4. lokakuuta 2015

Saksan ja Euroopan perusarvot

Saksan jälleenyhdistymisen 25-vuotisjuhlassa liittopresidentti Joachim Gauck (lyhyt elämäkerta englanniksi) tarkasteli maansa kasvamista yhteen Itä-Saksan diktatuurin luhistumisen jälkeen, mutta myös turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien määrän kasvusta johtuvia haasteita. Vastaus ei ole etninen tasakoosteisuus vaan yhteinen arvoperusta:
In einer offenen Gesellschaft kommt es nicht darauf an, ob diese Gesellschaft ethnisch homogen ist, sondern ob sie eine gemeinsame Wertegrundlage hat. Es kommt nicht darauf an, woher jemand stammt, sondern wohin er gehen will, mit welcher politischen Ordnung er sich identifiziert.


Perusarvojen ja perusoikeuksien osalta tarvitaan paljon työtä myös Suomessa. Gauckin puhe on hyvä johdatus aiheeseen.


Ralf Grahn

29. syyskuuta 2015

EU:n perusarvot ja perusoikeusstrategia

Euroopan neuvoston jäsenmaat ovat sitoutuneet demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion vahvistamiseen. Euroopan unionin perusarvot ja perusoikeuskirja ohjaavat unionin toimintaa.
Jäsenmaiden sitoumukset ihmisten oikeuksien turvaamiseksi ovat koetteella kun Eurooppaan on saapunut aiempaa suurempia määriä turvapaikanhakijoita Lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta.
Esittelen siksi lyhyesti Euroopan unionin perusarvoja ja komission perusoikeusstrategiaa.


EU:n perusarvot
Euroopan unionin toimintaa ohjaavat SEU-sopimuksen 2 artiklassa mainitut perusarvot:
Unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo.
Unionin perusarvojen loukkaamisen vaara voi johtaa selvitysprosessiin; vakava ja jatkuva loukkaus voi periaatteessa johtaa seuraamuksiin, kuten jäsenmaan äänioikeuden pidättämiseen neuvostossa (SEU-sopimuksen 7 artikla).

Perusoikeudet
Kaikkia EU:n jäsenmaita koskee – eräänlaisena pääsykokeena ja myöhemmin – Euroopan neuvoston piirissä neuvoteltu Euroopanihmisoikeussopimus, jonka soveltamisen turvana on viime kädessä Strasbourgissa toimiva Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. SEU-sopimuksen 6.3 artiklan nojalla:
Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä eurooppalaisessa yleissopimuksessa taatut ja jäsenvaltioiden yhteisestä valtiosääntöperinteestä johtuvat perusoikeudet ovat yleisinä periaatteina osa unionin oikeutta.
Lisäksi vuonna 2000 hyväksytty Euroopan unionin perusoikeuskirja liitettiin 2007 (hieman mukautettuna) Lissabonin sopimukseen, joten sillä on sama oikeudellinen arvo kuin perussopimuksilla (SEU-sopimuksen 6 artikla).
Perusoikeuskirjan 51 artiklan mukaan sen määräykset koskevat unionin toimielimiä, elimiä ja laitoksia, mutta myös jäsenvaltioita kun ne soveltavat unionin oikeutta.


EU:n perusoikeusstrategia
Lissabonin sopimuksen tultua voimaan Euroopan komissio valmisteli perusoikeusstrategian (tiedote), joka julkaistiin komission tiedonantona:
Euroopanunionin strategia perusoikeuskirjan panemiseksi tehokkaastitäytäntöön; Bryssel 19.10.2010 KOM(2010) 573 lopullinen (14 sivua)


Pääkohtia
Merkittävä vastuu lankeaa komissiolle unionin lainsäädännön valmistelijana. Ehdotusten vaikutusten arvioinnin osaksi on otettu perusoikeuksien tarkastelu, joka koskee myös prosessin aikana tehtäviä muutoksia.
Komission tehtävänä on valvoa unionin perussopimusten ja niiden nojalla annetun lainsäädännön noudattamista (SEU-sopimuksen 17.1 artikla). Siksi komissio vaikuttaa ennaltaehkäisevästi jäsenmaiden kanssa kansallisten määräysten valmistelussa.
Komissio voi myös käynnistää rikkomismenettelyn, jos jäsenmaa ei toteuta EU-lainsäädäntöä oikein. Ellei tilanne korjaannu, komissio voi viedä rikkomuksen unionin tuomioistuimeen.
Komissio tiedottaa EU:n kansalaisille perusoikeuskirjan olemassaolosta, sisällöstä ja soveltamisalan rajoituksista. Eräänä välineenä on sähköinen Euroopan oikeusportaali, joka pyrkii ohjaamaan oikeaan valituskanavaan.
Komissio julkaisee vuosittain kertomuksen, jonka tuorein laitos on vuoden 2015 toukokuussa julkaistu:
EU:nperusoikeuskirjan soveltamista koskeva kertomus vuodelta 2014; Bryssel 8.5.2015 COM(2015) 191 final sekä liite SWD(2015) 99 final

Euroopan parlamentti ja neuvosto käsittelevät vuosikertomusta, joka siten palvelee toimielinten vuoropuhelua perusoikeuksista.


Ralf Grahn

28. syyskuuta 2015

Turvapaikanhakijat: Suomalainen järjestelykyky näyttää kyntensä

Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan sietämättömät olot ovat johtaneet ennennäkemättömään maiden sisäiseen ja niiden ulkopuolelle suuntautuneeseen pakolaisuuteen. Valtaosa pakolaisista oleskelee konfliktien lähialueilla.


Yritykset päästä Eurooppaan ovat kuitenkin kasvaneet huimasti, mikä on lisännyt paineita varsinkin Välimeren maissa ja niiden naapurivaltioissa. Siksi viranomaiset eivät monin paikoin ole kyenneet hoitamaan hallinnollisia velvollisuuksiaan turvapaikanhakijoita kohtaan, eivätkä tarjoamaan edes alkeellista humanitaarista apua.


Suomi
Meillä on totuttu tipoittain tuleviin, joten turvapaikanhakijoiden noro Suomeen (syyskuun 23. päivään mennessä oli Suomeen saapunut 14297) yllätti viranomaisemme ja ylitti niiden voimavarat.
Tosin Tornio-Haaparanta on 12 miljoonalla vuosittaisella rajanylittäjällä Suomen vilkkain ylityspaikka, mutta perinteisesti raja ollut lähes näkymätön. Näin ollen resursseja ei alkuun ollut riittävästi, kun äkillisesti Ruotsin puolelta rupesi tulemaan arabiaa puhuvia irakilaisia.
Maahanmuuttoviraston, kuntien sekä SPR:n ja muiden vapaaehtoisten toimesta on kuitenkin yllättävän lyhyessä ajassa saatu turvapaikanhakijoiden vastaanotto ja hätämajoitus jo hieman paremmin hallintaan.
Suomalainen järjestelykyky näyttää kyntensä.


Ralf Grahn


19. syyskuuta 2015

Euroopan unionin tila 2015 Euroopan parlamentin täysistunnossa

SEU-sopimuksen 17.1 artiklan mukaan komissio ajaa unionin yleistä etua ja 14.2 artiklan perusteella Euroopan parlamentti edustaa EU:n kansalaisia. Toimielinten yhdensuuntaiset tehtävät lähentävät niiden pyrkimyksiä ja yhteistyötä.

Puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin puhe Euroopan unionin tilasta käynnisti keskustelun Euroopan parlamentin täysistunnossa.

Monipuolisempi julkaisu komission näkemyksistä löytyy englanniksi 'State of the Union 2015' (9MB) ja nyt myös ranskaksi: État de l'Union 2015. Julkaisujen sisältö:

  • Aiekirje Euroopan parlamentille ja neuvostolle
  • Raportti 'Euroopan komission kymmenen painopisteen edistyminen'
  • Istunnossa todellisuudessa pidetty puhe julkaisun kielellä (Juncker käytti kolmea)
  • Täysistunnon päätössanat

Linkitetyt osat löytyvät siis jo nyt suomeksi.

Twitterissä unionin tilaa koskevan puheen perinteinen tunniste on #SOTEU (State of the European Union).


Ryhmäpuheenvuorot

Europarlamentin keskustelupöytäkirjaan jokainen ryhmäpuhe ja muu puheenvuoro on kirjattu alkuperäisellä kielellä (tai kielillä).

Jätän sivuun äärikansallisten ryhmien ilveilyt täysistunnon aikana ja poimin joitakin linjauksia rakentavampien ryhmien puheenvuoroista. Ymmärrettävistä syistä pakolaiskriisi hallitsi keskustelua.


Euroopan kansanpuolue

Strasbourgin keskustelussa 9. syyskuuta 2015 kristillisdemokraattisen Euroopan kansanpuolueen ryhmän puheenjohtaja Manfred Weber teki selväksi että pakolaiskriisissä tulee puolustaa ihmisoikeuksia, jotka eivät kysy ihmisten alkuperää.

Pakolaiskriisin epäonnistumiset eivät johdu Brysselistä vaan kansallisesta itsekkyydestä.

Sisämarkkinat ja vapaakauppa lisäävät eurooppalaisten hyvinvointia.

Hukkaan menneistä kuukausista huolimatta Kreikan pääministeri Tsipras ansaitsee tunnustusta takinkäännöstään, joka johtaa uudistusten ja vakaan talouden suuntaan.

Lopuksi Weber kiitti Junckeria komission tehtävien fokusoinnista ja kehui 1,65 miljoonan uuden työpaikan syntyä Euroopassa viime vuonna.


S&D

Sosialistien ja demokraattien ryhmäpuheenjohtaja Gianni Pittella painotti Euroopan rakentamista yhteisvastuun pohjalta ja kehotti oppimaan kansalaisten yhteisvastuun osoituksista. Pakolaisten ja maahanmuuttajien osalta ryhmä tukee komissiota.

Junckerin puhuttua usein Euroopan unionin sosiaalisesta AAA-luokituksesta sosiaalidemokraatit haluavat nähdä konkreettisia sitoumuksia, muun muassa sosiaalisen dumppauksen estämiseksi.


Euroopan konservatiivit ja reformistit

Syed Kamall, Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmän puheenjohtajana, piti aatteiden ja opinkappaleiden hajontaa EU:n tehokkuuden jarruna. Hän korosti pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien eroa. Kansainvälisenä pakolaiskriisi vaatii kansainvälisiä ratkaisuja, mutta samalla hän torjui jäsenmaiden pakolaiskiintiöt.

Kamall kiitti kotimaansa Yhdistyneen kuningaskunnan humanitaarista apua Syyrian pakolaisten säilömiseksi naapurimaiden pakolaisleireillä sekä kehui Britanniaa YK:n kehitysaputavoitteen täyttämisestä (0,7% BKT:sta).


Euroopan liberaalidemokraatit

Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän puolesta puheenjohtaja Guy Verhofstadt valitti EU:n jäsenmaiden puuttuvaa poliittista tahtoa ja yhtenäisyyttä. Pakolaiskriisi on Euroopan yhteinen vastuu. Onneksi monet kansalaiset ovat osoittaneet enemmän yhteisvastuuta kuin EU:n valtioiden ja hallitusten päämiehet.

Verhofstadt kiitti Junckerin lupausta laillista maahanmuuttoa koskevan aloitteen antamisesta.


Euroopan vasemmistoryhmä

Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä/Pohjoismaiden vihreä vasemmisto korosti puheenjohtajansa Gabriele Zimmerin suulla että pakolaiskriisi tulee olemaan pitkäaikainen. Vaaditaan yhteisiä toimia, kuten mahdollisuuksia lailliseen maahanmuuttoon ja yhteisvastuun toteutumiseen.



Kiintiöiden ohi on tarkasteltava ihmisten tilannetta yksilöinä, mikä tarkoittaa perheiden yhdistämistä ja oikeutta turvapaikkaan.



Zimmer arvosteli euroalueen valtiovarainministereitä Kreikan nöyryyttämisestä. Jäsenmaiden päämiesten kansallismielinen ja pikkumainen suhtautuminen uhkaa Euroopan unionin jatkuvuutta.



Euroopan vihreät

Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän yhteispuheenjohtaja Philippe Lamberts muistutti aluksi Euroopan unionin perusarvoista, joita ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo. Mutta millaisesta unionista puhuvat itsekkäät jäsenvaltiot?



Vastapainoksi Lamberts asetti runollisin sanakääntein monimuotoisen kansalaisyhteiskunnan edustajat, jotka toteuttavat näitä ihanteita elämässään.



Junckeria hän kiitti pakolaistoimiin tarttumisesta jo viime keväänä ja nyt hahmotelluista toimista.



Vastustajat

Nigel Farage (Vapauden ja suoran demokratian Eurooppa -ryhmä) ja Florian Philippot (Kansakuntien ja vapauden Eurooppa) pitivät EU-vastustajien ryhmäpuheenvuorot.


Kommentti

Puheenjohtaja Junckerin linjausten taakse asettui Euroopan parlamentissa laaja tukirintama, joka monissa kohdin arvosteli jäsenmaiden hallituksia eripuraisuudesta ja itsekkyydestä tarvittavan päättäväisyyden ja yhteisvastuullisuuden sijaan pakolaiskriisin hallinnassa.

Komission asiakirjat, erityisesti edistymisraportti ja aiekirje, tarjoavat kuitenkin paljon ammennettavaa Euroopan union toiminnan hahmottamiseksi muillakin EU-politiikan aloilla vuonna 2016. Hahmotelmat tarkentuvat komission työohjelmaksi, joka hyväksyttäneen 27. lokakuuta 2015.

Ainakin siihen asti komission asiakirjanippu tarjoaa hyödyllistä luettavaa myös erityisalojen edustajille.


Ralf Grahn

15. syyskuuta 2015

Luxemburgin painopisteet EU:n neuvostossa


EU:n yleisten asioiden neuvoston kokouksessa 14. syyskuuta 2015 Luxemburgin ulkoasiainministeri Jean Asselborn esitteli lyhyesti puheenjohtajamaan työohjelman ranskaksi (mutta video 10:20 tarjoaa mahdollisuuden muun muassa suomenkielisen simultaanitulkkauksen seuraamiseen).

Kun pakolais-, turvapaikka- ja maahanmuuttoasiat sekä Schengen-alueen toimivuuden ja jäsenmaiden yhteisvastuun rakoilu vievät lähes kaiken mediahuomion lienee paikallaan muistuttaa Euroopan unionin neuvoston työohjelmasta hieman laajemmin.

Runsaan 30 sivun työhjelma on omistettu unionin kansalaisille. Ohjelma tarjoaa hyödyllisen katsauksen syyskauden toimintaan EU:n neuvostossa:

A Union for the citizens – Priorities of the Luxembourg Presidency of the Council of the European Union 1 July-31 December 2015 (kieliversiot: englanti, ranska ja saksa)

Otsikkotason seitsemän painopistettä ovat:


  • Stimulating investment to boost growth and employment
  • Deepening the European Union’s social dimension
  • Managing migration, combining freedom, justice and security
  • Revitalising the single market by focusing on its digital dimension
  • Placing European competitiveness in a global and transparent framework
  • Promoting sustainable development
  • Strengthening the European Union’s presence on the global stage


Tältä pohjalta voimme lähestyä valmistelua, päätöksentekoa ja EU:n toiminnan suunnittelua vuodelle 2016.


Ralf Grahn

13. syyskuuta 2015

Euroopan unionin viiden vuoden prioriteetit

Viime vuoden kesäkuussa Eurooppa-neuvosto (EUCO 79/14) päätti ehdottaa Euroopan parlamentille Jean-Claude Junckeria ehdokkaaksi Euroopan komission puheenjohtajaksi. Samassa kokouksessa jäsenmaiden valtioiden tai hallitusten päämiehistä koostuva ”ylin neuvosto” sopi seuraavien viiden vuoden keskeiset prioriteetit sisältävästä strategisesta ohjelmasta. Eurooppa-neuvosto kehotti ei vain EU:n toimielimiä, mutta myös jäsenvaltioita soveltamaan näitä prioriteetteja kaikilta osin työssään:
26. Eurooppa-neuvosto pääsi yhteisymmärrykseen liitteessä olevasta strategisesta ohjelmasta. Se kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita soveltamaan näitä prioriteetteja kaikilta osin työssään. Ohjelmassa annetaan myös toimielimille ohjausta vuotuiseen ja monivuotiseen ohjelmasuunnitteluun sekä lainsäädännön valmisteluun; niiden tulisi järjestää työskentelynsä sen mukaisesti. Eurooppa-neuvosto varmistaa näiden strategisten prioriteettien täytäntöönpanon säännöllisen seurannan.
'Unionin strateginen ohjelma muutoksen aikoina' (liite I, sivulta 14) tarjoaa suuntaviivat viiden prioriteetin osalta:

1. Työpaikkojen, kasvun ja kilpailukyvyn unioni 
2. Kaikkia kansalaisiaan voimaannuttava ja suojeleva unioni 
3. Energiaunionia kohti soveltaen kauaskantoista ilmastopolitiikkaa 
4. Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden unioni 
5. Unioni vahvana globaalina toimijana 

Suuntaviivoja konkretisoidaan parhaillaan vuodelle 2016.


 Ralf Grahn

9. kesäkuuta 2014

EU:n puheenjohtajapelistä

Eurooppa-neuvoston viivytys ja ristiriitaiset vuodot suljettujen ovien takana käytävistä neuvotteluista havainnollistavat hallitusten välistä yhteistyötä. Ei ihme että kansalaiset kokevat EU:n etäiseksi ja vaikeaselkoiseksi. Komission puheenjohtajan uudesta vaalitavasta lyhyehkö lainaus, josta ilmenee uudistuksen tarkoitus ja sisältö. Lue EU:n puheenjohtajapelistä