30. huhtikuuta 2010

Nyt suomeksi: EU:n toimintasuunnitelma Tukholman ohjelman toteuttamiseksi

Euroopan unionin oikeus- ja sisäasioiden Tukholman ohjelmaa vuosiksi 2010─2014 konkretisoiva toimintasuunnitelma on nyt julkaistu suomeksi ja 20 muulla EU-kielellä:




Bryssel 20.4.2010
KOM(2010) 171 lopullinen
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE
Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toteuttaminen EU:n kansalaisten hyväksi
Toimintasuunnitelma Tukholman ohjelman toteuttamiseksi


Euroopan komission ehdotus on esitelty oikeus- ja sisäasioiden neuvostolle. Tarkoitus on vahvistaa Tukholman ohjelman toimintasuunnitelma kesäkuussa 2010, ennen Espanjan puheenjohtajakauden loppua.


Ensimmäiset 10 sivua komissio käyttää juhlavaan julistukseen ohjelman perustana olevista ihanteista.


Sivulta 11 sivulle 71 komissio esittää luettelon kaavailluista toimista aikatauluineen.


Sanotaan että 40 prosenttia EU:n lainsäädännöstä koskee oikeus- ja sisäasioita. Lähes jokainen toimi ja laki vaatisi perusteellisen julkisen keskustelun, sillä kysymykset koskevat välittömästi EU-kansalaisia ja muita ihmisiä.


Riittävätkö tutkijoiden, hallintoihmisten, parlamentaarikkojen, ajatuspajojen, kansalaisjärjestöjen, lehtimiesten ja aktiivisten kansalaisten voimat valmisteilla olevien ehdotusten setvimiseen?




Olen esitellyt EU:n rakenteilla olevaa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta hieman lähemmin englanninkielisessä blogissani Grahnlaw (in English), mutta kyseessä on silti pelkkä pintaraapaisu verrattuna tulossa olevaan laki- ja toimenpidesumaan.




Ralf Grahn

25. huhtikuuta 2010

Kutsu blogikarnevaaliin: My Europe Week

Eurooppa-päivän kynnyksellä Stephen Spillane, Europaeum ja Mathew Lowry esittävät blogikarnevaalin taustan. Bloginpitäjien henkilökohtaiset visiot Euroopan tulevaisuudesta pyritään kokoamaan yhteen.



Stephen Spillane: My Europe Week – Celebrating Europe Day Online (19. huhtikuuta 2010)



Martin, Europaeum: Wer Visionen hat, sollte bloggen (20. huhtikuuta 2010)



Mathew Lowry’s Tagsmanian Devil: What Europe do you want? The My Europe Week Blog Carnival is coming (23. huhtikuuta 2010)


Kielten ja näkemysten moninaisuus



Bloggingportal.eu:n toimittajat kutsuvat eurooppalaisia blogin pitäjiä esittämään visionsa Euroopan tulevaisuudesta.



Noin viikon ajan, 3. toukokuuta Eurooppa-päivään 9. toukokuuta 2010 voit jättää kirjoituksen uuteen My Europe Week -blogiin , jonka Stephen Spillane on perustanut ja jolle Europaeumin Martin on luonut logon.



Vaihtoehtoisesti voit linkittää oman blogisi kirjoituksen My Europe Week -blogiin.

Twitter-keskustelua voit seurata tunnisteilla #MyEurope ja #EuropeDay.


Kaksi ehdotusta

1) Lähde viemään viestiä My Europe Week -blogikarnevaalista.

2) Kirjaa oma toiveesi Euroopan tulevaisuudesta 3.-9.5.2010 ja ilmoita kirjoituksesi yhteiseen blogiin.




Ralf Grahn

22. huhtikuuta 2010

EU:n Tukholman ohjelman toimintasuunnitelma 2010-2014

Euroopan unionin oikeus- ja sisäasioiden merkitys kasvaa. Ensinnä rakenteilla oleva vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue koskettaa oikeita ihmisiä ja yrityksiä välittömämmin kuin useimmat muut EU:n politiikka-alat: EU-kansalaisia ja yrityksiä, unionin alueella laillisesti asuvia ulkomaalaisia, laittomia siirtolaisia sekä kolmannen maan kansalaisia, joilla on henkilökohtaisia suhteita tai liikeyhteyksiä Euroopan talousalueelle.


Toiseksi Lissabonin sopimus uudisti oikeus- ja sisäasioita normaalien unionimenettelyjen suuntaan, joten Euroopan parlamentti osallistuu nykyään tasaveroisemmin uuden lainsäädännön säätämiseen ja määräenemmistöllä tehtävät päätökset vähentävät lukkiutumia.





(EU:n perussopimusten tuorein ajantasainen versio julkaistiin hiljattain Euroopan unionin virallisessa lehdessä 30. maaliskuuta 2010 C 83.)



Tukholman ohjelma



Eurooppa-neuvosto hyväksyi 11. ja 12. joulukuuta 2009 uuden oikeus- ja sisäasioiden ohjelman vuosiksi 2010-2014 (päätelmien tarkistettu versio; päivätty 5. helmikuuta 2010).

Tukholman ohjelma asettuu Tampereen ohjelman ja Haagin ohjelman jatkoksi:



Tukholman ohjelma – Avoin ja turvallinen Eurooppa kansalaisia ja heidän suojeluaan varten



Tukholman ohjelman toimintasuunnitelma


Tukholman ohjelman suuntaviivojen perusteella Euroopan komissio on valmistellut tarkentavan ja täydentävän toimintasuunnitleman, jota olen käsitellyt blogeissani, viimeksi:



Grahnblawg (på svenska): EU:s handlingsplan för Stockholmsprogrammet publicerad? (21. huhtikuuta 2010) ja



Grahnlaw (in English): EU JHA: Stockholm Programme Action Plan published in English (22. huhtikuuta 2010).

Euroopan komission oikeuden, vapauden ja turvallisuuden pääosaston uutissivuilla on nyt julkaistu ehdotus Tukholman ohjelman toimintasuunnitelmaksi. Tähän mennessä olen löytänyt suunnitelman vain englanniksi:



Delivering an area of freedom, security and justice for Europe's citizens Action Plan Implementing the Stockholm Programme (Brussels, 20.4.2010; COM(2010) 171 final; 69 sivua).



Huomenna, 23. huhtikuuta 2010, jäsenvaltioiden oikeus- ja sisäministereille esitellään toimintasuunnitelma neuvostossa, joka liikenneolojen takia poikkeuksellisesti kokoontuu Brysselissä, vaikka huhtikuun kokoukset kuuluu pitää Luxemburgissa.




Ralf Grahn

18. huhtikuuta 2010

Schengenin viisumisäännöstö

Olipa kerran venäläinen, ukrainalainen ja valkovenäläinen, jotka päättivät hakea viisumia Suomeen tai muualle Schengen-alueelle. Koska he ottivat asian vakavasti, he päättivät perehtyä Schengenin viisumisäännöstöön:





EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 810/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta (viisumisäännöstö); julkaistu EU:n virallisilla kielillä Euroopan unionin virallisessa lehdessä 15.9.2009 L 243/1.



Soveltamisala


Aluksi oli hyvä tutustua asetuksen soveltamisalaan:


1 artikla
Kohde ja soveltamisala

1. Tällä asetuksella vahvistetaan viisumien myöntämistä koskevat menettelyt ja edellytykset, joita sovelletaan silloin, kun jäsenvaltioiden kautta tapahtuvan kauttakulun tai jäsenvaltioiden alueella oleskelun on tarkoitus kestää enintään kolme kuukautta minkä hyvänsä kuuden kuukauden jakson aikana.

2. Tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan kaikkiin kolmansien maiden kansalaisiin, joilla on luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi jäsenvaltioiden ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske [EYVL 21.3.2001L 81/1], 15 päivänä maaliskuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 539/2001 mukaisesti oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, tämän kuitenkaan rajoittamatta

a) oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen sellaisten kolmansien maiden kansalaisten osalta, jotka ovat unionin kansalaisen perheenjäseniä;

b) vastaavia oikeuksia sellaisten kolmansien maiden kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä osalta, joilla on yhtäältä yhteisön ja sen jäsenvaltioiden ja toisaalta kyseisten kolmansien maiden välillä tehtyjen sopimusten perusteella unionin kansalaisten ja näiden perheenjäsenten kanssa yhtäläinen oikeus vapaaseen liikkuvuuteen.

3. Tässä asetuksessa luetellaan myös ne kolmannet maat, joiden kansalaisilta vaaditaan lentokentän kauttakulkuviisumi kansainvälistä siviili-ilmailua koskevan Chicagon yleissopimuksen liitteen 9 mukaisesta vapaan kauttakulun periaatteesta poiketen, ja vahvistetaan menettelyt ja edellytykset viisumien myöntämiseksi jäsenvaltioiden lentokenttien kansainvälisen alueen kautta tapahtuvaa kauttakulkua varten.



Soveltamisaika


He huomasivat 58 artiklan 5 kohdan perusteella, että asetuksen 32 artiklan 2 ja 3 kohtaa, 34 artiklan 6 ja 7 kohtaa sekä 35 artiklan 7 kohtaa sovelletaan 5. päivästä huhtikuuta 2011 alkaen.


He päättivät jatkaa ponnistelujaan myöhemmin.




Ralf Grahn



J.K. Bloggingportal.eu kokoaa kätevästi jo 558 Euroblogin kirjoitukset samaan paikkaan. Euroopan yhdentymistä koskevat tosiasiat, toiveet ja pettymykset heijastuvat blogikirjoituksista. Turkkilainen antropologi Erkan Saka on erittäin aktiivinen ja monipuolinen kirjoittaja.

17. huhtikuuta 2010

Venäjältä Suomeen Schengen-viisumilla

Suomi on viisumien suurvalta EU:ssa, otsikoi STT uutisen, joka löytyy ulkoasiainministeriön verkkosivuilta. Syynä tähän on venäläisten vilkas matkailu Suomeen. Venäjänkieliset ovat myös suurin Suomessa asuva ulkomaalaisryhmä.



Matkailun edistämiskeskuksen (MEKin) mukaan Suomeen saapui 2,3 miljoonaa matkustajaa Venäjältä vuonna 2008. Reilu puolet heistä oli vapaa-ajanmatkailijoita ja 11 prosenttia liikematkailijoita (Rajahaastattelututkimus – Border interview survey).



Yhteydenpito Suomessa asuviin ystäviin ja sukulaisiin aiheuttaa osaltaan jatkuvaa liikennettä Venäjältä. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asuvien venäjänkielisten määrä kasvoi 3 516 hengellä vuoden 2008 aikana, 48 740 henkeen. Venäläiset ovat suurin ulkomaalaisryhmä maassamme (Artikkeli: Suomessa jo 50 000 venäjänkielistä; 8.9.2009).

Kymmenen suurinta vieraskielistä ryhmää olivat suuruusjärjestyksessä (31.12.2008):

venäjä 48 740
viro 22 357
englanti 11 344
somali 10 647
arabia 8 806
kiina 6 458
kurdi 6 455
albania 6 308
thai 4 519
puola 2 493



Euroopan komission tilaston perusteella Suomi myönsi 792 277 Schengen-viisumia vuonna 2008. Koko Schengen-alueelle myönnettiin kaikkiaan vajaat 10,4 miljoonaa viisumia (Tiedote: The EU Visa Code will apply from 5 April 2010; MEMO/10/111; 30.3.2010).

Koska Suomen väestö on vain runsas prosentti Euroopan unionin (Schengen-alueen) väestömäärästä, maamme myöntämien viisumien määrä on todella huomattavan suuri. Vain Saksa, Ranska, Italia ja Espanja antoivat enemmän viisumeita kuin Suomi. Vertailun vuoksi voidaan todeta että Ruotsi kirjoitti 205 845 Schengen-viisumia vuoden 2008 aikana.




Ralf Grahn



P.S. Bloggingportal.eu kokoaa kätevästi jo 558 Euroblogin kirjoitukset samaan paikkaan. Euroopan yhdentymistä koskevat tosiasiat, toiveet ja pettymykset heijastuvat blogikirjoituksista. Turkkilainen antropologi Erkan Saka on erittäin aktiivinen ja monipuolinen kirjoittaja.

14. huhtikuuta 2010

Matkustaminen Schengen-alueelle: Viisumisäännöstö uudistunut

Matkustaminen Schengen-alueelle: Viisumisäännöstö uudistunut

Jos venäläinen, ukrainalainen tai valkovenäläinen haluaa matkustaa Suomeen, hän tarvitsee maahantuloon viisumin.

Millainen on Suomen viisumijärjestelmä?


Schengen-alue käsittää noin 450 miljoonaa asukasta. Suomen lisäksi yhteiseen matkustusalueeseen kuuluu 21 muuta Euroopan unionin jäsenmaata sekä Islanti, Norja ja Sveitsi.

EU-maista Bulgaria, Kypros ja Romania eivät vielä ole päässeet mukaan Schengen-järjestelmään, joka asettaa tiukat vaatimukset yhteisten ulkorajojen valvonnalle.

Irlanti ja Iso-Britannia ovat tietoisesti jättäytyneet Schengen-järjestelyn ulkopuolelle.

Schengenissä sovelletaan yhtenäisiä viisumisääntöjä. Matkustaminen Schengen-maahan edellyttää viisumia, ellei lähtömaan kansalaisille ole myönnetty viisumivapautta. Vuonna 2008 myönnettiin kolmansien maiden kansalaisille yli 10 miljoonaa viisumia Schengen-maihin.


Euroopan komission lainsäädäntötiivistelmissä on sivu Schengen-alue ja yhteistyö (viimeksi päivitetty 3.8.2009), joka tarjoaa yleiskuvauksen yhteisestä matkustusalueesta.



Komission verkkosivulla Henkilöiden vapaa liikkuvuus, turvapaikka-asiat ja maahanmuutto on linkkejä sivuihin, joilla kerrotaan muun muassa ulkorajojen ylittämisestä ja viisumeista.



Komission tiedotteessa EU ottaa käyttöön yhteiset viisumisäännöt (IP/10/387; 30.3.2010) kuvataan ylimalkaisesti 5. huhtikuuta 2010 voimaan tullut viisumisäännöstön uudistus.



Hieman tarkempaa tietoa on tarjolla komission tiedotteessa The EU Visa Code will apply from 5 April 2010 (MEMO/10/111; 30.3.2010; julkaistu vain englanniksi), jossa on myös viittauksia lainsäädäntöön.



Tähän mennessä olen selostanut joitakin osia Schengen-säännöstöstä englanniksi ja ruotsiksi:


Grahnlaw (in English): Freedom to travel: Schengen long-stay visas (10.4.2010)


Grahnlaw (in English): New EU Visa Code affects millions (12.4.2010)


Grahnblawg (på svenska): Schengenvisum (13.4.2010)


Grahnblawg (på svenska): Viseringsfrihet: Schengenområdet (13.4.2010)


Lähipäivinä aion selostaa viisumisääntöjä hieman yksityiskohtaisemmin blogeissani.




Ralf Grahn

11. huhtikuuta 2010

EU-tieto: Yleiskertomukset Euroopan unionin toiminnasta 2009

Yleiskertomus Euroopan unionin toiminnasta 2009 on hyödyllinen tietolähde niille, jotka haluavat kattavan kuvauksen EU:n toimista tai suhteellisen tuoreen kuvan tietyn politiikka-alan tärkeimmistä tapahtumista. Tarkat viitteet ohjaavat lisätiedon hankintaan.

Vuotta 2009 koskevan yleiskertomuksen esitystapaa on kevennetty värikuvin ja taulukoin. Kertomus on myös aiempaa lyhyempi (132 sivua). Yleiskertomus on julkaistu kaikilla virallisilla kielillä iirin kieltä lukuun ottamatta (siis 22 kielellä).

Monilla erityisaloilla komissio tosin raportoi neuvostolle, Euroopan parlamentille ja yleisölle erityiskertomuksin, joten syventävää tietoa on tarjolla.

Komissio on viime vuonna luopunut kuukausittain julkaistusta tiedotteesta (Bulletin), joten tuoreempaa tietoa etsivän on syytä hakeutua komission tai asianomaisen pääosaston uutissivuille, joita tosin hallitsevat englanti, ranska ja saksa.


Ruotsi

Valtiopäiväjärjestyksen nojalla Ruotsin hallitus raportoi vuosittain toiminnasta(an) Euroopan unionissa. Tuoreimmassa selostuksessa tiukan asiallinen painoasu ja pituus ovat pysyneet entisellä tasolla:



Regeringens skrivelse 2009/10:150 Berättelse om verksamheten i Europeiska unionen under 2009 (410 sivua).

Kyseessä on yksityiskohtainen ja hyödyllinen tietolähde EU:sta kiinnostuneille.




Ralf Grahn

9. huhtikuuta 2010

EU:n Lissabonin sopimuksen tuorein versio

Lissabonin sopimus

Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistiin hiljattain Lissabonin sopimuksen tarkistettu ja päivitetty versio, virallisesti:




Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoidut toisinnot; EYVL 30.3.2010 C 83.


Perusoikeuskirja

Lehden samassa numerossa on myös Euroopan unionin perusoikeuskirja.


Euratom



Samana päivänä julkaistiin myös Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen konsolidoitu toisinto; EYVL 30.3.2010 C 84.


Konsolidointi

Konsolidointi tarkoittaa että perussopimukset ovat ajantasaisessa ja luettavassa muodossa, joten näitä versioita kannattaa käyttää, vaikka vain alkuperäiset sopimukset ovat juridisesti sitovia.

Tekstit löytyvät EU:n kaikilla virallisilla kielillä, joita on 23. Sähköiset versiot ovat ilmaisia.




Ralf Grahn

EU piraattijahdissa: Immateriaalioikeuksien valvonnan tehostaminen sisämarkkinoilla

EU:n neuvosto ja komissio vaativat tehokkaampaa valvontaa ja tiukempaa lainsäädäntöä nettipiratismin kitkemiseksi. Poliittiset päätelmät viitoittavat tietä tietoverkon sisällön rajaamiseksi.

Euroopan unionin jäsenmaita edustava neuvosto painottaa, että tekijänoikeuden ja lähioikeuksien alalla kulttuuri- ja luovien tuotteiden piratismi nopeasti kehittyvässä digitaalisessa ympäristössä vahingoittaa tallennusvälineiden laillista myyntiä, haittaa kulttuuri- ja luovaa sisältöä koskevien kilpailukykyisten liiketoimintamallien kehittymistä, kyseenalaistaa oikeudenhaltijoiden asianmukaisen korvauksen ja jarruttaa dynaamista eurooppalaista kulttuuriteollisuutta, joka tarjoaa pääsyn lailliseen, monipuoliseen ja korkealaatuiseen kulttuuritarjontaan (kohta 19).

Luvassa on jatkotoimia komission ja jäsenmaiden yhteistyön tehostamiseksi. Neuvosto haluaa kehittää väärentämisen ja piratismin eurooppalaisen seurantakeskuksen toimivaltaa, tehtäviä ja asemaa ja tukea sen toimintaa olemassa olevien institutionaalisten rakenteiden kautta.

Komission tulee analysoida teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta annetun direktiivin 2004/48/EY soveltamista ja arvioida sen tehokkuutta, toteutettuja toimia ja tarvittaessa ehdottaa asianmukaisia muutoksia teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamiseksi paremmin.

Komission ja jäsenvaltioiden on harkittava Bryssel I -asetuksen tarkistamista (Neuvoston asetus (EY) N:o 44/2001, annettu 22.12.2000, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla; julkaistu EYVL 16.1.2001 L 12/1).

Neuvosto näyttää vihreää valoa rangaistusten yhdenmukaistamiselle pyytämällä komissiota analysoimaan mahdollisuutta antaa muutettu ehdotus direktiiviksi väärentämisen ja piratismin torjuntaan tarkoitetuista rikosoikeudellisista toimenpiteistä (IPRED2).

Neuvosto kannattaa väärentämisen ja piratismin torjunnan tukemiseksi meneillään olevia kansainvälisiä toimia, muun muassa erityisesti neuvotteluja tuoteväärennösten torjuntaa koskevasta kauppasopimuksesta (ACTA).


Lähde:



NEUVOSTON PÄÄTÖSLAUSELMA, annettu 1 päivänä maaliskuuta 2010, immateriaalioikeuksien valvonnan tehostamisesta sisämarkkinoilla; julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä 6.3.2010 C 56/1.





Virallisen totuuden vastustajiin lukeutuu La Quadrature du Net, jota verkon käyttäjien oikeudet huolettavat: Copyright Talibans are after the European Parliament (22. maaliskuuta 2010).



Ralf Grahn