3. joulukuuta 2016

Missä EU, siellä lisäarvon mahdollisuus


Euroopan parlamentilla on muodollinen aloiteoikeus vain poikkeustapauksissa, mutta unionin kansalaisia edustava parlamentti voi tehdä esityksiä komissiolle lakiesitysten valmistelusta.

Merkittävä osa EU-lainsäädännöstä vaatii neuvoston ja parlamentin yhteisen hyväksynnän, mutta unionin ja eri politiikka-alojen kehittämisessä Euroopan parlamentti kerää asiantuntemusta ja vaikuttaa EU:n suuntaamiseen myös laatimalla  mietintöjä ja hyväksymällä julkilausumia omasta aloitteestaan.

Mitä vakuuttavammin parlamentti kantansa perustelee, sitä auliimmin komission ja neuvoston pitäisi liittyä hyvien tavoitteiden edistämiseen.

EU-tason lisäarvo

Ennen uuden parlamentin ja komission toimikausien alkua Euroopan parlamentti käynnisti vuonna 2013 sarjan selvityksiä, joilla pyritään osoittamaan mahdollisuudet EU-tason lisäarvoon periaatteella: Missä EU, siellä lisäarvon mahdollisuus.

Vuonna 1998 julkaistusta Cecchinin raportista lainattiin hankkeen aiheeksi englanniksi “the Cost of Non-Europe”, siis EU-toiminnan puutteesta johtuvat hyvinvointitappiot ja menetetyt mahdollisuudet.   


Sisämarkkinoiden lisäarvo  

Sisämarkkinat ovat omalla tavallaan Euroopan unionin kulmakivi, mutta eteneminen kohti saumatonta yhtenäismarkkinaa on ollut pitkää ja vaivalloista.

Sisämarkkinoiden mahdollisuuksista Euroopan parlamentti tilasi viisi erillistä asiantuntijaselvitystä, jotka on julkaistu englanniksi.

Pyynnön sisämarkkinoita koskevien Cost of Non-Europe -raporttien tilaamiseen esitti sisämarkkinoiden ja kuluttajansuojan valiokunta (IMCO, sanoista Committee on Internal Market and Consumer Policy).

Tilaajana ja julkaisijana toimi parlamentin tutkimuspalvelun Euroopan tason lisäarvoyksikkö. Selvitykset julkaistiin syyskuussa 2014, sopivasti uuden parlamentin alkutaipaleelle ja valittavan komission työtä viitoittamaan.  


Ykkösellä numeroitiin tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskeva tutkimus, jonka laati RAND Europe:

(European Parliamentary Research Service EPRS, European Added Value Unit EAVA; September 2014; 76 sivua)

CEPS laati toisen selvityksen, jonka aiheena olivat palvelujen sisämarkkinat:
 
(EPRS European Parliamentary Research Service, EAVA European Value Added Unit; September 2014; 154 sivua)

Sähköiset sisämarkkinat olivat kolmannen selvityksen aiheena, laatijana GHK:

(EPRS European Parliamentary Research Service; September 2014; 111 sivua)

Europe Economics tuotti neljännen selvityksen, jonka kohteena olivat julkiset hankinnat ja käyttöoikeussopimukset:  

The Cost of Non-Europe in the Single Market - IV - Public Procurement and Concessions (EPRS European Parliamentary Research Service; September 2014; 111 sivua)  

Viidennen, kuluttajansuojan täydentämistä koskevan selvityksen tuottamisesta vastasi GHK:

(EPRS European Parliamentary Research Service; September 2014; 66 sivua)   


Sisämarkkinoiden yhteenvetoraportti

Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun Euroopan tason lisäarvoyksikkö kirjoitti tiiviin yhteenvetoraportin eri sisämarkkina-aloja koskevista selvityksistä. Yhteenveto on julkaistu myös saksaksi ja ranskaksi:  



Euroopan tason lisäarvo laajemmin

Euroopan tason lisäarvoa (Cost of Non-Europe) koskeva selvitys- ja agendahanke koskee muitakin politiikka-aloja kuin sisämarkkinoita. Projekti jatkuu edelleen, mutta kevääseen 2015 asti voi seurata edistymistä koonnoksen kolmannesta laitoksesta. Senkin toimitti tutkimuspalvelun lisäarvoyksikkö:

Mapping the Cost of Non-Europe, 2014-19 (EPRS European Parliamentary Research Service, European Added Value Unit; Third edition; April 2015; 86 sivua)  


Ralf Grahn

28. marraskuuta 2016

Sisämarkkinastrategia EU:n kilpailukykyneuvostossa


Euroopan unionin kilpailukykyneuvosto kokoontui tänään 28. ja jatkaa huomenna 29. päivänä marraskuuta 2016. Julkisia osia voi seurata täältä. Valaisen EU:n sisämarkkinastrategian käsittelyä.


Sisämarkkinastrategia

Runsas vuosi sitten Euroopan komissio julkisti uuden sisämarkkinastrategian 23 virallisella kielellä (ei iirinkielisenä); tiedonanto suomeksi: Sisämarkkinoiden päivitys: enemmän mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille; Bryssel 28.10.2015 COM(2015) 550 final (23 sivua).

Tiedonanto perustui komission kahteen työasiakirjaan. Euroopan ja ympäröivän maailman talous ja kilpailukyky kertovat vakuuttavasti EU:n markkinoiden uudistustarpeesta julkaisussa  SWD(2015) 203 final, joka (vain englanniksi) löytyy kolmena osana oikeusportaali Eur-Lexin kautta, mutta yhtenäisenä ladattavana “painettuna” versiona komission sivulta: Single market integration and competitiveness in the EU and its member states - Report 2015 (112 sivua).

Yksinomaan englanniksi löytyy myös toinen työasiakirja: COMMISSION STAFF WORKING DOCUMENT A Single Market Strategy for Europe - Analysis and Evidence; Brussels, 28.10.2015 SWD(2015) 202 final (108 sivua). Siinä komissio kävi laajemmin ja syvällisemmin läpi oikeuspoliittisia perusteita tuleville ehdotuksilleen kuin mitä voidaan lukuisille kielille käännettävässä tiedonannossa.  

Euroopan komission verkkosivuilta löytyy ajankohtaista tietoa englanniksi sisämarkkinastrategiaan kuuluvien ehdotusten etenemisestä.


Kilpailukykyneuvosto

Euroopan unionin kilpailukykyneuvoston suomenkieliseltä kokoussivulta 28.-29.11.2016 löytyy muutama pääkohta, mutta jos valitsee vastaavan englanninkielisen sivun, löytyy tietty määrä linkkejä hyödyllisiin asiakirjoihin: alustava ohjelma, melko perusteellinen taustamuistio käsiteltävistä asioista, alustava esityslista, (muodolliset) lainsäädäntökäsittelyt ja muut kuin lainsäädäntösasiat.


Periaatekeskustelu sisämarkkinastrategiasta

Neuvoston puheenjohtajamaa Slovakia on laatinut periaatekeskustelun jäsentämiseksi tausta-asiakirjan Sisämarkkinat: Vuosi sisämarkkinastrategian hyväksymisestä; Bryssel, 11. marraskuuta 2016; 14246/16.

Ote edistämisestä:

C. Tähänastinen edistyminen

Komissio on toimittanut ensimmäiset sisämarkkinastrategian mukaiset aloitteet. Toukokuussa 2016 komissio hyväksyi sähköistä kaupankäyntiä koskevaan pakettiin5 kuuluvan lainsäädäntöehdotuksensa, jonka tavoitteena on estää kuluttajien syrjintä kansalaisuuden tai asuinpaikan perusteella (geoblokkausaloite)6 . Kesäkuussa 2016 komissio hyväksyi standardointipaketin7 , johon sisältyy (kilpailukykyneuvostossa 28. syyskuuta esitelty) standardointia koskeva yhteinen aloite ja palvelustandardeja koskevat ohjeet. Komissio hyväksyi kesäkuussa 2016 myös yhteistyötaloutta koskevan eurooppalaisen toimintasuunnitelman8 . Tiedonannossa määritetään hyviin käytäntöihin perustuvia ratkaisuja ja selvitetään EU:n nykylainsäädännön soveltamista ja markkinatoimijoiden ja viranomaisten kohtaamia tärkeimpiä ongelmia, kuten markkinoille pääsyä koskevia vaatimuksia, kuluttajansuojaa, vastuukysymyksiä, työlainsäädäntöä ja verotusta. Lisäksi komissio aikoo marraskuussa 2016 hyväksyä startupyrityksiä koskevan aloitteen antamalla tiedonannon, jonka tavoitteena on auttaa nuoria yrityksiä laajentamaan toimintaansa ja kasvamaan sisämarkkinoilla.

D. Seuraavat toimet

Useita aloitteita komissio ei ole vielä hyväksynyt. Se aikoo toimittaa joitakin tärkeitä ehdotuksia ja paketteja vuoden 2016 loppuun mennessä. Palvelupaketti on määrä hyväksyä vuoden lopulla. Paketti sisältää ehdotuksen palveluihin liittyvää lainsäädäntöä koskevan ilmoitusmenettelyn parantamiseksi, eurooppalaista palvelukorttia koskevan ehdotuksen (sisämarkkinastrategiassa palvelupassialoite), jolla pyritään parantamaan palvelujen rajatylittävää tarjoamista, sekä säänneltyjä ammatteja koskevia aloitteita, kuten oikeasuhteisuuden arviointi laadittaessa uutta tämän alan lainsäädäntöä ja säänneltyjä ammatteja koskevat ohjeet jäsenvaltioille.

Komissio jatkaa sisämarkkinastrategian jäljellä olevien aloitteiden hyväksymistä vuonna 2017. Näitä ovat teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanopuitteiden tarkastelu, noudattamista ja avustamista koskeva paketti, mukaan lukien yksi kaikenkattava portaali (Single Digital Gateway), sisämarkkinoiden markkinatietoväline ja SOLVIT-toimintasuunnitelma. Tämän jälkeen käsittelyyn tulee tavaroita koskeva paketti, joka sisältää aloitteet vastavuoroisesta tunnustamisesta ja puuttumisesta vaatimusten vastaisten tavaroiden lisääntyneeseen määrään tavaroiden sisämarkkinoilla. Vuonna 2017 komissio aikoo esitellä myös julkisten hankintojen paketin, jonka yksi osa on suurten infrastruktuurihankkeiden vapaaehtoinen ennakkoarviointimekanismi. Lisäksi komissio aikoo julkaista tiedonannon hyvistä toimintatavoista, joilla helpotetaan vähittäiskaupan sijoittautumista sisämarkkinoilla.


Tanskan näkemys

Pieni katsaus kansalliselta tasolta, pohjoismaista.

Tanskan kansankäräjien Eurooppavaliokunnan - Europaudvalget, Folketinget - avoimet kuulemiset ovat omaa luokkaansa ja maan ulkoministeriön muistio (sivut 47-71) osoittaa mallia ajankohtaisen sisämarkkinastrategian käsittelemisestä.


Ruotsin näkemys

Ruotsin hallituksen tavanomainen kommentoitu asialista tarjoaa lisänakökulman sisämarkkinastrategiaan:

6. Inre marknad: ett år efter antagandet av Inremarknadsstrategin
- Policydebatt och presentation
Ansvarigt statsråd: Ann Linde

Inremarknadsstrategin för varor och tjänster, KOM (2015) 550, presenterades den 28 oktober 2015. Strategin togs fram mot bakgrund av att det fortfarande finns ett antal hinder för fritt utbyte av varor och tjänster, vilka begränsar möjligheterna för företag och individer och som därmed leder till färre arbeten och onödigt höga priser. Avsikten är att strategin ska ge den inre marknaden en nystart genom dels ett antal lagförslag, dels ett antal åtgärder som hjälper bl.a. små- och medelstora företag och nystartade företag att expandera, främja innovation och ökade investeringar. Åtgärderna i strategin är både lagförslag och policyinitiativ och merparten planeras genomföras under 2016 och 2017.

Nu ett år efter att strategin lanserades är avsikten att vid mötet diskutera hur det har gått hittills med genomförandet, var det finns mest potential och hur rådet fortsatt kan bidra till ett snabbt och ambitiöst genomförande av strategin. Kommissionen förväntas vid mötet även presentera ett nytt initiativ för nystartade företag, s.k. start-ups.

Förslag till svensk ståndpunkt
Sverige delar kommissionen uppfattning om vikten av att stärka EU:s inre marknad. Ansträngningarna för att ta bort hinder för handeln med varor och tjänster på den inre marknaden måste fortsätta för att tillväxten och jobben i Europa därmed ska kunna öka.

Regeringen anser att det är av stor vikt att kommissionen fortsatt prioriterar genomförandet av strategin och levererar annonserade åtgärder. När det gäller att bedöma områden med stor potential är det viktigt att ha en bred och ambitiös reformagenda. Med detta i beaktande vill regeringen framhålla att åtgärder som stärker den inre marknaden för tjänster och den digitala inre marknaden är av högsta prioritet för Sverige. Framtidens nya jobb kommer framför allt att skapas inom tjänstesektorn och i den digitala ekonomin. Varuområdet utgör stommen av den inre marknaden och bör med viss regelbundenhet ses över och moderniseras. Därutöver behöver även verktyg likt problemlösningsnätverket Solvit effektiviseras för att bättre avhjälpa fall där medborgarnas rättigheter inte blivit tillvaratagna.  


Avoimuus: entä Suomi?

Monet suomalaiset pitävät maatamme avoimuuden mallimaana. Tanskan ja Ruotsin käytäntöjä voi kuitenkin verrata kilpailukykyneuvoston asioiden esittelyyn Eduskunnan suuren valiokunnan tiedotteessa.


Ralf Grahn

4. lokakuuta 2015

Saksan ja Euroopan perusarvot

Saksan jälleenyhdistymisen 25-vuotisjuhlassa liittopresidentti Joachim Gauck (lyhyt elämäkerta englanniksi) tarkasteli maansa kasvamista yhteen Itä-Saksan diktatuurin luhistumisen jälkeen, mutta myös turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien määrän kasvusta johtuvia haasteita. Vastaus ei ole etninen tasakoosteisuus vaan yhteinen arvoperusta:
In einer offenen Gesellschaft kommt es nicht darauf an, ob diese Gesellschaft ethnisch homogen ist, sondern ob sie eine gemeinsame Wertegrundlage hat. Es kommt nicht darauf an, woher jemand stammt, sondern wohin er gehen will, mit welcher politischen Ordnung er sich identifiziert.


Perusarvojen ja perusoikeuksien osalta tarvitaan paljon työtä myös Suomessa. Gauckin puhe on hyvä johdatus aiheeseen.


Ralf Grahn

29. syyskuuta 2015

EU:n perusarvot ja perusoikeusstrategia

Euroopan neuvoston jäsenmaat ovat sitoutuneet demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion vahvistamiseen. Euroopan unionin perusarvot ja perusoikeuskirja ohjaavat unionin toimintaa.
Jäsenmaiden sitoumukset ihmisten oikeuksien turvaamiseksi ovat koetteella kun Eurooppaan on saapunut aiempaa suurempia määriä turvapaikanhakijoita Lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta.
Esittelen siksi lyhyesti Euroopan unionin perusarvoja ja komission perusoikeusstrategiaa.


EU:n perusarvot
Euroopan unionin toimintaa ohjaavat SEU-sopimuksen 2 artiklassa mainitut perusarvot:
Unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo.
Unionin perusarvojen loukkaamisen vaara voi johtaa selvitysprosessiin; vakava ja jatkuva loukkaus voi periaatteessa johtaa seuraamuksiin, kuten jäsenmaan äänioikeuden pidättämiseen neuvostossa (SEU-sopimuksen 7 artikla).

Perusoikeudet
Kaikkia EU:n jäsenmaita koskee – eräänlaisena pääsykokeena ja myöhemmin – Euroopan neuvoston piirissä neuvoteltu Euroopanihmisoikeussopimus, jonka soveltamisen turvana on viime kädessä Strasbourgissa toimiva Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. SEU-sopimuksen 6.3 artiklan nojalla:
Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä eurooppalaisessa yleissopimuksessa taatut ja jäsenvaltioiden yhteisestä valtiosääntöperinteestä johtuvat perusoikeudet ovat yleisinä periaatteina osa unionin oikeutta.
Lisäksi vuonna 2000 hyväksytty Euroopan unionin perusoikeuskirja liitettiin 2007 (hieman mukautettuna) Lissabonin sopimukseen, joten sillä on sama oikeudellinen arvo kuin perussopimuksilla (SEU-sopimuksen 6 artikla).
Perusoikeuskirjan 51 artiklan mukaan sen määräykset koskevat unionin toimielimiä, elimiä ja laitoksia, mutta myös jäsenvaltioita kun ne soveltavat unionin oikeutta.


EU:n perusoikeusstrategia
Lissabonin sopimuksen tultua voimaan Euroopan komissio valmisteli perusoikeusstrategian (tiedote), joka julkaistiin komission tiedonantona:
Euroopanunionin strategia perusoikeuskirjan panemiseksi tehokkaastitäytäntöön; Bryssel 19.10.2010 KOM(2010) 573 lopullinen (14 sivua)


Pääkohtia
Merkittävä vastuu lankeaa komissiolle unionin lainsäädännön valmistelijana. Ehdotusten vaikutusten arvioinnin osaksi on otettu perusoikeuksien tarkastelu, joka koskee myös prosessin aikana tehtäviä muutoksia.
Komission tehtävänä on valvoa unionin perussopimusten ja niiden nojalla annetun lainsäädännön noudattamista (SEU-sopimuksen 17.1 artikla). Siksi komissio vaikuttaa ennaltaehkäisevästi jäsenmaiden kanssa kansallisten määräysten valmistelussa.
Komissio voi myös käynnistää rikkomismenettelyn, jos jäsenmaa ei toteuta EU-lainsäädäntöä oikein. Ellei tilanne korjaannu, komissio voi viedä rikkomuksen unionin tuomioistuimeen.
Komissio tiedottaa EU:n kansalaisille perusoikeuskirjan olemassaolosta, sisällöstä ja soveltamisalan rajoituksista. Eräänä välineenä on sähköinen Euroopan oikeusportaali, joka pyrkii ohjaamaan oikeaan valituskanavaan.
Komissio julkaisee vuosittain kertomuksen, jonka tuorein laitos on vuoden 2015 toukokuussa julkaistu:
EU:nperusoikeuskirjan soveltamista koskeva kertomus vuodelta 2014; Bryssel 8.5.2015 COM(2015) 191 final sekä liite SWD(2015) 99 final

Euroopan parlamentti ja neuvosto käsittelevät vuosikertomusta, joka siten palvelee toimielinten vuoropuhelua perusoikeuksista.


Ralf Grahn

28. syyskuuta 2015

Turvapaikanhakijat: Suomalainen järjestelykyky näyttää kyntensä

Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan sietämättömät olot ovat johtaneet ennennäkemättömään maiden sisäiseen ja niiden ulkopuolelle suuntautuneeseen pakolaisuuteen. Valtaosa pakolaisista oleskelee konfliktien lähialueilla.


Yritykset päästä Eurooppaan ovat kuitenkin kasvaneet huimasti, mikä on lisännyt paineita varsinkin Välimeren maissa ja niiden naapurivaltioissa. Siksi viranomaiset eivät monin paikoin ole kyenneet hoitamaan hallinnollisia velvollisuuksiaan turvapaikanhakijoita kohtaan, eivätkä tarjoamaan edes alkeellista humanitaarista apua.


Suomi
Meillä on totuttu tipoittain tuleviin, joten turvapaikanhakijoiden noro Suomeen (syyskuun 23. päivään mennessä oli Suomeen saapunut 14297) yllätti viranomaisemme ja ylitti niiden voimavarat.
Tosin Tornio-Haaparanta on 12 miljoonalla vuosittaisella rajanylittäjällä Suomen vilkkain ylityspaikka, mutta perinteisesti raja ollut lähes näkymätön. Näin ollen resursseja ei alkuun ollut riittävästi, kun äkillisesti Ruotsin puolelta rupesi tulemaan arabiaa puhuvia irakilaisia.
Maahanmuuttoviraston, kuntien sekä SPR:n ja muiden vapaaehtoisten toimesta on kuitenkin yllättävän lyhyessä ajassa saatu turvapaikanhakijoiden vastaanotto ja hätämajoitus jo hieman paremmin hallintaan.
Suomalainen järjestelykyky näyttää kyntensä.


Ralf Grahn


19. syyskuuta 2015

Euroopan unionin tila 2015 Euroopan parlamentin täysistunnossa

SEU-sopimuksen 17.1 artiklan mukaan komissio ajaa unionin yleistä etua ja 14.2 artiklan perusteella Euroopan parlamentti edustaa EU:n kansalaisia. Toimielinten yhdensuuntaiset tehtävät lähentävät niiden pyrkimyksiä ja yhteistyötä.

Puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin puhe Euroopan unionin tilasta käynnisti keskustelun Euroopan parlamentin täysistunnossa.

Monipuolisempi julkaisu komission näkemyksistä löytyy englanniksi 'State of the Union 2015' (9MB) ja nyt myös ranskaksi: État de l'Union 2015. Julkaisujen sisältö:

  • Aiekirje Euroopan parlamentille ja neuvostolle
  • Raportti 'Euroopan komission kymmenen painopisteen edistyminen'
  • Istunnossa todellisuudessa pidetty puhe julkaisun kielellä (Juncker käytti kolmea)
  • Täysistunnon päätössanat

Linkitetyt osat löytyvät siis jo nyt suomeksi.

Twitterissä unionin tilaa koskevan puheen perinteinen tunniste on #SOTEU (State of the European Union).


Ryhmäpuheenvuorot

Europarlamentin keskustelupöytäkirjaan jokainen ryhmäpuhe ja muu puheenvuoro on kirjattu alkuperäisellä kielellä (tai kielillä).

Jätän sivuun äärikansallisten ryhmien ilveilyt täysistunnon aikana ja poimin joitakin linjauksia rakentavampien ryhmien puheenvuoroista. Ymmärrettävistä syistä pakolaiskriisi hallitsi keskustelua.


Euroopan kansanpuolue

Strasbourgin keskustelussa 9. syyskuuta 2015 kristillisdemokraattisen Euroopan kansanpuolueen ryhmän puheenjohtaja Manfred Weber teki selväksi että pakolaiskriisissä tulee puolustaa ihmisoikeuksia, jotka eivät kysy ihmisten alkuperää.

Pakolaiskriisin epäonnistumiset eivät johdu Brysselistä vaan kansallisesta itsekkyydestä.

Sisämarkkinat ja vapaakauppa lisäävät eurooppalaisten hyvinvointia.

Hukkaan menneistä kuukausista huolimatta Kreikan pääministeri Tsipras ansaitsee tunnustusta takinkäännöstään, joka johtaa uudistusten ja vakaan talouden suuntaan.

Lopuksi Weber kiitti Junckeria komission tehtävien fokusoinnista ja kehui 1,65 miljoonan uuden työpaikan syntyä Euroopassa viime vuonna.


S&D

Sosialistien ja demokraattien ryhmäpuheenjohtaja Gianni Pittella painotti Euroopan rakentamista yhteisvastuun pohjalta ja kehotti oppimaan kansalaisten yhteisvastuun osoituksista. Pakolaisten ja maahanmuuttajien osalta ryhmä tukee komissiota.

Junckerin puhuttua usein Euroopan unionin sosiaalisesta AAA-luokituksesta sosiaalidemokraatit haluavat nähdä konkreettisia sitoumuksia, muun muassa sosiaalisen dumppauksen estämiseksi.


Euroopan konservatiivit ja reformistit

Syed Kamall, Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmän puheenjohtajana, piti aatteiden ja opinkappaleiden hajontaa EU:n tehokkuuden jarruna. Hän korosti pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien eroa. Kansainvälisenä pakolaiskriisi vaatii kansainvälisiä ratkaisuja, mutta samalla hän torjui jäsenmaiden pakolaiskiintiöt.

Kamall kiitti kotimaansa Yhdistyneen kuningaskunnan humanitaarista apua Syyrian pakolaisten säilömiseksi naapurimaiden pakolaisleireillä sekä kehui Britanniaa YK:n kehitysaputavoitteen täyttämisestä (0,7% BKT:sta).


Euroopan liberaalidemokraatit

Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän puolesta puheenjohtaja Guy Verhofstadt valitti EU:n jäsenmaiden puuttuvaa poliittista tahtoa ja yhtenäisyyttä. Pakolaiskriisi on Euroopan yhteinen vastuu. Onneksi monet kansalaiset ovat osoittaneet enemmän yhteisvastuuta kuin EU:n valtioiden ja hallitusten päämiehet.

Verhofstadt kiitti Junckerin lupausta laillista maahanmuuttoa koskevan aloitteen antamisesta.


Euroopan vasemmistoryhmä

Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä/Pohjoismaiden vihreä vasemmisto korosti puheenjohtajansa Gabriele Zimmerin suulla että pakolaiskriisi tulee olemaan pitkäaikainen. Vaaditaan yhteisiä toimia, kuten mahdollisuuksia lailliseen maahanmuuttoon ja yhteisvastuun toteutumiseen.



Kiintiöiden ohi on tarkasteltava ihmisten tilannetta yksilöinä, mikä tarkoittaa perheiden yhdistämistä ja oikeutta turvapaikkaan.



Zimmer arvosteli euroalueen valtiovarainministereitä Kreikan nöyryyttämisestä. Jäsenmaiden päämiesten kansallismielinen ja pikkumainen suhtautuminen uhkaa Euroopan unionin jatkuvuutta.



Euroopan vihreät

Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän yhteispuheenjohtaja Philippe Lamberts muistutti aluksi Euroopan unionin perusarvoista, joita ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo. Mutta millaisesta unionista puhuvat itsekkäät jäsenvaltiot?



Vastapainoksi Lamberts asetti runollisin sanakääntein monimuotoisen kansalaisyhteiskunnan edustajat, jotka toteuttavat näitä ihanteita elämässään.



Junckeria hän kiitti pakolaistoimiin tarttumisesta jo viime keväänä ja nyt hahmotelluista toimista.



Vastustajat

Nigel Farage (Vapauden ja suoran demokratian Eurooppa -ryhmä) ja Florian Philippot (Kansakuntien ja vapauden Eurooppa) pitivät EU-vastustajien ryhmäpuheenvuorot.


Kommentti

Puheenjohtaja Junckerin linjausten taakse asettui Euroopan parlamentissa laaja tukirintama, joka monissa kohdin arvosteli jäsenmaiden hallituksia eripuraisuudesta ja itsekkyydestä tarvittavan päättäväisyyden ja yhteisvastuullisuuden sijaan pakolaiskriisin hallinnassa.

Komission asiakirjat, erityisesti edistymisraportti ja aiekirje, tarjoavat kuitenkin paljon ammennettavaa Euroopan union toiminnan hahmottamiseksi muillakin EU-politiikan aloilla vuonna 2016. Hahmotelmat tarkentuvat komission työohjelmaksi, joka hyväksyttäneen 27. lokakuuta 2015.

Ainakin siihen asti komission asiakirjanippu tarjoaa hyödyllistä luettavaa myös erityisalojen edustajille.


Ralf Grahn

15. syyskuuta 2015

Luxemburgin painopisteet EU:n neuvostossa


EU:n yleisten asioiden neuvoston kokouksessa 14. syyskuuta 2015 Luxemburgin ulkoasiainministeri Jean Asselborn esitteli lyhyesti puheenjohtajamaan työohjelman ranskaksi (mutta video 10:20 tarjoaa mahdollisuuden muun muassa suomenkielisen simultaanitulkkauksen seuraamiseen).

Kun pakolais-, turvapaikka- ja maahanmuuttoasiat sekä Schengen-alueen toimivuuden ja jäsenmaiden yhteisvastuun rakoilu vievät lähes kaiken mediahuomion lienee paikallaan muistuttaa Euroopan unionin neuvoston työohjelmasta hieman laajemmin.

Runsaan 30 sivun työhjelma on omistettu unionin kansalaisille. Ohjelma tarjoaa hyödyllisen katsauksen syyskauden toimintaan EU:n neuvostossa:

A Union for the citizens – Priorities of the Luxembourg Presidency of the Council of the European Union 1 July-31 December 2015 (kieliversiot: englanti, ranska ja saksa)

Otsikkotason seitsemän painopistettä ovat:


  • Stimulating investment to boost growth and employment
  • Deepening the European Union’s social dimension
  • Managing migration, combining freedom, justice and security
  • Revitalising the single market by focusing on its digital dimension
  • Placing European competitiveness in a global and transparent framework
  • Promoting sustainable development
  • Strengthening the European Union’s presence on the global stage


Tältä pohjalta voimme lähestyä valmistelua, päätöksentekoa ja EU:n toiminnan suunnittelua vuodelle 2016.


Ralf Grahn