Tietoyhteiskunta: Voivatko EU ja Suomi oppia Ruotsilta?

Ruotsi on vahvistamassa viralliseksi tavoitteeksi maailman ykkössijan digitalisoinnin hyödyntämisessä. Suomen hallitusohjelma on tavoitteiden osalta pyöreämpi.

On siis syytä jatkaa Ruotsin talousarvioehdotuksen ja digitaalisen agendan lukemista ja oppimismahdollisuuksien miettimistä:

PROP. 2011/12:1 UTGIFTSOMRÅDE 22 Förslag till statens budget för 2012 Kommunikationer

Regeringskansliet: It i människans tjänst – en digital agenda för Sverige (lokakuu 2011; 57 sivua)


Kääntäjille ja lukijoille

Joku on ehkä kiinnittänyt huomiota siihen että käsitteet eroavat hieman toisistaan suomeksi ja ruotsiksi. Lisäksi löytyy hallinnollisia eroja maiden välillä.

Suomeksi erotellaan liikenne ja viestintä. Näin ollen meillä on liikenne- ja viestintäministeriö LVM. Ruotsiksi puhutaan ikään kuin yhteyksistä, joten Suomessa kommunikationsministeriet kattaa molemmat.

Toki myös ruotsiksi tehdään tarvittaessa eroa (fyysisen) liikenteen ja (tele)viestinnän välillä, jolloin Ruotsin budjettiehdotus tarjoaa meille muutaman luontevan (lisä)termin (myös Suomessa toimiville kääntäjille; sivulla 13):

Utgiftsområde 22 Kommunikationer omfattar transportpolitik samt politiken för informationssamhället.

Liikenne voisi ainakin vaihtelun vuoksi olla 'transport' (eikä aina 'trafik').

Viestintä voisi olla myös 'politik för informationssamhället' ja 'it-politik' jos 'kommunikation' tuntuu liian laajalta asiayhteydessä. Vaihteleva ja sujuva kielenkäyttö ei muutenkaan olisi pahitteeksi.


Talousarvio 2012

Ruotsin vuoden 2012 talousarviossa eduskunta vahvistaa hallituksen ja hallinnon keskeiset tavoitteet. Esityksen mukaan (s. 9-10):

Regeringen föreslår att tiksdagen

19. godkänner målet för it-politiken och att det tidigare målet samt två av tre tidigare delmål upphör att gälla (avsnitt 4.3),

Viestintää (tietoyhteiskuntaa) koskeva politiikka jatkuu sitten jaksossa 4 Politiken för informationssamhället sivulta 83. Sekä käsitteiden että sisällön kannalta on ehkä syytä toistaa politiikka-alan kuvaus:

Politiken för informationssamhället omfattar områdena informationsteknik (it), elektronisk förvaltning, elektronisk kommunikation, post och grundläggande betaltjänster. Åtgärder och resultat följs även upp och redovisas inom andra utgifts- och politikområden.

TVT-politiikan uusi tavoite

Jaksossa 4.3 Mål, tietoyhteiskuntapolitiikan (tai aavistuksen suppeammin tieto- ja viestintätekniikan TVT:n hyödyntämisen) osalta Ruotsin hallitus esittää siis maan virallisen päätavoitteen muuttamista ja nostamista:

It-politik

Regeringens förslag: Det tidigare målet för it-politiken, Sverige ska vara ett hållbart informationssamhälle för alla, ersätts med målet Sverige ska vara bäst i världen på att använda digitaliseringens möjligheter.

De två tidigare delmålen it ska bidra till att förbättra livskvalitet och till att förbättra och förenkla vardagen för människor och företag samt it ska användas för att främja hållbar tillväxt upphävs.

Ruotsin hallitus perustelee kunnianhimoista tavoitetta seuraavasti:

Skälen för regeringens förslag: Målet för it-politiken bör vara att Sverige ska vara bäst i världen på att använda digitaliseringens möjligheter. Det nya målet innebär att Sverige bättre ska tillvarata digitaliseringens möjligheter ur ett brett perspektiv. Målet ska i första hand nås genom marknadens försorg.

I samband med att ett nytt mål föreslås, finns inte längre behov av de två delmålen att it ska bidra till att förbättra livskvalitet och till att förbättra och förenkla vardagen för människor och företag samt att it ska användas för att främja hållbar tillväxt. Innebörden av dessa delmål inkluderas i det övergripande målet och i de områden som föreslås ingå i en digital agenda (se avsnitt 4.5 Politikens inriktning.)

Utvecklingen inom it-området har de senaste åren varit snabb och förändrat förutsättningarna för både den offentliga och privata sektorn samt för enskilda. Det krävs en ny sammanhållen strategi och nya mål för området som i större utsträckning möter denna utveckling. Regeringen arbetar därför i dialog med berörda aktörer med att ta fram en digital agenda under 2011.

Viimeksi viitattiin siis kansalliseen digitaaliseen agendaan, joka julkaistiin 6. lokakuuta 2011.


Connectivity Scorecard 2011

Ruotsin hallituksen talousarvioesitys (s. 86) viittaa maan kilpailukyvyn osalta selvitykseen Connectivity Scorecard 2011, jossa viestintäyhteydet ymmäretään laajasti (s. 4):

In summary, we use the term “connectivity” to refer to the totality of interaction between a nation’s telecommunications infrastructure, hardware, software, networks, and users of these networks, hardware and software. Thus broadband lines, PCs, advanced corporate data networks and advanced use of wireless data services are certainly measures of connectivity, but so are human skills relevant to the usage of these infrastructures, technologies and networks.

Vuoden 2011 vertailussa Ruotsi rankattiin maailman ykköseksi, mutta Suomi enää yhdeksänneksi oltuaan kuudennella sijalla vuonna 2010. (Tosin mittaustavat ovat muuttuneet ja kehittyneet vuosi vuodelta.)

Ympäristöanalyysi sivuilla 86-87 sisältää viittauksia muihinkin kansainvälisiin IT-kilpailukyvyn vertailuihin sekä varsin hienojakoiset indikaattorit nykyisten tavoitteiden seuraamiseksi. Seuraavilla sivuilla kuvataan edistymistä kohti tavoitteita eri osa-alueilla.

Kuvaukset, analyysit ja johtopäätökset tarjoavat mielenkiintoisia näkökulmia tulevaisuuteen suuntautuneille poliitikoille ja virkamiehille muissa EU-maissa, Suomi mukaan lukien.



Ralf Grahn


J.K. Hyvä lukija, toivon tietoa EU-maiden tieto- ja viestintätekniikkaa koskevista strategioista sekä näiden digitaalisten agendojen kieliversioista. Samoin konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista eri maissa. Jos sinulla on tietoa, voit kirjoittaa kommentin tai lähettää sähköpostin.