Suomen tietoyhteiskuntastrategia on saatavissa suomeksi ja englanniksi värijulkaisuna sekä ruotsiksi perusmuodossa: Suomen digitaalinen agenda 2011-2020 – kieliversiot.
Eduskuntaan
Perustuslain 44 §:n mukaan valtioneuvosto voi antaa eduskunnalle tiedonannon tai selonteon valtakunnan hallintoa tai kansainvälisiä suhteita koskevasta asiasta. Digitaalisen agendan kohdalla hallitus antoi 26. marraskuuta 2010 selonteon, jonka käsittelyssä ei voida tehdä päätöstä valtioneuvoston tai sen jäsenen nauttimasta luottamuksesta.
Digistrategian etenemistä eduskunnassa voit seurata sivulta käsittelytiedot.
Eduskunnan verkkosivuilta hallituksen selonteko löytyy myös pdf-muotoisena tunnistetiedoin ja sivunumeroin:
Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011–2020; Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle VNS 10/2010 vp (39 sivua)
Lähetekeskustelu
Lähetekeskustelussa viestintäministeri Suvi Lindén korosti digitalisoitumisen merkitystä koko kansantalouden kannalta, kansalalaisten elämässä ja julkisten palvelujen kehittämisessä.
Hallinnon siilojen tilalle Lindén toi puheenvuorossaan esityksen uudeksi laiksi julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta eli niin sanotun tietohallintolain. Siinä ehdotetaan koko julkisen hallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin laatimista ja sen osittaista sitovaa sääntelyä. Valtiovarainministeriö vastaisi koko julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta ja kukin ministeriö oman toimialansa ohjauksesta.
Lindénin mukaan istuvan hallituksen tietoyhteiskuntatalkoiden pääpainopiste on ollut tietoliikenneinfrastruktuurin kehittämisessä, alueellisesti tasa-arvoiselta pohjalta. Seuraavalta hallitukselta Lindén toivoi määrätietoista otetta Sadan megan Suomi -hankkeen loppuun saattamiseksi.
Jos oppositioryhmien puheenvuoroissa moitittiin hallitusta, tämä perustui – eri painotuksin - Suomen kilpailikyvyn heikentymiseen, hallinnon tietojärjestelmien sekamelskaan, kokonaisvastuun puuttumiseen, kehityshankkeiden viivästymiseen, köyhien unohtamiseen, vanhusten ja sairaiden tarpeisiin, opastuksen ja koulutuksen riittämättömyyteen, harvaan asuttujen seutujen yhteyksien tasoon tms.
Suomen tietoyhteiskuntakehityksen kannalla olivat kaikki eduskuntaryhmät. Siis eespäin tieto- ja viestintätekniikan viitoittamalla tiellä, mutta mieluusti nopeammin, korkeammalle ja väkevämmin.
Muutamissa myöhemmissä puheenvuoroissa kaivattiin kannanottoja myös selonteon ulkopuolelle jätettyihin asioihin, kuten tietoyhteiskunnan kansalaisoikeuksiin (yksityisyys, sananvapaus, identiteetin suoja).
Ralf Grahn
J.K. Suomen, Tanskan ja Ruotsin TVT-strategioiden lisäksi toivon tietoa muiden EU-maiden digitaalisista agendoista kieliversioineen. Myös konkreettiset hankkeet kiinnostavat.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti