EU:n komissio 2012: Kasvua edistävät sisämarkkinat

EU-maat ja niiden johtajat ovat olleet tiedotusvälineiden otsikoissa rimpuillessaan euroalueen kriisiä vastaan. Jos mietimme Euroopan tason rakenteita, toimivaltaa ja demokratiaa, näky ja tulokset muistuttavat menneiden vuosisatojen ratsuväkijoukkuetta, joka on joutunut (ja itsensä laittanut) nykypäivän ohjussodan keskelle.

Vuoden 2012 kynnyksellä ajattelin siksi luoda silmäyksen Euroopan komissioon, joka jatkaa toimintaansa sisämarkkinoiden kehittämiseksi sekä pyrkii innoittamaan jäsenmaita talousuudistuksiin Eurooppa 2020 -strategian ja sen lippulaivahankkeiden avulla.


Työohjelma 2012

Johdatuksena toimii komission työohjelma, joka on julkaistu 22 kielellä; suomeksi:

Komission työohjelma vuodeksi 2012: Eurooppaa uudistamassa; VOL. 1/2 Bryssel 15.11.2011 KOM(2011) 777 lopullinen (12 sivua)

Olkoonkin että johdanto kuvaa haasteita asiallisesti ottaen oikein, silti inspiroimaan pyrkivä tyyli tuo mieleen yleis(neuvosto)liittolaisen kielenkäytön (langue de bois, sanovat ranskalaiset).

Toisesta luvusta lähtien virkakieli muuttuu hieman arkisemmaksi ja asiapitoisemmaksi. Sisältö tarjoaa katsauksen käynnissä oleviin uudistuksiin ja luvattuihin ehdotuksiin.

Keskityn seuraavassa sisämarkkinoihin, jotka vuoden 1957 Rooman sopimuksesta lähtien muodostavat Euroopan yhdentymisen ja komission toiminnan selkärangan.


Kasvua edistävät sisämarkkinat

Jakso 3.1. Kasvua edistävät sisämarkkinat (sivulta 5) mainitsee sisämarkkinoiden toimenpidepaketin (Single Market Act) ja sen 12 keskeistä ehdotusta, jotka on ristitty viputekijöiksi. Komissio toivoo aloitteiden nopeaa käsittelyä, mihin myös maiden päämiesten Eurooppa-neuvosto on kannustanut.

Keskeiseen asemaan komissio nostaa seuraavat uudistusalat, joista tarjotaan tiivis luonnehdinta:

* Eurooppalainen tutkimusalue
* Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila
* Palveludirektiivin täytäntöönpano
* Energian sisämarkkinoiden luominen
* Digitaalistrategian toteuttaminen, ml. immateriaalioikeuksien hallinnointi
* Kuluttaja-asioiden toimintaohjelma

Yritysten kannalta tärkeä, vaikka harvemmin tiedotusvälineissä näkyvä, on jakson 5.2 Järkevä sääntely (sivulla 11). Komission mukaan hallinnollisten rasitusten vähentämisohjelma tulee saavuttamaan vähennys- ja säästötavoitteensa päättyessään vuonna 2012. Pienyritysten taakkaa sovitetaan erityisesti ja mikroyrityksille harkitaan joko vapautuksia velvoitteista tai huomattavia helpotuksia.



Ralf Grahn

Euroopan parlamentti: avoin internet ja verkon neutraliteetti EU:ssa

Europarlamentti hyväksyi marraskuussa päätöslauselman, jossa se otti kantaa komission Euroopan digitaalistrategiaan ja sähköisten sisämarkkinoiden kehittämiseen liittyvään tiedonantoon:

Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. marraskuuta 2011 avoimesta internetistä ja verkon neutraliteetista Euroopassa P7_TA(2011)0511. Menettelyn vaiheita voi seurata tunnuksella 2011/2866(RSP).

Euroopan parlamentin kannanotossa korostuvat yleiseurooppalainen näkökulma myös yritystoiminnan kannalta sekä kansalaisten ja kuluttajien edut.

Parlamentti pitää internetin neutraliteettia tärkeänä periaatteena ja tukee komission pyrkimystä säilyttää internet avoimena ja neutraalina.

EP näkee että liikenteenhallinta voi johtaa kilpailunrajoituksiin ja syrjintään, joten se kannattaa komission lupausta julkaista BERECin käynnissä olevat selvitykset mahdollisista haitallisista menettelyistä.

EP raottaa uuden EU-lainsäädännön mahdollisuutta BERECin selvitysten valmistuttua, useiden etujen kannalta: sananvapaus, tiedonsaannin vapaus, kuluttajien valinnanvapaus ja tiedotusvälineiden moniarvoisuuden varmistaminen sekä tehokkaan kilpailun ja innovoinnin aikaansaaminen ja kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon internetin käyttöön liittyvien moninaisten etujen edistäminen.

Parlamentti toivoo kansallisilta kilpailu- ja sääntelyviranomisilta toimia kilpailunrajoitusten ja syrjinnän estämiseksi sekä ”best effort” -palveluiden ylläpitämiseksi.

EP toivoo erityisesti avoimen ja ymmärrettävän kuluttajatiedon lisäämistä, muun muassa liittymien todellisten siirtonopeuksien suhteen.


Taustaksi

Komissio

Euroopan parlamentin kannanotto oli siis tiedossa kun EU:n (tele)viestintäministerit ottivat kantaa internetin avoimuuteen ja verkkopalveluiden puolueettomaan hallinnointiin joulukuussa.

Kirjoituksessa EU-komission raportti: Avoin internet ja verkon neutraliteetti Euroopassa oli linkkien lisäksi puhetta Euroopan komission keväällä julkaisemasta tiedonannosta (22 kieliversiota):

Avoin internet ja verkon neutraliteetti Euroopassa; Bryssel 19.4.2011 KOM(2011) 222 lopullinen (10 sivua)


Neuvosto

Mainitsin myös neuvoston vastauspuheenvuoron yleispäätelmissä (toistaiseksi julkaistu vain englanniksi, ranskaksi ja puolaksi):

3134th Council meeting Transport, Telecommunications and Energy; Brussels, 12 and 13 December 2011 (asiakirja 18416/11)

Neuvoston (yleis)päätelmät viittasivat yksityiskohtaisempiin päätelmiin, jotka löytyvät myös suomeksi pysyvien edustajien (Coreper) hyväksymässä muodossa ennen neuvoston istuntoa:

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – "Avoin internet ja verkon neutraliteetti Euroopassa" – Neuvoston päätelmien antaminen; Bryssel, 1. joulukuuta 2011 (07.12) (asiakirja 17904/11)

Neuvoston kokouksen päätteeksi julkaistut päätelmät löytyvät englanninkielisenä tiedotteena:

Council conclusions on the open internet and net neutrality in Europe 3134th TRANSPORT, TELECOMMUNICATIONS and ENERGY Council meeting; Brussels, 13 December 2011


BEREC

Jo useaan otteeseen mainittu BEREC on Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin, joka perustettiin EU:n asetuksella 1211/2009.

Myös Euroopan parlamentin mainitsemasta BERECista löytyy kirjoituksia, viimeksi englanniksi: koonnos Electronic communications in EU: BEREC blog posts, työohjelmaa koskeva eCommunicatons: BEREC Work Programme 2012 ja avoimuusnäkökulmaa lähestyvä BEREC consultation on draft Guidelines on Net Neutrality and Transparency.

Avoimuusnäkökulman käsittely on nyt edennyt suuntaviivojen antamiseen:

BEREC Guidelines on Transparency in the scope of Net Neutrality: Best practices and recommended approaches BoR (11) 67 (December 2011; 69 pages)



Ralf Grahn

Sähköisen viestinnän sääntely EU:ssa: taustalla BEREC

Pari vuotta sitten perustettiin EU:n asetuksella 1211/2009 Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin (BEREC). Jäsenmaiden hallitukset sopivat myöhemmin BERECin viraston kotipaikasta, joksi tuli Latvian Riika. Viraston avajaiset pidettiin 14. lokakuuta 2011, joten niistä ei ole kulunut edes kolmea kuukautta.

Euroopan digitaalistrategiasta vastaava varapuheenjohtaja Neelie Kroes korosti avaustilaisuudessa kolmea haastetta: verkkovierailuja, verkon neutraliteettia sekä digitalisointia huippunopean laajakaistan ja taitojen levittämisen kautta.


BERECin toiminta

Olen viime päivinä käsitellyt BERECin toimintaa blogeissani johdattamalla lukijoita kohti vuoden 2012 työohjelmaa:

Grahnblawg (SV): Berec om nätneutralitet och öppenhet

Eurooppaoikeus (FI): Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin (BEREC)

Grahnlaw (EN): Body of European Regulators for Electronic Communications (BEREC)

Grahnlaw (EN): EU electronic communications: BEREC medium term strategy consultation

Grahnlaw (EN): EU electronic communications: BEREC Work Programme 2012

Grahnlaw (EN): BEREC draft Work Programme 2012 consultation procedure

Grahnlaw (EN): Report on the consultation of the BEREC draft Work Programme 2012

Grahnblawg (SV): Elektronisk kommunikation i EU: Bakgrund till Berec 2012

***

Tämän koonnoksen jälkeen siirryn käsittelemään BERECin työohjelmaa vuodeksi 2012.



Ralf Grahn

Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin (BEREC)

Euroopan unionin telelainsäädännön vuoden 2009 uudistuksen osana perustettiin uusi yhteistyöelin, englanniksi Body of European Regulators for Electronic Communications (BEREC), jonka lyhyesti esittelin (Grahnlaw EN). Sääntelyviranomaisten edustajat kokoontuivat ensimmäisen kerran BERECin puitteissa vuoden 2010 tammikuussa (GrahnlawSF FI).


BEREC-asetus 1211/2009

Muun EU-lainsäädännön tapaan asetus yhteistyöelimen perustamisesta löytyy 23 virallisella kielellä; suomeksi:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1211/2009, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) ja viraston perustamisesta; EUVL 18.12.2009 L 337/1


Kotipaikka Riika

Seuraavana keväänä jäsenmaiden hallitukset sopivat siitä että BERECin kotipaikaksi tuli Riika:

JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN YHTEISELLÄ SOPIMUKSELLA HYVÄKSYMÄ PÄÄTÖS, annettu 31 päivänä toukokuuta 2010, Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) viraston kotipaikan sijainnista (2010/349/EU); EUVL 23.6.2010 L 156/12

BERECin virasto on toiminut Latvian Riiassa vasta hieman kolmatta kuukautta. Avajaiset olivat 14. lokakuuta 2011 (tiedote).


Sääntelyneuvosto

Yhteistyöelimen muodostaa sääntelyneuvosto (Board of Regulators), johon kuuluu kunkin jäsenmaan kansallisen sääntelyelimen (National Regulatory Authority NRA) johtaja tai muu korkean tason edustaja. Euroopan talousalueen (ETA) jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin jäsenehdokasvaltioiden kansallisilla sääntelyviranomaisilla on tarkkailijan asema.


Kansalliset sääntelyelimet – FICORA

Kansalliset sääntelyelinten nimet linkkeineen löytyvät täältä. Suomen kansallinen sääntelyelin on Viestintävirasto (Kommunikationsverket, Finnish Communications Regulatory Authority FICORA) Helsingin Ruoholahdessa.


BERECin toiminta

Sääntelyneuvosto kokoontui viimeksi Bukarestissa 8.-9. joulukuuta 2011 (tiedote). Päätöspöytäkirja löytyy täältä.

Yleiskuvan tulevasta toiminnasta saa ensi vuoden toimintasuunnitelmasta:

Work Programme 2012 BEREC Board of Regulators BoR (11) 62 (18 sivua)

BERECiin ja sen toimintaan voi tutustua ainakin vielä varsin pelkistettyjen verkkosivujen kautta. Esimerkiksi RSS-syötteestä ei näy jälkeäkään, mikä ala huomioon ottaen ihmetyttää. Ajankohtaiset ja vanhemmat asiakirjat löytvät täältä.



Ralf Grahn

EU-komission raportti: Avoin internet ja verkon neutraliteetti Euroopassa

Euroopan unionin neuvosto (liikenne, televiestintä ja energia; Grahnblawg SV) kokoontui siis 12. ja 13. joulukuuta 2011 (yleispäätelmät EN). Viestintäasioiden joukosta löytyi kohta avoin internet ja verkon neutraliteetti, josta neuvosto antoi yksityiskohtaiset päätelmät.

Esittelin yleispäätelmät (Grahnblawg SV ja Grahnlaw EN). Tämän jälkeen katsoin mitä Euroopan digitaalistrategia lupasi (Grahnlaw EN) ja seuraavaksi mitä julkinen kuuleminen verkon neutraliteetista toi tullessaan (Grahnlaw EN).


KOM(2011) 222

Valmisteluvaiheen päätteeksi komissio julkaisi keväällä tiedonannon, joka on saatavissa 22 EU-kielellä; suomenkielinen versio (pdf):

Avoin internet ja verkon neutraliteetti Euroopassa; Bryssel 19.4.2011 KOM(2011) 222 lopullinen (10 sivua)

Tiedonanto tarjoaa tietoa sekä valmisteluprosessista että internetin neutraliteettiin liittyvistä asioista. Keskeisellä sijalla on teleoperaattoreiden harjoittama liikenteen hallinta. EU:n televiestintää koskevat kilpailusäännöt ja viestinnän uudet puitteet (2009) esitellään pääkohdittain, myös kuluttajien kannalta.

Julkisessa kuulemisessa Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin BEREC (Body of European Regulators for Electronic Communications) oli lausunnossaan tuonut esille joitakin ongelmia, jotka vaativat lisäselvittelyä (tiedonannon sivu 6):

Vastineessaan julkiseen kuulemiseen BEREC totesi, että tiettyjen operaattorien taholla on esiintynyt datan epätasa-arvoista kohtelua. BEREC nosti esiin muutamia sekä käyttäjien että sisällöntarjoajien huolenaiheita:

– tiedostojen jakamiseen tai videon suoratoistoon käytettyjen vertaisverkkojen (P2P) nopeusrajoitukset (”kuristaminen”) tiettyjen operaattorien toimesta Ranskassa, Kreikassa, Unkarissa, Liettuassa, Puolassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa,

– internet-välitteisten puhelujen estäminen tai lisämaksut matkaviestintäverkoissa tiettyjen matkaviestintäoperaattorien toimesta Itävallassa, Saksassa, Italiassa, Alankomaissa, Portugalissa ja Romaniassa.

Liikenteen hallintaa kaikki osapuolet pitivät tarpeellisena, mutta kysymys on hyväksyttävistä periaatteista ja käytännöistä. Komissio lupasi (sivu 7):

Komissio jatkaa yhdessä BERECin kanssa tilanteen seuraamista, jotta mahdollistettaisiin kohtuullinen ja läpinäkyvä liikenteenhallinta, joka tukee EU:n televiestinnän sääntelyjärjestelmän tavoitteita.

Komission johtopäätökset

Johtopäätöksissä komissio veti yhteen sovellettavat periaatteet (sivulla 9) ja jatkoi hahmottamalla seuraavia askeleita. Vaikka toimet esitetään hyvin yleispiirteisesti, ne antavat kuitenkin osviittaa tehtävistä selvityksistä, mahdollisesta lisäohjeistuksesta, kilpailun toimivuuden tarkkailusta, kuluttajatiedon läpinäkyvyydestä, perusoikeuksien toteutumisen seurannasta, uusien liiketoimintamallien ja -mahdollisuuksien suosimisesta sekä laajakaistakehityksen merkityksestä paineiden helpottajana (sivu 10):

Miten asiassa edetään?

Komissio julkistaa vuoden loppuun mennessä BERECin selvityksissä saadut tiedot muun muassa mahdollisista tietyn tyyppisen liikenteen estämisestä tai kuristamisesta.

Hankitun tiedon ja telealan sääntelyjärjestelmän säännösten täytäntöönpanon tulosten pohjalta komissio päättää mahdollisimman pikaisesti tarvitaanko verkon neutraliteettikysymyksistä lisäohjeistusta.

Jos todetaan, että markkinoilla esiintyy vakavia ja pysyviä ongelmia ja – useasta operaattorista muodostuva – järjestelmä ei kokonaisuudessaan kykene varmistamaan, että kuluttajat voivat helposti käyttää ja jakaa haluamiaan sisältöjä, palveluja ja sovelluksia yksittäisen internet-liittymäsopimuksen avulla, komissio arvioi, edellyttääkö kilpailun ja kuluttajille turvattavan valinnanvaran aikaansaaminen tiukempia toimenpiteitä. Tarjonnan läpinäkyvyys ja palveluntarjoajan vaihtamisen helppous ovat kuluttajille keskeisiä asioita heidän valitessaan tai vaihtaessaan palveluntarjoajaa, mutta ne eivät välttämättä ole riittäviä keinoja puuttua laillisten palvelujen tai sovellusten rajoittamiseen.

Lisätoimenpiteet voisivat olla ohjeistusta tai yleisiä lainsäädäntötoimenpiteitä kilpailun ja kuluttajien valinnanvaran lisäämiseksi esimerkiksi helpottamalla edelleen palveluntarjoajan vaihtamista, tai jos tämä osoittautuisi riittämättömäksi, esimerkiksi asettamalla kaikille internet-palveluntarjoajille markkinavoimasta riippumatta perusteetonta internet-liikenteen eriyttämistä koskevia erityisvelvoitteita. Tähän voisi sisältyä laillisten palvelujen estämiskielto.

Verkon neutraliteetti sivuaa useita EU:n perusoikeuskirjaan kirjattuja oikeuksia ja periaatteita, erityisesti oikeutta nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta, henkilötietojen suojaa sekä sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta. Tästä syystä kaikki tämän alan mahdolliset lainsäädäntöehdotukset on arvioitava perusteellisesti sen suhteen, millaisia vaikutuksia niillä on perusoikeuksiin ja ovatko ne EU:n perusoikeuskirjan mukaisia. [Alaviite 9: Noudattaen Euroopan unionin strategiaa perusoikeuskirjan panemiseksi tehokkaasti täytäntöön, KOM(2010) 573, 19.10.2010]

Mahdollisessa lisäsääntelyssä olisi vältettävä investointien ja innovatiivisten liiketoimintamallien haittaamista, ja sen olisi johdettava verkkojen tehokkaampaan käyttöön, luotava uusia liiketoimintamahdollisuuksia internetin arvoketjun eri tasoilla ja säilytettävä samalla kuluttajien mahdollisuus valita laajasta valikoimasta tarpeisiinsa sopiva internetliittymätuote.

Komissio jatkaa vuoropuheluaan jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa varmistaakseen laajakaistan nopean kehityksen, joka keventäisi dataliikenteeseen kohdistuvaa painetta.

Viestintäministereiden (tai Coreperin asiallisesti) hyväksymät päätelmät internetin avoimuudesta ja verkon neutraliteetista muodostavat EU-maiden hallitusten yhteisen vastauspuheenvuoron komission raporttiin.


BEREC

BERECin selvityksiin viitattiin yllä. Marraskuun alkupäivinä päättyi julkinen kuuleminen, joka koski BERECin luonnosta uusiksi suuntaviivoiksi: Draft BEREC Guidelines on Net Neutrality and Transparency: Best practices and recommended approaches (October 2011).



Ralf Grahn

Viestintä EU:n neuvostossa 13.12.2011

Euron kohtalo ja talouden näkymät sekä EU-maiden johtajien tavallaan radikaalit mutta nähtävästi riittämättömät toimet tilanteen korjaamiseksi muodostivat pitkän makrotaloudellisen mutkan kirjoittamiseeni. Englanninkielisen Grahnlaw-blogini kirjoitukset marraskuun alusta marraskuun alusta näihin päiviin asti käsittelevät näitä taloutemme perustaan vaikuttavia kysymyksiä eurooppalaisen kannalta.

Draama tosin jatkuu, mutta Euroopan unionin toiminta etenee tärkeillä politiikka-aloilla jotka helposti jäävät varjoon tiedotusvälineissä.


Digitaalistrategia

On aika palata blogieni ydinaiheisiin:

* Eurooppa 2020 -strategia, jonka tavoitteena on älykäs, kestävä ja osallistava talouskasvu

* EU2020-strategian seitsemän lippulaivahanketta

* Lippulaivahankkeiden joukossa erityisesti Euroopan digitaalistrategia (Digital Agenda for Europe)

* Digitaalistrategian osana digitaaliset sisämarkkinat (yhtenäismarkkinat), joiden osalta sisämarkkinoiden toimenpidepaketti (Single Market Act) on tärkeässä asemassa


Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto

Euroopan unionin neuvosto (liikenne, televiestintä ja energia) kokoontui viimeksi niin että liikenneministerit tapasivat 12. joulukuuta ja viestintäministerit 13. joulukuuta 2011.

Niin sanotun TTE-neuvoston (Transport, Telecommunications and Energy Council) päätelmät tarjoavat mainion johdatuksen ajankohtaisiin aiheisiin. Tässä vaiheessa päätelmät ovat tarjolla englanniksi, ranskaksi ja puolaksi; linkki englanninkieliseen versioon:

3134th Council meeting Transport, Telecommunications and Energy; Brussels, 12 and 13 December 2011 (asiakirja 18416/11; 27 sivua)


Viestintä

Viestintäasoista voidaan mainita:

* päätelmät radiotaajuuspolitiikasta
* verkkovierailut (roaming)
* Euroopan verkko- ja tietoturvavirasto ENISA (European Network and Information Security Agency)
* päätelmät avoimesta internetistä ja verkon neutraliteetista Euroopassa

Lisäksi komissio ja puheenjohtajamaa Puola tiedottivat eräistä ajankohtaisista aiheista, kuten digitaalistrategian etenemisestä.



Ralf Grahn

EU, Suomi ja Ruotsi: tietohallinnon kehittäminen

EU:n, Suomen ja Ruotsin digitaalisen agendan sisällön ja jatkotoimien käsittely jatkuu.

Ruotsi on asettamassa itselleen viralliseksi tavoitteeksi maailman kärkisijan sähköisen viestinnän mahdollisuuksien hyödyntäjänä. Suomen hallitusohjelman kirjaukset tietoyhteiskunnasta ovat pyöreämpiä. Voivatko EU ja Suomi oppia Ruotsilta, joka useimmissa tieto- ja viestintätekniikkaa (TVT) koskevissa kansainvälisissä vertailuissa on aivan huipulla?


Hallitusohjelman toimeenpano

Pääministeri Jyrki Kataisen kuuden puolueen hallitusohjelman toteutus on käynnistynyt. Vastikään hallitus teki päätöksen strategisista hankkeista:

Valtioneuvoston periaatepäätös 5.10.2011: Hallitusohjelman strateginen toimeenpanosuunnitelma – kärkihankkeet ja vastuut

Alkuun on koottu kolme laajaa päämäärää, joiden mukaan poikkihallinnolliset hankkeet on ryhmitelty:

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman kolme painopistealuetta ovat:

I Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen

II Julkisen talouden vakauttaminen

III Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen

Tarkastelen seuraavassa julkistalouden ja hallinnon kehittämistyötä pääasiassa tietoyhteiskunnan näkökulmasta, vaikka tieto- ja viestintätekniikan parempi hyödyntäminen liittyy lähes kaikkiin uudistushankkeisiin.


Julkisen talouden vakaus ja hallinnon kehittäminen

Nuorten tietoyhteiskuntaosallisuuden kohdalla voidaan todeta opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) vetovastuulla toimiva kehittämishanke (sivu 9).

Julkisen talouden vakauttamiseksi hallitus on valmis sekä menojen lisävähennyksiin että tulojen kasvattamiseen, mutta lisäksi tarvitaan onnistumisia talouskasvun nopeuttamisessa ja työllisyysasteen nostamisessa. Eräänä painopisteenä on tuottavuuden parantaminen sekä yksityissektorilla että julkishallinnossa (sivu 11).

Erityisesti liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) vetovastuulla ovat niin sanotut älystrategiat. Niillä edistetään tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävien älyratkaisujen käyttöönottoa poikkihallinnollisesti kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Jokainen ministeriö laatii hallituskauden alussa älystrategian tavoitteineen ja ohjauskeinoineen (sivu 13).

Valtiovarainministeriö (VM) luotsaa julkishallinnon sähköisen asioinnin ja palvelujen kehittämistä asiakaslähtöisesti mm. SADe-ohjelman ja Kantahankkeen kautta (sivu 13).

VM:n vastuulla on myös valtion uusi vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma, joka korvaa nykyisen valtionhallinnon tuottavuusohjelman (sivu 13).

Harmaan talouden torjunta sisältää useita toimenpiteitä, joista yksi on viranomaisten välisen tiedonvaihdon esteiden (ml. kansainvälisten) purkaminen ja tarvittavien viranomaisrekistereiden saattaminen joustavasti harmaan talouden torjuntaviranomaisten käyttöön. Päävastuuministeriönä toimii VM (sivu 15).


Tietohallintolaki täytäntöön

Tietohallintolaki eli laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta 634/2011 tuli voimaan 1. syyskuuta 2011. Valtiovarainministeriön ohjauksessa valtion, tuomioistuinten ja kuntien tietohallintoa pyritään kehittämään entistä määrätietoisemmin ja huolehtimaan järjestelmien yhteensopivuudesta:

1 §
Lain tarkoitus

Tämän lain tarkoituksena on tehostaa julkisen hallinnon toimintaa sekä parantaa julkisia palveluja ja niiden saatavuutta säätämällä julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta ja tietojärjestelmien yhteentoimivuuden edistämisestä ja varmistamisesta.

Valtiovarainministeriö on julkaissut esitteen tietohallintolain pääkohdista ja JulkICT-toiminnosta.

Valtiovarainministeriö käynnisti tietohallintolakiin perustuvan strategiatyön 25. lokakuuta pidetyssä seminaarissa (tiedote ja linkki seminaarin alustuksiin). Tilaisuudessa avattiin yhteentoimivuusportaali.


Ruotsin sähköinen hallinto

Ruotsin talousarvioesityksessä vuodelle 2012 (Prop. 2011/12:1 Utgiftsområde 22 Kommunikationer) käsitellään sähköistä hallintoa mm. otsikon 4.4.3 Elektronisk förvaltning alla (sivut 90-91).

Perustaksi otetaan jälleen kansainvälinen vertailu, tällä kertaa EU-maiden ja muutamien läheisten maiden välillä tehty monipuolinen selvitys, joka valmistui unionin edellisen tietoyhteiskuntastrategian aikana:

Smarter, Faster, Better eGovernment: 8th eGovernment Benchmark Measurement; November 2009

Kunkin maan osalta esitetään huomioita, mm. hyvin edistynyt Suomi (sivut 94-95) ja vahva Ruotsi (sivut 132-133).

Ruotsin kansallisesta kehittämistyöstä vastaa E-delegationen.



Ralf Grahn


J.K. Hyvä lukija, toivon tietoa EU-maiden tieto- ja viestintätekniikkaa koskevista strategioista sekä näiden digitaalisten agendojen kieliversioista. Samoin konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista eri maissa. Jos sinulla on tietoa, voit kirjoittaa kommentin tai lähettää sähköpostin.

Tietoyhteiskunta: Voivatko EU ja Suomi oppia Ruotsilta?

Ruotsi on vahvistamassa viralliseksi tavoitteeksi maailman ykkössijan digitalisoinnin hyödyntämisessä. Suomen hallitusohjelma on tavoitteiden osalta pyöreämpi.

On siis syytä jatkaa Ruotsin talousarvioehdotuksen ja digitaalisen agendan lukemista ja oppimismahdollisuuksien miettimistä:

PROP. 2011/12:1 UTGIFTSOMRÅDE 22 Förslag till statens budget för 2012 Kommunikationer

Regeringskansliet: It i människans tjänst – en digital agenda för Sverige (lokakuu 2011; 57 sivua)


Kääntäjille ja lukijoille

Joku on ehkä kiinnittänyt huomiota siihen että käsitteet eroavat hieman toisistaan suomeksi ja ruotsiksi. Lisäksi löytyy hallinnollisia eroja maiden välillä.

Suomeksi erotellaan liikenne ja viestintä. Näin ollen meillä on liikenne- ja viestintäministeriö LVM. Ruotsiksi puhutaan ikään kuin yhteyksistä, joten Suomessa kommunikationsministeriet kattaa molemmat.

Toki myös ruotsiksi tehdään tarvittaessa eroa (fyysisen) liikenteen ja (tele)viestinnän välillä, jolloin Ruotsin budjettiehdotus tarjoaa meille muutaman luontevan (lisä)termin (myös Suomessa toimiville kääntäjille; sivulla 13):

Utgiftsområde 22 Kommunikationer omfattar transportpolitik samt politiken för informationssamhället.

Liikenne voisi ainakin vaihtelun vuoksi olla 'transport' (eikä aina 'trafik').

Viestintä voisi olla myös 'politik för informationssamhället' ja 'it-politik' jos 'kommunikation' tuntuu liian laajalta asiayhteydessä. Vaihteleva ja sujuva kielenkäyttö ei muutenkaan olisi pahitteeksi.


Talousarvio 2012

Ruotsin vuoden 2012 talousarviossa eduskunta vahvistaa hallituksen ja hallinnon keskeiset tavoitteet. Esityksen mukaan (s. 9-10):

Regeringen föreslår att tiksdagen

19. godkänner målet för it-politiken och att det tidigare målet samt två av tre tidigare delmål upphör att gälla (avsnitt 4.3),

Viestintää (tietoyhteiskuntaa) koskeva politiikka jatkuu sitten jaksossa 4 Politiken för informationssamhället sivulta 83. Sekä käsitteiden että sisällön kannalta on ehkä syytä toistaa politiikka-alan kuvaus:

Politiken för informationssamhället omfattar områdena informationsteknik (it), elektronisk förvaltning, elektronisk kommunikation, post och grundläggande betaltjänster. Åtgärder och resultat följs även upp och redovisas inom andra utgifts- och politikområden.

TVT-politiikan uusi tavoite

Jaksossa 4.3 Mål, tietoyhteiskuntapolitiikan (tai aavistuksen suppeammin tieto- ja viestintätekniikan TVT:n hyödyntämisen) osalta Ruotsin hallitus esittää siis maan virallisen päätavoitteen muuttamista ja nostamista:

It-politik

Regeringens förslag: Det tidigare målet för it-politiken, Sverige ska vara ett hållbart informationssamhälle för alla, ersätts med målet Sverige ska vara bäst i världen på att använda digitaliseringens möjligheter.

De två tidigare delmålen it ska bidra till att förbättra livskvalitet och till att förbättra och förenkla vardagen för människor och företag samt it ska användas för att främja hållbar tillväxt upphävs.

Ruotsin hallitus perustelee kunnianhimoista tavoitetta seuraavasti:

Skälen för regeringens förslag: Målet för it-politiken bör vara att Sverige ska vara bäst i världen på att använda digitaliseringens möjligheter. Det nya målet innebär att Sverige bättre ska tillvarata digitaliseringens möjligheter ur ett brett perspektiv. Målet ska i första hand nås genom marknadens försorg.

I samband med att ett nytt mål föreslås, finns inte längre behov av de två delmålen att it ska bidra till att förbättra livskvalitet och till att förbättra och förenkla vardagen för människor och företag samt att it ska användas för att främja hållbar tillväxt. Innebörden av dessa delmål inkluderas i det övergripande målet och i de områden som föreslås ingå i en digital agenda (se avsnitt 4.5 Politikens inriktning.)

Utvecklingen inom it-området har de senaste åren varit snabb och förändrat förutsättningarna för både den offentliga och privata sektorn samt för enskilda. Det krävs en ny sammanhållen strategi och nya mål för området som i större utsträckning möter denna utveckling. Regeringen arbetar därför i dialog med berörda aktörer med att ta fram en digital agenda under 2011.

Viimeksi viitattiin siis kansalliseen digitaaliseen agendaan, joka julkaistiin 6. lokakuuta 2011.


Connectivity Scorecard 2011

Ruotsin hallituksen talousarvioesitys (s. 86) viittaa maan kilpailukyvyn osalta selvitykseen Connectivity Scorecard 2011, jossa viestintäyhteydet ymmäretään laajasti (s. 4):

In summary, we use the term “connectivity” to refer to the totality of interaction between a nation’s telecommunications infrastructure, hardware, software, networks, and users of these networks, hardware and software. Thus broadband lines, PCs, advanced corporate data networks and advanced use of wireless data services are certainly measures of connectivity, but so are human skills relevant to the usage of these infrastructures, technologies and networks.

Vuoden 2011 vertailussa Ruotsi rankattiin maailman ykköseksi, mutta Suomi enää yhdeksänneksi oltuaan kuudennella sijalla vuonna 2010. (Tosin mittaustavat ovat muuttuneet ja kehittyneet vuosi vuodelta.)

Ympäristöanalyysi sivuilla 86-87 sisältää viittauksia muihinkin kansainvälisiin IT-kilpailukyvyn vertailuihin sekä varsin hienojakoiset indikaattorit nykyisten tavoitteiden seuraamiseksi. Seuraavilla sivuilla kuvataan edistymistä kohti tavoitteita eri osa-alueilla.

Kuvaukset, analyysit ja johtopäätökset tarjoavat mielenkiintoisia näkökulmia tulevaisuuteen suuntautuneille poliitikoille ja virkamiehille muissa EU-maissa, Suomi mukaan lukien.



Ralf Grahn


J.K. Hyvä lukija, toivon tietoa EU-maiden tieto- ja viestintätekniikkaa koskevista strategioista sekä näiden digitaalisten agendojen kieliversioista. Samoin konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista eri maissa. Jos sinulla on tietoa, voit kirjoittaa kommentin tai lähettää sähköpostin.

Tietoyhteiskunta Suomi: Viestinnän kärkimaa?

Olen lueskellut pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaa (22.6.2011) Suomen tieto- ja viestintätekniikan (TVT) kehityksen ja maamme kilpailukyvyn kannalta.

Hallituksen syntyaikoihin Petteri Järvinen ei blogissaan ollut kovinkaan vakuuttunut ohjelmasta:

...on ilmeistä, ettei viestintä- ja tietoyhteiskunta-asioita pidetty kovin tärkeinä.

Viestintä ja tietotekniikka mainitaan uudessa hallitusohjelmassa useita kertoja ja niitä pidetään muka tärkeinä. Salkut osoittavat, ettei niin ole.

Viestintäministeri Krista Kiuru ja muu hallitus saivat siinä haastetta.

Jyrki Kasvi taas valitteli sitä, että koulutuksen osalta kaikki ylioppilaskirjoituksia lukuun ottamatta puristettiin kuuteen sanaan.

Suomen hallitusohjelmassa kerrotaan (tele)viestinnästä paljolti samoja asioita kuin EU:n digitaalistrategiassa ja Ruotsin digitaalisessa agendassa, mutta riittääkö kunnianhimo Suomen kilpailukyvyn palauttamiseksi?



Ralf Grahn


J.K. Hyvä lukija, toivon tietoa EU-maiden tieto- ja viestintätekniikkaa koskevista strategioista sekä näiden digitaalisten agendojen kieliversioista. Samoin konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista. Jos sinulla on tietoa, voit kirjoittaa kommentin tai lähettää sähköpostin.

Ruotsin digitaalinen agenda: tavoitteena maailmanmestaruus

Heti IT-strategian julkistamisen jälkeen mainitsin Ruotsin uuden digitaalisen agendan ja äsken tarjoilin alkupaloja.

Nyt jatkan Ruotsin elinkeinoministeriön (Näringsdepartementet) 6. lokakuuta 2011 julkaiseman kansallisen tietoyhteiskuntaohjelman tarkastelua:

It i människans tjänst – en digital agenda för Sverige (pdf; 57 sivua)

Mitä voimme oppia Ruotsilta, joka jo nykyisellään kuuluu maailman valioihin tieto- ja viestintätekniikan (TVT) käytössä?

Silläkin voi olla merkitystä että Euroopan digitaalistrategian julkaisemisesta on lähes puolitoista vuotta ja Suomen digitaalisen agendan valmistumisesta lähes vuosi, joten tietoyhteiskuntaa koskevat näkemykset ovat voineet kehittyä tällä välin.


”Maailman paras”

Ruotsin digitaalinen agenda toistaa TVT-politiikan uuden ja kunnianhimoisen tavoitteen joka tuotiin julki vuoden 2012 talousarvioesityksessä (s. 15):

Sverige ska vara bäst i världen på att använda digitaliseringens möjligheter.

Ensi vuoden budjettiesitys antaa muutenkin monipuolisen mutta tiukan asiallisen kuvan Ruotsin tietoyhteiskuntapolitiikasta osa-alueineen:

Budgetpropositionen för 2012 (prop. 2011/12:01) Kommunikationer (utgiftsområde 22), jakso 4 Politiken för informationssamhället, sivulta 83 aina sivulle 113

Kaikenkarvaiset visiot ja suunnitelmat tuppaavat olemaan täynnä näitä 'paras'-hokemia, joten tässä on ehkä syytä korostaa että Ruotsin hallitus esittää harkiten vanhan tavoitteen korvaamista uudella ja eduskunnalta odotetaan hyväksymisleimaa.


Digitalisointitoimikunta

Ylevä tavoite ei kuitenkaan jää leijumaan ilmaan. Digitaalisen agendan päällepäsmäriksi Ruotsin hallitus aikoo asettaa uuden toimielimen, digitalisointitoimikunnan (s. 18-19):

Regeringen avser därför att inrätta en Digitaliseringskommission som får i uppdrag att verka för att målet i den digital agendan uppnås.

Digitaliseringskommissionen ska beskriva och analysera den faktiska utvecklingen mot det it-politiska målet och rapportera detta till regeringen. På motsvarande sätt som E-delegationen gör, bör Digitaliseringskommissionen uppmärksamma och analysera problem samt identifiera möjligheter inom området.

Kommissionen ska också lämna förslag på lämpliga åtgärder som bidrar till att förverkliga det it-politiska målet. En viktig del av Digitaliseringskommissionens arbete blir att samverka bl.a. med myndigheter, privata aktörer och organisationer inom området.

Kommissionens första uppgift är att utforma ett förslag till handlingsplan för arbetet med att verka för att målet i agendan uppfylls. Utgångspunkten är att detta ska ske med befintliga medel. Kommissionen ska dessutom, efter samråd med relevanta myndigheter, privata aktörer och organisationer utforma ett förslag på hur utvecklingen mot målet i agendan kan följas upp. Utgångspunkten är de strategiska områden som regeringen har formulerat i agendan. Kommissionen ska därför i förslaget till uppföljning definiera nödvändiga nyckelindikatorer, som löpande kan följas upp och som är av betydelse för måluppfyllelsen.

Kuvauksen perusteella asetettava digitalisointitoimikunta, -komissio tai -neuvottelukunta vaikuttaa lähinnä neuvoa-antavalta elimeltä, joka analysoi ja tekee aloitteita vailla toimeenpanovaltaa. Emme tosin vielä ole nähneet kokoonpanoa ja asettamispäätöstä, mutta tavoitteet ovat silti kunnianhimoiset.

Alkuun komissio saa laatia itselleen toimintasuunnitelman avainlukuineen, mielessä maailmanmestaruus.



Ralf Grahn


J.K. Hyvä lukija, toivon tietoa EU-maiden tieto- ja viestintätekniikkaa koskevista strategioista kieliversioineen sekä konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista. Jos sinulla on tietoa, voit kirjoittaa kommentin tai lähettää sähköpostin.

Ruotsin digitaalinen agenda: alkupalat

Tuoreeltaan mainitsin Ruotsin uuden digitaalisen agendan, mutta mitä voimme oppia maasta joka tieto- ja viestintätekniikan (TVT) käytössä kuuluu maailman valioihin?

Sikäläinen elinkeinoministeriö (Näringsdepartementet) julkisti 6. lokakuuta 2011 kansallisen tietoyhteiskuntaohjelman EU:n digitaalistrategian vanavedessä:

It i människans tjänst – en digital agenda för Sverige (57 sivua)

IT- ja energiaministeri Anna-Karin Hatt tuo jo esipuheessa selvästi esille hallituksen tavoitteen. Ruotsista on tehtävä maailman ykkösmaa digitalisioinnin mahdollisuuksien hyödyntämisessä (s. 5). Tavoite toistetaan yhteenvedon ensimmäisessä kappaleessa (s. 6), joten salamyhkäisestä etenemisestä ei Ruotsin hallitusta voi syyttää ainakaan kunnianhimoisen päämäärän osalta.

Pohjoismaissa voimme jo nyt tutustua Ruotsin kaavailemiin tavoitteisiin ja toimiin, mutta muualla joudutaan vielä odottamaan englanninkielisen version valmistumista. Ministeriön mukaan siihen menee vielä viikko tai pari.

Elinkeinoministeriön mukaan valmisteilla ovat edelleen myös digitaalistrategian edellyttämät jatkopäätökset.


Käyttäjän näkökulma

Yhteenvedossa kerrotaan että tietoyhteiskuntastrategia perustuu käyttäjän näkökulmaan, jota käsitellään neljän strategisen kokonaisuuden kannalta (s. 6):

* käytön helppous ja turvallisuus
* palvelujen hyödyllisyys
* infrastruktuurin tarve
* TVT:n merkitys yhteiskunnan kehitykselle

Yhteenveto on sen verran tiiviisti kirjoitettu että muutamalla sivulla (s. 6-11) saa käsityksen useista tavoitteista, vastuuviranomaisista ja summittaisista toimista.

Vaikka useimmat haasteet ja aiheet ovat samankaltaisia, Ruotsin IT-agenda nostaa Suomen digitaalista agendaa laajemmin esille yhteiskunnallisia näkökohtia, sekä kansallisella tasolla että kansainvälisesti.



Ralf Grahn


J.K. Hyvä lukija, toivon tietoa EU-maiden TVT-strategioista kieliversioineen sekä konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista. Jos sinulla on tietoa, voit kirjoittaa kommentin tai kirjoittaa sähköpostin.

EU:n ratkaisevat vaiheet

Euroopan tai tarkemmin Euroopan unionin ja euroalueen ratkaisevat hetket ovat käsillä. Eilen oli tosin jälleen yksi huippukokous, mutta harva on kyennyt selvittämään mitä 'päätökset' lopulta tarkoittavat.

Hieman etäisyyttä antaa jälleen amerikkalainen EU-asiantuntija Charles A. Kupchan, jota arvovaltainen Council on Foreign Relations haastatteli toissapäivänä.

Suosittelen.

***

Monikielinen Bloggingportal.eu kokoaa nyt jo 871 euroblogin kirjoitukset.



Ralf Grahn


J.K. Hyvät lukijat, toivon tietoa Suomen, Tanskan ja Ruotsin sekä muiden EU-maiden TVT-strategioista kieliversioineen sekä konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista.

Suomen digitaalinen agenda eduskunnasta

Olemme seuranneet Suomen digitaalista agendaa eduskuntaan ja eduskunnassa. Sivistysvaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan lausuntojen jälkeen liikenne- ja viestintävaliokunta viimeisteli mietinnön joka matkasi täysistuntokäsittelyyn.

Digistrategian etenemistä eduskunnassa voit seurata sivulta käsittelytiedot. Eduskunnan verkkosivuilta hallituksen virallinen selonteko löytyy myös pdf-muotoisena tunnistetiedoin ja sivunumeroin:

Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011–2020; Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle VNS 10/2010 vp (39 sivua)


Digitaalinen agenda eduskunnasta

Eduskunnan täysistunto keskusteli hallituksen selonteosta 17. helmikuuta 2011 liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnön pohjalta, josta puheenjohtaja Martti Korhonen esitteli tärkeimmät näkökohdat.

Viestintäministeri Suvi Lindén korosti vastauspuheenvuorossaan julkisen sektorin tuottavuuden nostamista tieto- ja viestintätekniikan avulla lähiaikojen haasteena.

Keskustelu toi monipuolisesti esille Suomen tietoyhteiskuntakehityksen haasteita, joten puheenvuorot on mielestäni syytä lukea.

Seuraavana päivänä eduskunta hyväksyi mietinnön digitaalista agendaa koskevasta selonteosta.

Eduskunnasta lähti kirjelmä EK 46/2010 vp (seuraavan) hallituksen mietittäväksi. Kirjelmä sisältää mietinnön ja kaksi lausumaa, jotka koskevat haja-asutusalueiden laajakaistahankkeen arviointia ja tietoyhteiskunta-asioita koskevan toimivallan keskittämistä valtioneuvoston tasolla.



Ralf Grahn


J.K. Hyvät lukijat, toivon tietoa Suomen, Tanskan ja Ruotsin sekä muiden EU-maiden TVT-strategioista kieliversioineen sekä konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista.

Suomen digitaalinen agenda eduskunnassa

Eilen saatiin Suomen digitaalinen agenda eduskuntaan ja lähetekeskustelun loppuun. Sen jälkeen selonteko matkasi valiokuntakäsittelyyn.

Digistrategian etenemistä eduskunnassa voit seurata sivulta käsittelytiedot.


Eduskunnassa

Eduskunnan verkkosivuilta hallituksen virallinen selonteko löytyy myös pdf-muotoisena tunnistetiedoin ja sivunumeroin:

Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011–2020; Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle VNS 10/2010 vp (39 sivua)

Lähetekeskustelun lopuksi selonteko lähetettiin liikenne- ja viestintävaliokuntaan, jolle sivistysvaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan tuli antaa lausunto.


Opetus, tutkimus ja tekijänoikeus

Sivistysvaliokunta pohti tietotekniikan asemaa opettamisessa ja oppimisessa sekä sähköisten oppimateriaalien tuottamista. Valiokunta toivoi laadukkaiden kotimaisten sisältöjen ja palvelujen syntymistä. Kansallinen Digitaalinen Kirjasto (KDK) -hanke lämmitti valiokunnan mieltä ja Yleisradion talouden turvaaminen oli tärkeää.

Sivistysvaliokunta halusi edistää tekijänoikeusjärjestelmän toimivuutta ja lisätoimia nettipiratismin estämiseksi.

Nuorten osallistumismahdollisuuksien ja medialukutatiojen lisäämisen ohella sivistysvaliokunta korost ICT-alan eli tieto- ja viesintätekniikan (TVT) tutkimuksen ja alan riittävän koulutuksen merkitystä tietoyhteiskuntakehityksen tavoitteiden saavuttamiselle. Ks. SiVL 22/2010 vp - VNS 10/2010 vp


Tietoyhteiskuntakehityksen nopeuttaminen

Tulevaisuusvaliokunta piti hallituksen selontekoa tärkeänä ja oikeansuuntaisena, mutta halusi nopeuttaa Suomen tietoyhteiskuntakehitystä. Eesti mainittiin digitalisoinnin kannustavana esimerkkinä.

Jatkossa tietoyhteiskunnan rakentamisen painopisteen on noustava monta tasoa ylöspäin tietoverkkojen rakentamisesta digitaalisiin sisältöihin ja palveluihin, uuden toimintakulttuurin rakentamiseen.

Tulevaisuusvaliokunta katsoi, että tietoyhteiskuntapolitiikan ohjausta tulee selkeyttää ja tietohallinnon merkitykseen valtionhallinnossa tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Tarvitaan riittävä poliittinen ja yhteiskunnallinen tahtotila tietoyhteiskunnan rakentamiseksi sekä valtion selkeä ohjausvastuu.

Valiokunta korosti verkkolaskutusta tuottavuutta nostavana uudistuksena. Ks. TuVL 5/2010 vp - VNS 10/2010 vp


Haja-asutusalueet ja hallinnon keskittäminen

Varsinaisen mietinnön valmistellut liikenne- ja viestintävaliokunta piti valtioneuvoston selontekoa tärkeänä ja selonteossa esitettyjä toimenpiteitä pääosin oikeansuuntaisina ja kannatettavina, mutta osa toimenpide-ehdotuksista jäi kuitenkin valiokunnan mielestä selonteossa varsin yleiselle tasolle.

Selonteon tavoitteiden toteuttaminen vaatii nykyistä enemmän resursointia, nykyistä vahvempaa ja yhtenäisempää ohjaus- ja johtamismallia ja mm. julkishallinnon tiivistä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Kehittämishankkeita tulisi johtaa keskitetysti siten, että nykyisin varsin itsenäisessä asemassa olevat eri toimijat saataisiin etenemään toivottuun yhtenäiseen suuntaan.

Tietoyhteiskuntakehitys vaatii valiokunnan mielestä yritysten, ihmisten ja ennen kaikkea julkisen vallan selkeää sitoutumista Suomen nostamiseen takaisin tietoyhteiskuntakehityksen eturivin maaksi.

Painopisteeksi valiokunta halusi kotimaisten sisältöjen ja palvelujen kehittämisen.

Haja-asutusalueiden kannalta, viimeisen kahden kilometrin osalta valiokunta korosti, että tilaajayhteys tulee olla jatkossa mahdollista saada kohtuullisin kustannuksin ja yhtäläisin periaattein koko Suomessa.

Valiokunta esitti näkemyksiä tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta, julkisen tiedon avoimuudesta, koulutuksen merkityksestä ja tietoturvaa koskevan lainsäädännön kokoamisesta sekä tietoyhteiskuntahallinnon uudelleenorganisoinnista.

Varsinainen ”pihvi” oli kuitenkin liikenne- ja viestintävaliokunnan päätösehdotus eduskunnan kannanotoksi:

1. Haja-asutusalueiden laajakaistahankkeen toteuttamistapoja ja hankkeen tavoitteita tulee arvioida selonteossa esitetyllä tavalla uudelleen ensi vaalikauden alussa. Arvioinnissa on tärkeää ottaa huomioon hankkeiden kilpailutusten myötä täsmentyneet kustannusarviot sekä runkoverkon että tilaajayhteyden osalta, teknologian kehittymisestä aiheutuneet mahdolliset muutostarpeet sekä hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi mahdollisesti tarvittava lisärahoitus ja uudet rahoitusmallit.

2. Tietoyhteiskunnan kehittämistä koskeva toimivalta ja resursseista päättäminen tulee nykyisistä hallinnon alan rajoista poiketen keskittää selkeästi yhdelle taholle valtioneuvoston tasolla.

Ks. muiden valiokuntien lausuntojen huomioon ottamisesta, mielipiteistä sekä kannanottoehdotuksista LiVM 25/2010 vp - VNS 10/2010 vp



Ralf Grahn


J.K. Toivon tietoa Suomen, Tanskan ja Ruotsin sekä muiden EU-maiden TVT-strategioista kieliversioineen sekä konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista. Kerro jos tiedät.

Suomen digitaalinen agenda eduskuntaan

Suomen tietoyhteiskuntastrategia on saatavissa suomeksi ja englanniksi värijulkaisuna sekä ruotsiksi perusmuodossa: Suomen digitaalinen agenda 2011-2020 – kieliversiot.


Eduskuntaan

Perustuslain 44 §:n mukaan valtioneuvosto voi antaa eduskunnalle tiedonannon tai selonteon valtakunnan hallintoa tai kansainvälisiä suhteita koskevasta asiasta. Digitaalisen agendan kohdalla hallitus antoi 26. marraskuuta 2010 selonteon, jonka käsittelyssä ei voida tehdä päätöstä valtioneuvoston tai sen jäsenen nauttimasta luottamuksesta.

Digistrategian etenemistä eduskunnassa voit seurata sivulta käsittelytiedot.

Eduskunnan verkkosivuilta hallituksen selonteko löytyy myös pdf-muotoisena tunnistetiedoin ja sivunumeroin:

Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011–2020; Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle VNS 10/2010 vp (39 sivua)


Lähetekeskustelu

Lähetekeskustelussa viestintäministeri Suvi Lindén korosti digitalisoitumisen merkitystä koko kansantalouden kannalta, kansalalaisten elämässä ja julkisten palvelujen kehittämisessä.

Hallinnon siilojen tilalle Lindén toi puheenvuorossaan esityksen uudeksi laiksi julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta eli niin sanotun tietohallintolain. Siinä ehdotetaan koko julkisen hallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin laatimista ja sen osittaista sitovaa sääntelyä. Valtiovarainministeriö vastaisi koko julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta ja kukin ministeriö oman toimialansa ohjauksesta.

Lindénin mukaan istuvan hallituksen tietoyhteiskuntatalkoiden pääpainopiste on ollut tietoliikenneinfrastruktuurin kehittämisessä, alueellisesti tasa-arvoiselta pohjalta. Seuraavalta hallitukselta Lindén toivoi määrätietoista otetta Sadan megan Suomi -hankkeen loppuun saattamiseksi.

Jos oppositioryhmien puheenvuoroissa moitittiin hallitusta, tämä perustui – eri painotuksin - Suomen kilpailikyvyn heikentymiseen, hallinnon tietojärjestelmien sekamelskaan, kokonaisvastuun puuttumiseen, kehityshankkeiden viivästymiseen, köyhien unohtamiseen, vanhusten ja sairaiden tarpeisiin, opastuksen ja koulutuksen riittämättömyyteen, harvaan asuttujen seutujen yhteyksien tasoon tms.

Suomen tietoyhteiskuntakehityksen kannalla olivat kaikki eduskuntaryhmät. Siis eespäin tieto- ja viestintätekniikan viitoittamalla tiellä, mutta mieluusti nopeammin, korkeammalle ja väkevämmin.

Muutamissa myöhemmissä puheenvuoroissa kaivattiin kannanottoja myös selonteon ulkopuolelle jätettyihin asioihin, kuten tietoyhteiskunnan kansalaisoikeuksiin (yksityisyys, sananvapaus, identiteetin suoja).



Ralf Grahn


J.K. Suomen, Tanskan ja Ruotsin TVT-strategioiden lisäksi toivon tietoa muiden EU-maiden digitaalisista agendoista kieliversioineen. Myös konkreettiset hankkeet kiinnostavat.

Suomen digitaalinen agenda 2011-2020 – kieliversiot

Vajaa vuosi sitten hallitus antoi selonteon ”Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020” eduskunnalle (tiedote 26. marraskuuta 2010). Verkkosivu tarjoaa linkin valtioneuvoston alkuperäiseen ja karun asialliseen selontekotekstiin.

Liikenne- ja viestintäministeirön tiedote tarjoaa pikakatsauksen merkittäviin painopisteisiin, kuten valtioneuvoston tavoitteeseen, että nopeat, sadan megan laajakaistayhteydet saataisiin vuoden 2015 loppuun mennessä lähes kaikkien vakinaisten asuntojen sekä yritysten ja julkishallinnon toimipaikkojen ulottuville.


Suomen digitaalinen agenda värijulkaisuna

Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta ja LVM julkaisivat myöhemmin kansallisen TVT-strategian painettuna ja painetun kaltaisena verkkojulkaisuna värikuvin höystettynä:

Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020 (49 sivua)

Vastaavanlainen julkaisu löytyy myös englanniksi:

Productive and inventive Finland – Digital Agenda for 2011-2020 (49 sivua)

Ruotsiksi en ole löytänyt vastaavaa luksusversiota, joten käytettäväksi jää alkuperäinen selonteko:

Ett produktivt och nyskapande Finland – Digital agenda för åren 2011–2020 (ei sivunumerointia, mutta 386 numeroitua kappaletta)

Euroopan digitaalistrategiaa koskevat tuoreet kirjoitukset kokosin eilen yhteen ja siirryin seuraavassa blogimerkinnässä EU-tasolta kansallisiin maisemiin.

Tänään aloitin Suomen digitaalisen agendan esittelyn ruotsiksi.

***

Jatkossa viittaan mahdollisuuksien mukaan myöhempiin julkaisuihin, siltä varalta että teksteihin on tehty täsmennyksiä selonteon käsittelyn aikana.



Ralf Grahn


J.K. Kansalliset digitaalistrategiat EU-maissa?

Onko EU-tason digitaalistrategia saanut tai saamassa seuraajia kansallisella tasolla?

Suomella, Tanskalla ja Ruotsilla on kansalliset digistrategiat. Minun on tosin vielä selvitettävä mahdolliset kieliversiot Tanskan ja Ruotsin kohdalta sekä ajankohtaiset toimet ja suunnitelmat kaikkien osalta hieman tarkemmin. Lisävalaistus on tervetullutta.

Euroopan maiden osalta olen Twitterin ja englanninkielisen blogini kautta esittänyt pyynnön tietojen saamiseksi. Jakaminen ja keskinäinen oppiminen vahvistavat Euroopan kilpailukykyä, joten uudistan pyyntöni tässäkin:

Through Twitter @RalfGrahn and my blog I asked for information if there is a national Digital Agenda in your EU country in the footsteps of the Digital Agenda for Europe.

The invitation remains open. It would be great if you could send me one tweet per language version. Please use the hashtag #DigitalAgenda to spread the word instantly.

If you want to write more, you could use the comments section of this blog or send me an email.

I will try to disseminate the information received.

Euroopan digitaalistrategia Suomessa ja Suomen digitaalinen agenda 2010-2020

Euroopan komissio julkaisi 19. toukokuuta 2010 tiedonannon Euroopan digitaalistrategia KOM(2010) 245. Noin kolme kuukautta myöhemmin ilmestyi kuitenkin korjattu ja korvaava tiedonanto, joka koskee kaikkia kieliversioita. Myös suomenkielinen tiedonanto tulee varoitustekstein:

CORRIGENDUM:
Annule et remplace le document COM(2010) 245 final du 19.5.2010
Concerne toutes les versions linguistiques

Euroopan digitaalistrategia; Bryssel 26.8.2010 KOM(2010) 245 lopullinen/2 (46 sivua)


Euroopan digitaalistrategia

Euroopan digitaalistrategian sisällysluettelo tarjoaa pikakatsauksen Eurooppa 2020 -kasvustrategian tämän lippulaivahankkeen keskeisiin aiheisiin:

1. Johdanto
2. Digitaalistrategian toiminta-alueet
2.1. Elinvoimaiset digitaaliset yhtenäismarkkinat
2.2. Yhteentoimivuus ja standardit
2.3. Luottamus ja turvallisuus
2.4. Nopeat ja ultranopeat internetyhteydet
2.5. Tutkimus ja innovointi
2.6. Digitaalisen lukutaidon, osaamisen ja osallisuuden parantaminen
2.7. TVT:n yhteiskunnalliset hyödyt EU:ssa
2.8. Digitaalistrategian kansainväliset näkökohdat
3. Toteutus ja hallinnointi

EU:n digitaalinen agenda Suomessa

Suomen liikenne- ja viestintäministeriö LVM tarjoaa verkkosivun EU:n Digitaalinen agenda, joka tiiviisti valottaa tämän EU2020-lippulaivahankkeen taustaa ja rakentaa siltaa kansallisen tason valmisteluun.

Kuten näimme yllä, hankkeen viralliseksi nimeksi EU:n piirissä on vakiintunut Euroopan digitaalistrategia, joskin LVM käytti vapaampaa käännöstä EU:n digitaalinen agenda.

Asiallisesti verkkosivu tarjoaa valaistusta digitaalistrategian julkaisuvaiheeseen linkittämällä lausuntopyyntöön joka osoitettiin 216 vastaanottajalle sekä seitsemän sivun lausuntoyhteenvetoon johon oli tiivistetty 50 toimijan kannat.

Monissa vastauksissa digitaaliset sisämarkkinat olivat keskeisellä sijalla. Yleistoteamuksena yhteenveto esitti touko-kesäkuun vaihteessa 2010:

Lausuntojen sisältö painottuu suurimmaksi osaksi agendan digitaalisia sisämarkkinoita koskevaan lukuun. Yleisesti ottaen sisämarkkinoiden kehittämistä pidetään tärkeänä ja tavoiteltavana asiana kestävän kasvun ja tuottavuuden edistämiseksi. Eniten sisämarkkina-asiassa otetaan kantaa tekijänoikeuksiin ja sisältöihin liittyviin kysymyksiin. Tekijänoikeuksien sääntelyn yksinkertaistamiseksi ja korvausmenettelyjen ratkaisemiseksi toivotaan pikaista kansallista sekä EU:n laajuista selvitystyötä. Pohdittavaksi esitetään myös sopimusmenettelyjen ja riitatilanteiden ratkaisemisen käytäntöjä.

Sivut 3-5 tarjoavat mielenkiintoisella tavalla tiivistetysti tietoa eri etutahojen kannoista sisämarkkinakysymyksiin aiheittain:

1. Digitaaliset sisämarkkinat

1.1. Sisällöt, tekijänoikeudet ja lisensointi
1.2. Sähköinen asiointi ja tunnistautumispalvelut
1.3. Luotettavuustekijät ja kuluttajansuoja
1.4. Telepalveluiden yhtenäismarkkinat

Vastaavasti valaistiin muutkin digitaalistrategian aiheet. Halukkaat voivat tutustua yksittäisiin lausuntoihin verkossa.


Suomen digitaalinen agenda 2010-2020

Loppusyksystä hallitus antoi selonteon ”Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020” eduskunnalle (tiedote 26. marraskuuta 2010).

Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta ja LVM ovat myöhemmin julkaissut kansallisen strategian painettuna ja painetun kaltaisena verkkojulkaisuna:

Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020 (49 sivua)



Ralf Grahn

Euroopan digitaalistrategia – kirjoitussarja FI SV EN

Kolmikielisen (FI SV EN) kirjoitussarjani aiheena on Euroopan digitaalistrategia. Tässä välitilinpäätös. Kirjoitusten koonnos ajalta 14.-20.10.2011 löytyy blogimerkinnästä EU2020 and Digital Agenda roundup: innovative and competitive Europe? Sen jälkeen olen julkaissut muutaman artikkelin:

EU-lagstiftning om snabb och ultrasnabb Internettillgång

EU electronic communications market(s) at Digital Agenda start

Twitter and Digital Agenda in your country?

EU media freedom, policy and law


Kansalliset digitaalistrategiat?

Onko EU-tason digitaalistrategia saanut tai saamassa seuraajia kansallisella tasolla?

Suomen osalta näin on, joskin minun on vielä selvitettävä kieliversiot ja ajankohtaiset suunnitelmat hieman tarkemmin. Lisävalaistus on tervetullutta.

Euroopan maiden osalta olen Twitterin ja englanninkielisen blogini kautta esittänyt pyynnön tietojen saamiseksi:

Through Twitter @RalfGrahn and my blog I asked for information if there is a national Digital Agenda in your EU country in the footsteps of the Digital Agenda for Europe.

The invitation remains open. It would be great if you could send me one tweet per language version. Please use the hashtag #DigitalAgenda to spread the word instantly.

If you want to write more, you could use the comments section of this blog or send me an email.

I will try to disseminate the information received.



Ralf Grahn

Tekijänoikeus EU:ssa: Äänitteiden ja esitysten suoja-aika 70 vuoteen

Euroopan unionin virallisessa lehdessä on julkaistu EU:n tekijänoikeusdirektiivin muutos, joka pidentää äänitteiden ja esitysten suoja-aikaa 50 vuodesta 70 vuoteen:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2011/77/EU, annettu 27 päivänä syyskuuta 2011, tekijänoikeuden ja tiettyjen lähioikeuksien suojan voimassaoloajasta annetun direktiivin 2006/116/EY muuttamisesta; EUVL 11.10.2011 L 265/1

Jäsenvaltioiden on saatettava voimaan direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 1 päivänä marraskuuta 2013.

Lainsäädäntöprosessi oli varsin pitkä ja vaivalloinen. Komission alkuperäinen ehdotus julkaistiin 22 kielellä heinäkuussa 2008; suomeksi:

Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI tekijänoikeuden ja tiettyjen lähioikeuksien suojan voimassaoloajasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/116/EY muuttamisesta (komission esittämä); Bryssel 16.7.2008 KOM(2008) 464 lopullinen (20 sivua)

Ehdotus olisi pidentänyt suoja-aikaa 95 vuoteen, mutta lopputulos poikkesi komission alkuperäisestä ehdotuksesta.

Direktiiviehdotus käsitteli säveltäjien, sanoittajien, pääesiintyjien ja taustamuusikoiden taloudellista ja sosiaalista asemaa varsin perusteellisesti, myös piratismin osalta.


Suomessa

Direktiiviehdotuksen monipolvisesta käsittelystä eduskunnan suuressa valiokunnassa ja sivistysvaliokunnassa saa käsityksen käsittelytietojen kautta: U 63/2008 vp. Tarjolla on myös linkkejä hallituksen ja eduskunnan asiakirjoihin.



Ralf Grahn

Euroopan digitaalistrategian sisällys

Euroopan komissio julkaisi 19. toukokuuta 2010 tiedonannon Euroopan digitaalistrategia KOM(2010) 245. Noin kolme kuukautta myöhemmin ilmestyi kuitenkin korjattu ja korvaava tiedonanto, joka koskee kaikkia kieliversioita. Myös suomenkielinen tiedonanto tulee varoitustekstein:

CORRIGENDUM:
Annule et remplace le document COM(2010) 245 final du 19.5.2010
Concerne toutes les versions linguistiques

Euroopan digitaalistrategia; Bryssel 26.8.2010 KOM(2010) 245 lopullinen/2 (46 sivua)


Euroopan digitaalistrategia

Euroopan digitaalistrategian sisällysluettelo tarjoaa pikakatsauksen Eurooppa 2020 -kasvustrategian (EU2020) tämän lippulaivahankkeen keskeisiin aiheisiin:

1. Johdanto
2. Digitaalistrategian toiminta-alueet
2.1. Elinvoimaiset digitaaliset yhtenäismarkkinat
2.2. Yhteentoimivuus ja standardit
2.3. Luottamus ja turvallisuus
2.4. Nopeat ja ultranopeat internetyhteydet
2.5. Tutkimus ja innovointi
2.6. Digitaalisen lukutaidon, osaamisen ja osallisuuden parantaminen
2.7. TVT:n yhteiskunnalliset hyödyt EU:ssa
2.8. Digitaalistrategian kansainväliset näkökohdat
3. Toteutus ja hallinnointi

Ainakin vireiden eurooppalaisten on syytä seurata EU2020-strategian ja siihen kuuluvan digitaalistrategian etenemistä.



Ralf Grahn

Euroopan digitaalistrategia puutteiden kimppuun

Eurooppa 2020 -strategian käynnisti komission tiedonanto, joka on julkaistu 22 EU-kielellä. Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun maailmaan pääsemme suomeksi (pdf):

EUROOPPA 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia; Bryssel 3.3.2010 KOM(2010) 2020 lopullinen


Eurooppalainen digitaalistrategia

EU2020-kasvustrategian seitsemän lippulaivahankkeen joukosta löytyy (s. 6):

”Eurooppalainen digitaalistrategia”, jolla vauhditetaan nopeiden internetyhteyksien leviämistä ja jonka avulla kotitaloudet ja yritykset pääsevät nauttimaan verkkopalvelujen ja -sisältöjen sisämarkkinoiden eduista.

Euroopan digitaalistrategia

Jatkoa seurasi kun komissio 19. toukokuuta 2010 julkaisi tiedonannon Euroopan digitaalistrategia KOM(2010) 245, jonka kaikki kieliversiot kuitenkin myöhemmin korvasi korjattu versio. Myös suomenkielinen tiedonanto tulee varoitustekstein:

CORRIGENDUM:
Annule et remplace le document COM(2010) 245 final du 19.5.2010
Concerne toutes les versions linguistiques

Euroopan digitaalistrategia; Bryssel 26.8.2010 KOM(2010) 245 lopullinen/2 (46 sivua)

Heti johdannossa korostuvat hyvin nopeat verkkoyhteydet ja digitaaliset yhtenäismarkkinat (s. 3):

Digitaalistrategian yleisenä tavoitteena on saada kestäviä taloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä nopeisiin ja ultranopeisiin internetyhteyksiin ja yhteentoimiviin sovelluksiin perustuvista digitaalisista yhtenäismarkkinoista.

Englannin 'digital single market' on siis suomeksi 'digitaaliset yhtenäismarkkinat'.


Puutelista

Komission mukaan Eurooppa oli jäänyt ja jäämässä jälkeen teollisuuskumppaneistaan tieto- ja viestintätekniikan (TVT) hyödyntämisessä. Pahimmista puutteista komissio kokosi seitsemän kohdan luettelon (s. 5-7):


• Hajanaiset digitaaliset markkinat

• Puutteellinen yhteentoimivuus

• Yleistyvä verkkorikollisuus ja riski alhaisesta luottamuksesta verkkoihin

• Puutteelliset investoinnit verkkoihin

• Riittämätön tutkimus- ja innovointitoiminta

• Digitaalisen lukutaidon ja osaamisen puute

• Menetetyt mahdollisuudet vastattaessa yhteiskunnallisiin haasteisiin


Euroopan digitaalistrategia yrittää paneutua syvällisemmin ongelmiin sekä kääntämään ne ensin haasteiksi ja sitten voitoksi.



Ralf Grahn

EU-kuuleminen televisiosta ja elokuvasta digimaailmassa

Kesällä Euroopan komissio käynnisti kuulemisen parhaista tavoista hyödyntää television ja elokuvan mahdollisuudet internet-aikakaudella (13.7.2011, tiedote IP/11/868 julkaistu 22 kielellä). Kannanottoja voi esittää 18. marraskuuta 2011 asti.

Kuten usein, komissio tarjosi samalla hieman täydentävää tietoa tiedotusvälineiden edustajille ja muille kiinnostuneille muistiossa joka on julkaistu vain englanniksi: Commission consultation on the online distribution of audiovisual works in the EU - Frequently Asked Questions (Brussels, 13 July 2011; MEMO/11/502). Komissio kertoi audiovisuaalisista teoksista ja palveluista sekä elokuva- ja televisiomarkkinoiden taloudellisesta merkityksestä Euroopassa.

Sitten komission muistio kuvaa EU-tason sääntöjä, uusien levitystapojen aiheuttamia haasteita, pirstoutuneita elokuvamarkkinoita sekä kirjoittajien ja esiintyjien palkkioita. Seuraavaksi hahmotetaan vihreän kirjan suhdetta sisämarkkinoiden uudistamiseen, komission tekijänoikeuden ja teollisoikeuksien strategiaan sekä EU:n digitaalistrategiaan. Lopuksi kerrotaan komission lähiajan toimet. Alaviitteet tarjoavat määritelmiä ja lisälähteitä kiinnostuneille.


Vihreä kirja KOM(2011) 427

Kuulemisen pohjana on siis suomalaisittain hieman outo 'vihreä kirja', jota komission sanasto kuvaa seuraavasti:

Euroopan komission julkaisemat vihreät kirjat ovat asiakirjoja, joiden tarkoituksena on käynnistää unionin tasolla erityisiä aiheita koskevia keskusteluja. Niissä asianomaisia osapuolia (organisaatioita ja yksityishenkilöitä) kannustetaan osallistumaan neuvotteluihin ja keskusteluihin esitettyjen ehdotusten pohjalta. Joskus vihreän kirjan tuloksena julkaistaan valkoinen kirja, jossa ehdotetaan lainsäädännön muuttamista.

Lausuntoa valmistelevat kansalaiset, järjestöt, yritykset, hallitukset ja viranomaiset joutuvat tutustumaan vihreään kirjaan, joka on saatavissa 22 EU-kielellä. Suomenkielinen pdf-versio:

VIHREÄ KIRJA audiovisuaaliteosten verkkojakelusta Euroopan unionissa: mahdollisuuksia ja haasteita siirryttäessä digitaalisiin sisämarkkinoihin; Bryssel 13.7.2011 KOM(2011) 427 lopullinen (20 sivua)

Aikaa on siis vielä reilu kuukausi.



Ralf Grahn

Digitaalinen agenda vie Ruotsin maailman ykkösmaaksi?

Eurooppa 2020 on Euroopan unionin ja jäsenmaiden strategia joka tähtää älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun. Digitaalinen agenda on yksi EU2020-strategian seitsemästä lippulaivahankkeesta.

Tieto- ja viestintätekniikan sekä ICT-kilpailukyvyn osalta Ruotsi sijoittuu jo nykyisellään tärkeimpien kansainvälisten vertailujen kärkisijoille.

Eilen Ruotsin hallitus julkisti EU:n esimerkin innoittamana laaja-alaisen kansallisen digitaalisen agendan:

Regeringskansliet: It i människans tjänst – en digital agenda för Sverige (lokakuu 2011; 57 sivua)

Ohjelman tavoite on selvä. Ruotsi halua maailman ykköseksi:

Sverige ska vara bäst i världen på att använda digitaliseringens möjligheter.

Ralf Grahn

ACTA – väärentämisenvastainen kauppasopimus etenee

Lauantaina suurten kauppamaiden ajama, mutta maailmalla ristiriitaisia tunteita herättävä väärentämisenvastainen kauppasopimus nytkähti eteenpäin kun kahdeksan maata allekirjoitti sopimuksen Tokiossa järjestetyssä tilaisuudessa.

Kauppasopimus tunnetaan yleisemmin lyhenteellä ACTA (Anti-Counterfeiting Trade Agreement).

ACTA:n allekirjoittivat Australia, Kanada, Etelä-Korea, Japani, Marokko, Singapore, Uusi-Seelanti ja Yhdysvallat 1. lokakuuta 2011.

Euroopan unioni ja sen 27 jäsenmaata sekä Meksiko ja Sveitsi eivät vielä allekirjoittaneet kauppasopimusta.


ACTA suomeksi

Euroopan komission ehdotus löytyy 22 virallisella EU-kielellä, siis myös suomeksi (pdf):

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden, Amerikan yhdysvaltojen, Australian, Japanin, Kanadan, Korean tasavallan, Marokon kuningaskunnan, Meksikon yhdysvaltojen, Singaporen tasavallan, Sveitsin valaliiton sekä Uuden-Seelannin välisen väärentämisenvastaisen kauppasopimuksen tekemisestä; Bryssel 24.6.2011 KOM(2011) 380 lopullinen

Komission ehdotus sisältää 27 sivulla lyhyet perustelut, varsinaisen ehdotuksen neuvoston päätökseksi ja sopimustekstin käännöksen suomen kielelle.

Vaikka sopimus otsikkonsa mukaan on väärentämisenvastainen (anti-counterfeiting), mikä johtaa ajatukset tuoteväärennöksiin, se kattaa kaikki WTO:n TRIPS-sopimuksessa (Teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyviä näkökohtia koskeva sopimus) mainitut teollis- ja tekijänoikeudet.

ACTA:n soveltamisalaan kuuluu myös digitaalisessa ympäristössä ja internetissä tapahtuva teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpano (piratismi).


ACTA Suomessa

Ulkoasiainministeriö on informoinut eduskuntaa eri vaiheissa, viimeksi 7. heinäkuuta 2011 päivätyllä jatkokirjeellä. Kirje tarjoaa hyödyllistä perustietoa ACTA:n peruspiirteistä. Muistio kuvaa sopimustilannetta komission ehdotuksen jälkeen.

Myös Suomen hallituksen myönteinen kanta ACTA-sopimukseen tulee selvästi ilmi:

Valtioneuvosto pitää teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten torjunnan tehostamista tärkeänä ja kannattaa väärentämisenvastaisen kauppasopimuksen allekirjoittamista ja tekemistä.

Valtioneuvosto hyväksyy komission ehdotuksen, jonka mukaan neuvosto tekee päätöksen sopimuksen allekirjoittamisesta ja hyväksymisestä EU:n puolesta SEUT 207 (4) artiklan nojalla siltä osin, kun kyse on muista kuin sopimuksen rikosoikeudellisista määräyksistä.

ACTA-kirjoitukset

Olen käsitellyt värentämisenvastaista kauppasopimusta eli ACTA-sopimusta muutamassa blogikirjoituksessa.

ACTA signed – EU deaf-mute

IPR protection in world trade: ACTA signed

IPR protection: ACTA opinions USA and EU

ACTA undertecknat men inte av EU

EU and ACTA



Ralf Grahn

Euroopan parlamentti: EU:n uusi kauppapolitiikka

Euroopan komission arvion mukaan maailmankauppa on 36 miljoonan työpaikan kysymys (18 prosenttia EU:n työvoimasta).


Euroopan parlamentti

Tällä viikolla Euroopan parlamentti hyväksyi suurella äänten enemmistöllä kriittisen päätöslauselman EU:n yhteisestä kauppapolitiikasta:

Euroopan parlamentin päätöslauselma 27. syyskuuta 2011 Eurooppa 2020 -strategian mukaisesta Euroopan uudesta kauppapolitiikasta P7_TA(2011)0412

Parlamentin mielestä komissio ei ollut esittänyt riittävän syvällistä analyysia maailmankaupan kehityssuunnista, joten edustajat pyysivät komissiota antamaan sekä perusteellisen ennusteen että esittämään tarkistetun keskipitkän ja pitkän aikavälin kauppastrategian kesään 2013 mennessä (jossa yksi armovuosi lisää kansainvälisen kaupan valiokunnan mietintöön verrattuna).


Markkinoille pääsy

Monien muiden toimijoiden tavoin Euroopan parlamentti vuodatti kyyneleitä Maailman kauppajärjestö WTO:n umpikujan johdosta, mutta tunnusti että Dohan neuvottelukierroksen saattaminen hyvään päätökseen on erittäin epätodennäköistä. - Jopa tuntuvan edistyksen saavuttaminen joulukuun ministerikonferenssissa Genevessä vaikuttaa toivottomalta.

Parlamentti suuntasi siksi katseensa eteenpäin, kohti kahdenvälisiä sopimuksia tärkeiden kauppakumppaneiden kanssa. Ensin nousivat esille markkinoille pääsyn esteet, mutta myös parlamentin halu päästä vaikuttamaan neuvottelujen kaikissa vaiheissa:

Parlamentin mielestä vapaakauppasopimus on tärkeä markkinoille pääsyn keino

13.  toistaa, että kaikkien EU:n tekemien uusien vapaakauppasopimusten olisi sovittava yhteen WTO:n sääntöjen kanssa ja että niiden olisi oltava myös kestävän kehityksen kannalta kattavia ja kunnianhimoisia, niillä olisi saatava aikaan vastavuoroinen markkinoille pääsy ja niiden olisi oltava laajempia kuin sekä olemassa olevat monenväliset sitoumukset että Dohan kehitysohjelman onnistuneen päättämisen jälkeen odotettavissa olevat sitoumukset; suhtautuu myönteisesti joissakin neuvotteluissa saavutettuun edistykseen; pitää kuitenkin valitettavana, että useimpia neuvotteluja ei ole vielä saatu päätökseen; pyytää komissiota analysoimaan, mitä voitaisiin tehdä tai muuttaa, jotta keskeneräiset vapaakauppasopimusneuvottelut voitaisiin saada päätökseen paremmin ja nopeammin kuitenkin Euroopan etuja vaarantamatta, sillä sisällön tulisi aina olla ajoitusta tärkeämpi; pyytää komissiota analysoimaan mahdollisia seurauksia työllisyydelle erityisesti, jotta se voi mukauttaa toimivaltuuksiaan tehdäkseen vapaakauppasopimuksia, jotka hyödyttävät EU:n kasvua pitkäjänteisesti; pyytää komissiota analysoimaan mahdollisuutta sisällyttää WTO:n riidanratkaisumekanismit kahdenvälisiin vapaakauppasopimuksiin; pyytää komissiota vähentämään niin sanottua spagettikulhovaikutusta esimerkiksi neuvottelemalla monenvälisistä alkuperäsäännöistä; pyytää sisällyttämään mukaan turvalausekkeisiin liittyvän, kestävyyttä koskevan kappaleen, joka koskee vapaakauppasopimusten esimerkiksi kauppaan, ympäristöön, tuotantoon ja prosessointiin liittyviä asioita;

14.  vaatii komissiota tekemään sellaisen kehyksen avulla, jossa määritetään aikatauluun ja strategisiin maantieteellisiin alueisiin liittyvät kaupalliset painopistealat, perusteellisen, puolueettoman ja ennakkoluulottoman ennakkoarvion EU:n eduista ennen kuin tulevista vapaakauppasopimuskumppaneista ja neuvotteluvaltuuksista päätetään; korostaa, että vapaakauppasopimuksista olisi neuvoteltava vain taloudellisesti kiinnostavien maiden kanssa ja ottaen huomioon täydellisen vastavuoroisuuden, nolla-tullien purkamisen, muihin kuin tulleihin perustuvien kaupan esteiden poistamisen, tullien palautusta koskevien järjestelmien kieltämisen ja korkean alkuperäsääntökynnyksen yhtenäisen soveltamisen kaltaiset pääperiaatteet; muistuttaa komissiota ja neuvostoa, että parlamentin näkemykset on otettava asianmukaisesti huomioon valtuuksista päätettäessä; kehottaa komissiota toteuttamaan kattavia vaikutusten arviointeja ja arvioimaan erityisesti EU:n eri toimialoihin kohdistuvia vaikutuksia kuulemalla perusteellisesti kaikkia asianomaisia osapuolia ennen neuvottelujen päättämistä ja säännöllisesti sopimuksen kestoaikana; huomauttaa komissiolle ja neuvostolle, että jos parlamentin halutaan käyttävän hyväksyntävaltaansa vastuullisesti, parlamentti on otettava mukaan kaikkiin vaiheisiin neuvotteluvaltuuksista päättämisestä alkaen ja jokaisella neuvottelukierroksella;

Euroopan komissio

Euroopan parlamentin kannanoton lähtökohtana oli komission viime syksynä julkaistu tiedonanto KOM(2010) 612, joka liittyy Eurooppa 2020 -strategiaan (EU2020), joka tähtää älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun. Maailmankauppa edustaa kasvustrategian ulkoista ulottuvuutta.

Kauppapolitiikkaa koskeva tiedonanto on saatavissa 22 EU-kielellä; suomeksi:

Kauppa, kasvu ja maailmanpolitiikka: Kauppapolitiikka Eurooppa 2020 -strategian kulmakivenä; Bryssel 9.11.2010 KOM(2010) 612 lopullinen (25 sivua)

Tiedonantoon liittyi kaksi täydentävää asiakirjaa:

COMMISSION STAFF WORKING DOCUMENT: Report on progress achieved on the Global Europe strategy, 2006-2010; Brussels, 9.11.2010 SEC(2010) 1268 final

COMMISSION STAFF WORKING DOCUMENT: Trade as a driver of prosperity; Brussels, 9.11.2010 SEC(2010) 1269 final

Kolmen asiakirjan pakettiin sisältyi siis menneen arviointia, kehityksen tarkastelua ja tulevaisuuden linjauksia, vaikka Euroopan parlamentti ei ollut erityisen armollinen omassa kannanotossaan.


Yhteinen kauppapolitiikka

Euroopan unionin yhteistä kauppapolitiikkaa koskevan kolmikielisen ajankohtaissarjani (EN SV FI) ensimmäiset kymmenen kirjoitusta löytyvät artikkelista Kahina EU:n kauppapolitiikasta sekä Stubb ja Bildt. Sen jälkeen olen julkaissut kirjoitukset EU common commercial policy: Business or charity? ja EU:s nya handelspolitik enligt Europaparlamentet.



Ralf Grahn

Kahina EU:n kauppapolitiikasta sekä Stubb ja Bildt

Yhteinen kauppapolitiikka on se osa ulkoisesta toiminnasta jossa Euroopan unionin 502 miljoonan asukkaan etua pystytään ajamaan melkoisella painolla, jos yhteinen sävel löytyy.

BRIC-maat tarjoavat kuitenkin ulkoisia haasteita ja EU:n jäsenmaiden erisuuntaiset näkemykset tuottavat sisäisiä paineita riittämiin.

Blogikirjoitusten sarja alkoi (ulkomaan)kauppaministereiden kokouksella ja jatkui Euroopan komission ja Euroopan parlamentin kahinaan unionin suunnasta maailmankaupassa.

Tähän mennessä olen julkaissut seuraavat kirjoitukset:

EU:n kauppapolitiikka valokeilassa maanantaina 26.9.2011

EU trade ministers ponder comatose WTO Doha Development Round

Vill EU bryta dödläget i WTO:s Doharunda?

EU:s nya handelspolitik i Europa 2020-strategin

EU trade policy review

Europa 2020-strategin: EU:s gemensamma handelspolitik i Europaparlamentet

Europaparlamentet antog kritisk resolution om handelspolitiken

EP wants new trade strategy for Europe under EU2020

European Parliament: Caspary and De Gucht debated new trade policy for Europe (EU2020)

EP resolution on a new trade policy for Europe

***

Kauppapoliittinen sarja jatkuu vielä.

Suomen eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb on blogeineen myös maamme eturivin EU-tiedottaja. Kauppaministereiden kokousta hän valotti kirjoituksessa Brysselissä.

Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt ja Suomen Stubb ovat esimerkillisiä sosiaalisen median käyttäjiä myös Euroopan huippupoliitikkojen sarjassa.



Ralf Grahn

EU:n puolustusministerit koolla Puolassa

EU-maiden puolustusministerit ovat kokoontuneet epäviralliseen kokoukseen 22.-23. syyskuuta 2011 Puolan Wroclawissa. Puheenjohtajamaa on tiedottanut ensimmäisen päivän keskusteluista, vaikka tiedotteen alkuosa on vielä ennakkoinformaatiota.

Puhetta johti Puolan puolustusministeri Tomasz Siemoniak, sillä EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Catherine Ashton osallistuu Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokoukseen New Yorkissa.

Euroblogien joukossa ranskalainen Bruxelles2 seuraa kokousta Wroclawissa ja on tähän mennessä raportoinut eri kysymyksistä täällä, täällä, täällä, täällä ja täällä.

Suomen puolustusministeriö on lyhyesti tiedottanut puolustusministeri Stefan Wallinin osallistumisesta valaisematta hallituksen näkemyksiä EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kysymyksistä.



Ralf Grahn

Suomi: siipirikko budjettihaukka

Muualla Euroopassa Suomi tunnetaan Saksan leiriin kuuluvana budjettihaukkana, joka Alankomaiden ja Itävallan tavoin julistaa julkisen talouden menokuria onnettomille tunareille.

Aivan helppoa ei paluu kestävään julkistalouteen näytä olevan Suomellekaan, sillä valtioneuvoston tiedotteen mukaan:

Vuoden 2012 talousarvioesityksen loppusumma on 52,3 mrd. euroa. Tuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 45,3 mrd. euroa, joten alijäämä on 7,1 mrd. euroa.

Vaikka valtion alijäämä supistuu runsaan miljardin euron verran tämän vuoden tasosta, valtion tulojen ja menojen väliin jäävä aukko on vielä noin 13,6 prosenttia budjetin loppusummasta vuonna 2012.

Muiden jäsenmaiden tavoin Suomi on sitoutunut Euroopan unionin vakaus- ja kasvusopimukseen, jonka mukaan koko julkisen talouden alijäämän (keskushallinto, alue- ja paikallisviranomaiset ja sosiaaliturvajärjestelmä) tulee olla alle kolme prosenttia bruttokansantuotteesta.



Ralf Grahn

Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (ERVM): neuvoston asetus 407/2010

Euroopan vakautusmekanismista siiryimme yleistietoon järjestelyistä ja siitä edelleen Euroopan rahoituksenvakautusmekanismiin (ERVM).

Vuorossa ovat asetus 407/2010 ja komission tiedonanto KOM(2010) 713.


EU:n neuvoston asetus 407/2010

SEUT 122 artiklan 2 kohdan nojalla Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (ERVM) perustettiin neuvoston asetuksella, ilman Euroopan parlamentin myötävaikutusta:

NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 407/2010, annettu 11 päivänä toukokuuta 2010, Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta; EUVL 12.5.2010 L 118/1

Komissio ehdottaa ja neuvosto päättää määräenemmistöllä taloudellisen avun antamisesta ja siten myös edellytysten täyttymisestä:

1 artikla
Tavoite ja soveltamisala

Koko euroalueen vakauden, yhtenäisyyden ja eheyden säilyttämiseksi tässä asetuksessa vahvistetaan ehdot ja menettelyt, joilla unionin taloudellista apua voidaan myöntää euroalueen jäsenvaltiolle, jolle poikkeukselliset tapahtumat, joihin jäsenvaltio ei voi vaikuttaa, ovat aiheuttaneet vakavia taloudellisia tai rahoituksellisia häiriöitä tai vakavasti uhkaavat aiheuttaa sille tällaisia häiriöitä, ottaen huomioon, että mahdollisesti sovelletaan asetuksella (EY) N:o 332/2002 perustettua olemassa olevaa järjestelyä keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämiseksi euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden maksutaseille.

Perussopimuksen ja asetuksen asettamien tiukkojen edellytysten kirjaimellinen täyttyminen ei liene kovin todennäköistä.


KOM(2010) 713

Asetuksen 407/2010 9 artiklan mukaan komission tuli raportoida neuvostolle kuuden kuukauden kuluessa voimaantulosta. Näin komissio teki tiedonannossaan KOM(2010) 713:

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA TALOUS- JA RAHOITUSKOMITEALLE Euroopan rahoituksenvakautusmekanismista; Bryssel 30.11.2010 KOM(2010) 713 lopullinen

Tiedonanto antaa kuvan alkukauden toimista. Asiallisesti komissio teki kaksi linjausta:

Edellä olevan perusteella komissio katsoo, että poikkeukselliset tapahtumat ja olosuhteet, joiden perusteella Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamista koskeva asetus (EU) N:o 407/2010 hyväksyttiin, ovat edelleen olemassa, minkä vuoksi mekanismi olisi säilytettävä (sivu 10).

Asetuksen 9 artiklan 2 kohdassa korostetaan, että tarvittaessa kertomukseen liitetään ehdotus asetukseen tehtävistä muutoksista, jotta mahdollisuutta myöntää taloudellista apua voitaisiin muuttaa siten, ettei muuttaminen vaikuta jo tehtyjen päätösten pätevyyteen. Komissio on kuitenkin sitä mieltä, ettei asetusta ole nykyisessä talouden tilanteessa ja viimeaikaisen kehityksen perusteella tarpeen muuttaa (sivu 2).

Ralf Grahn