21. maaliskuuta 2017

Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti ja toinen moinen


Sisämarkkinoiden toimenpidepaketin vastaanotosta siirrymme komission 15. helmikuuta 2012 julkaisemaan 18 sivun etenemisraporttiin Delivering the Single Market Act: State of Play SWD(2012) 21 final, joka ilmeisesti julkaistiin vain englanniksi.

Komissio oli vuoden 2011 kuluessa antanut esitykset kymmenen avaintoimen osalta kahdestatoista. Kaksi puuttuvaa ehdotusta - sähköinen tunnistus, varmennus ja allekirjoitus sekä lähetettyjen työntekijöiden aseman korjaaminen - oli määrä antaa vuoden 2012 alkupuoliskolla.

Sisämarkkinoiden toimenpidepaketin 50 muusta toimenpiteestä komissio oli joko hoitanut asian tai julkaissut ehdotuksen 28 osalta (sivu 1).

Sitä vastoin sisämarkkinoiden hallinnon kehittäminen oli edennyt epätasaisesti (sivut 1-2).

Tämän jälkeen komission työasiakirja kertoi kunkin avaintoimen tarkoituksen ja käsittelytilanteen (sivut 2-8).

Sisämarkkinoiden ohjaus seurasi (sivut 8-11) ennen päätösjaksoa (sivut 11-12). Lopuksi komissio luetteloi ehdotukset ja toimet, joita oli kuutisenkymmentä (sivut 13-18).

Sisämarkkinoiden 20-vuotismerkkivuosi 2012 oli aktiivista aikaa.


Päätöslauselma P7_TA(2012)0258  

Euroopan parlamentti kohdisti katseensa tulevaisuuteen päätöslauselmassaan 14. kesäkuuta 2012 sisämarkkinoiden toimenpidepaketista ja kasvun edistämistoimista P7_TA(2012)0258 (9 sivua).

Europarlamentti kiirehti sisämarkkinoiden toimenpidepaketin toteuttamista, sisämarkkinoiden hallinnon tehostamista ja hahmotteli seuraavan sisämarkkinapaketin sisältöä.


Toinen sisämarkkinoiden toimenpidepaketti

Lokakuussa komissio julkisti uuden sisämarkkinapaketin (englanniksi Single Market Act II = SMA II), joka käynnisti uuden esitysaallon:  

Toinen sisämarkkinoiden toimenpidepaketti: Yhdessä uuteen kasvuun; Bryssel 3.10.2012 COM(2012) 573 final (26 sivua)

Komission tiedonanto sisälsi myös päivitetyn liitteen II ensimmäisen toimenpidepaketin toimeenpanosta (sivut 22-26).

Siinä vaiheessa komissio oli huhtikuussa 2011 annetun ensimmäisen sisämarkkinapaketin jälkeen tehnyt ehdotuksia, jotka liittyivät sisämarkkinapaketin 12 avaintoimeen ja 36:een yhteensä 50 täydentävästä toimesta (s. 5).

Uudessa paketissa komissio etsi kehittämis- ja kasvumahdollisuuksia erityisesti alikehittyneiltä aloilta klassisen tavarakaupan ulkopuolelta (s. 5-6):

1. Täysin yhdentyneiden verkkojen kehittäminen sisämarkkinoilla
2. Kansalaisten ja yritysten valtioiden rajat ylittävän liikkuvuuden edistäminen
3. Digitaalitalouden tukeminen koko Euroopassa
4. Sosiaalisen yrittäjyyden, yhteenkuuluvuuden ja kuluttajien luottamuksen lujittaminen

Ennen yksilöidympää käsittelyä komissio tarjosi seuraavanlaisen yleisesittelyn toisesta sisämarkkinoiden toimenpidepaketista (s. 6):

Verkkotoimialat toimivat talouden tukipilareina, ja tavoitteena onkin saada aikaan sisämarkkinat, joilla kansalaiset ja yritykset voivat hyödyntää yhdentyneitä liikenne- ja energiamarkkinoita. Kansalaisten ja yritysten liikkuminen rajojen yli kuuluu sisämarkkinoiden perusajatuksiin. Sitä on pyrittävä kaikin keinoin helpottamaan. Digitaalisektori on tuottavuuden ja luovuuden kannalta keskeinen tekijä, ja tavoitteeksi olisikin asetettava digitaaliset sisämarkkinat, joilla kansalaiset ja yritykset voivat käydä vapaasti ja rajoituksetta kauppaa rajojen yli. Sosiaalinen yrittäjyys, koheesio ja kuluttajien luottamus ovat takeita osallistavasta kasvusta, jonka tarjoamat mahdollisuudet perustuvat kansalaisten ja yritysten kannalta oikeudenmukaisiin, vankkoihin ja tasapuolisiin sääntöihin.

Edellä esiteltyihin neljään kasvua vauhdittavaan tekijään liittyvien 12 viputekijän ja avaintoimien yksilöinnissä on otettu huomioon Euroopan parlamentin, jäsenvaltioiden, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean sekä sidosryhmien näkemykset. Lisäksi ne pohjautuvat parempaa sääntelyä koskeviin periaatteisiin, komission teettämän meneillään olevan tutkimuksen ”Cost of Non-Europe” tuloksiin sekä kansalaisten ja yritysten ilmaisemiin 20 tärkeimpään huolenaiheiseen . Niissä on otettu huomioon myös Eurooppa 2020 -lippulaivahankkeiden, erityisesti teollisuuspoliittisen strategian, digitaalistrategian ja innovaatiounionialoitteen, jatkuvan seurannan tulokset. Kaikilla 12 avaintoimella edistetään kasvua, työllisyyttä ja luottamusta sisämarkkinoihin. Toimet voidaan toteuttaa kaikilta osin tämän komission toimikaudella. Kaikki toimet eivät ole luonteeltaan lainsäädännöllisiä, mutta niiden kaikkien odotetaan tuottavan todellisia käytännön vaikutuksia.   

Ryhmiteltyjä avaintoimia oli tässäkin paketissa tusina, ja niiden kohteina olivat: rautatieliikenne, maaliikenne, lentoliikenne, energia; kansalaisten liikkuvuus, rahoituksen saanti, yritysten sääntely-ympäristö; verkkopalvelut, digitaaliset sisämarkkinat, sähköinen laskutus julkisten hankintojen alalla; kuluttajat sekä sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja sosiaalinen yrittäjyys (tekstiosuus sivulta 6, yhteenveto liitteessä I, s. 20-21).


Ralf Grahn  


Yleiset lähteet (joista jälkimmäinen vuosikertomus paremmin palvelee esteettömyystarkoituksia tarjoamalla luettavaa mustaa tekstiä valkoisella pohjalla sekä oppimistarkoituksia kattavammalla esityksellä):  
Yleiskertomus Euroopan unionin toiminnasta 2012 (erityisesti jaksot Avoimet ja tasapuoliset sisämarkkinat, sivulta 74, sekä Kaupan vaikutus talouskasvuun, sivulta 84)
Regeringens skrivelse 2012/13:80 Berättelse om verksamheten i Europeiska unionen under 2012 (erityisesti Del 7 Konkurrenskraftsfrågor, sivut 169-192)

20. maaliskuuta 2017

Sisämarkkinoiden toimenpidepaketin vastaanotto


Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen sisämarkkinoiden kehitystä 2010-luvulla tarkastelimme viimeksi suomeksi blogikirjoituksissa Komission Single Market Act -sivu (sisämarkkinapaketti) sekä Sisämarkkinapaketin viputekijät ja avaintoimet. Tästä jatkamme.


Kilpailukykyneuvosto

Sisämarkkinoiden toimenpidepaketin vastaanottoa kilpailukykyneuvostossa selostin jutuissa Single Market Act in Competitiveness Council ja Inremarknadsakten i konkurrenskraftsrådet, mutta kirjoitusten perustana olevat yleis- ja erityispäätelmät löytyvät myös suomeksi:

Kilpailukyky (sisämarkkinat, teollisuus, tutkimus ja avaruus); Bryssel, 30. ja 31. toukokuuta 2011; neuvoston asiakirja 10547/11
Neuvoston päätelmät keskeisistä toimista sisämarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi (neuvoston 30. toukokuuta 2011 hyväksymät); asiakirja 10993/11


Eurooppa-neuvosto

Jäsenmaiden valtioiden tai hallitusten päämiehet kokoontuivat taas juhannuksen kynnyksellä päätelmien tekoon:

Eurooppa-neuvoston päätelmät 23. ja 24. kesäkuuta 2011; tarkistettu versio EUCO 23/1/11 REV 1  
Kokouksen pääaiheena oli saattaa päätökseen ensimmäinen EU-ohjausjakso ja todeta Euro Plus -maiden sitoumukset, jolloin sisämarkkinoiden tarjoamat mahdollisuudet ja tuore toimenpidepaketti KOM(2011) 206 tulivat esille varsin lyhyesti ja muiden hankkeiden ohessa. Lähinnä Eurooppa-neuvosto antoi siunauksensa kilpailukykyneuvoston prioriteeteille (s. 3):

4. Kansallisia ponnisteluja on tuettava Euroopan unionin tason toimilla, erityisesti jotta hyödynnettäisiin Euroopan koko potentiaali talouskasvuun ja työpaikkojen luomiseen. Tässä yhteydessä olisi joudutettava työtä konkreettisiin tuloksiin pääsemiseksi Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeissa ja sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa kiinnittäen erityistä huomiota neuvoston 30. toukokuuta 2011 määrittämiin painopisteisiin. Etenkin pk-yritysten sääntelytaakkaa on kevennettävä lisää ja mikroyritykset tarvittaessa vapautettava eräiden tulevien sääntöjen soveltamisesta tai ainakin sovellettava niihin kevennettyä järjestelmää. Eurooppa-neuvosto panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille komission sitoumuksen arvioida tulevan sääntelyn vaikutusta mikroyrityksiin ja tarkastella EU:n säännöstöä sellaisten velvoitteiden määrittämiseksi, joista mikroyritykset voitaisiin vapauttaa. Se päätti palata näihin kysymyksiin joulukuun 2011 kokouksessaan. Komissiota pyydetään myös laatimaan etenemissuunnitelma digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamiseksi vuoteen 2015 mennessä. Komissiota pyydetään raportoimaan lokakuussa 2011 näistä kasvua tukevista aloista, jotta edistymistä saavutettaisiin Eurooppa-neuvoston kevään 2012 kokoukseen mennessä.


Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto

Suomalaisten kannalta talous- ja rahoitusasioiden neuvoston (Ekofin) kokous 12. heinäkuuta 2011 jäi historiaan, koska neuvosto hyväksyi päätöksen, jolla lopetettiin  liiallista alijäämää koskeva menettely Suomen osalta. Päätelmissä 12678/11 (s. 16) todettiin vain lyhyesti, että neuvosto antoi päätelmät keskeisistä toimista sisämarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi ja viitattiin ennalta valmisteltuun asiakirjaan:

Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – keskeiset toimet sisämarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi 12464/11

Viidellä varsinaisella tekstisivulla Ekofin lähestyi sisämarkkinoita makrotalouden kannalta rohkaisemalla kaikkia kasvumahdollisuuksien hyödyntämiseen, komissiota esitysten antamiseen ja jäsenmaita uusien säädösten toimeenpanemiseen.


Eurooppa-neuvosto

Eurooppa-neuvoston 23. lokakuuta 2011 päätelmien tarkistettu versio EUCO 52/1/11 REV 1 kertoo erityisesti halusta voimistaa talouskasvua. Talouspolitiikan osalta sisämarkkinat, digitaaliset sisämarkkinat sekä yritysten hallinnollisten rasitusten ja sääntelytaakan keventäminen tulivat heti kärkeen:

1. Eurooppa-neuvosto määritteli komission laatiman kasvua tukevia aloja koskevan selvityksen sekä 6. lokakuuta 2011 pidetyn kasvun lähteitä käsitelleen konferenssin tulosten perusteella rajoitetun joukon sisäisen talouspolitiikan keskeisiä painopisteitä, joiden toteuttamista on jatkettava lyhyellä aikavälillä älykkään, kestävän, osallistavan ja vihreän kasvun saavuttamiseksi:

a) Sisämarkkinat ovat avainasemassa kasvun ja työllisyyden aikaansaamisessa. Olisi kaikin keinoin pyrittävä varmistamaan, että vuoden 2012 loppuun mennessä päästään sopimukseen sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa esitetyistä 12 painopiste-ehdotuksesta ja että etusijalle asetetaan ne, joista on eniten hyötyä kasvun ja työllisyyden kannalta. Palveludirektiivin täysimääräinen täytäntöönpano tuonee samoin merkittävää taloudellista hyötyä; jäsenvaltioiden olisi saatettava päätökseen sen täytäntöönpano tämän vuoden loppuun mennessä ja varmistettava, että keskitetyt asiointipisteet ovat täysin toimintavalmiita ja sen tarjoamista uusista mahdollisuuksista tiedotetaan kattavasti talouden toimijoille. Komissio raportoi asiasta vuoden 2011 loppuun mennessä.

b) Eurooppa-neuvosto pyytää komissiota esittämään pikaisesti etenemissuunnitelman digitaalisten sisämarkkinoiden loppuun saattamisesta vuoteen 2015 mennessä ja asettamaan etusijalle ehdotukset, joilla edistetään täysin yhdentyneiden digitaalisten sisämarkkinoiden syntymistä helpottamalla verkkokauppaa ja verkkopalvelujen rajatylittävää käyttöä. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä ripeään edistymiseen laajakaistaverkon kattavuutta koskevien digitaalistrategian tavoitteiden saavuttamisessa, sähköisen tunnistamisen ja todentamisen turvallisen käyttöönoton helpottamisessa ja Euroopan tekijänoikeusjärjestelmän uudistamisessa EU:n kilpailukyvyn varmistamiseksi ja mahdollisuuksien luomiseksi uusille liiketoimintamalleille, jolloin on samalla varmistettava henkisen omaisuuden korkeatasoinen suojaaminen ja otettava huomioon kulttuurinen monimuotoisuus. Eurooppa-neuvosto edellyttää radiotaajuuspoliittisen ohjelman ripeää hyväksymistä.

c) Samoin olisi ripeästi jatkettava vuonna 2007 hyväksytyn hallinnollisen rasituksen keventämistä koskevan toimintaohjelman täytäntöönpanoa, jotta 25 prosentin vähentämistavoite saavutetaan vuoteen 2012 mennessä; tilinpäätösten, yhtiöoikeuden, verotuksen ja tullien alalla olisi edettävä nopeammin. Eurooppa-neuvosto edellyttää neuvoston ja parlamentin käsiteltävinä olevien yksinkertaistamisehdotusten nopeaa hyväksymistä.

Komissiota pyydetään pyrkimään edelleen yleisen sääntelytaakan pienentämiseen, ennen kaikkea pk-yritysten osalta, ja esimerkiksi ehdottamaan konkreettisia työmenetelmiä järkevää sääntelyä koskevan ohjelman puitteissa. Komissio on sitoutunut arvioimaan tulevan sääntelyn vaikutuksia mikroyrityksiin ja tutkimaan, mistä EU:n säännöstön velvoitteista mikroyritykset voitaisiin vapauttaa. Eurooppa-neuvosto odottaa kiinnostuneena komission selvitystä, jotta näihin kysymyksiin voidaan palata joulukuun 2011 kokouksessa.  

---

Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti sai siis myönteisen ja kannustavan vastaanoton Eurooppa-neuvostolta sekä kilpailukykyneuvostolta ja talous- ja rahoitusasioiden neuvostolta.


Ralf Grahn


Yleiset lähteet:

General Report on the Activities of the European Union 2011 (jakso An open and fair internal market sivulta 45, lakiehdotusten luettelo sivulla 46)

Regeringens skrivelse 2011/12:105 Berättelse om verksamheten i Europeiska unionen under 2011 (Den inre marknadens utveckling ym., sivut 166-178)

15. maaliskuuta 2017

Puolan lahja Euroopalle: liberum veto


Edellisessä kirjoituksessa katsoimme EU:n uudistuskeskustelun keskeisiä sanoja, joista perussopimusten uudistamisen ja monenlaisen päätöksenteon lamautin on:
Yksimielisyys = Enhällighet = Unanimity

Eur-Lexin sanaston puutteellista selitystä pitäisi täydentää kuvauksilla yksimielisyyden vaatimuksesta jäsenmaiden suunnitteleman ja omistaman EU:n perussopimusten keskeisissä ja lukuisissa vähemmänkin tärkeissä kohdissa: sanktiot unionin perusarvoja rikkovalle maalle, komission jäsenmäärän muuttaminen, määräenemmistöpäätöksiin siirtyminen, perussopimusten muuttaminen; Eurooppa-neuvoston yksimielisyys useimmissa asioissa, eurovaaleista säätäminen jne. Vielä tulevat sanaselityksessä mainitut politiikka-alat: verotus, sosiaaliturva eli sosiaalinen suojelu, uusien jäsenvaltioiden liittyminen Euroopan unioniin, yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja jäsenvaltioiden välinen operatiivinen poliisiyhteistyö.

Mennyttä imperiumiaan haikaileva Britannia jarrutti neljän vuosikymmenen ajan varsin tehokkaasti tehokkaampaan päätöksentekoon siirtymistä sisämarkkinoiden ulkopuolella ja päätyi Brexit-kansanäänestyksen kautta ylhäiseen eristäytyneisyyteen (splendid isolation) johtavalle paluureitille menneisyyteen.


Puola: liberum veto  

Sitävastoin odottaisi historiallisen muistin toimivan toisin Puolassa, jonka valtiopäivien yksimielisyysvaatimus (liberum veto) tuhosi. Maan traagisesta historiasta huolimatta Laki ja oikeus -puolueen (PiS) muodostama hallitus ei tyytynyt kampanjoimaan raivokkaasti maanmiehensä Donald Tuskin uudelleenvalintaa vastaan hyytävään tappioon asti: 27-1.

(Onneksi Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan valinta ei enää edellytä yksimielisyyttä, vaan määräenemmistö riittää. Puolan kiristysyrityksen onnistuminen olisikin ollut karmaiseva esimerkki yksimielisyysvaatimuksen lamaannuttavasta voimasta.)

Seuraavaksi Puolan hallitus torjui Eurooppa-neuvoston päätelmien hyväksymisen, jolloin puheenjohtaja Tusk joutui antamaan ne omissa nimissään. Jatkoksi Puolan hallitus on luvannut yksimielisyysvaatimukseen nojaavan tuhokampanjan EU:n päätöksenteon lamauttamiseksi valikoiduissa kysymyksissä. Näin tämä Puolan hallituksen tarjoama ‘liberum veto’ -opetus jatkaa demokratian laadun, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion polkemisen viitoittamalla tiellä.   
Kuin sattumalta Tusk on nyt saanut kutsun Puolan hallituksen märäysvaltaansa alistamien syyttäjäviranomaisten kuulusteluihin.  Saksa on rajanaapurina ja historian takia pitkään pyrkinyt edesauttamaan Puolan alkutaivalta EU:n jäsenenä, joten uuden Laki ja oikeus -hallituskauden protesti- ja sabotointipolitiikkaa seurataan huolestuneina.  

Lehtimies Konrad Schullerin analyysi  (Frankfurter Allgemeine) ja Andrea Tarquinin (Welt N24) haastattelema päätoimittaja Adam Michnik tarjoavat syventäviä näkökohtia tähän murhenäytelmään.
Puolan hallituksen uhmakkaiden otteiden edessä sekä Euroopan neuvosto (Venice Commission) että Euroopan unioni (komissio) ovat helisemässä: IP/16/4476, MEMO/16/2644 ja MEMO/16/4479.

Jäsenmaat ovat vapaaehtoisesti sitoutuneet Euroopan (neuvoston ja unionin) perusarvoihin, mutta järjestöillä on hyvin rajalliset keinot puuttua arvojen hylkääjiin tai edes konkreettisten sopimusvelvoitteiden rikkojiin, mikä on suvereniteettiin perustuvan yksimielisyysvaatimuksen nurja puoli.

Jos poliittinen Eurooppa on heikko maailman myrskyissä, tiedätte miksi.


Ralf Grahn

EU-sanasto tulevaisuuskeskusteluun


EU-maiden johtajien on määrä antaa juhlallinen Rooman julistus 25. maaliskuuta 2017, mutta Euroopan unionin tulevaisuuskeskustelu ei siihen lopu, vielä vähemmän tarve.


Eur-Lexin sanasto

Näin ollen katsomme Eur-Lexin avulla joitakin sanoja, jotka liittyvät Euroopan yhdentymisen eri malleihin ja reunaehtoihin, saman tien suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi (kielivalinnat verkkosivun yläoikealla). Tässä minimuotoinen sanasto:     

Herkkupalojen valikointi voileipäpöydän periaatteella:
Eurooppa à la carte = Europa à la carte = Europe à la carte

Pysähtyneisyyden tae perussopimusten ja päätöksenteon osalta:
Yksimielisyys = Enhällighet = Unanimity

Puutteellista selitystä pitäisi täydentää kuvauksilla sanktioista unionin perusarvoja rikkovalle maalle, komission jäsenmäärästä, määräenemmistöpäätöksiin siirtymisestä, perussopimusten muuttamisesta, Eurooppa-neuvoston yksimielisyydestä useimmissa asoissa, eurovaaleista ym selityksessä mainittujen politiikka-alojen lisäksi, joista esimerkkejä  olivat: verotus, sosiaaliturva eli sosiaalinen suojelu, uusien jäsenvaltioiden liittyminen Euroopan unioniin, yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja jäsenvaltioiden välinen operatiivinen poliisiyhteistyö.

Kun jotkut lähtevät eturintamaan ja toiset jäävät lojumaan, seurauksena on kahden (tai useamman) kerroksen väkeä, kuten Schengenin ja euron käynnistyksessä:
Vaihtelevan geometrian Eurooppa = Variabel geometri = Variable-geometry Europe

Nopeat etenevät ja hitaat seuraavat myöhemmin (ehkä):
Monen nopeuden Eurooppa = Europa i flera hastigheter = Multi-speed Europe

Perussopimusten varaventtiili halukkaille jäsenmaille:
Tiiviimpi yhteistyö = Fördjupat samarbete = Enhanced cooperation

Perussopimusten varaventtiili halukkaille ja kykeneville jäsenmaille:
Pysyvä rakenteellinen yhteistyö = Permanent strukturerat samarbete = Permanent structured cooperation

***



Oikeusportaali Eur-Lexin sanastoa voi muutenkin käyttää oikotienä EU-käsitteiden selvittämiseen tai kääntämiseen.

Esimerkiksi: Uutisvirran tai kahvikeskustelun pohjalta haluamme muodostaa oman käsityksemme siitä, täyttääkö Puola, Unkari tai Turkki EU:n jäsenyysedellytykset (Kööpenhaminan arviointiperusteet) = Anslutningskriterier (Köpenhamnskriterierna) = Accession criteria (Copenhagen criteria).


IATE

Euroopan unionin kääntäjien täydentämä, mutta kaikkien käytettävissä on EU:n kaikkien virallisten kielten kesken toimiva IATE (InterActive Terminology for Europe), joka on laaja muttei täydellinen sekään. Kokemukseni mukaan politiittisen keskustelun käsitteitä joutuu joskus turhaan etsimään, mutta EU-lakien termistö on kattavampi. Haun käynnistämiseen on eduksi tietää tarkka käsite.  


Ralf Grahn

14. maaliskuuta 2017

EU:n tulevaisuus ja Rooman julistus


Huomisen aamupäivän Euroopan parlamentti pyhittää jälleen Euroopan unionin tulevaisuudelle. Maaliskuun 1. päivänä 2017 kello 9 paikallista aikaa alkavassa täysistunnossa aiheina ovat Eurooppa-neuvoston kokous ja EU27:n päämiesten valmistelussa oleva Rooman julistus, joka on tarkoitus antaa 25. maaliskuuta Rooman sopimusten 60-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä.

Parlamentin keskusteluun osallistuvat myös Eurooppa-neuvoston uudelle kaudelle valittu puheenjohtaja Donald Tusk, komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker, Maltan varapääministeri Louis Grech ja Italian pääministeri Paolo Gentiloni.


EU:n tulevaisuus

Johdatuksena nykyiseen keskusteluun Euroopan unionin tulevaisuudesta voivat toimia tuoreet, maaliskuun 6. päivänä alkaneen, mutta edelleen jatkuvan  kirjoitussarjani tähänastiset artikkelit suomeksi (FI), ruotsiksi (SV) ja englanniksi (EN). Blogimerkinnät, joita toistaiseksi on yksitoista, osoittavat millaisia virikkeitä ja suuntaviivoja Euroopan parlamentti, Euroopan komissio ja Eurooppa-neuvosto ovat tarjonneet yhteisen tulevaisuutemme kirkastamiseksi:







Tulevaisuuskeskustelun aiheisiin kuuluu EU:n sosiaalinen ulottuvuus, josta komissio on luvannut keskustelupaperin huhtikuun kuluessa. Teemaan johdattavat blogikirjoitukset, joita on tusina, kokosin tänne:
EU social market economy and social pillar (EN, mutta kirjoituksia kolmella kielellä)

***

Kuinka paljon viisaampia mahdamme olla huomisen jälkeen?


Ralf Grahn

10. maaliskuuta 2017

Euroopan parlamentin keskustelu valkoisesta kirjasta


Euroopan komission valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta tuli parlamentin keskusteluun jo julkistamispäivänä, 1. maaliskuuta 2017.

Euroopan parlamentin keskustelupöytäkirjan väliaikainen painos sisältää puheenvuorot alkuperäiskielillä, mutta valitsemalla videotiedoston halukkaat saavat käyttöönsä valitsemansa puheenvuoron tulkattuna esimerkiksi suomeksi.

Kun tulevaisuus koskee jatkoa 27 jäsenmaan unionina, Britannian ero (Brexit) muuttuu neuvottelijoiden hoidettavaksi sivujuonteeksi. Saarivaltion eroäänestyksen jälkeen komission puheenjohtajan tyylikeinona on julkisuudessa puhua entistä enemmän saksaa ja ranskaa, englantia vähemmän.

Parlamentin suurin eli Euroopan kansanpuolueen ryhmä (EPP) lähinnä kiitti Junckeria keskustelunavauksesta; näin Esteban González Ponsin suulla.

Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien  (S&D) puheenjohtaja Gianni Pittella ilmaisi ryhmänsä pettymyksen pelkän keskustelupaperin esittämiseen. Vain viides tulevaisuuskuva on toimiva: vahvempi yhteistoiminta eurooppalaisina. Tarpeen ovat sosiaalinen pilari, budjettivalta, rahaliiton saattaminen valmiiksi sekä kestävä Eurooppa, joka pystyy taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan ja luomaan työpaikkoja ja kasvua.

On torjuttava veropetoksia, ja Euroopan yhteinen armeija on entistä tärkeämpi. Sosiaalisesti osallistava talous on tarpeen unohtamatta itäisiä jäsenmaita. Komissiolta ja meiltä kaikilta vaaditaan johtajuutta paremman ja vahvemman Euroopan puolesta.

Jopa Euroopan konservatiivien ja reformistien (ECR) - jossa istuvat muun muassa brittikonservatiivit, Puolan hallituspuolue PiS ja perussuomalaiset - ryhmäpuheenvuoron käyttäjä Ulrike Trebesius löysi  sisämarkkinoiden ohella Euroopan tason lisätehtäviä esimerkiksi terrorismin torjunnan ja rajavalvonnan saralla.

Vähemmän tekemisen hengessä ECR-ryhmä suositteli erinäisistä politiikka-aloista luopumista ja korvaamista halukkaiden jäsenmaiden vapaaehtoisilla hankkeilla.

Liberaalien ALDE-ryhmän puheenjohtaja Guy Verhofstadt kysyi miksi EU ei kykene ratkaisemaan keskeisiä ongelmia ja vastaamaan suuriin haasteisiin. Olemme edelleen löyhä valtioliitto, joka on yksimielisyyssäännön vanki. Jos yksi maa ei halua edetä, emme etene. Näihin kysymyksiin kansallisen tason johtajien tulisi kyetä vastaamaan. Siksi Euroopan parlamentti pari viikkoa sitten hyväksyi mietintöjä toimielinten välisen pohdinnan käynnistämiseksi. (Ks. blogikirjoitukset aiheesta)

Euroopan yhtyneen vasemmiston / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston konfederaatioryhmän (GUE/NGL) puolesta Patrick Le Hyaric pyysi puheenjohtaja Junckeria kuuntelemaan kansoja ja liittämään ne uuteen projektiin.

Vihreiden (Greens/EFA) ryhmäpuheenvuorossa Philippe Lamberts totesi ettei ihmiskunnan historian aikana yksikään rahaliitto ole kestänyt ilman verounionia, ilman sosaaliunionia ja siitä lähtien ilman poliittista ja demokraattista liittoa. Meidän on ratkaistava tämä ristiriita jos haluamme turvata yhtenäismarkkinat ja yhteisen rahan. Paluu Euroopan yhdentymisen alkuperäisen henkeen vaatii laajennusta jaettuun demokratiaan ja hyvinvointiin.

EU-vastaisiin ryhmiin kuuluvat syyttivät toimielimiä vääristä skenaarioista, yhdentymisen jatkumisesta, eurosta ja Brexitistä sekä kansalaisten luottamuksen menettämisestä.


Ralf Grahn

Harmaa valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta


Kun komissio esittää näkemyksensä Euroopan tulevaisuudesta teksti on niin hailakkaa että tuskin taustasta erottuu. Lähes vertauskuvallisesti harmaa teksti vaaleanharmaalla taustalla hahmottelee mahdollisia kehityspolkuja:
Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 vuoteen 2025 mennessä
Bryssel 1.3.2017 COM(2017) 2025 final (18 sivua)

Komission olettamuksena on 27 jäsenmaan unionin jatkuminen, tai ainakin täydelliseltä hajoamiselta välttyminen, sillä valkoinen kirja johdattaa viiden tulevaisuuskuvan pohdintaan, joista vähäisimmätkin tarkoittavat joko nykymenon tai edes joidenkin ydintoimien jatkumista. Toisaalta vaihtoehdoista on rajattu kansalaisiin perustuva, demokraattinen ja toimintakykyinen Euroopan tasavalta.  

Näin ollen haasteiden kuvaamisen jälkeen valitut kehityspolut kulkevat enemmän lähekkäin ja rinnakkain kuin eri suuntiin johdattavista otsikoista voisi päätellä. Hieman typistetyllä asteikolla ovat edustettuina pysähtyneisyyden aika, keskipakoisvoimat ja uudistusmahdollisuudet:

Ensimmäinen skenaario: Jatketaan entiseen tapaan (sivulta 7)
Toinen skenaario: Sisämarkkinat etusijalle (sivulta 9)
Kolmas skenaario: Halukkaat tekevät enemmän yhdessä (sivulta 11)
Neljäs skenaario: Tehdään vähemmän mutta tehokkaammin (sivulta 13)
Viides skenaario: Tehdään paljon enemmän asioita yhdessä (sivulta 16)

Ensimmäinen liiteasiakirja havainnollistaa aikalisän saanutta keskusteluprosessia, joka jatkuu Euroopan parlamentin vaaleihin kesäkuussa 2019:  
LIITE asiakirjaan valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 vuoteen 2025 mennessä
Bryssel 1.3.2017 COM(2017) 2025 final ANNEX 1  

Toinen liiteasiakirja tarjoaa silmänruokaa graafisen esitystavan ystäville esittämällä viisi skenaariota rinnakkain:
LIITE asiakirjaan valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 vuoteen 2025 mennessä
Bryssel 1.3.2017 COM(2017) 2025 final ANNEX 2

Vaihtoehtoisesti tai kertauksena voi tutustua valkoisen kirjan pääkohtiin tiedotteen  IP/17/385 kautta (liitteeseen asti lähes mustaa valkoisella).  


Junckerin esittely  

Puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin Euroopan parlamentissa 1. maaliskuuta 2017 pitämän valkoisen kirjan esittelypuheenvuoron käsikirjoitus löytyy myös suomeksi: Quo vadis Europa - minne menet 27 jäsenvaltion Eurooppa? SPEECH/17/424.

Alkuun saivat huomiota Altiero Spinelli ja Ernesto Rossi, joiden Ventotenen manifesti vapaan ja yhtenäisen Euroopan puolesta innoitti maanosamme yhdentymiseen (linkki eri kieliversioihin).

Vaikka Juncker halusi supistaa EU:hun kohdistuvia odotuksia unionin mahdollisuuksien tasolle, hän sanoutui selvästi irti supistumisesta lähinnä vain sisämarkkina- tai vapaakauppa-alueeksi (toinen skenaario).

Komission puheenjohtajaa miellytti jossain määrin kolmas skenaario, jossa edes yhdentymishaluinen liittouma voi raivata tietä kuten Schengenin ja euron osalta, jos kaikki jäsenmaat eivät halua edetä.

Neljäs skenaario toisti mantraa, jonka mukaan EU tekisi vähemmän mutta tehokkaammin. (Yleensä tätä hokevat haluavat lähinnä vastustaa EU:n toiminnan laajentumista tai supistaa unionin toimintaa, joten epäselväksi jää useimmiten mikä tehostuisi ja miten.)

Viideskin skenaario - tehdään enemmän yhdessä - tarkoitti nykymuotoisen, jäsenmaiden päämiesten ja hallitusten omistaman unionin tekemisiä, mutta EU olisi jonkin verran nykyistä tehokkaampi arvaamattomassa maailmassa.

Kehityspolkujen lisäksi Junckerin puhe tarjoaa sekä alussa että lopussa lukemisen arvoisia näkökohtia Euroopan unionin ja EU:n kansalaisten arvojen ja etujen puolustamisesta maapallon ja ihmiskunnan eduksi.


Ralf Grahn