20. tammikuuta 2017

EU:n jäsenmaat kehittämässä sisämarkkinoita (2010)


Euroopan unionin sisämarkkinoiden kehittämisen keskeiset esteet johtuvat jäsenvaltioista, sillä ne ovat rajanneet unionin toimivallan ja säätelevät sen käyttöä.

Mario Montin uusi sisämarkkinastrategia ja Euroopan parlamentin päätöslauselma kuluttajille ja kansalaisille tarkoitettujen yhtenäismarkkinoiden toteuttamisesta P7_TA(2010)0186, molemmat toukokuulta 2010, vaativat siksi rinnalleen tarkastelun Euroopan unionin jäsenmaiden kannoista sisämarkkinoiden tehostamiseksi.

Tarkastelemme siis Euroopan unionin neuvoston ja Eurooppa-neuvoston päätelmiä samoilta ajoilta.


Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto
Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto (Ekofin; 6477/10) hyväksyi 16. helmikuuta 2010 päätelmät sisämarkkinoista ja palveludirektiivistä (s. 11-12):

"Sisämarkkinaohjelma käynnistettiin 1980-luvun puolivälissä, ja se on siitä lähtien omalta osaltaan edistänyt yhdentymistä ja kilpailua EU:ssa ja tuonut mukanaan merkittäviä hyötyjä hintakehityksen, kasvun ja työpaikkojen kautta. Neuvosto KATSOO kuitenkin, että ohjelman kaikkia mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty ja että sisämarkkinoiden edelleen syventämisen tulisi olla keskeinen elementti EU:n tulevaisuusstrategiassa.

Neuvosto PITÄÄ TERVETULLEENA puheenjohtaja Barroson lupausta uudistaa sisämarkkinoita ja ODOTTAA KIINNOSTUNEENA suunniteltua näyttöön perustuvaa, huomisen sisämarkkinoita käsittelevää pakettia, johon sisältyy myös toimenpide-ehdotuksia ja jossa otetaan asianmukaisella tavalla huomioon Mario Montin tehtäväksi annettu selvitys sisämarkkinoiden kehittämisen haasteista ja mahdollisuuksista, mukaan lukien sisämarkkinoiden sosiaalinen ulottuvuus.

Vielä on jäljellä huomattavia sisäisiä ja ulkoisia haasteita, jotka liittyvät erityisesti EU:n sisämarkkinoiden toteuttamiseen ja pitkän aikavälin maailmanlaajuisen kilpailukyvyn ylläpitämiseen. Tämä edellyttää sitoutumista lukuisiin meneillään oleviin sisämarkkinauudistuksiin. Neuvosto PAINOTTAA erityisesti palvelujen sisämarkkinoiden merkitystä, sillä ne ovat keskeinen tekijä kilpailukykyisen hinnoittelun, kilpailukyvyn yleisen parantamisen ja kasvu- ja työllisyysmahdollisuuksien lisäämisen varmistamiseksi. Neuvosto TOTEAA, että yksi syy siihen, että integroitumisprosessi on vielä kaukana päämäärästään on se, että yhteisön direktiivejä ei ole kaikilta osin saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä. Neuvosto KEHOTTAA siksi panemaan palveludirektiivin täytäntöön kokonaisuudessaan ja tuloksekkaasti. Se KEHOTTAA erityisesti niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ole noudattaneet määräaikaa direktiivin saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä tekemään kaikkensa, jotta tämä toteutuu mahdollisimman pian. Neuvosto KATSOO, että palveludirektiivin tarjoamat mahdollisuudet tulisi hyödyntää täysin, ja ODOTTAA sen vuoksi KIINNOSTUNEENA sen täytäntöönpanosta tehtävää arviointia sekä taloudellista arviointia siitä, miten palveludirektiivi edistää sisämarkkinoiden toimintaa.

Neuvosto PAINOTTAA tammikuussa 2010 aloitettujen keskinäisten arviointien mahdollisuuksia vapauttaa palvelusektorin kasvupotentiaalia entisestään. Neuvoston (kilpailukyky) valvonnassa toteutettava tehokas ja avoin keskinäinen arviointi edistää omalta osaltaan kilpailua auttamalla poistamaan sääntelyn suhteen tehottomuutta, määrittämään parhaita sääntelykäytäntöjä ja asianmukaisia uusia aloitteita sisämarkkinoiden syventämiseksi. Neuvosto PYYTÄÄ jäsenvaltioilta ja komissiolta sitoutumista ja aktiivista osallistumista. Neuvosto SUHTAUTUU MYÖNTEISESTI myös taloudelliseen arviointiin, joka komission on määrä toteuttaa vuonna 2011 ja joka tuo lisänäyttöä talouden tilasta.

Vuonna 2007 tehdyssä sisämarkkinakatsauksessa painotettiin sitä, että markkinoiden toiminnan tuntemusta on parannettava noudattamalla näyttöön perustuvaa lähestymistapaa, ja tämän mukaisesti neuvosto VAHVISTAA tukensa EU 2020 -strategiassa esitetylle markkinaseurannalle ja järkeville sääntelyaloitteille sisämarkkinoiden syventämiseksi nykyaikaisen näyttöön perustuvan välineistön avulla. Sääntelyn parantamista koskeva aloite on myötävaikuttanut sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseen toimintapoliittisten ehdotusten vaikutustenarvioinnin kautta ja edistämällä yksinkertaistamista ja hallinnollisten rasitusten vähentämistä. Näitä talouden välineitä, joita tulevaisuudessa käytetään sääntely- ja muiden aloitteiden analyysiin, voitaisiin tutkia tarkemmin.

Neuvosto ottaa huomioon 10. helmikuuta 2009 annetut päätelmät ja TOISTAA pitävänsä tärkeinä markkinaseurantaa ja niitä hyötyjä, joita saadaan komission ja jäsenvaltioiden välisestä yhteistyöstä, joka perustuu uudenlaiseen analyysiin ja avoimeen prosessiin niiden alojen valitsemiseksi, joilla tehdään tarkempia tutkimuksia. Tätä varten neuvosto PANEE MERKILLE komission tiedonannon "Toimivampi elintarvikeketju Eurooppaan", joka kuvaa sitä, miten näyttöön perustuvista välineistä, kuten markkinaseurannasta, saadut käytännön suositukset voivat parhaiten tukea EU:n ja kansallisia päätöksentekoprosesseja tarvittavia alakohtaisia uudistuksia tehtäessä ja samalla välttäen uusia hallintokustannuksia jäsenvaltioille ja komissiolle. Neuvosto KANNUSTAA komissiota saattamaan päätökseen keskeneräiset tutkimukset, käynnistämään uusia perusteellisia markkinaseurantatutkimuksia aloilla, joilla on havaittavissa markkinoiden toimintahäiriöitä, sekä hankkimaan lisäkokemusta markkinaseurannan toteuttamisesta tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja talouspoliittisen komitean kanssa. Neuvosto PYYTÄÄ komissiota raportoimaan markkinaseurannasta vuoden 2010 loppuun mennessä erityisesti sen kannalta, miten meneillään olevissa perusteellisissa tutkimuksissa on edistytty ja miten ne vaikuttavat laajempaan sisämarkkinoiden toimintaohjelmaan.

Neuvosto TOTEAA lopuksi, että EU:n valtiontukia koskevat säädöspuitteet ovat tärkeä väline vääristymien välttämiseksi ja kilpailun edistämiseksi sisämarkkinoilla, sillä ne tuottavat kansalaisten kannalta merkittävämpiä hyötyjä uusien työpaikkojen, kasvun ja kuluttajille koituvien etujen muodossa. Neuvosto PANEE tässä yhteydessä MERKILLE, että reaalitalouden väliaikaisen kehyksen voimassaolon on määrä päättyä vuoden 2010 lopussa, ja PITÄÄ MYÖNTEISINÄ komission parhaillaan toteuttamia toimia valtiontukia koskevien sääntöjen täytäntöön panemiseksi niin, että ne tehostavat sisämarkkinoiden toimintaa. Neuvosto PITÄÄ TÄRKEÄNÄ myös väliaikaisten tukitoimien pikaista lakkauttamista."


Kilpailukykyneuvosto

Brysselissä 1. ja 2. päivänä maaliskuuta 2010 kokoontunut kilpailukykyneuvosto (sisämarkkinat, teollisuus ja tutkimus) (asiakirja 6983/1/10 REV 1) keskusteli EU:n uudesta kasvu- ja työllisyysstrategiasta, siis Eurooppa 2020 -strategiasta (EU2020), jonka komission oli tarkoitus  julkaista maaliskuun 3. päivänä.

Päätelmiin merkittiin, että keskusteluissa tuli ilmi näkemysten yhdenmukaisuus useista eri ulottuvuuksista, jotka on otettava huomioon tulevaa strategiaa käynnistettäessä (sivu 7). Näistä mainitsen sisämarkkinoiden kannalta tärkeimmät:

– tarve syventää yhtenäismarkkinoita, jotta niille annettaisiin uutta poliittista pontta ja säilytettäisiin niiden houkuttavuus kolmansien maiden kannalta protektionismia välttämällä

– tarve lisätä Euroopan teollisuuden valmiuksia edistyä uusien haasteiden osalta kestävän ja vihreän talouden suuntaan

– tilaisuus asettaa tavoitteet vastaamaan Euroopan kansalaisten huolenaiheita ottaen huomioon niiden sosiaalinen ulottuvuus ja suosien maantieteellistä koheesiota

Samoihin aikoihin Montin ja Euroopan parlamentin valmistelun kanssa tunnemme siis samansuuntaisia tuulahduksia neuvoston suunnalta.

Keskustelupoimintojen joukosta voimme vielä nostaa tietyt painopisteet (sivu 8):

– avainseikkojen määrittäminen sisämarkkinoiden hyödyntämiseksi täysimääräisesti, digitaalinen toimintaohjelma, teollis- ja immateriaalioikeuksien suojaaminen, elektronisesti tapahtuvan myynnin helpottaminen, palveludirektiivin täytäntöönpano jne.

Ministerit paneutuivat yhtenäismarkkinoihin työlounaalla, josta päätelmiin kirjattiin (sivu 11):

Ministerit keskustelivat 1. maaliskuuta lounaalla ensisijaisista aloista yhtenäismarkkinoiden elvyttämiseksi samoin kuin tavaroiden, palvelujen, työn ja pääomien markkinoiden yhdentymisen ja Euroopan sosiaalisten ja kansalaisia koskevien ulottuvuuksien välillä vallitsevien yhteyksien elävöittämiseksi. Epävirallisten keskustelujen jälkeen Bocconin yliopiston rehtori Mario Monti piti alustuksen; hän on saanut tehtäväkseen raportin laatimisen sisämarkkinoiden tulevaisuudesta.

Lounaalle osallistuivat myös teollisuudesta ja yrittäjyydestä vastaava uusi komission jäsen Antonio Tajani sekä sisämarkkinoista ja palveluista vastaava uusi komission jäsen Michel Barnier (molemmat herrat hyvin ajankohtaisia myös nyt).

Omana kohtana oli vielä keskeinen asia sisämarkkinoiden kehittämiseksi, nimittäin palveludirektiivin toteuttaminen (sivu 12):

Neuvosto merkitsi tiedoksi tilanteen, joka vallitsee palveludirektiivin saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä nyt, kun saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä asetetun määräajan päättymisestä on kulunut kaksi kuukautta. Komission antamassa tiedotteessa (6817/10) viitataan tarpeeseen toteuttaa kiireellisiä toimia useiden seikkojen ja tiettyjen EU:n jäsenvaltioiden osalta.

Tämän vuonna 2006 annetun direktiivin tavoitteena on poistaa palveluilta kaupan esteitä mahdollistamalla rajatylittävien toimien kehittäminen, alentamalla hintoja ja parantamalla palvelujen laatua ja valikoimaa kuluttajien kannalta. Neuvosto antoi tätä asiaa koskevat päätelmät 16. helmikuuta 2010 (6060/10).

Komissio esitteli lisäksi seuraavat kolme kertomusta:

– Sisämarkkinoiden tulostaulu nro 20: tilanneselvitys sisämarkkinadirektiivien saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä jäsenvaltioissa;

– Selvitys SOLVIT-järjestelmästä (online-pohjainen ongelmanratkaisuverkosto sisämarkkinoiden esteiden käsittelyä varten );

– Selvitys Citizens Sign Post Service -palvelusta, joka tarjoaa henkilökohtaista neuvontaa yksittäisille kansalaisille näiden yhtenäismarkkinasääntöihin perustuvista oikeuksista.

Lisäksi komissio esitteli tilastoja sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän (IMI) käytöstä vuonna 2009. IMI on sähköinen työkalu, jonka tarkoituksena on parantaa jäsenvaltioiden hallinnollista tietojenvaihtoa päivittäisen yhteistyön tehostamiseksi sisämarkkinalainsäädännön täytäntöönpanossa (6922/10).


Joitakin asiakirjoja kiinnostuneille:

Information note: Services Directive - State of play of transposition (6817/10; 7 sivua)

Ehdotus neuvoston päätelmiksi sisämarkkinoiden syventämisestä – Palvelut sisämarkkinoilla ja markkinaseuranta (6060/10; 4 sivua) [Poikkeavasta otsikosta huolimatta sama sisältö kuin talous- ja rahoitusasioiden neuvoston päätelmissä 16.2.2010, jotka siteerattiin yllä]

Functioning of the Internal Market: Implementation of the "Internal Market Information System" (6922/10; 5 sivua)


Eurooppa-neuvosto

Kesäkuun 17. päivänä 2010 Eurooppa-neuvosto hyväksyi Eurooppa 2020 -strategian, joka tähtäsi työllisyyden parantamiseen älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun avulla (EUCO 13/1/10 REV 1 ). Montin raportista ja digitaalisista sisämarkkinoista hallitusten tai valtioiden päämiehet lausuivat myönteisesti:

6. Erityisesti Euroopan sisämarkkinat on saatettava uuteen vaiheeseen laajan aloitepaketin avulla. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen Mario Montin esittämään raporttiin uudesta sisämarkkinastrategiasta ja komission aikomukseen esittää sen pohjalta konkreettisia ehdotuksia. Eurooppa-neuvosto palaa tähän asiaan joulukuussa 2010.

7. Komissio on esittänyt ensimmäisen lippulaivahankkeensa "Euroopan digitaalistrategia", jonka pohjalta Eurooppa-neuvosto hyväksyy konkreettisiin ehdotuksiin perustuvan kunnianhimoisen toimintasuunnitelman laatimisen ja kehottaa kaikkia toimielimiä ryhtymään sen täysimääräiseen täytäntöönpanoon, mukaan luettuna täysin toimivien verkkopalvelujen ja -sisältöjen sisämarkkinoiden luominen vuoteen 2015 mennessä. Komissiota pyydetään raportoimaan aikaansaadusta edistyksestä vuoden 2011 loppuun mennessä.

***

Mario Montin raportti, unionin kansalaisia edustava Euroopan parlamentti ja jäsenmaita edustavat neuvostokokoonpanot pyysivät siis Euroopan komissiolta uutta sisämarkkinastrategiaa tai ainakin konkreettisia ehdotuksia.

Olen lainannut päätelmiä varsin yksityiskohtaisesti koska niissä mainitut aiheet ovat pitkälti pysyneet ajankohtaisina yhtenäismarkkinoiden vahvistamisessa tällä vuosikymmenellä.


Ralf Grahn

10. tammikuuta 2017

Eurooppa: pallo vai pelaaja?


Myös Kansainliiton aikana Euroopan kansallisvaltioiden johtajat vaalivat maidensa itsemääräämisoikeutta kunnes suvereniteetista ei useimpien kohdalla ollut jäljellä mitään. Lyhytnäköisyydellä on siis pitkät perinteet.

Geopolitiikan haasteiden ja sisäisen hajaannuksen kasvaessa Euroopan unionin omistajahallitukset näyttävät nytkin valitsevan mieluumin potkittavan pallon kuin aktiivisen pelaajan roolin, kun Lyhytnäkölän sijaan pitäisi luovuttaa riittävästi valtaa Euroopan tasavallan kansalaisille.

Tämä ihanneyhteiskunta, Utopia, olisi maanosamme oloissa mitä suurinta realismia, perustelen kirjoituksessani Myopia or Utopia?
New Europe -lehden alkuvuoden lukupaketti Our World in 2017 sisältää lisäksi yli sata kirjoitusta Euroopan ja maailman tilasta.


Ralf Grahn

3. tammikuuta 2017

Kuluttajille ja kansalaisille tarkoitettujen yhtenäismarkkinoiden toteuttaminen (2010)


Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso antoi 20. lokakuuta 2009 toimeksiannon, joka johti Eurooppa-päivänä (9. toukokuuta) 2010 julkaistuun professori Mario Montin raporttiin Uusi sisämarkkinastrategia Euroopan talouden ja yhteiskunnan hyväksi (108 sivua).  

Euroopan unionin (EU) ja Euroopan talousalueen (ETA) sisämarkkinoiden kehittämistä 2010-luvulla koskevan sarjani osana palasin Montin raporttiin julkaisemalla esittelyn.


Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta
Varsin pian ja omatoimisesti lähti liikkeelle Euroopan parlamentti, jonka sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta toimi rinnan Montin selvityksen valmistelun kanssa ja 3. toukokuuta 2010 hyväksyi täysistuntoon menevän mietinnön (A7-0132/2010).


Yhtenäismarkkinat

Vaikka EU:n perussopimuksissa käytetään englanniksi virallisesti käsitettä “internal market”, suomeksi “sisämarkkinat”, sekä epävirallisissa että virallisissa yhteyksissä yleisemmin käytetty termi on “single market”, jota mahdollisesti voi pitää kunnianhimoisempana ja tavoitteellisempana.

Toisinaan suomentajat ovat tuoneet tämän esille tarjoamalla “single market” -käsitteen vastineeksi sanaa “yhtenäismarkkinat”.

Näin ollen myös Louis Grechin esittelemän päätöslauselmaluonnoksen suomennos puhuu kuluttajille ja kansalaisille tarkoitettujen yhtenäismarkkinoiden toteuttamisesta.


Euroopan parlamentin päätöslauselmista

Jos jatkamme yleisten ja samalla subjektiivisten huomioiden alalla, seuraavassa muutama keskustelun virittämiseksi:

Joskus Euroopan unioniin ja erityisesti Euroopan parlamenttiin nuivasti suhtautuvat (englanninkieliset) toimittajat arvostelevat parlamentin intoa valmistella mietintöjä omasta aloitteestaan, siis muista kuin lakiehdotuksista.

Itse suhtaudun myönteisemmin Euroopan parlamentin haluun vaikuttaa unionin suuntaan ja kehittymiseen, varsinkin kun suoraan valitut edustajat luontevasti  tarkastelevat asioita EU:n kansalaisten kannalta, usein samansuuntaisesti komission kanssa, jolle kuuluu unionin yleisen edun valvominen.

Haitaksi ei ole myöskään kokemuksen ja asiantuntemuksen kartuttaminen politiikan aloilla, joilla EU:n toimivalta ja demokratia ovat vielä kovin vaatimattomia.

Parlamentin mietinnöt (ja komission esitykset) ovat ainakin muodollisesti hyvin dokumentoituja. Opiskelija, tutkija tai ammatti-ihminen löytää useimmiten tarkat viittaukset lähes kaikkiin asiaa koskeviin ja sivuaviin lähteisiin. Eri asia on sitten, kuinka avoimia ja valaisevia viralliset asiakirjat ovat ongelmakohdista ja ratkaisevista  valinnoista.

Toisaalta laajan yhteisymmärryksen saavuttamiseksi Euroopan parlamentin päätöslauselmiin kerätään valmistelevan valiokunnan eri poliittisten ryhmien ja jäsenten toivomuksia sekä lisätään lausunnon antavien valiokuntien keppihevosia niin, että lukijan (ainakin minun) kokemuksekseksi usein tulee informaatioähky.

Kaikkien hartaiden toiveiden tynnyristä on vaikeata löytää uutta, erikoista tai tähdellistä. Päätöslauselmaluonnosten lisäksi valiokuntien mietinnöt sisältävät yleensä varsin niukat perustelut.    


Kuluttajille ja kansalaisille

Euroopan parlamentin lainsäädäntötyön seurantatietokannasta voi menettelytunnuksella 2010/2011(INI) englanniksi tai ranskaksi seurata sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön matkaa alkuvaiheista täysistuntokeskustelun kautta äänestyksiin ja hyväksytyksi päätöslauselmaksi:  

P7_TA(2010)0186


Ralf Grahn

21. joulukuuta 2016

Mario Monti: Uusi sisämarkkinastrategia (2010)


Blogikirjoitusteni teemana on Euroopan unionin (EU) ja Euroopan talousalueen (ETA) sisämarkkinoiden kehittäminen 2010-luvulla, joten on syytä palata professori Mario Montin raporttiin Uusi sisämarkkinastrategia Euroopan talouden ja yhteiskunnan hyväksi (2010; 108 sivua).  

Jo 20. lokakuuta 2009 päivätyssä toimeksiannossa Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso oli muistuttanut että Lissabonin sopimuksen tavoitteena on “erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous”.


Sisämarkkinat  

Tässä pikakatsauksessa mainitsen perussopimusten keskeiset säännökset. EU:n päämäärät esitetään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU-sopimuksen) 3 artiklassa, jonka 3 kohta kuuluu seuraavasti:

3.   Unioni toteuttaa sisämarkkinat. Se pyrkii Euroopan kestävään kehitykseen, jonka perustana ovat tasapainoinen talouskasvu ja hintavakaus, täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä tavoitteleva erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous sekä korkeatasoinen ympäristönsuojelu ja ympäristön laadun parantaminen. Se edistää tieteellistä ja teknistä kehitystä.

Samalla lienee paikallaan kerrata kuinka Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus määrittää sisämarkkinat neljän vapauden kokonaisuudeksi. SEUT-sopimuksen 26 artiklan 2 kohdan tavoitteet on kirjattu näin:

2.   Sisämarkkinat käsittävät alueen, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja jolla tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus taataan perussopimusten määräysten mukaisesti.

Keskeisessä asemassa sisämarkkinoilla ja unionissa laajemmin on SEUT-sopimuksen 18 artiklan syrjintäkielto:

Kaikki kansalaisuuteen perustuva syrjintä on kiellettyä perussopimusten soveltamisalalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perussopimusten erityismääräysten soveltamista.


Montin tarkastelu

Montin raportin tarkoituksena oli selvittää, oliko mahdollista muuttaa luutuneita käsityksiä ja muodostaa sisämarkkinat keskeiseksi poliittiseksi painopisteeksi, jonka avulla voitaisiin vastata Euroopan yhdentymisen kasvaviin haasteisiin, ja miten tämä  voitaisiin tehdä (s. 13).

Hajotuspyrkimysten ja protestiäänien vyöryssä on hyvä muistaa Montin näkemys taantumuksen torvensoittajien lähteistä (s. 21):

Euroopan sisämarkkinat eivät ole synnyttäneet globalisaatiota, mutta jos niitä vahvistetaan nationalistista talouspolitiikkaa vastaan ja ne päivitetään johdonmukaisiksi muiden huolenaiheiden ja toimintatavoitteiden kanssa, ne ovat paras vastaus globalisaatioon.

Eurooppa-päivänä 2010, siis 9. toukokuuta, luovuttamassaan raportissa Monti korosti riittävän laajan yhteisymmärryksen luomista (s. 34):

Edellä hahmoteltu uusi kattava strategia olisi toteutettava pakettiratkaisuna, josta eri kulttuuritaustoja, poliittisia suuntauksia ja edellä kuvattuja huolenaiheita edustavat jäsenvaltiot voivat löytää riittävästi itselleen sopivia elementtejä voidakseen hyväksyä joitakin myönnytyksiä aiempiin kantoihinsa verrattuna.

Sisämarkkinoiden uudistaminen edellyttää vastaamista haasteisiin, jotka liittyvät markkinoiden aukkoihin, pullonkauloihin ja uusiin aluevaltauksiin, tiivisti Monti (s. 37).

EU:n päämäärien ja perussopimusten kannalta Monti kiteytti sisämarkkinoiden idean seuraavasti (s. 38):

Sisämarkkinat ja niiden neljä vapautta edustavat ihannetta, kansalliset rajat ylittävää aluetta, jonka sisällä ihmiset voivat liikkua, työskennellä, tehdä tutkimusta ja harjoittaa yritystoimintaa ilman minkäänlaista syrjintää.

Lakikirjojen sisällön ja arkitodellisuuden väliin jäi kuitenkin ammottava aukko, kertoi Monti (s. 38) tukeutuen  vuonna 2008 julkaistuun raporttiin, jossa Alain Lamassoure arvioi ihanteiden toteutumista EU:n kansalaisten kannalta. (Kirjoitin taannoin Lamassouren selvityksestä englanniksi muun muassa täällä, täällä ja täällä).

Vapaan liikkuvuuden direktiivi 2004/38/EY ja Lissabonin sopimuksen joustavammat menettelyt vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luomiseksi herättivät kuitenkin Montissa tiettyjä toiveita liikkuvien kansalaisten ja yritysten olojen helpottumisesta (s. 39-40).


Uudet sisämarkkinat

Tavaroiden sisämarkkinat olivat kypsemmät kuin muiden alojen, mutta sielläkin riitti työtä standardointiprosessin uudistamiseksi, saumattoman logistiikka- ja kuljetusjärjestelmän aikaansaamiseksi sekä eurooppalaisen patentin luomiseksi  (sivulta 50).  
Tärkeätä oli luoda yhtenäis- tai sisämarkkinat sinne mistä ne vielä puuttuivat. Tähän kuului EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden kehittäminen, telepalvelujen ja -infrastruktuurin saumaton sääntelyalue, yleiseurooppalaiset sähköiset vähittäismarkkinat ja digitaalisen sisällön markkinat, mukaan lukien viittaus EU:n laajuisen tekijänoikeuden harkinnasta (sivulta 44).  

Sisämarkkinoiden laajentaminen energian, ilmastonmuutoksen ja ympäristön  (sivulta 47) sekä palvelujen suuntaan (sivulta 53) sisälsivät runsaasti mahdollisuuksia.

EU:ssa ei edelleenkään ollut sellaista työvoiman liikkuvuutta, jota tarvittaisiin työmarkkinoiden tehostamiseksi ja rahaliiton toimivuuden varmistamiseksi (s. 56).

Pirstoutunut oli Euroopan fyysinen infrastruktuuri (sivulta 64), siis tiet ja muut liikenneyhteydet, sähköverkot (laajemmin energiaverkot), sähköiset viestintäverkot  ja vesireitit.  


Yhteisymmärrys

Yhteisymmärrys vahvemmista sisämarkkinoista erittäin kilpailukykyisen sosiaalisen markkinatalouden hengessä vaati aukkojen paikkaamista vihamielisyyttä aiheuttavan kitkan poistamiseksi (sivulta 68).

Lähetettyjen työntekijöiden etujen ja sosiaaliturvan epätasa-arvoon oli löydettävä poliittinen ratkaisu ristiriitojen ratkaisemiseksi suojelemalla työntekijöiden oikeuksia sortumatta protektionismiin.   

Kansalaisnäkökulmaa (sivulta 72) edustivat muun muassa yleistä taloudellista etua koskevat palvelut sekä peruspankkipalveluiden ja laajakaistayhteyden takaaminen kaikille.  

Julkiset hankinnat oli saatava palvelemaan Euroopan poliittisia tavoitteita (sivulta 75) sääntöjä yksinkertaistamalla ja nykyaikaistamalla.  

Pirstaloitunut verotusympäristö (sivulta 78), kilpailukyky ja koheesio (aluepolitiikka) (sivulta 83), teollisuuspolitiikka (sivulta 85)  sekä globaali kaupankäynti ja sijoitustoiminta (sivulta 88) viitoitettiin punnituin sanakääntein.


Toteuttaminen

Vahvempien sisämarkkinoiden toteuttamisessa (teksti sivulta 93) Monti pohti minkätyyppinen sääntely ja millaiset politiikan toteuttamiskeinot soveltuvat parhaiten sisämarkkinoiden ohjailuun.  

Oikeutta lähentävien direktiivin asemesta hän painotti yhdenmukaistavaa asetusta, jonka etuina ovat selkeys, ennustettavuus ja tehokkuus.

Eräänä mahdollisuutena on myös kansallisten lainsäädäntöjen kanssa rinnakkainen, valinnainen EU-sääntely tilapäisratkaisuna, silloisen jäsenmäärän (27) mukaan 28. järjestelmäksi nimetty.

Täytäntöönpanon vahvistaminen (sivulta 95) sisälsi muun muassa rikkomusmenettelyt, joissa komission pitäisi nopeuttaa käsittelyä. Sisämarkkinoiden toimivalta pitäisi saada enemmän kilpailupolitiikkaa vastaavaksi. Kansallisen täytäntöönpanon valvonnassa pitäisi saada jäsenmaiden vertaispaine käyttöön.  


Sitoutuminen

Lopuksi Monti esittää poliittinen aloitteen sisämarkkinoiden (ja talous- ja rahaliiton) vahvistamiseksi (teksti sivulta 105) pakettiratkaisua, johon EU:n toimielimet ja jäsenmaat sitoutuvat.  

Euroalueesta Monti toteaa, että oli rohkea päätös ottaa käyttöön yhteinen raha, mutta tarvittaisiin yhteiset, yhdennetyt ja joustavat markkinat. Sisämarkkinat on saatava osaksi EU:n talousasioiden hallinnon luontia.

***

Vaikka saatoin poimia esille vain joitakin yksityiskohtia, paluu Montin tekstiin vahvisti muistikuvaa harkitusta esityksestä ja punnituista sanakäänteistä. Joskus selvitysmies vain raotti näköaloja uudistuksiin, joihin Euroopan unionin jäsenmaat eivät vielä ole kypsiä.

Montin uusi sisämarkkinastrategia hahmotti onnistuneesti mahdollisuuksia, jotka keskeisesti vaikuttavat EU-kansalaisten työhön ja toimeentuloon tällä vuosikymmenellä.


Ralf Grahn

3. joulukuuta 2016

Missä EU, siellä lisäarvon mahdollisuus


Euroopan parlamentilla on muodollinen aloiteoikeus vain poikkeustapauksissa, mutta unionin kansalaisia edustava parlamentti voi tehdä esityksiä komissiolle lakiesitysten valmistelusta.

Merkittävä osa EU-lainsäädännöstä vaatii neuvoston ja parlamentin yhteisen hyväksynnän, mutta unionin ja eri politiikka-alojen kehittämisessä Euroopan parlamentti kerää asiantuntemusta ja vaikuttaa EU:n suuntaamiseen myös laatimalla  mietintöjä ja hyväksymällä julkilausumia omasta aloitteestaan.

Mitä vakuuttavammin parlamentti kantansa perustelee, sitä auliimmin komission ja neuvoston pitäisi liittyä hyvien tavoitteiden edistämiseen.

EU-tason lisäarvo

Ennen uuden parlamentin ja komission toimikausien alkua Euroopan parlamentti käynnisti vuonna 2013 sarjan selvityksiä, joilla pyritään osoittamaan mahdollisuudet EU-tason lisäarvoon periaatteella: Missä EU, siellä lisäarvon mahdollisuus.

Vuonna 1998 julkaistusta Cecchinin raportista lainattiin hankkeen aiheeksi englanniksi “the Cost of Non-Europe”, siis EU-toiminnan puutteesta johtuvat hyvinvointitappiot ja menetetyt mahdollisuudet.   


Sisämarkkinoiden lisäarvo  

Sisämarkkinat ovat omalla tavallaan Euroopan unionin kulmakivi, mutta eteneminen kohti saumatonta yhtenäismarkkinaa on ollut pitkää ja vaivalloista.

Sisämarkkinoiden mahdollisuuksista Euroopan parlamentti tilasi viisi erillistä asiantuntijaselvitystä, jotka on julkaistu englanniksi.

Pyynnön sisämarkkinoita koskevien Cost of Non-Europe -raporttien tilaamiseen esitti sisämarkkinoiden ja kuluttajansuojan valiokunta (IMCO, sanoista Committee on Internal Market and Consumer Policy).

Tilaajana ja julkaisijana toimi parlamentin tutkimuspalvelun Euroopan tason lisäarvoyksikkö. Selvitykset julkaistiin syyskuussa 2014, sopivasti uuden parlamentin alkutaipaleelle ja valittavan komission työtä viitoittamaan.  


Ykkösellä numeroitiin tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskeva tutkimus, jonka laati RAND Europe:

(European Parliamentary Research Service EPRS, European Added Value Unit EAVA; September 2014; 76 sivua)

CEPS laati toisen selvityksen, jonka aiheena olivat palvelujen sisämarkkinat:
 
(EPRS European Parliamentary Research Service, EAVA European Value Added Unit; September 2014; 154 sivua)

Sähköiset sisämarkkinat olivat kolmannen selvityksen aiheena, laatijana GHK:

(EPRS European Parliamentary Research Service; September 2014; 111 sivua)

Europe Economics tuotti neljännen selvityksen, jonka kohteena olivat julkiset hankinnat ja käyttöoikeussopimukset:  

The Cost of Non-Europe in the Single Market - IV - Public Procurement and Concessions (EPRS European Parliamentary Research Service; September 2014; 111 sivua)  

Viidennen, kuluttajansuojan täydentämistä koskevan selvityksen tuottamisesta vastasi GHK:

(EPRS European Parliamentary Research Service; September 2014; 66 sivua)   


Sisämarkkinoiden yhteenvetoraportti

Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun Euroopan tason lisäarvoyksikkö kirjoitti tiiviin yhteenvetoraportin eri sisämarkkina-aloja koskevista selvityksistä. Yhteenveto on julkaistu myös saksaksi ja ranskaksi:  



Euroopan tason lisäarvo laajemmin

Euroopan tason lisäarvoa (Cost of Non-Europe) koskeva selvitys- ja agendahanke koskee muitakin politiikka-aloja kuin sisämarkkinoita. Projekti jatkuu edelleen, mutta kevääseen 2015 asti voi seurata edistymistä koonnoksen kolmannesta laitoksesta. Senkin toimitti tutkimuspalvelun lisäarvoyksikkö:

Mapping the Cost of Non-Europe, 2014-19 (EPRS European Parliamentary Research Service, European Added Value Unit; Third edition; April 2015; 86 sivua)  


Ralf Grahn

28. marraskuuta 2016

Sisämarkkinastrategia EU:n kilpailukykyneuvostossa


Euroopan unionin kilpailukykyneuvosto kokoontui tänään 28. ja jatkaa huomenna 29. päivänä marraskuuta 2016. Julkisia osia voi seurata täältä. Valaisen EU:n sisämarkkinastrategian käsittelyä.


Sisämarkkinastrategia

Runsas vuosi sitten Euroopan komissio julkisti uuden sisämarkkinastrategian 23 virallisella kielellä (ei iirinkielisenä); tiedonanto suomeksi: Sisämarkkinoiden päivitys: enemmän mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille; Bryssel 28.10.2015 COM(2015) 550 final (23 sivua).

Tiedonanto perustui komission kahteen työasiakirjaan. Euroopan ja ympäröivän maailman talous ja kilpailukyky kertovat vakuuttavasti EU:n markkinoiden uudistustarpeesta julkaisussa  SWD(2015) 203 final, joka (vain englanniksi) löytyy kolmena osana oikeusportaali Eur-Lexin kautta, mutta yhtenäisenä ladattavana “painettuna” versiona komission sivulta: Single market integration and competitiveness in the EU and its member states - Report 2015 (112 sivua).

Yksinomaan englanniksi löytyy myös toinen työasiakirja: COMMISSION STAFF WORKING DOCUMENT A Single Market Strategy for Europe - Analysis and Evidence; Brussels, 28.10.2015 SWD(2015) 202 final (108 sivua). Siinä komissio kävi laajemmin ja syvällisemmin läpi oikeuspoliittisia perusteita tuleville ehdotuksilleen kuin mitä voidaan lukuisille kielille käännettävässä tiedonannossa.  

Euroopan komission verkkosivuilta löytyy ajankohtaista tietoa englanniksi sisämarkkinastrategiaan kuuluvien ehdotusten etenemisestä.


Kilpailukykyneuvosto

Euroopan unionin kilpailukykyneuvoston suomenkieliseltä kokoussivulta 28.-29.11.2016 löytyy muutama pääkohta, mutta jos valitsee vastaavan englanninkielisen sivun, löytyy tietty määrä linkkejä hyödyllisiin asiakirjoihin: alustava ohjelma, melko perusteellinen taustamuistio käsiteltävistä asioista, alustava esityslista, (muodolliset) lainsäädäntökäsittelyt ja muut kuin lainsäädäntösasiat.


Periaatekeskustelu sisämarkkinastrategiasta

Neuvoston puheenjohtajamaa Slovakia on laatinut periaatekeskustelun jäsentämiseksi tausta-asiakirjan Sisämarkkinat: Vuosi sisämarkkinastrategian hyväksymisestä; Bryssel, 11. marraskuuta 2016; 14246/16.

Ote edistämisestä:

C. Tähänastinen edistyminen

Komissio on toimittanut ensimmäiset sisämarkkinastrategian mukaiset aloitteet. Toukokuussa 2016 komissio hyväksyi sähköistä kaupankäyntiä koskevaan pakettiin5 kuuluvan lainsäädäntöehdotuksensa, jonka tavoitteena on estää kuluttajien syrjintä kansalaisuuden tai asuinpaikan perusteella (geoblokkausaloite)6 . Kesäkuussa 2016 komissio hyväksyi standardointipaketin7 , johon sisältyy (kilpailukykyneuvostossa 28. syyskuuta esitelty) standardointia koskeva yhteinen aloite ja palvelustandardeja koskevat ohjeet. Komissio hyväksyi kesäkuussa 2016 myös yhteistyötaloutta koskevan eurooppalaisen toimintasuunnitelman8 . Tiedonannossa määritetään hyviin käytäntöihin perustuvia ratkaisuja ja selvitetään EU:n nykylainsäädännön soveltamista ja markkinatoimijoiden ja viranomaisten kohtaamia tärkeimpiä ongelmia, kuten markkinoille pääsyä koskevia vaatimuksia, kuluttajansuojaa, vastuukysymyksiä, työlainsäädäntöä ja verotusta. Lisäksi komissio aikoo marraskuussa 2016 hyväksyä startupyrityksiä koskevan aloitteen antamalla tiedonannon, jonka tavoitteena on auttaa nuoria yrityksiä laajentamaan toimintaansa ja kasvamaan sisämarkkinoilla.

D. Seuraavat toimet

Useita aloitteita komissio ei ole vielä hyväksynyt. Se aikoo toimittaa joitakin tärkeitä ehdotuksia ja paketteja vuoden 2016 loppuun mennessä. Palvelupaketti on määrä hyväksyä vuoden lopulla. Paketti sisältää ehdotuksen palveluihin liittyvää lainsäädäntöä koskevan ilmoitusmenettelyn parantamiseksi, eurooppalaista palvelukorttia koskevan ehdotuksen (sisämarkkinastrategiassa palvelupassialoite), jolla pyritään parantamaan palvelujen rajatylittävää tarjoamista, sekä säänneltyjä ammatteja koskevia aloitteita, kuten oikeasuhteisuuden arviointi laadittaessa uutta tämän alan lainsäädäntöä ja säänneltyjä ammatteja koskevat ohjeet jäsenvaltioille.

Komissio jatkaa sisämarkkinastrategian jäljellä olevien aloitteiden hyväksymistä vuonna 2017. Näitä ovat teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanopuitteiden tarkastelu, noudattamista ja avustamista koskeva paketti, mukaan lukien yksi kaikenkattava portaali (Single Digital Gateway), sisämarkkinoiden markkinatietoväline ja SOLVIT-toimintasuunnitelma. Tämän jälkeen käsittelyyn tulee tavaroita koskeva paketti, joka sisältää aloitteet vastavuoroisesta tunnustamisesta ja puuttumisesta vaatimusten vastaisten tavaroiden lisääntyneeseen määrään tavaroiden sisämarkkinoilla. Vuonna 2017 komissio aikoo esitellä myös julkisten hankintojen paketin, jonka yksi osa on suurten infrastruktuurihankkeiden vapaaehtoinen ennakkoarviointimekanismi. Lisäksi komissio aikoo julkaista tiedonannon hyvistä toimintatavoista, joilla helpotetaan vähittäiskaupan sijoittautumista sisämarkkinoilla.


Tanskan näkemys

Pieni katsaus kansalliselta tasolta, pohjoismaista.

Tanskan kansankäräjien Eurooppavaliokunnan - Europaudvalget, Folketinget - avoimet kuulemiset ovat omaa luokkaansa ja maan ulkoministeriön muistio (sivut 47-71) osoittaa mallia ajankohtaisen sisämarkkinastrategian käsittelemisestä.


Ruotsin näkemys

Ruotsin hallituksen tavanomainen kommentoitu asialista tarjoaa lisänakökulman sisämarkkinastrategiaan:

6. Inre marknad: ett år efter antagandet av Inremarknadsstrategin
- Policydebatt och presentation
Ansvarigt statsråd: Ann Linde

Inremarknadsstrategin för varor och tjänster, KOM (2015) 550, presenterades den 28 oktober 2015. Strategin togs fram mot bakgrund av att det fortfarande finns ett antal hinder för fritt utbyte av varor och tjänster, vilka begränsar möjligheterna för företag och individer och som därmed leder till färre arbeten och onödigt höga priser. Avsikten är att strategin ska ge den inre marknaden en nystart genom dels ett antal lagförslag, dels ett antal åtgärder som hjälper bl.a. små- och medelstora företag och nystartade företag att expandera, främja innovation och ökade investeringar. Åtgärderna i strategin är både lagförslag och policyinitiativ och merparten planeras genomföras under 2016 och 2017.

Nu ett år efter att strategin lanserades är avsikten att vid mötet diskutera hur det har gått hittills med genomförandet, var det finns mest potential och hur rådet fortsatt kan bidra till ett snabbt och ambitiöst genomförande av strategin. Kommissionen förväntas vid mötet även presentera ett nytt initiativ för nystartade företag, s.k. start-ups.

Förslag till svensk ståndpunkt
Sverige delar kommissionen uppfattning om vikten av att stärka EU:s inre marknad. Ansträngningarna för att ta bort hinder för handeln med varor och tjänster på den inre marknaden måste fortsätta för att tillväxten och jobben i Europa därmed ska kunna öka.

Regeringen anser att det är av stor vikt att kommissionen fortsatt prioriterar genomförandet av strategin och levererar annonserade åtgärder. När det gäller att bedöma områden med stor potential är det viktigt att ha en bred och ambitiös reformagenda. Med detta i beaktande vill regeringen framhålla att åtgärder som stärker den inre marknaden för tjänster och den digitala inre marknaden är av högsta prioritet för Sverige. Framtidens nya jobb kommer framför allt att skapas inom tjänstesektorn och i den digitala ekonomin. Varuområdet utgör stommen av den inre marknaden och bör med viss regelbundenhet ses över och moderniseras. Därutöver behöver även verktyg likt problemlösningsnätverket Solvit effektiviseras för att bättre avhjälpa fall där medborgarnas rättigheter inte blivit tillvaratagna.  


Avoimuus: entä Suomi?

Monet suomalaiset pitävät maatamme avoimuuden mallimaana. Tanskan ja Ruotsin käytäntöjä voi kuitenkin verrata kilpailukykyneuvoston asioiden esittelyyn Eduskunnan suuren valiokunnan tiedotteessa.


Ralf Grahn