Julkisten hankintojen markkinoille pääsy EU:n ulkopuolella

Euroopan tulevaisuuskeskustelua pohjustava pohdinta-asiakirja globalisaation hallinnasta COM(2017) 240 korosti tasapuolisten toimintaedellytysten palauttamista kansainvälisen kaupan ja investointien osalta. Komission mielestä EU:lla on oltava käytettävissään välineitä, joiden avulla tasapuoliset toimintaedellytykset palautetaan ja toimitaan määrätietoisesti epäreiluja käytäntöjä noudattavia maita ja yrityksiä vastaan. Kaupan suojatoimia ja julkisia hankintoja koskeva kappale kiteytti (s. 20):

Lisäksi tarvitaan tehokkaita kaupan suojatoimia: ne olisi uudistettava perinpohjin, jotta niillä voitaisiin puuttua nopeammin, joustavammin ja tehokkaammin polkumyyntiin ja epäoikeudenmukaisiin tukiin. Vastaavasti EU:n julkisten hankintojen markkinat ovat maailman avoimimmat, mutta EU:n yritykset eivät aina pääse vastavuoroisesti muiden maiden julkisten hankintojen markkinoille. Tämän ongelman ratkaisemiseksi on tehty ehdotus kansainvälisestä julkisia hankintoja koskevaksi säädökseksi. Molemmilla aloilla on toimittava nopeasti.

Komission työohjelma 2018

Euroopan komission työohjelmaa vuodeksi 2018 COM(2017) 650 final/2 täydentävä liite 3 COM(2017) 650 final Annex 3 yksilöi ensisijaiset vireillä olevat ehdotukset. Uudelleen nimetty ja kirjattu prioriteetti ‘Globalisaation hallinta tasapainoisen ja edistyksellisen kauppapolitiikan avulla’ sisälsi neljä käsittelyn alla olevaa esitystä, joista yksi liittyy julkisten hankintojen taloudellisesti merkittäviin, mutta vaikeasti vallattaviin linnakkeisiin:

49. Kansainvälinen julkisten hankintojen väline  

Muutettu ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS kolmansien maiden tavaroiden ja palvelujen pääsystä unionin sisämarkkinoille julkisten hankintojen alalla sekä unionin tavaroiden ja palvelujen kolmansien maiden julkisten hankintojen markkinoille pääsyä koskevia neuvotteluja tukevista menettelyistä; 29.1.2016 COM(2016) 34 final [menettely 2012/0060 (COD)]

Euroopan parlamentti

Tosiaan, lainsäädäntömenettely 2012/0060(COD) on käynnistynyt komission alkuperäisellä ehdotuksella COM(2012) 124 final vuoden 2012 alkupuolella ja komission muutettu ehdotus vuodelta 2016 on vielä vireillä. (Protektionismin ja avoimuuden kannattajien ristiriidat ja painotuserot värittävät kansainvälistä kauppaa koskevien esitysten käsittelyä, joka saattaa jumiutua neuvostossa. Yleisön kannalta neuvoston avoimuus on sitä paitsi alkeellisella tasolla.)

Euroopan parlamentissa pyritään kahden valiokunnan yhteiseen mietintöön. Syyskuussa 2017 on saatu rakennuspalikat tontille:

kansainvälisen kaupan valiokunnan (INTA) mietintöluonnos PE609.474 (esittelijä Daniel Caspary kuuluu Euroopan kansanpuolueen ryhmään)

sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan (IMCO) lausunto PE605.925 (valmistelija Ivan Štefanec, Euroopan kansanpuolueen ryhmä)

Euroopan parlamentin mainio seurantaväline Legislative train schedule taustoittaa lakiehdotuksia tiiviisti ja tarkentaa niiden käsittelyvaihetta. Otsikon A new EU international procurement instrument (IPI) alla ongelmat ja aiemman käsittelyn solmut tulevat selkeästi esiin, mutta näinkin kiistanalaisesta aiheesta olisi odottanut enemmän selvityksiä ja muuta tausta-aineistoa (vuoden 2012 jälkeen).  

Tässä yhteydessä olisi voitu mainita Euroopan parlamentin tuore selvitys Openness of public procurement markets in key third countries, jossa tarkastellaan pääsyä Yhdysvaltojen, Brasilian, Intian, Kiinan ja Japanin julkisten hankintojen markkinoille.

Hieman erilainen, mutta syntymässä oleva ongelma voidaan mainita ohimennen. Britannian sisällöltään edelleen varsin selkiytymätön lähtö Euroopan unionista aiheuttaa potentiaalisia pulmia, joihin EU:n on varauduttava. Tästä kimpoaa parlamentin tutkimus Consequences of Brexit in the Area of Public Procurement huhtikuulta 2017.

Kansainvälisen kauppapolitiikan kuuleminen      

Lisävalaistusta julkisten hankintojen markkinoille pääsyyn kolmansissa maissa saattaa tuoda tänään, siis 22. marraskuuta 2017 iltapäivällä järjestettävä parlamentin kansainvälisen kaupan valiokunnan kuuleminen Trade Policy Day, jonka aiheina ovat EU:n kauppapoliittisen strategian päivitys ja kaupan rooli globalisaation muovaamisessa.

Ralf Grahn

EU valtiokeskeisten mielipidesiilojen vankina

Kansalliset, ehkä oikeammin valtiokeskeiset mielipidesiilot muovaavat EU-asenteita eri jäsenmaissa. Poliitikkojen ja tiedotusvälineden sanomissa on lähes symbioottisia piirteitä, mutta jäsenmaittain mielipideilmastot vaihtelevat.

Kansallisten poliitikkojen tekemisissä ja median seurannassa jäsenmaiden hallitusten tekemiset Eurooppa-neuvostossa ja neuvostossa ovat saaneet tärkeimmän roolin, sikäli kuin mielenkiintoa on riittänyt EU:n seuraamiseen ylipäätään.

Tiedotusvälineiltä ja poliitikoilta kansalaiset saavat aineksia käsityksiinsä Euroopan yhdentymisestä. Valtiokeskeisyyden  heijastuessa yleiseen mielipiteeseen, monissa jäsenmaissa näkee harvoin pohdintaa unionin kansalaisten edusta tai EU:n yleisestä edusta.

Mikäli vaikutteita siirtyy maiden rajojen yli, englannin kielen asema ja siten brittiläisten tiedotusvälineiden merkitys kansainvälisten virtausten välittäjinä ovat perinteisesti ylikorostaneet Yhdistyneen kuningaskunnan ja sen EU:lle vihamielisten lehtien ja poliitikkojen merkitystä.

Erityisesti viime aikoina Yhdysvalloissa, Pohjoismaissa ja osin muualla Euroopassa Englannin skandaalilehdistön epätoivoisiksi muuttuneet yritykset EU:n mustamaalaamiseksi ja Brexitin haittojen häivyttämiseksi  sekä saarivaltakunnan hallituksen surkuhupaisiksi kääntyneet erovalmistelut ovat lähes peittäneet alleen 27 EU-maan unionin: mannermaiset näkökulmat EU:n arkisista politiikoista ja  445 miljoonan eurooppalaisen tulevaisuutta koskevan keskustelun.

Varsinkin Britannian massalehdissä ja niistä ammentavien populistiliikkeiden joukoissa jäsenmaiden kyvyttömyys on usein peittynyt Euroopan komissiosta ja Euroopan parlamentista tuotettujen irvikuvien taakse. Vain laatulehdissä - “eliittijulkaisuissa” - on ollut hieman parempi asiallinen ja toimielinten välinen tasapaino.

Junckerin strategisesti toimiva komissio on kohentanut kuvaansa. Tällä kertaa katsomme kuitenkin Euroopan parlamentin suuntaan.

Parlemeter 2017  

Kirjoitus Euroopan parlamentti kansalaisten EU:n puolesta esitteli Euroopan unionin tulevaisuusaloitteita kokoavan mainion kirjasen (joka toistaiseksi näyttää löytyvän vain englanniksi): Future of Europe: European Parliament sets out its vision (28 sivua).

Euroopan unionin kansalaiset uskovat entistä enemmän EU:n hyötyyn ja Euroopan parlamenttiin sekä odottavat unionilta turvaa mm. terrorismilta, työttömyydeltä, köyhyydeltä ja syrjäytymiseltä, kuten myös hallitsemattomalta maahanmuutolta, kertoo kirjanen tuoreeseen Parlemeter 2017 -mielipidemittaukseen viitaten (sivu 2).

Tämän blogikirjoituksen tarkoituksena onkin tarkastella EU:n kansalaisten luottamusta Euroopan parlamenttiin mielipidemittauksen valossa.

Mielipidetiedustelun tarkemmat viitetiedot ovat Parlemeter 2017: A stronger voice: citizens’ views on Parliament and the EU (lokakuu 2017; 56 sivua). Tulokset perustuvat yhteensä 27881 tuoreeseen haastatteluun 28 EU:n jäsenmaassa.

Lähes vuosikymmen vierähti ennen kuin Nizzan julistus unionin tulevaisuudesta  (joulukuu 2000), joka käynnisti Euroopan unionin perussopimusten uudistamisprosessin, johti Lissabonin sopimuksen voimaantulon kautta Euroopan parlamentin aseman vahvistumiseen 1. joulukuuta 2009 alkaen. SEU-sopimuksen ja SEUT-sopimuksen konsolidoidut toisinnot (viimeksi vuodelta 2016) osoittavat tärkeitä politiikka-aloja, joilla nykyään sovelletaan tavallista lainsäätämisjärjestystä, mutta myös keskeisiä kohtia, joissa jäsenmaat edelleen rajaavat itselleen tärkeimmät valtuudet.

Jäsenvaltioiden tasolla askaroivista poliitikoista ja tiedotusvälineistä sekä Euroopan parlamentin toimivallan puutteiden hitaasta korjaamisesta johtuen, europarlamentin tie kohti asemaa ja arvostusta on ollut kivinen.

Euroopan parlamenttiin neutraalisti suhtautuvilla kansalaisilla on edelleen  suhteellinen enemmistö, 42 prosenttia, joka on kutakuinkin sama kuin Lissabonin sopimuksen voimassaoloaikana (sivu 27).

Tämän suurimman ryhmän takana kannatussuhteet ovat kuitenkin viimeksi kääntyneet positiiviseen suuntaan. Viime syksystä Euroopan parlamenttiin myönteisesti suhtautuvien osuus nousi kahdeksan prosenttiyksikköä, ollen nyt 33%.

Kielteisesti suhtautuvien osuus laski lähes vastaavasti 21 prosenttiin, jossa oli pudotusta seitsemän prosenttiyksikköä.

Euroopan parlamentin ilolla oli siis asialliset perusteet. Kuitenkaan emme voi olla varmoja siitä, kuinka suuressa määrin tämä on parlamentin työvoitto tai kuinka paljon johtuu erinäisistä tunnelmatekijöistä. Kielteiset ja myönteiset tuntemukset ovat vaihdelleet aikojen kuluessa, joten emme myöskään tiedä edustaako luottamuksen lisääntyminen europarlamenttiin pysyvää trendiä.

***

Jostain syystä Suomi kuuluu jäsenmaihin, joissa Euroopan parlamentti sai vähiten kannatusta (ja kolmen prosenttiyksikön nousu oli sekin hännänhuippujen katraassa). Kertooko tämä jotain erityisen valtiokeskeisistä vaikuttajista ja poikkeuksellisen rajoittuneista näkökentistä EU-asioissa?

Ralf Grahn

Euroopan parlamentti kansalaisten EU:n puolesta

Euroopan tulevaisuutta koskevien tärkeimpien ehdotusten ja keskustelualoitteiden viitteet löytyvät ruotsiksi kirjoituksesta Initiativen om EU:s framtid. Suomeksi silmäilimme jäsenmaiden johtajien reaktiota blogimerkinnässä EU-johtajien asialista 2017-2019 sekä aloitteiden havainnollisia esittelyjä ja vertailuja kahdessa kirjoituksessa: Euroopan tulevaisuus: parlamentti ja komissio yhtä jalkaa ja Euroopan tulevaisuus: Junckerin ja Macronin visioiden vertailu.

Euroopan parlamentin näkemys

EU:n kansalaisia edustava Euroopan parlamentti on sittemmin palannut Euroopan unionin tulevaisuusaiheeseen julkaisemalla kirjasen (joka toistaiseksi näyttää löytyvän vain englanniksi): Future of Europe: European Parliament sets out its vision (28 sivua).  

Puhemies Antonio Tajani muistuttaa, että Euroopan parlamentin päätöslauselmat käynnistivät tulevaisuuskeskustelun. Parlamentti aikoo käydä täysistuntokeskusteluja EU:n tulevaisuudesta ja se on kutsunut valtioiden ja hallitusten päämiehet puhumaan.

Parlamentti haluaa europuolueiden kärkiehdokkaiden kilpailun (Sptizenkandidaten) pysyväksi käytännöksi ja peräänkuuluttaa omia varoja unionille. Jotta EU vastaisi herkemmin kansalaisten odotuksiin ja toimisi poliittisesti vastuunalaisemmin, unionin on vahvistettava toimintakykyään ja tehtävä euroalue kykenevämmäksi kohtaamaan taloudelliset iskut hyödyntämällä Lissabonin sopimuksen tarjoamat mahdollisuudet täysin. Jatkossa tarvitaan perusteellisempaa uudistusta, arvioi Tajani (sivu 1).

Euroopan unionin kansalaiset uskovat entistä enemmän EU:n hyötyyn ja Euroopan parlamenttiin sekä odottavat unionilta turvaa mm. terrorismilta, työttömyydeltä, köyhyydeltä ja syrjäytymiseltä, kuten myös hallitsemattomalta maahanmuutolta, kertoo kirjanen tuoreeseen Parlemeter 2017 -mielipidemittaukseen viitaten (sivu 2).  

Säilytettäviä saavutuksia ovat ennen kaikkea EU-kansalaisten perusoikeudet sekä oikeus matkustaa, tehdä työtä ja opiskella kaikkialla unionissa. Taloudellisten etujen joukossa kansalaiset arvostavat erityisesti työntekijöiden oikeuksia, riittäviä eläkkeitä ja taloudellista hyvinvointia.

Sivulla 3 on johdanto Euroopan parlamentin aloitteisiin demokraattisemman unionin puolesta, joka esittelee kolmen päätöslauselman pääkohdat.

Julkaisun loppuosa (sivut 4-24) esittelee Euroopan parlamentin reforminäkemykset eri politiikka-aloilla ja lukuisssa yksittäisissä asioissa, verraten samalla lyhyesti parlamentin kantoja puheenjohtaja Junckerin ja presidentti Macronin uudistusajatuksiin.  

***

EU-politiikan ja -oikeuden harrastajia parlamentin julkaisu palvelee laajana ja ajankohtaisena katsauksena uudistuskohteista unionin kansalaisten odotusten kannalta. EU-johtajien asialistasta kiinnostuneet löytävät tausta-aineistoa Eurooppa-neuvoston tulevien kokoontumisten aiheista. Viitetiedot Euroopan parlamentin menettelyihin ja siten myös muiden toimielinten asiakirjoihin lisäävät kirjasen hyödyllisyyttä mm. tutkijoille, opettajille ja opiskelijoille.

Ralf Grahn

Euroopan tulevaisuus: parlamentti ja komissio yhtä jalkaa

EU:n tulevaisuuskeskustelun aikaperspektiivi näkyy nimestä Valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta: Pohdintaa ja skenaarioita: EU-27 vuoteen 2025 mennessä, siis kutakuinkin vuonna 2019 valittavan seuraavan Euroopan parlamentin toimikauden loppuun. Jo ennen komission valkoisen kirjan ja sitä seuraavien pohdinta-asiakirjojen julkaisemista Euroopan parlamentti oli käynnistänyt keskustelun toimintakykyisestä ja demokraattisesta unionista hyväksymällä kolme päätöslauselmaa.

EP tulevaisuudesta

Ensimmäiseksi mainittu päätöslauselma lähti Lissabonin sopimuksen joustojen käyttämisestä, toinen perussopimusten muuttamisesta ja kolmas budjettivarojen löytämisestä euroalueelle:

Euroopan parlamentin päätöslauselma P8_TA(2017)0049 16. helmikuuta 2017 Euroopan unionin toiminnan parantamisesta hyödyntämällä Lissabonin sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia (2014/2249(INI)) [esittelijät Elmar Brok ja Mercedes Bresso]

Euroopan parlamentin päätöslauselma P8_TA(2017)0048 16. helmikuuta 2017 Euroopan unionin nykyisen toimielinrakenteen mahdollisista kehityskuluista ja mukautuksista (2014/2248(INI)) [esittelijä Guy Verhofstadt]

Euroopan parlamentin päätöslauselma P8_TA(2017)0050 16. helmikuuta 2017 euroalueen budjettikapasiteetista (2015/2344(INI)) [esittelijät Reimer Böge ja Pervenche Berès]

Unionin tila 2017: kommentoitu versio  

Puheessaan unionin tilasta 2017 SPEECH/17/3165 ja aiekirjeessään puheenjohtaja Jean-Claude Juncker hahmotti komission vuoden 2018 työohjelmaan sisältyvien tavanomaisten lakiehdotusten lisäksi joukon aloitteita yhtenäisemmän, vahvemman ja demokraattisemman unionin käynnistämiseksi vuoteen 2025 mennessä.  

Julkaisun virallinen nimi on pitkä kuin nälkävuosi: Puheenjohtaja Junckerin vuoden 2017 puhe unionin tilasta: Euroopan tulevaisuutta koskevat ehdotukset, jotka voidaan toteuttaa Lissabonin sopimuksen perusteella. Ehkä kommentoitu versio riittää arkiseen käyttöön.

Unionin tilaa 2017 koskevassa kommentoidussa versiossa osoitetaan kohta kohdalta kuinka puheenjohtaja Junckerin pitkän tähtäimen uudistusajatukset eivät vaadi EU:n perussopimusten muuttamista, vaan niiden tarjoamien joustojen hyödyntämistä.

Jo otsikkotasolla parlamentin ensiksi mainitun päätöslauselman P8_TA(2017)0049 (Brok ja Bresso) ja Junckerin uudistamisajatusten yhtäläisyys on ilmeinen.

EP:n Think Tank

Euroopan parlamentin ajatuspaja Think Tank on kuitenkin laatinut tarkemman vertailun parlamentin ja komission ehdotuksista:

The European Parliament Think Tank: The European Council and the 2017 State of the Union Proposals.

EU:n kahden toimielimen, siis unionin kansalaisia edustavan Euroopan parlamentin ja yleistä etua ajavan komission ajatusten yhdennäköisyys on selkeä myös yksittäisten esitysten kohdalta. Merkittäviä parannuksia voidaan saada aikaan muuttamatta perussopimuksia, kunhan käytetään niiden tarjoamia joustoja.

Ralf Grahn

Euroopan parlamentti EU:n tulevaisuudesta

Valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta - Pohdintaa ja skenaarioita: EU 27 vuoteen 2025 mennessä COM(2017) 2025 final lupasi jatkaa pohdintaa viiden teeman osalta. Valtioiden tai hallitusten päämiesten Rooman julistuksen jälkeen komissio julkaisi luvatut keskustelualoitteet, jotka asetin tarjolle suomenkieliselle lukijalle kirjoituksessa Pohdinta-asiakirjat EU:n tulevaisuudesta.

Euroopan parlamentti

Europarlamentti oli liikkeellä ennen Euroopan komissiota ja jäsenmaiden päämiehiä.

Yleisillä, välittömillä, vapailla ja salaisilla vaaleilla valittu Euroopan parlamentti valmistautui pitkään unionin tulevaisuuskeskusteluun nimittämällä kahden mietinnön esittelijät jo syksyllä 2014. Lissabonin sopimuksen joustojen hyödyntämisen (Bresso ja Brok) ja perussopimusten uudistamisen (Verhofstadt) rinnalle Europarlamentti nosti myöhemmin euroalueen talousarviota koskevan mietinnön, jonka valmistelijat (Berès ja Böge) nimettiin vuotta myöhemmin.  

Parlamentin yhteinen täysistuntokeskustelu (kohta 3) kolmesta mietinnöstä käytiin 14. helmikuuta 2017 ja saman kuun 16. päivänä Euroopan parlamentti hyväksyi päätöslausumat, joista luonnehdinnat blogikirjoituksissa:  

Lissabonin sopimuksen mahdollisuudet EU:n parantamiseksi

EU-reform för demokrati och handlingskraft

A budget for the Eurozone?

Päätöslauselmat

Täältä löytyvät kuin hopeatarjottimelta Euroopan parlamentin päätöslauselmat, jotka komission valkoista kirjaa ja Eurooppa-neuvoston Rooman julistusta yksityiskohtaisemmin ja rohkeammin hahmottivat tarvittavia uudistuksia:

Euroopan parlamentin päätöslauselma P8_TA(2017)0049 16. helmikuuta 2017 Euroopan unionin toiminnan parantamisesta hyödyntämällä Lissabonin sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia (2014/2249(INI)) [Bresso ja Brok]

Euroopan parlamentin päätöslauselma P8_TA(2017)0048 16. helmikuuta 2017 Euroopan unionin nykyisen toimielinrakenteen mahdollisista kehityskuluista ja mukautuksista (2014/2248(INI)) [Verhofstadt]

Euroopan parlamentin päätöslauselma  P8_TA(2017)0050 16. helmikuuta 2017 euroalueen budjettikapasiteetista (2015/2344(INI)) [Berès ja Böge]

***

Kertaus voi olla paikallaan, sillä Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on luvannut yhteenvedon EU:n tulevaisuuskeskustelusta puhuessaan Euroopan unionin tilasta Euroopan parlamentissa 13. syyskuuta 2017. Twitterissä keskustellaan EU:n tulevaisuudesta tunnuksella #FutureOfEurope ja unionin tilaa ja vuoden 2018 painopisteitä koskevasta puheesta tagin #SOTEU alla (sanoista State of the European Union).

Ralf Grahn

EU:n digimarkkinastrategia Euroopan parlamentissa

Siilojen purkaminen on edellytys digitaalisten sisämarkkinoiden potentiaalisten hyötyjen korjaamiselle unionin kansalaisten eduksi talouskasvun ja työpaikkojen syntymisen sekä hyvinvointiyhteiskunnan vahvistamisen kautta.

Minkälaisen tuntuman antaa Euroopan parlamentin mietintö digitaalisten sisämarkkinoiden toimenpidepaketista?

Digimarkkinastrategia

Blogikirjoitukset EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden strategia ja Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle johdattivat komission strategiseen painopisteeseen.

Digimarkkinastrategian viralliset asiakirjat ovat tiedonanto ja näyttöön perustuvan politiikan hengessä toimenpidepaketin  analyyttisena perustana oleva komission yksiköiden valmisteluasiakirja, jälkimmäinen vain englanniksi julkaistuna:

Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle; Bryssel 6.5.2015 COM(2015) 192 final  (21 sivua)

A Digital Single Market Strategy for Europe - Analysis and Evidence; Brussels, 6.5.2015 SWD(2015) 100 final (109 sivua)

Euroopan parlamentti EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden toimenpidepaketista

Menettelytunnisteella 2015/2147(INI) löytyvät sähköisen markkinastrategian asiakirjat, joista huomiomme ensimmäiseksi kiinnittyy kahden esittelijän (Kaja Kallas ja Evelyne Gebhardt) ja kahden valiokunnan (Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta ITRE sekä Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta IMCO) yhteismietintöön A8-0371/2015 digitaalisten sisämarkkinoiden toimenpidepaketista.

Parlamentin omasta aloitteesta (koska kyseessä ei ollut lakiehdotus) syntynyt mietintö oli muutenkin normaalimietintöä mittavampi; kahden esittelijän ja kahden valiokunnan lisäksi peräti kuuden muun valiokunnan lausunnot ja sivumäärä 84.

Kirjoituksessa Euroopan parlamentin roolista mainitsin Satu Helinin ja Pekka Nurmisen kirjan Euroopan parlamentti sekä pohdin yleisemmin parlamentin omasta aloitteesta syntyneiden mietintöjen ja päätöslauselmien luonnetta.

Suutari pysyköön lestissään, paluu suolakaivoksiin tai muuta vastaavaa; jatkamme siis digitaalisia sisämarkkinoita koskevan mietinnön lukemista.

Strategiset digimarkkinatavoitteet

Kuten jäsenmaiden ja muiden toimielinten kohdalta meidän on syytä kysyä, kuinka Euroopan parlamentti vastasi komission poliittisten suuntaviivojen asettamaan haasteeseen?

Siksi on syytä palauttaa mieliin tavoitteiden kovin ydin.

EU:n digimarkkinoiden päähaasteet poliittisten suuntaviivojen ja digitaalisten sisämarkkinoiden toimenpidepaketin perusteella 1) Yhdenmukaisin säännöin esteettömät sisämarkkinat Digitaalitekniikan tarjoamia rajat ylittäviä mahdollisuuksia on hyödynnettävä paljon paremmin. Jotta tämä olisi mahdollista, meillä on oltava rohkeutta purkaa kansalliset suojamuurit televiestintäsektorilla, tekijänoikeus- ja tietosuojalainsäädännössä, radiotaajuuksien hallinnoinnissa ja kilpailulainsäädännössä. 2) Esteiden purkamisen ja potentiaalin vapauttamisen kasvu- ja työpaikkahyödyt Euroopalla on valmiudet johtaa maailmanlaajuista digitaalitaloutta, mutta se ei vielä hyödynnä niitä täysimääräisesti. EU:ta haittaavat tässä hajanaisuus ja esteet, joita fyysisillä sisämarkkinoilla ei ole. Näiden esteiden purkaminen Euroopasta voisi kasvattaa EU:n BKT:tä 415 miljardilla eurolla.

Siilo- vai siilipuolustus?

Siilojen purkaminen on edellytys potentiaalisten hyötyjen korjaamiselle unionin kansalaisten pussiin.

Seuraavassa joitakin alustavia huomioita, jotka on syytä pitää mielessä konkreettisten lainsäädäntöesitysten ja toimien tarkastelussa vastaisuudessa.

Televiestintäsääntöjen osalta kysymys oli vielä kuulemisvaiheessa ja suhtautuminen avoin; lauselmakohta 58:

58. pitää myönteisinä viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosaston äskettäin käynnistämiä ja meneillään olevia julkisia kuulemisia Euroopan digitaalisesta asialistasta, jonka aiheita ovat etenkin EU:n televiestintäsääntöjen uudistaminen, internetyhteyden nopeutta ja laatua koskevat tarpeet vuoden 2020 jälkeen sekä verkkoalustat, data- ja pilvipalvelut, välittäjien vastuu ja vuorovaikutustalous, mutta kehottaa komissiota varmistamaan kaikkien rinnakkaisten aloitteiden välisen johdonmukaisuuden;

Tekijänoikeuden osalta mietintö viittasi pikemmin siili- tai siilopuolustukseen, sillä lukuisissa kohdissa korostettiin alueellisten (maakohtaisten) lisenssien järjestelmää; esimerkkinä lauselmakohta 38:

38. varoittaa edistämästä syrjivällä tavalla pakollisten yleiseurooppalaisten lisenssien käyttöön ottamista, koska kyseinen toimenpide saattaisi vähentää käyttäjien saatavilla olevaa sisältöä; korostaa alueellisuusperiaatteen osuutta tekijänoikeusjärjestelmässä, kun otetaan huomioon alueellisten lisenssien merkitys EU:ssa;

EU-tason tietosuojan merkitys ja uudistamistarpeet näyttivät ohjaavan mietinnön tekijöitä; esimerkkinä lauselmakohta 13:

13. painottaa, että kaikkien digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaan kuuluvien aloitteiden olisi oltava perusoikeuksien ja erityisesti tietosuojalainsäädännön mukaisia, ja panee merkille strategian tuottaman lisäarvon EU:n taloudelle; tähdentää, että sekä yleinen tietosuoja-asetus että tietosuojadirektiivi on tärkeää hyväksyä nopeasti niin rekisteröityjen kuin yritystenkin edun nimissä; vaatii sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin tarkistamista, jotta varmistetaan direktiivin säännösten yhdenmukaisuus tietosuojapaketin kanssa siinä vaiheessa, kun paketti tulee voimaan;

Radiotaajuuksien osalta mietintö vaikutti ainakin varovaisen myönteiseltä korostaessaan yhdenmukaistettua ja kilpailua edistävää järjestelmää; lauselmakohta 59:

59. korostaa, että radiotaajuudet ovat matkaviestinnän ja langattoman laajakaistaviestinnän sisämarkkinoiden ja lähetystoiminnan kannalta keskeinen resurssi Euroopan unionissa ja olennaisen tärkeitä Euroopan unionin kilpailukyvylle tulevaisuudessa; edellyttää ensisijaisena asiana, että taajuuksien jakamista varten otetaan käyttöön yhdenmukaistettu ja kilpailua edistävä järjestelmä, jota hallinnoidaan tehokkaasti taajuuksien jakamisen viivästymisen estämiseksi; edellyttää myös, että kaikilla markkinatoimijoilla on yhdenvertaiset lähtökohdat ja että eri taajuusalueiden tulevaan käyttöön sovelletaan Lamyn selonteon mukaisesti pitkän aikavälin strategiaa, joka on tarpeen etenkin 5G-verkon käyttöä ajatellen;

[Lamyn selonteko: Tiedote IP/14/957 Radio spectrum: Pascal Lamy presents his report to the Commission]

Perusteettomien maarajoitusten poistamiseen mietintö suhtautui myönteisesti; myös kuluttajanäkökulma tuli esiin komission käynnistämässä kilpailuselvityksessä; esimerkkinä lauselmakohta 36:

36. pitää lisäksi merkittävänä meneillään olevaa kilpailualan selvitystä, joka koskee verkkokauppaa, sillä näin voidaan tutkia muun muassa, ovatko perusteettomat maarajoitukset, kuten IP-osoitteen, postiosoitteen tai luottokortin myöntäneen maan perusteella tapahtuva syrjintä, EU:n kilpailulainsäädännön vastaisia; korostaa, että on tärkeää lisätä kuluttajien ja yritysten luottamusta ottamalla huomioon alalla toteutetun kyselyn tulokset ja arvioimalla, ovatko ryhmäpoikkeusasetukseen ja aivan erityisesti sen 4 a ja 4 b artiklaan tehtävät muutokset tarpeen, jotta voidaan vähentää epäsuotavaa ohjausta toisille verkkosivustoille ja alueellisia rajoituksia;

Yleisesti myönteinen suunta ei aina politiikassa kerro määrää, mutta Euroopan parlamentin mietintö näytti kuitenkin jonkinmoisiin uudistuksiin taipuvaiselta. Toisaalta ei kovia kannanottoja herunut siilojen purkamiseksi.  Pohdittavaksi poikkeukseksi jäi tekijänoikeus, jossa käytössä näytti olevan lähinnä jarrupoljin.

Ralf Grahn

Euroopan parlamentin roolista

Eilen Helsingin Sanomat julkaisi kirjoituksen uudesta kirjasta, jonka ovat kirjoittaneet Satu Helin ja Pekka Nurminen: Euroopan parlamentti.

Kustantaja on Teos, joka kertoo että kirja on laadittu joka kodin lukemistoksi. Kattavuutensa ja ajantasaisuutensa johdosta se palvelee erinomaisesti myös aihetta ammatikseen tai vaikkapa opinnoissaan käsitteleviä lukijoita, kertoo kustantaja, joka ilmoittaa hinnaksi 34,50 euroa.

Vaikka jäsenmaat edelleen “omistavat” Euroopan unionin, Euroopan parlamentin merkitys on kasvanut erityisesti tavallisissa lainsäädäntöasioissa. Parlamentin toiminta lisää EU:n avoimuutta ja ainoana unionin kansalaisten suoraan valitsemana toimielimenä kansalaisnäkökulma myös näkyy sen toiminnassa.

Suomen kansalaiskeskustelua Euroopan unionista ja parlamentista ei tietty tason nosto haittaisi. Toivon kirjan löytävän tiensä mahdollisimman monen muunkin lukulistalle.

Omasta aloitteesta

Pyrin seuraamaan Euroopan parlamentin kannanottoja käsittelemistäni yleisistä tai tärkeistä aiheista, kuten sisämarkkinoiden ja digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämisestä.

Parhaillaan luen parlamentin valiokuntien yhteistä mietintöä komission strategiasta, mikä palautti mieleeni kysymyksen strategisemman otteen tarpeesta.

Menettelytunnisteella 2015/2147(INI) löytyvät sähköisen markkinastrategian asiakirjat, joista huomiomme ensimmäiseksi kiinnittyy kahden esittelijän (Kaja Kallas ja Evelyne Gebhardt) ja kahden valiokunnan (Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta ITRE sekä Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta IMCO) yhteismietintöön A8-0371/2015 digitaalisten sisämarkkinoiden toimenpidepaketista.

Parlamentin omasta aloitteesta (koska kyseessä ei ollut lakiehdotus) syntynyt mietintö oli muutenkin normaalimietintöä mittavampi; kahden esittelijän ja kahden valiokunnan lisäksi peräti kuuden muun valiokunnan lausunnot ja sivumäärä 84.

Tämäkin mietintö sai minut miettimään Euroopan parlamentin mietintöjen ja päätöslauselmien luonnetta.

Pidän hyvänä että parlamentti omasta aloitteestaan seuraa kehitystä eri politiikka-aloilla ja harjoittaa parlamentaarista valvontaa tuomalla näkemyksensä esille.

Myönteisenä pidän mietintöjen ja päätöslauselmien hyvää dokumentointia johdanto-osassa, sillä tarkat viitteet edistävät asiakeskeistä keskustelua.

Epäilevämmin suhtaudun julkilausumatyyppisiin mietintöihin, jotka muistuttavat toiveiden tynnyriä. Tässä tapauksessa Euroopan parlamentin mietintö oli sivumäärältään nelinkertainen komission strategiapaperiin verrattuna.

Vuolas, lähes loputon sanahelinä on uuvuttavaa, ja sen keskeltä on vaikeata erottaa mahdolliset kultahippuset joutavista fraaseista.

Eikö ponsimainen keskittyminen keskeisten eroavuuksien esittämiseen ja perustelemiseen - jos niitä on - ajaisi avoimen keskustelun ja päätöksenteon tavoitteita tehokkaammin?

Tähän liittyy sekin seikka, etteivät täysistuntokeskustelutkaan aina ole erityisen valaisevia asiakeskeisen poliittisen vuoropuhelun kannalta, vaikka sellaisen kahlaaminen vaatii  sekin aikaa ja energiaa. Eikö äänestettävien mietintöjen tiivistäminen terävöittäisi myös täysistuntokeskusteluja?  

Näkisin mielelläni muiden kommentteja näistä kysymyksistä.

Ralf Grahn