaaminen toisessa EU-maassa sekä pankkipalveluiden vaihtelevat kustannukset ovat ongelmia, joihin komissio halusi puuttua.

Kuluttajariitojen ratkaisuun piti löytää nykyistä halvempia ja joustavampia menettelyjä.

EU-maiden viranomaisten yhteydenpitoa ja yhteistyötä tuli kehittää kansalaisten ja yritysten oikeuksien toteuttamiseksi.

***

Suhteellisen helppolukuisella 40 sivun kirjasella Sinunkin sisämarkkinasi? Euroopan komissio halusi virittää keskustelua sisämarkkinoiden uudistamisesta, mutta erityisesti laajentaa hankkeiden kannatusta.



Ralf Grahn
EU-politiikan ja -juridiikan puhuja

J. K. Jo 940 euroblogin kirjoitukset kokoava monikielinen Bloggingportal.eu on osa kehittyvää eurooppalaista verkkokeskustelua yli maan- ja kielirajojen. Näiden blogien joukossa on tällä hetkellä aktiivinen blogikolmikkoni, jonka muodostavat Eurooppaoikeus-blogin ohella englannninkielinen Grahnlaw (jonka Cision Finland rankkasi äsken neljänneksi Suomen poliittisten blogien joukossa) sekä ruotsinkielisten kirjoitusteni tyyssija Grahnblawg. Ylätason demokratian ja politiikan sekä toimielinten elämän ohella käsittelen nykyisin erityisesti talouskasvuun (EU2020) sekä (digitaalisiin) sisämarkkinoihin liittyviä haasteita ja hankkeita.

Ihmisten EU 2010-2014 ja Viviane Reding: Oikeus, perusoikeudet ja kansalaisuus

Aikaisemmassa kirjoituksessa tarkasteltiin Viviane Redingin haasteita verkkoyhteiskuntaa koskevissa kysymyksissä. Nyt käsitellään tulevan komission jäsenen vastuualuetta laajemmin, siis oikeus-, perusoikeus- ja kansalaisuusasioita yleensä.

Komissaariehdokkaiden kuulemisia on seurattu Twitterissä (#hearing ja #hearings), euroblogeissa ja tiedotusvälineissä. Selostuksia ja arvioita löytyy siis monenlaisia, EU:n kaikilla kielillä.

Kunkin 26 tulevan komission jäsenen kolmen tunnin kuulemisen seuraamisella tulisivat kahden viikon normaalit työtunnit täyteen.

Jopa Euroopan unionista kiinnostuneiden työ tai harrastus suuntautuu sitä paitsi useimmiten yhteen tai muutamaan politiikka-alaan, joten niihin voi keskittyä.

Silti tiiviimpi tieto on tarpeen. Edellisessä kirjoituksessa käytetty Euroopan parlamentin tiivistelmä antaa jonkinlaisen kuvan keskustelussa esiin nousseista kysymyksistä, vaikka yksityiskohdat ja vivahteet jäävät vähemmälle.


Viviane Redingin osalta mainittiin aiemmin tiivistelmä kuulemisesta:



Summary of hearing of Viviane Reding – Justice, fundamental rights and citizenship (12. tammikuuta 2010)

Jos tietyn komissaarin tehtäväkenttä kiinnostaa, virkamiesmäisemmän yleiskuvan tulevan kauden haasteista saa suhteellisen tiiviissä muodossa kunkin etukäteen toimittamista kirjallisista vastauksista valiokunnan tai valiokuntien asettamiin kysymyksiin.




Viviane Redingin vastasi Euroopan parlamentin kolmelle valiokunnalle, jotka ovat Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta, Oikeudellisten asioiden valiokunta ja Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta. Vastaus löytyy myös suomeksi.

Kymmenellä sivulla löytyvät vajaan viiden tulevan vuoden pääasialliset työkohteet oikeusasioiden, perusoikeuksien ja kansalaisuuden osalta.


Tässä muutama poiminta:


Redingin kolme prioriteettia ovat (sivu 4-6):

• todellisen, rajattoman eurooppalaisen oikeuden alueen luominen
• vahva ja yhtenäinen eurooppalainen perusoikeuksien alue
• kansalaisten Euroopan vahvistaminen

Kiinnostuneet voivat vastauksesta lukea joukon yksityiskohtaisempia tavoitteita ja toimia näiden painopisteiden osalta.



Eurooppa-neuvoston joulukuussa hyväksymälle oikeus- ja sisäasioiden viiden vuoden Tukholman ohjelmalle Reding lupasi komission ehdotuksen toimintasuunnitelmaksi. (Hanke on laaja, sillä juuri oikeus- ja sisäasioissa Lissabonin sopimus kehitti EU:n päätöksentekoa merkittävimmin, siirtymällä paljolti tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen, jossa Euroopan parlamentti on tasa-arvoisessa asemassa neuvoston kanssa.)

Joitakin poimintoja konkreettisten lakiehdotusten kohdalta:

Reding haluaa kehittää eurooppalaista sopimusoikeutta helpottamaan rajojen yli tapahtuvaa kauppaa erityisesti kuluttajien kannalta.

Hän haluaa edistää avioliittoihin sovellettavaa lakia koskevan ehdotuksen hyväksymistä, vaikka osa jäsenmaista on tässä vaiheessa jättäytymässä ulkopuolelle.

Joukkokanteita koskevia sääntöjä Reding haluaa yhtenäistää.

Reding lupasi uudistaa EU:n tietosuojalainsäädännön yksityisyyden suojan parantamiseksi, erityisesti tietoyhteiskunnan näkökulmasta.

Kansalaisten vapaata liikkumista sekä tavaroiden ja palvelujen hankintaa rajojen yli Reding haluaa edistää huolehtimalla direktiivin 2004/38 täydestä soveltamisesta. Viitattuaan aikaisemmin Alain Lamassouren raporttiin EU:n oikeuden soveltamisen puutteista kansalaisten kannalta, Reding lupasi kattavan raportin rajojen aiheuttamista esteistä kansalaisten arjessa. Hän lupasi harkita uusia toimia kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kitkemiseksi

Reding aikoo työskennellä uuden syrjinnänvastaisen direktiivin hyväksymisen puolesta, naisten tasa-arvon edistämiseksi, naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi ja vammaisten aseman parantamiseksi.

Euroopan neuvoston kanssa alkavat neuvottelut, jotta Euroopan unioni voi liittyä Euroopan ihmisoikeussopimukseen (kuten Lissabonin sopimus edellyttää).

Lissabonin sopimuksen myötä käyttöön tulee kansalaisaloite, jota varten tarvitaan tarkemmat säännöt. Meneillään olevan julkisen kuulemisen tulosten perusteella Reding lupasi myötävaikuttaa asetuksen antamiseen.


Hieman kauempana tulevaisuudessa häämöttävät Euroopan yhtenäinen yksityisoikeudellinen säännöstö ja Eurojustin kehittäminen Euroopan syyttäjänvirastoksi.

Reding lupasi toimia EU:n toimielimille yhteisen ja kattavan lakiportaalin aikaansaamiseksi oikeudellista tietoa hakeville.



Redingin toimiala voi ensin kuulostaa etäiseltä ja teoreettiselta, mutta todellisuudessa oikeusasioissa aikaansaatavat parannukset helpottavat suoraan yksilöiden ja yritysten toimintaa rajat ylittävissä tilanteissa. Ihmisten vapaa liikkuvuus on tavoite, mutta kaikki ei toimi saumattomasti.

Rajat ylittäviä tilanteita ovat kaupan lisäksi matkustaminen, opiskelu, työnteko tai eläminen toisessa EU:n jäsenmaassa. Ilman Euroopan unionia asettuminen toiseen jäsenmaahan, verotus, sosiaaliturva, perhe- ja perintöasiat jne. olisivat nykyistäkin monimutkaisempia.




Ralf Grahn



J.K. Mikäli talouselämän, hallinnon ja politiikan johtajilla on yhteinen eurooppalainen sanomalehti, tämä on Financial Times. FT:n Brysselin kirjeenvaihtaja Tony Barber kirjoittaa tutustumisen arvoista blogia, joka on vapaasti luettavissa: Brussels blog.

Brussels blogin (Financial Times) ja yli 500 muun hienon euroblogin tuoreet ja vanhemmat kirjoitukset löydät kätevästi samasta osoitteesta: Bloggingportal.eu. Voit myös tilata RSS-syötteen uusista otsikoista.

Myös Suomalaiset eurooppablogit voivat parantaa näkyvyyttään ja sanomansa leviämistä ilmoittautumalla mukaan monikieliseen Blogginportal.eu:hun.

Sieltä löydät myös englannin- ja ruotsinkielisen euroblogini: Grahnlaw (in English) ja Grahnblawg (på svenska).