25. kesäkuuta 2017

Eurooppalainen palvelukortti: komission ehdotukset


Euroopan unionin (EU) ja Euroopan talousalueen (ETA) sisämarkkinoiden (yhtenäismarkkinoiden) ihanteena on tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus.

Saumattoman, yhtenäisen markkina-alueen sijaan EU:n jäsenmaat ovat kuitenkin luoneet järjestelmän, joka pääosin rajoittuu tekemään 28 (tai 31) maan markkinat vähemmän yhteensopimattomiksi.

Malli on työläs ja hidas: pitoa on enemmän kuin luistoa. Tuloksena on lähes hallitsematon määrä säädöksiä ja hallinnoitavaa, sillä useimmiten monen vuoden raskaan prosessin jälkeen aikaansaatu yksittäinen säädös koskee vain seitinohutta osaa tietyn alan todellisuudesta.

Elävässä elämässä sisämarkkinoiden valuvika estää tai lykkää kasvu- ja työpaikkahyötyjen korjaamista unionin yrityksille, kansalaisille, kuluttajille ja veronmaksajille.
 
Blogikirjoitus Sisämarkkinastrategiasta palvelupakettiin kehysti nämä ennen komission toimikauden puoliväliä annetut palvelupaketin ehdotukset ja hahmotti toimenpiteiden ääriviivat.

Näissä tunnelmissa palaamme aiheeseen kääntymällä sähköisen eurooppalaisen palvelukortin puoleen luettelemalla ensin ehdotusten viralliset asiakirjat.


Asetusehdotus eurooppalaisesta palvelukortista

Komission keskeinen virallinen asiakirja on ehdotus asetukseksi:

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS sähköisen eurooppalaisen palvelukortin ja siihen liittyvien hallinnollisten välineiden käyttöönotosta; Bryssel 10.1.2017 COM(2016) 824 final [menettelyn tunnus 2016/0403 (COD)]

Vain englanniksi julkaistiin komission osastojen valmisteluasiakirjana esityksen vaikutusten laaja arviointi:

Impact Assessment; Brussels, 10.1.2017 SWD(2016) 439 final

EU:n virallisilla kielillä, 24 iiri mukaan lukien, komissio julkaisi kuitenkin oheisasiakirjana todella lyhyen version:

Tiivistelmä vaikutusten arvioinnista; Bryssel 10.1.2017 SWD(2016) 442 final


Direktiiviehdotus palvelukortin hallinnoinnista

Samaan aikaan Eurooppalaisen palvelukortin kanssa komissio esitti direktiiviä hallintoasioista:
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI asetuksella … [ESC Regulation] käyttöön otettua sähköistä eurooppalaista palvelukorttia koskevasta lainsäädäntö- ja toimintakehyksestä; Bryssel 10.1.2017 COM(2016) 823 final [menettelyn tunnus 2016/0402 (COD)]

Liite; Strasbourg 10.1.2017 COM(2016) 823 final ANNEX 1

Komission osastojen valmisteluasiakirjana julkaistiin laaja vaikutusten arviointi, vain englanniksi:

Impact Assessment; Brussels, 10.1.2017 SWD(2016) 437 final

Jäsenvaltioiden hallitusten ja hallintojen riemuksi julkaistiin kuitenkin oheisasiakirjana myös tiivistelmä vaikutusten arvioinnista unionin kaikilla virallisilla kielillä, joita on 24; suomeksi:

Tiivistelmä vaikutusten arvioinnista; Bryssel 10.1.2017 SWD(2016) 438 final   


Ralf Grahn

31. toukokuuta 2017

Sisämarkkinastrategiasta palvelupakettiin


Strategisesti etenevä Junckerin komissio on kautensa puolivälissä, joten EU-politiikan aloilla on väliarviointien paikka. Sisämarkkinoiden osalta sellaisesta ei ole vielä näkynyt merkkejä, joten pääomamarkkinaunionia koskevien ensimmäisten kirjoitusten lisäksi olen kerännyt joitakin rakennuspalikoita kuviteltua puolivälin tarkastelua varten: Sisyphean internal market, Monitoring the European Commission’s progress, Internal market mid-term, Services in the internal market strategy ja Internal market Services Package.


Sisämarkkinastrategia
Sisämarkkinoiden toimintalinjan perustan tarjoavat Junckerin komission poliittiset suuntaviivat (2014), joita on konkretisoitu useiden hankekokonaisuuksien kautta.

Sisämarkkinoiden neljästä vapaudesta - tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien (unelmoitu) vapaa liikkuvuus - kahden etenemissuuntaa hahmoteltiin komission tiedonannossa, joka oheisasiakirjoineen koskee tavara- ja palvelumarkkinoiden kehittämistä:
Sisämarkkinoiden päivitys: enemmän mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille; Bryssel 28.10.2015 COM(2015) 550 final
A Single Market Strategy for Europe - Analysis and Evidence; Brussels, 28.10.2015 SWD(2015) 202 final
sekä
Report on Single Market Integration and Competitiveness in the EU and its Member States; Brussels, 28.10.2015 SWD(2015) 203 final
jonka tänä päivänä voi korvata uudempi   


Sisämarkkinoiden päähankkeet

Ennen etenemistä palvelupaketin pariin on ehkä paikallaan muistuttaa sisämarkkinapolitiikan muista keskeisistä hankekokonaisuuksista, kuten ne mainittiin tavara- ja palvelumarkkinoita koskevassa sisämarkkinastrategiassa COM(2015) 550 (sivut 1-2):  

Euroopan investointiohjelma ja Euroopan strategisten investointien rahasto, Euroopan energiaunioni, digitaalisia sisämarkkinoita koskeva strategia,  
pääomamarkkinaunioni, Kaikkien kauppa (kansainvälinen kauppa, joka edustaa sisämarkkinoiden ulkoista ulottuvuutta, ja sen lippulaivana ainakin silloin vielä kaavailtu transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus TTIP), kiertotaloutta koskeva säädöspaketti, työvoiman liikkuvuutta koskeva säädöspaketti, toimet verotuksen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi (maiden kesken) ja tieliikenteen sisämarkkinat. Kaikkien karavaanien on kuljettava paremman sääntelyn neulansilmän kautta.


Sisämarkkinoiden palvelupaketti
Edellisten perustalle  Euroopan komissio julkaisi tammikuussa 2017 niin sanotun palvelupaketin IP/17/23, joka koostuu neljästä toimenpidekokonaisuudesta:

  • Uusi sähköinen eurooppalainen palvelukortti
  • Itsenäisten ammatinharjoittajien palveluja koskevien kansallisten sääntöjen suhteellisuusarviointi
  • Ohjeet ammattien sääntelyä koskevista kansallisista uudistuksista
  • Luonnosvaiheessa olevasta jäsenvaltioiden palvelulainsäädännöstä ilmoittamisen parantaminen

Varsin yksityiskohtainen taustamuistio MEMO/17/11, joka löytyy englanniksi, saksaksi ja ranskaksi, käsittelee sekä yhteyksiä että yksittäisiä toimenpiteitä tarjoamalla vastauksia 38 oletettuun kysymykseen.

Englanniksi (vaikka kielivalinnaksi asettaisi suomen) löytyvät jatkoyhteydet palvelupaketin virallisiin asiakirjoihin:



Jatkossa tarkastelemme palvelupaketin toimenpidekokonaisuuksia yksittäin tärkeimpien virallisten asiakirjojen perusteella.


Ralf Grahn

24. toukokuuta 2017

Pääomamarkkinaunionin hyödyt


Myös aihepiirin toisessa blogikirjoituksessa Pääomamarkkinaunionin luomista koskeva toimintasuunnitelma oli puhetta yhtenäismarkkinoiden (sisämarkkinoiden) hyödyistä.

Seuraavassa katsomme mitä muut ovat sanoneet pääomamarkkinaunionin eduista.


Talouskasvu ja työllisyys
Suomen Pankin Euro ja talous -lehden numeroon 2/2017 ekonomisti Otso Mannisen kirjoittama artikkeli Pääomamarkkinaunioni tukee talouskasvua ja työllisyyttä tiivistää sanomansa lauseeseen: Unionin rakentaminen ei saisi pysähtyä, vaikka vaikeasti ratkaistavat asiat ovatkin vasta edessä. Manninen toteaa:

Yhtenäinen EU:n laajuinen lainsäädäntö, myös maksukyvyttömyys- ja verotusasioissa, olisi omiaan lisäämään maiden rajat ylittäviä sijoituksia ja rahoituspalveluiden tarjontaa. Tämä ohjaisi resursseja tehokkaammin ja lisäisi yksityistä riskienjakoa Euroopassa, koska pääomaylijäämäisiltä alueilta virtaisi pääomia alijäämäisille alueilla. Yksityinen taakanjako olisi julkista yhteisvastuuta markkinaehtoisempi ratkaisu.

Kirjoitus löytyy myös englanniksi:
Otso Manninen: Capital Markets Union supports economic growth and employment (Bank of Finland Bulletin 2/2017)


Pankkiunioni ja pääomamarkkinaunioni

Euroopan keskuspankin varapääjohtaja Vítor Constâncio tiivisti puheessaan, joka on otsikoitu Synergies between banking union and capital markets union, pankkiunionin ja pääomamarkkinaunionin yhteyttä:

The benefits of the two initiatives are known. Banking union increases the resilience of the banking sector, facilitates sector consolidation and enhances the cross border credit market, expanding its financing capabilities and reducing intermediation costs. Capital markets union contributes to diversify sources of finance for our economies and creates a risk-sharing channel that helps smooth out incomes and consumption via cross-border holdings of financial assets. In this perspective, I welcome the initiatives by the Commission in the context of the review of the CRD IV/CRR and of the second communication regarding the progress of capital markets union.

Samassa Euroopan komission ja Euroopan keskuspankin yhteisessä konferenssissa (Joint conference on European Financial Integration) varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis oli sitä mieltä, että EU on pankki- ja rahoitusalan tienhaarassa:

We can either take decisive action towards completing Banking Union and Capital Market Union, or we will have to live with the consequences of fragmented markets and supervisory arbitrage.

Kummastakin puheenvuorosta kuulsi läpi huoli joidenkin jäsenmaiden vastustuksesta.


Finanssimarkkinoiden yhdentyminen

Yhteisen rahoitusalan konferenssin päivänä, siis 19. toukokuuta 2017, Euroopan komission ja Euroopan keskuspankin julkaisivat kumpikin oman raporttinsa aihepiirin syventämiseksi:
Financial integration in Europe (European Central Bank; May 2017)

European Financial Stability and Integration Review 2017 (EFSIR; European Commission, Staff Working Document SWD(2017) 171)


Puolivälin tarkastelu

Kannanotot pääomamarkkinaunionista ovat hyvin ajankohtaisia.

Junckerin komission toimikausi on noin puolillaan, joten poliittisten painopisteiden mukaista etenemistä arvioidaan. Pääomamarkkinaunionin väliarviointiin kuului lyhyt julkinen kuuleminen. Komissio päättänee puolivälin tarkastelusta 7. kesäkuuta 2017.  


Ralf Grahn

23. toukokuuta 2017

Pääomamarkkinaunionin luomista koskeva toimintasuunnitelma



Kirjoitus EU:n pääomamarkkinaunioni oli ensiesittely, josta siirrymme komission tiedonantoon:
Pääomamarkkinaunionin luomista koskeva toimintasuunnitelma; Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 468 final (32 sivua)
Kuten Euroopan komissio perustelee, pitkäaikaisten investointien lisääminen edellyttää vahvempia pääomamarkkinoita.
Yhtenäismarkkinoiden (sisämarkkinoiden) tarkoituksena ovat tuotannontekijöiden paremman kohtaamisen kautta saavutettavat hyödyt. Eldoradona kangastelee SEUT-sopimuksen 26 artiklan 2 kohdan kuvaama tila:

Sisämarkkinat käsittävät alueen, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja jolla tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus taataan perussopimusten määräysten mukaisesti.  
Todellisuudessa EU-alue on monissa suhteissa pirstaleisempi ja tehottomampi kuin esimerkiksi Yhdysvallat tai Kanada, myös rahoituksen ja sijoitusten alalla.


Käynnistys
Ainakin periaatteessa komission ajatukset pääomamarkkinaunionin rakentamisesta saivat ennakkoon vahvan tuen (s. 4):

Komissio sai yli 700 vastausta helmikuussa 2015 alkaneisiin kuulemisiin. Saadussa palautteessa kannatettiin yleisesti tarvetta luoda pääomamarkkinaunioni. Sekä Euroopan parlamentti että neuvosto vahvistivat voimakkaan tukensa asteittaiselle lähestymistavalle todeten, että komission kuulemisessa yksilöidyt kysymykset ovat juuri ne, joihin kannattaa keskittyä.
Tämän jälkeen komissio perusteli ja hahmotti havainnollisesti pääomamarkkinoiden toimintasuunnitelman toimenpiteitä johdantona aiheeseen (s. 4-7), ennen ensisijaisten toimien yksityiskohtaisempaa käsittelyä.


Tiivistelmä
Pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelman yli 30 tointa aikatauluineen on koottu liitteeseen numero 1 (s. 30-32).


Valmisteluasiakirjat
Virallisiin asiakirjoihin kuuluvat lisäksi komission osastojen valmisteluasiakirjat, jotka on julkaistu vain englanniksi.

Toisen aiheena on talousanalyysi, joka perustelee pääomamarkkinaunionin rakentamista:

Economic Analysis Accompanying the (CMU) document; Brussels, 30.9.2015 SWD(2015) 183 final (117 sivua)

Toinen valmisteluasiakirja käy läpi vastauksia julkiseen kuulemiseen, joka järjestettiin vihreän kirjan perusteella:

Feedback Statement on the Green Paper "Building a Capital Markets Union"; Brussels, 30.9.2015 SWD(2015) 184 final (64 sivua)


Ralf Grahn

22. toukokuuta 2017

EU:n pääomamarkkinaunioni


Jean-Claude Junckerin johtaman komission poliittisten suuntaviivojen (2014) neljäntenä painopisteenä ovat syvemmät ja oikeudenmukaisemmat sisämarkkinat ja lujempi teollisuuspohja. Strategian yksi kappale on omistettu pääomamarkkinaunionille:

Pankkeja koskevia uusia eurooppalaisia sääntöjä olisi ajan mittaan täydennettävä pääomamarkkinoiden unionilla. Pääomamarkkinoita olisi edelleen kehitettävä ja yhdennettävä talouden rahoituksen tehostamiseksi. Tämä vähentäisi erityisesti pk-yritysten pääoman hankintakustannuksia sekä EU:n erittäin suurta riippuvuutta pankkirahoituksesta ja lisäisi samalla sen houkuttelevuutta sijoituskohteena.


Pääomamarkkinaunionin toimintasuunnitelma julki

Alkuvuoden kuulemisen jälkeen strategiansa mukaan toimiva Euroopan komissio julkisti vuoden 2015 syyskuun lopulla pääomamarkkinaunionia kohti johtavan toimintasuunnitelman. Pyrkimyksenä on auttaa luomaan todelliset pääoman sisämarkkinat EU:n kaikkia 28:aa jäsenvaltiota varten, kertoi komission tiedote IP/15/5731, joka linkkeineen esitteli tavoitteen, keskeiset periaatteet  ja muut pääkohdat. Toimintasuunnitelman tavoite on:

Pääomamarkkinaunionin tavoitteena on torjua päättäväisesti investointivajetta lisäämällä ja monipuolistamalla eurooppalaisten yritysten ja pitkän aikavälin hankkeiden saatavilla olevia rahoituslähteitä.   
Toimintasuunnitelma rakentui seuraavien keskeisten periaatteiden ympärille, joista ilmenevät “klassisen sisämarkkinahankkeen” vaikutukset ja hyödyt kun tuotannontekijät kohtaavat paremmin:

  • Luodaan lisää mahdollisuuksia sijoittajille: Pääomamarkkinaunionin tavoitteena on helpottaa pääoman mobilisointia Euroopassa ja pääoman kanavointia kaikille yrityksille, myös pk-yrityksille, ja infrastruktuurihankkeisiin, jotka tarvitsevat pääomaa laajentuakseen ja luodakseen uusia työpaikkoja. Kotitalouksien ulottuville pyritään tuomaan parempia vaihtoehtoja, jotta ne voisivat saavuttaa eläkkeelle siirtymistä koskevat tavoitteensa.

  • Kytketään rahoitus reaalitalouteen: Pääomamarkkinaunioni on kaikkia 28 jäsenvaltiota hyödyttävä klassinen sisämarkkinahanke. Jäsenvaltiot saavat paljon etua pääoman ja sijoitusten kanavoimisesta hankkeisiinsa.

  • Edistetään vahvempaa ja häiriöitä paremmin sietävää rahoitusjärjestelmää: Saadaan käyttöön laajempi valikoima rahoituslähteitä ja enemmän pitkän aikavälin sijoituksia sekä varmistetaan, että EU:ssa kansalaiset ja yritykset eivät enää ole niin haavoittuvaisia rahoitusmarkkinoiden häiriöille kuin kriisin aikana.

  • Syvennetään finanssimarkkinoiden yhdentymistä ja lisätään kilpailua: Pääomamarkkinaunionilla pyritään riskien jakamiseen suuremmassa määrin yli rajojen ja likvidimpiin markkinoihin, mikä syventää finanssimarkkinoiden yhdentymistä, alentaa kustannuksia ja lisää Euroopan kilpailukykyä.  

Tiedote toi esille myös pääomamarkkinaunionin toimintasuunnitelman ensimmäiset keskeiset konkreettiset toimet, jotka tyydyn esittämään otsikkotasolla tässä ensiesittelyssä:

  • Uudet arvopaperistamista koskevat säännöt
  • Uudet säännöt siitä, miten Solvenssi II:ssa käsitellään infrastruktuurihankkeita
  • Julkinen kuuleminen riskipääomasta
  • Julkinen kuuleminen katetuista joukkolainoista
  • Finanssialan lainsäädännön kumulatiiviset vaikutukset

Tiedotteen tekstin ja lukuisten linkkien avulla kiinnostuneet voivat kaivautua syvemmälle pääomamarkkinaunioniin, ruotsiksi kapitalmarknadsunion ja englanniksi Capital Markets Union (CMU). Täydentävää tietoa tarjoaa myös taustoittava muistio MEMO/15/5732, joka löytyy englanniksi, ranskaksi ja saksaksi.

Alkuvaiheessa komissio kertoi antavansa kolme lakiehdotusta, mutta käyttää lainsäädäntötietä säästeliäästi paremman sääntelyn agendansa mukaisesti: IP/15/4988. Taustatiedote hahmotti myös julkistamispäivän jälkeisiä toimia. Pääomamarkkinaunionin hyötyjä erilaisille sijoittajille ja yrityksille, pankeille ja vakuutusyhtiöille, infrastruktuurihankkeille sekä kehittymättömien  pääomamarkkinoiden jäsenmaille korostettiin, unohtamatta rajojen yli sijoittamista.


Pääomamarkkinaunioniteema

Sisämarkkinahanke pääomamarkkinaunioni tulee olemaan blogieni aiheena lähiaikoina, ehkä parin viikon ajan. Jollain tavalla järjestelmällisen etenemisen ohella mielessäni on myös pari hajakysymystä pääomamarkkinaunioniteemaan liittyen.

Koska pääomamarkkinaunionin tarkoituksena on täydentää ja tukea pankkiunionia edistämällä vaihtoehtoja pankkirahoitukselle, kannattaa ehkä jossain vaiheessa katsoa pankkien asennoitumista toimintasuunnitelmaan.

Saksalainen entinen europarlamentaarikko ja nykyinen Kangaroo Groupin pääsihteeri  Karl von Wogau esitti minulle eilen pontevasti Twitterissä, ettei kaikkien muiden jäsenmaiden (EU27) etujen mukaista pääomamarkkinaunionia voida aikaansaada ennen Britannian eroa EU:sta, joten komission tulisi lykätä hanketta Brexitin toteutumisen yli.


Ralf Grahn

9. toukokuuta 2017

Eurooppa-päivänä: Tanska ja kansalaisen EU-tieto


Kaikille hyvää Eurooppa-päivää, joka muistuttaa meitä yhteisen ja paremman tulevaisuuden rakentamisesta maanosamme ihmisille. Hyvinkin keskeneräinen Euroopan unioni on parempi kuin vihanpidon vuosisadat.

Eurooppa-päivän merkeissä yhdistän tänään kansalaisnäkökulman Tanskaan.   
Eilisessä kirjoituksessa Tanska Euroopan unionissa mainitsin kansankäräjien Eurooppatiedotuksen, EU-oplysningen, virallisemmin Folketingets EU-Oplysning ja Twitterissä seurattavissa nimellä @EUoplysningen.

Kansankäräjien kansainvälisen sihteeristön osana toimiva EU-Oplysningen pyrkii vastaamaan nopeasti ja asiallisesti kansalaisten ja koulutuslaitosten yleisiin kysymyksiin Euroopan unionista ja EU-yhteistyöstä, asiakirjojen ja erityislähteiden etsintä mukaan lukien. Poliittiset kysymykset, oikeuspalvelut, EU-rahoituksen haku ja koulutehtävien kirjoittaminen on rajattu toimenkuvan ulkopuolelle.

Heti EU-Oplysningenin etusivulla on kuitenkin tarjolla linkki melkoiseen tietopläjäykseen omatoimisille. Vain puolisen vuotta vanha uusittu laitos julkaisusta 117 spørgsmål og svar om EU (117 kysymystä ja vastausta EU:sta) on tilattavissa paperisena, avattavissa tai ladattavissa:

117 spørgsmål og svar om EU; Folketingets EU-Oplysning, 5. udgave, december 2016 (140 sivua)

Vahvistuksena kokemuksilleni tanskalaisten avoimuudesta, tehokkuudesta ja hyvistä tavoista virkailijat korjasivat oitis eilisen toimivan linkin puutteen ja kiittivät vielä kauniisti.

Skandinaavisten kielten lukijat voivat hyötyä kansalaisille suunnatusta perusteoksesta, joka pohjautuu Eurooppatiedotuksen vastauskokemukseen ja kuvaa ennen kaikkea yleispätevästi Euroopan unionin historiaa, perussopimuksia, toimielimiä, päätöksentekoa, jäsenyyttä, euroa, talousarviota ja keskeisiä politiikka-aloja.

Tanskan jäsenyys alueellisine ulottuvuuksineen, maan EU-varaumat sekä EU-asioiden kansallinen valmistelu ja poliittinen valvonta tulevat myös esiin, mutta sen verran ulkopuolistenkin on hyvä tietää monen kansainvälisen vertailun huippumaasta Tanskasta.


Ralf Grahn

8. toukokuuta 2017

Tanska Euroopan unionissa


Pohjoismaista Tanska liittyi ensimmäisenä Euroopan yhteisöihin, 1. tammikuuta 1973 Ison-Britannian imussa ja yhdessä Irlannin kanssa, mutta ilman Norjaa, joka jäi tynkä-EFTAan ensimmäisen kielteisen kansanäänestyksen seurauksena.

Tiheästi asutun Tanskan väestömäärä on 5,7 miljoonaa, siis karvan verran suurempi kuin Suomen (5,5 miljoonaa), kertoo Eurostatin julkaisu Key figures on Europe (2016 Edition), johon on kätevästi koottu tärkeimmät tilastotiedot EU-maista.

Neuvoston 352 äänestä Tanskalla ja Suomella on kullakin seitsemän; Euroopan parlamentin 751 jäsenestä kummallakin 13.


Tanskan EU-hallinto  
Mahdollisen lähtökohdan tutustumiseen tarjoaa Tanskan ulkoasiainministeriön (Udenrigsministeriet) verkkosivu Danmark i EU linkkeineen. Ulkoministeriö koordinoi hallituksen sisäistä EU-toimintaa, kun esimerkiksi Ruotsissa ja Suomessa yhteensovitus toimii pääministerin alaisuudessa.


Eri jäsenmaiden hallitukset ovat siis järjestäneet EU-asioiden hoidon ja yhteensovittamisen hieman eri tavoin, mutta kaikilla on työrukkasena pysyvä EU-edustusto Brysselissä, Tanskan tapauksessa Danmarks Faste Repræsentation ved den Europæiske Union, Twitterissä @DKinEU.

Suomessa Eurooppatiedotus on ulkoasiainministeriön alainen, mutta Tanskassa kansankäräjien EU-tiedotus Folketingets EU-Oplysning valistaa kansalaisia sekä unionista että EU-asioiden parlamentaarisesta valvonnasta kansallisella tasolla.

Asiakirjojen löydettävyyden ja käsittelyn avoimuuden kannalta (Folketingets Europaudvalg) Tanska saattaa olla Euroopan unionin mestari.   


Tanskan poikkeukset

Mitä Britannian hallitukset, sitä Tanskan äänestäjät, sillä Maastrichtin sopimuksen kaatuminen vuonna 1992 johti laajaan kansalliseen kompromissiin Tanskan ja syntymässä olevan Euroopan unionin päästämiseksi pälkähästä.


Siltä pohjalta Tanskan EU-suhteisiin siunautui äänestäjienkin vuonna 1993 hyväksymän Edinburghin sopimuksen seurauksena neljä varaumaa (de danske EU-forbehold), joiden kohteina ovat: unionin kansalaisuus, talous- ja rahaliiton kolmas vaihe (siis euro, jonka arvoa Tanskan kruunu tosin seuraa kuin hai laivaa), puolustusyhteistyö sekä oikeus- ja sisäasioiden alati laajeneva ylikansallinen yhteistyö.


Kansankäräjien EU-tiedotus Folketingets EU-Oplysning, Twitterissä @EUoplysningen, tarjoaa varaumista verkkosivun De danske EU-forbehold, joka antaa tarkempaa tietoa yksittäisistä poikkeuksista.
Tanskalaisten kiintymys EU-poikkeuksiin on estänyt hallituksia kehittämästä suhteita järkiperäisesti, tai vaatinut poikkeusreittejä päivittämiseen, kuten viimeksi Europol-poliisiyhteistyön säilyttämiseksi.

Toisaalta Tanska jopa EU:n ulkopuolisten Pohjoismaiden (Islanti ja Norja) kanssa kuuluu Schengenin sopimukseen vapaasta matkustamisesta yhteisen ulkorajan sisällä.


EU Tanskassa

Muiden jäsenmaiden tapaan yhdyssiteenä maassa toimii parlamentin tiedotustoimisto, Tanskan kohdalla Europa-Parlamentet Informationskontoret i Danmark, Twitterissä @EPiDanmark.
Samoin komissiolla on edustusto kussakin jäsenmaassa, Tanskassa Europa-Kommissionens Repræsentation, Twitterissä @euidanmark.


#eupol ja #eudk  
Maiden rajat ylittävä Twitter tarjoaa mahdollisuuden pitkälti ruotsalaisen ja pohjoismaisen keskustelun seuraamiseen sekä siihen osallistumiseen tunnuksella #eupol, kun erityisesti tanskalaiselle keskustelulle tägi #eudk on hyödyllinen.


Ralf Grahn