Englanninkielinen blogini Grahnlaw sisältää jo yli 1400 kirjoitusta EU-politiikan ja eurooppaoikeuden alalta. Joulukuun alussa voimaan tuleva Lissabonin sopimus on pitkään ollut keskeisellä sijalla. Tällä hetkellä uudet huippuvirat ja siirtyminen uuteen sopimukseen ovat ajankohtaisia.
Blogia voi kuvata Euroopan unionia koskevaksi virtuaalikirjastoksi, sillä uusimpien kirjoitusten ohella lukijat käyvät päivittäin sadoilla eri sivulla hakemassa tietoa ja näkemyksiä.
Kävijöitä on EU:n toimielimistä, jäsenvaltioiden hallinnoista, opetuksen ja tutkimuksen piiristä, tiedotusvälineistä ja järjestöistä. Myös kiinnostuneet EU-kansalaiset muodostavat tärkeän lukijaryhmän. Pääosa lukijoista tulee Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta.
Olen iloinen siitä, että Grahnlaw (in English) kuuluu alansa johtaviin blogeihin maailmassa.
Ralf Grahn
J.K. Monikielinen Bloggingportal.eu kokoaa nyt jo 481 euroblogia. Lue ja keskustele yhteisestä tulevaisuudestamme.
18. marraskuuta 2009
2. huhtikuuta 2009
Bloggingportal.eu kokoaa euroblogit
Eurovaalit lähestyvät ja kampanjat käynnistyvät. Seuraa euroblogeja. Lisää omasi tai kerro sopivasta Eurooppaa ja Euroopan unionia koskevasta blogista portaalin toimittajille.
Blogini Grahnlaw julkaisi tänään muutaman huomion monikielisestä Bloggingportal.eu:sta:
Euroblogging: Expanding Bloggingportal.eu
Two months have gone since I wrote about the launch of the Euroblog aggregator Bloggingportal.eu.
During this time, checking Bloggingportal.eu has become a daily habit for me, a handy way to scan about a hundred daily posts and to read the ones I find interesting (and have time for). I can also check the preferences highlighted by the editors.
I now have the latest post headlines appearing visibly on my own blog.
In two months the multilingual Bloggingportal.eu has expanded by almost 19 per cent, by 53 blogs (from 281 to 334).
Act now!
There is still room for expansion, I think. Bloggers can submit their own blog on European affairs or they can suggest a suitable blog for inclusion. Please, do.
***
The initiators and editors of Bloggingportal.eu are doing a great job in creating the European public space.
Ralf Grahn
Blogini Grahnlaw julkaisi tänään muutaman huomion monikielisestä Bloggingportal.eu:sta:
Euroblogging: Expanding Bloggingportal.eu
Two months have gone since I wrote about the launch of the Euroblog aggregator Bloggingportal.eu.
During this time, checking Bloggingportal.eu has become a daily habit for me, a handy way to scan about a hundred daily posts and to read the ones I find interesting (and have time for). I can also check the preferences highlighted by the editors.
I now have the latest post headlines appearing visibly on my own blog.
In two months the multilingual Bloggingportal.eu has expanded by almost 19 per cent, by 53 blogs (from 281 to 334).
Act now!
There is still room for expansion, I think. Bloggers can submit their own blog on European affairs or they can suggest a suitable blog for inclusion. Please, do.
***
The initiators and editors of Bloggingportal.eu are doing a great job in creating the European public space.
Ralf Grahn
19. helmikuuta 2009
EU: Esikaupalliset hankinnat
Euroopan yhteisön (Euroopan unionin) hankintadirektiivien tarkoituksena on avata julkiset hankinnat aidolle kilpailulle sisämarkkinoilla.
Hankintasopimukset olisi siksi tehtävä puolueettomin perustein, joilla varmistetaan avoimuuden, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden noudattaminen ja joilla taataan, että tarjous arvioidaan todellisen kilpailun olosuhteissa.
Tämän vuoksi on vain kaksi perustetta hankintasopimuksen tekemiselle: alhaisin hinta tai kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous.
Mielenkiintoiseksi asia muuttuu kun yhtälöön lisätään muita kannatettavia tarkoitusperiä, kuten innovaatioiden edistäminen.
***
Hankintadirektiivi
Euroopan yhteisön (Euroopan unionin) hankintadirektiivi 2004/18/EY sulkee monet tutkimuspalveluja koskevat julkiset hankintasopimukset soveltamisalan ulkopuolelle:
16 artikla
Erityiset poikkeukset
Tätä direktiiviä ei sovelleta julkisia palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin, jotka koskevat:
-----
f) muita tutkimus- ja kehittämispalveluja koskevia sopimuksia kuin niitä, joista saatava hyöty koituu yksinomaan hankintaviranomaiselle käytettäväksi tämän omassa toiminnassa, jos hankintaviranomainen korvaa suoritetun palvelun kokonaan.
***
Erityisalojen hankintadirektiivi
Hankintadirektiivin 16 artiklan f kohtaa lähes sanantarkasti vastaava säännös on erityisalojen hankintadirektiivin 2004/17/EY 24 artiklan e kohta:
24 artikla
Tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jääviä tiettyjä palveluja koskevat hankintasopimukset
Tätä direktiiviä ei sovelleta palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin,
jotka ovat:
-----
e) muita tutkimus- ja kehittämispalveluja koskevia sopimuksia kuin niitä, joista saatava hyöty koituu yksinomaan hankintayksikölle käytettäväksi tämän toiminnassa ja edellyttäen, että hankintayksikkö korvaa suoritetun palvelun kokonaan.
***
Esikaupalliset hankinnat
Komissio
Euroopan kohtalonkysymykseksi talouskilpailussa on perustellusti asetettu innovaatioiden aikaansaaminen ja kaupallistaminen, josta Esko Ahon johtama työryhmä laati raportin EU:lle. Työryhmän ehdotuksiin kuului julkisten hankintojen käyttäminen kehityksen moottorina.
Komissio on julkaissut tiedonannon Esikaupalliset hankinnat: innovoinnin edistäminen kestävien ja korkealaatuisten julkisten palvelujen varmistamiseksi Euroopassa (Bryssel 14.12.2007 KOM(2007) 799 lopullinen). Tiedonannossa komissio tarkasteli tarvetta lisätä innovointia julkisella sektorilla ja esitteli lähestymistavan tutkimus- ja kehityspalvelujen hankkimiseen (esikaupalliset hankinnat). Tiedonanto hahmotteli sitä, millä aloilla tätä lähestymistapaa voitaisiin soveltaa esikaupallisiin hankintoihin.
Toinen aiheen kannalta tärkeä komission tiedonanto oli Aloite edelläkävijämarkkinoiden luomiseksi Eurooppaan (Bryssel 21.12.2007 KOM(2007) 860 lopullinen). Tiedonanto (Lead Market Initiative) kartoitti potentiaaliset markkinat, joilla on mahdollisuuksia tulla edelläkävijämarkkinoiksi, ja rohkaisi kiireellisiin toimiin kunnianhimoisten toimintasuunnitelmien luomiseksi.
Erityisesti julkisten hankintojen kannalta voidaan mainita komission opas Guide on dealing with innovative solutions in public procurement ─ 10 elements of good practice (Brussels, 23.2.2007
SEC(2007) 280), jonka tarkoituksia selvitetään seuraavassa kappaleessa:
This guide focuses on public procurement as part of a broader innovation strategy and explains how public procurement can motivate innovation. It complements previous and ongoing efforts to promote environmental technologies through public procurement procedures. Further actions will follow in order to address the still unexploited opportunities in Europe for procurement of R&D services, where benefits and costs are shared between the public authorities and the suppliers (i.e. pre-commercial procurement). In this context, it is important to note that procurement policy alone is not sufficient to encourage a wider uptake of innovation. Other framework conditions need to be in place. To have the greatest impact, then, public procurement for innovation needs to be part of a general innovation policy. What is needed is a system providing for education, for research, for finance, for knowledge transfer and support for small business, for intellectual property management and for a high quality regulatory environment.
***
Euroopan parlamentti
Euroopan parlamentti hyväksyi 3. helmikuuta 2009 päätöslauselman esikaupallisista hankinnoista (P6_TA(2009)0037), jossa EP pyyttä komissiota yhdistämään eri strategiat yhdeksi julkisia hankintoja koskevaksi politiikaksi, jonka tarkoituksena on innovaatioiden kannustaminen julkisten hankintojen, esikaupallisten hankintojen, johtavien markkinoiden ja pk-yritysten julkisiin hankintoihin perustuvan kasvun avulla.
Euroopan parlamentti toteaa että käytännön toimet ovat jäsenmaiden hallitusten vastuulla. Päätöslauselmassa viitataan hankintadirektiivien tutkimussopimuksia koskeviin poikkeuksiin, jotka esiteltiin yllä.
Ralf Grahn
Hankintasopimukset olisi siksi tehtävä puolueettomin perustein, joilla varmistetaan avoimuuden, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden noudattaminen ja joilla taataan, että tarjous arvioidaan todellisen kilpailun olosuhteissa.
Tämän vuoksi on vain kaksi perustetta hankintasopimuksen tekemiselle: alhaisin hinta tai kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous.
Mielenkiintoiseksi asia muuttuu kun yhtälöön lisätään muita kannatettavia tarkoitusperiä, kuten innovaatioiden edistäminen.
***
Hankintadirektiivi
Euroopan yhteisön (Euroopan unionin) hankintadirektiivi 2004/18/EY sulkee monet tutkimuspalveluja koskevat julkiset hankintasopimukset soveltamisalan ulkopuolelle:
16 artikla
Erityiset poikkeukset
Tätä direktiiviä ei sovelleta julkisia palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin, jotka koskevat:
-----
f) muita tutkimus- ja kehittämispalveluja koskevia sopimuksia kuin niitä, joista saatava hyöty koituu yksinomaan hankintaviranomaiselle käytettäväksi tämän omassa toiminnassa, jos hankintaviranomainen korvaa suoritetun palvelun kokonaan.
***
Erityisalojen hankintadirektiivi
Hankintadirektiivin 16 artiklan f kohtaa lähes sanantarkasti vastaava säännös on erityisalojen hankintadirektiivin 2004/17/EY 24 artiklan e kohta:
24 artikla
Tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jääviä tiettyjä palveluja koskevat hankintasopimukset
Tätä direktiiviä ei sovelleta palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin,
jotka ovat:
-----
e) muita tutkimus- ja kehittämispalveluja koskevia sopimuksia kuin niitä, joista saatava hyöty koituu yksinomaan hankintayksikölle käytettäväksi tämän toiminnassa ja edellyttäen, että hankintayksikkö korvaa suoritetun palvelun kokonaan.
***
Esikaupalliset hankinnat
Komissio
Euroopan kohtalonkysymykseksi talouskilpailussa on perustellusti asetettu innovaatioiden aikaansaaminen ja kaupallistaminen, josta Esko Ahon johtama työryhmä laati raportin EU:lle. Työryhmän ehdotuksiin kuului julkisten hankintojen käyttäminen kehityksen moottorina.
Komissio on julkaissut tiedonannon Esikaupalliset hankinnat: innovoinnin edistäminen kestävien ja korkealaatuisten julkisten palvelujen varmistamiseksi Euroopassa (Bryssel 14.12.2007 KOM(2007) 799 lopullinen). Tiedonannossa komissio tarkasteli tarvetta lisätä innovointia julkisella sektorilla ja esitteli lähestymistavan tutkimus- ja kehityspalvelujen hankkimiseen (esikaupalliset hankinnat). Tiedonanto hahmotteli sitä, millä aloilla tätä lähestymistapaa voitaisiin soveltaa esikaupallisiin hankintoihin.
Toinen aiheen kannalta tärkeä komission tiedonanto oli Aloite edelläkävijämarkkinoiden luomiseksi Eurooppaan (Bryssel 21.12.2007 KOM(2007) 860 lopullinen). Tiedonanto (Lead Market Initiative) kartoitti potentiaaliset markkinat, joilla on mahdollisuuksia tulla edelläkävijämarkkinoiksi, ja rohkaisi kiireellisiin toimiin kunnianhimoisten toimintasuunnitelmien luomiseksi.
Erityisesti julkisten hankintojen kannalta voidaan mainita komission opas Guide on dealing with innovative solutions in public procurement ─ 10 elements of good practice (Brussels, 23.2.2007
SEC(2007) 280), jonka tarkoituksia selvitetään seuraavassa kappaleessa:
This guide focuses on public procurement as part of a broader innovation strategy and explains how public procurement can motivate innovation. It complements previous and ongoing efforts to promote environmental technologies through public procurement procedures. Further actions will follow in order to address the still unexploited opportunities in Europe for procurement of R&D services, where benefits and costs are shared between the public authorities and the suppliers (i.e. pre-commercial procurement). In this context, it is important to note that procurement policy alone is not sufficient to encourage a wider uptake of innovation. Other framework conditions need to be in place. To have the greatest impact, then, public procurement for innovation needs to be part of a general innovation policy. What is needed is a system providing for education, for research, for finance, for knowledge transfer and support for small business, for intellectual property management and for a high quality regulatory environment.
***
Euroopan parlamentti
Euroopan parlamentti hyväksyi 3. helmikuuta 2009 päätöslauselman esikaupallisista hankinnoista (P6_TA(2009)0037), jossa EP pyyttä komissiota yhdistämään eri strategiat yhdeksi julkisia hankintoja koskevaksi politiikaksi, jonka tarkoituksena on innovaatioiden kannustaminen julkisten hankintojen, esikaupallisten hankintojen, johtavien markkinoiden ja pk-yritysten julkisiin hankintoihin perustuvan kasvun avulla.
Euroopan parlamentti toteaa että käytännön toimet ovat jäsenmaiden hallitusten vastuulla. Päätöslauselmassa viitataan hankintadirektiivien tutkimussopimuksia koskeviin poikkeuksiin, jotka esiteltiin yllä.
Ralf Grahn
5. helmikuuta 2009
Julkiset hankinnat puntarissa
Hankintalainsäädännön uudistamisen yhteydessä eduskunta edellytti hallitukselta selontekoa uuden lainsäädännön vaikutuksista ja mahdollisista muutostarpeista. Erityismaininnan saivat kuntien yhteistoiminta sekä kansalaisjärjestöjen (kolmannen sektorin) asema sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajina.
Hankintalain (348/2007) ja erityisalojen hankintalain (349/2007) sekä hankinta-asetuksen (614/2007) oltua voimassa vuoden (kesäkuun alusta 2007) hallitus selvitti sekä hankintaviranomaisten että yrittäjien kokemuksia varsin monipuolisesti:
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/?${APPL}=akirjat&${BASE}=akirjat&${THWIDS}=0.23/1233808343_179146&${TRIPPIFE}=PDF.pdf
Vaikka vuoden tarkastelujakso on lyhyt Valioneuvoston selonteko hankintalakiuudistuksesta (VNS 7/2008 vp; 61 sivua) antaa järjestelmällisen yleiskuvan lainsäädännön toimivuudesta. Menettelyt ovat täsmentyneet ja viranomaisten osaaminen on kehittynyt. Toisaalta sekä hankintatoimi että yritykset – erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset – kokevat menettelyt raskaiksi.
Selonteossa tarkastellaan erikseen sosiaali- ja terveyspalvelujen hankintoja, joissa laatu ja inhimilliset tekijät ovat tärkeitä. Hallitus esittää esimerkkejä lainsäädännön tarjoamista mahdollisuuksista laatutekijöiden käyttämiseen ja viittaa käynnissä oleviin kansallisiin ja Euroopan unionin kehittämisselvityksiin.
Hallituksen selonteko hankintalakiuudistuksesta on hyödyllinen yleisesitys sekä viranomaisille että yrityksille.
Ralf Grahn
J.K. Euroopan yhteisön (Euroopan unionin) hankintadirektiiviä 2004/18/EY ja muita julkisia hankintoja koskevia kysymyksiä käsittelen englanniksi yksityiskohtaisesti osoitteessa
http://grahnlaw.blogspot.com
Kansallisen tason kysymykset painottuvat hieman enemmän tässä blogissa ja ruotsiksi osoitteessa
http://eudirektivet.egetforum.se/blog
Hankintalain (348/2007) ja erityisalojen hankintalain (349/2007) sekä hankinta-asetuksen (614/2007) oltua voimassa vuoden (kesäkuun alusta 2007) hallitus selvitti sekä hankintaviranomaisten että yrittäjien kokemuksia varsin monipuolisesti:
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/?${APPL}=akirjat&${BASE}=akirjat&${THWIDS}=0.23/1233808343_179146&${TRIPPIFE}=PDF.pdf
Vaikka vuoden tarkastelujakso on lyhyt Valioneuvoston selonteko hankintalakiuudistuksesta (VNS 7/2008 vp; 61 sivua) antaa järjestelmällisen yleiskuvan lainsäädännön toimivuudesta. Menettelyt ovat täsmentyneet ja viranomaisten osaaminen on kehittynyt. Toisaalta sekä hankintatoimi että yritykset – erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset – kokevat menettelyt raskaiksi.
Selonteossa tarkastellaan erikseen sosiaali- ja terveyspalvelujen hankintoja, joissa laatu ja inhimilliset tekijät ovat tärkeitä. Hallitus esittää esimerkkejä lainsäädännön tarjoamista mahdollisuuksista laatutekijöiden käyttämiseen ja viittaa käynnissä oleviin kansallisiin ja Euroopan unionin kehittämisselvityksiin.
Hallituksen selonteko hankintalakiuudistuksesta on hyödyllinen yleisesitys sekä viranomaisille että yrityksille.
Ralf Grahn
J.K. Euroopan yhteisön (Euroopan unionin) hankintadirektiiviä 2004/18/EY ja muita julkisia hankintoja koskevia kysymyksiä käsittelen englanniksi yksityiskohtaisesti osoitteessa
http://grahnlaw.blogspot.com
Kansallisen tason kysymykset painottuvat hieman enemmän tässä blogissa ja ruotsiksi osoitteessa
http://eudirektivet.egetforum.se/blog
1. helmikuuta 2009
Julkiset hankinnat Euroopan unionissa ja Suomessa
Euroopan unionin (alun perin Euroopan talousyhteisön) tavoitteena on 50 vuoden ajan ollut turvata jäsenmaiden taloudellinen ja sosiaalinen edistys poistamalla Eurooppaa jakavat raja-aidat.
Keskeisessä roolissa on yhteismarkkinoiden, myöhemmin sisämarkkinoiden luominen, joilla tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien liikkuminen on vapaata.
Julkisten hankintojen avaaminen kilpailulle on tärkeä osa sisämarkkinoiden kehittämistä, sillä niiden osuus bruttokansantuotteesta on merkittävä, noin 16 prosenttia.
Tähän mennessä on säädetty kaksi uudistettua direktiiviä, joista toinen on yleinen ns. hankintadirektiivi 2004/18/EY. Toiseen direktiiviin 2004/17/EY väljemmin menettelyin koottiin ns. erityisalojen hankinnat vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen aloilla, joilla monopolit hallitsivat ja osittain vielä hallitsevat markkinoita.
Suomessa on uusien hankintadirektiivien perusteella säädetty laki julkisista hankinnoista (348/2007), ns. hankintalaki, ja laki vesi-, ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista (349/2007), ns. erityisalojen hankintalaki, jotka tulivat voimaan 1.6.2007.
Samaan aikaan tuli voimaan valtioneuvoston asetus julkisista hankinnoista (614/2007).
***
EU-peräinen lainsäädäntö
Hankintalainsäädäntö kuten muutkin Euroopan yhteisön direktiivejä (puitelakeja) toteuttavat lait ovat kansallista oikeutta.
Jäsenmailla on velvollisuus saattaa voimaan tarpeelliset kansalliset määräykset, vieläpä ajoissa ja oikein. Joskus tässä esiintyy puutteita, jotka voivat haitata yritysten tai yksityisten oikeuksien toteutumista. (Suomen uudistettu hankintalainsäädäntö tuli voimaan viisi kuukautta myöhässä.)
Oikean voimaansaattamisen ohella tärkeä on säännösten asiallinen soveltaminen.
Vaikka seikkaperäiset lainvalmisteluasiakirjat Suomessa ja Ruotsissa antavat usein vastauksia kysymyksiin, EY-peräistä lainsäädäntöä on tulkittava taustalla olevien yhteisösäännösten valossa ja ottaa huomioon EY-tuomioistuimen kehittyvä oikeuskäytäntö.
Näin ollen alkuperäisillä direktiiveillä on edelleen merkitystä, vaikka ne on istutettu kansallisiin lakeihin.
Ralf Grahn
Keskeisessä roolissa on yhteismarkkinoiden, myöhemmin sisämarkkinoiden luominen, joilla tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien liikkuminen on vapaata.
Julkisten hankintojen avaaminen kilpailulle on tärkeä osa sisämarkkinoiden kehittämistä, sillä niiden osuus bruttokansantuotteesta on merkittävä, noin 16 prosenttia.
Tähän mennessä on säädetty kaksi uudistettua direktiiviä, joista toinen on yleinen ns. hankintadirektiivi 2004/18/EY. Toiseen direktiiviin 2004/17/EY väljemmin menettelyin koottiin ns. erityisalojen hankinnat vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen aloilla, joilla monopolit hallitsivat ja osittain vielä hallitsevat markkinoita.
Suomessa on uusien hankintadirektiivien perusteella säädetty laki julkisista hankinnoista (348/2007), ns. hankintalaki, ja laki vesi-, ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista (349/2007), ns. erityisalojen hankintalaki, jotka tulivat voimaan 1.6.2007.
Samaan aikaan tuli voimaan valtioneuvoston asetus julkisista hankinnoista (614/2007).
***
EU-peräinen lainsäädäntö
Hankintalainsäädäntö kuten muutkin Euroopan yhteisön direktiivejä (puitelakeja) toteuttavat lait ovat kansallista oikeutta.
Jäsenmailla on velvollisuus saattaa voimaan tarpeelliset kansalliset määräykset, vieläpä ajoissa ja oikein. Joskus tässä esiintyy puutteita, jotka voivat haitata yritysten tai yksityisten oikeuksien toteutumista. (Suomen uudistettu hankintalainsäädäntö tuli voimaan viisi kuukautta myöhässä.)
Oikean voimaansaattamisen ohella tärkeä on säännösten asiallinen soveltaminen.
Vaikka seikkaperäiset lainvalmisteluasiakirjat Suomessa ja Ruotsissa antavat usein vastauksia kysymyksiin, EY-peräistä lainsäädäntöä on tulkittava taustalla olevien yhteisösäännösten valossa ja ottaa huomioon EY-tuomioistuimen kehittyvä oikeuskäytäntö.
Näin ollen alkuperäisillä direktiiveillä on edelleen merkitystä, vaikka ne on istutettu kansallisiin lakeihin.
Ralf Grahn
29. tammikuuta 2009
Julkiset hankinnat 2008
Viime vuosi oli hankintalain ensimmäinen kokonainen, sillä Euroopan yhteisön (Euroopan unionin) hankintadirektiivin 2004/18/EY toteuttamiseksi säädetty laki tuli voimaan 1. kesäkuuta 2007.
Vuonna 2008 julkaistiin Suomessa 19 713 hankintailmoitusta, joiden arvo oli yhteensä 14 miljardia euroa. Euroopan unionin kynnysarvon ylittävät suuret hankinnat ilmoitetaan unionin laajuisesti, mutta kansallisilla kynnysarvoilla on oma merkityksensä.
Tavaroiden, palveluiden, rakennusurakoiden ja muita hankintoja ilmoitettiin kansallisesti 13 988 kappaletta ja niiden yhteinen arvo oli 6 miljardia euroa. Toisin sanoen noin kaksi kolmasosaa hankintailmoituksista kohdistui EU:n kynnysarvojen alle jääviin julkisiin sopimuksiin.
Kunnat, kuntayhtymät ja muut aluetason viranomaiset tekivät eniten ilmoituksia, mutta arvoltaan eivät valtiovallan tai muiden hankintayksiköiden ilmoitukset jääneet kovinkaan paljon jälkeen.
Lähde: HILMA – Julkiset hankinnat: HILMAssa julkaistut hankintailmoitukset 1.1.2008 – 31.12.2008 (tilasto 12.1.2009)
www.hankintailmoitukset.fi
Ralf Grahn
Vuonna 2008 julkaistiin Suomessa 19 713 hankintailmoitusta, joiden arvo oli yhteensä 14 miljardia euroa. Euroopan unionin kynnysarvon ylittävät suuret hankinnat ilmoitetaan unionin laajuisesti, mutta kansallisilla kynnysarvoilla on oma merkityksensä.
Tavaroiden, palveluiden, rakennusurakoiden ja muita hankintoja ilmoitettiin kansallisesti 13 988 kappaletta ja niiden yhteinen arvo oli 6 miljardia euroa. Toisin sanoen noin kaksi kolmasosaa hankintailmoituksista kohdistui EU:n kynnysarvojen alle jääviin julkisiin sopimuksiin.
Kunnat, kuntayhtymät ja muut aluetason viranomaiset tekivät eniten ilmoituksia, mutta arvoltaan eivät valtiovallan tai muiden hankintayksiköiden ilmoitukset jääneet kovinkaan paljon jälkeen.
Lähde: HILMA – Julkiset hankinnat: HILMAssa julkaistut hankintailmoitukset 1.1.2008 – 31.12.2008 (tilasto 12.1.2009)
www.hankintailmoitukset.fi
Ralf Grahn
8. marraskuuta 2008
Grahnlaw: Eurooppaoikeuden virtuaalikirjasto
Puolessatoista vuodessa englanninkielinen blogini Grahnlaw on varttunut eurooppaoikeuden ja EU-politiikan virtuaalikirjastoksi, jossa yrityksiä koskevat sisämarkkinat saavat kasvavaa huomiota. Seuraavassa lyhyt katsaus blogin historiaan ja nykytilaan:
Looking back at more than 600 posts since April 2007, I imagine that Grahnlaw has grown into a small virtual library of EU law and politics.
Educational purpose
In the beginning, I looked at the United States Constitution, the European Court of Human Rights and at deciding moments in the history of European integration. Later, current EU politics and the Reform Treaty of the European Union became the main themes.
When the Council decided not to publish a readable, consolidated version of the Treaty of Lisbon, I started looking for ‘private’ consolidations of and materials on the new treaties, as well as campaigning for the publication of official consolidated versions in all the EU treaty languages.
I also began to present my own consolidated treaty texts, Article by Article. The Treaty on European Union (TEU) has been treated (more or less in full). Even if the Council belatedly decided to publish the new treaties consolidated, there are by now blog posts on more than a third of the Articles of the Treaty on the Functioning of the European Union (TFEU). The current policy area of this ongoing project is monetary policy with the European Central Bank. Universities and governments seem to be well represented among the readership.
The treaty posts have been interspersed with discussion about EU politics, especially questions about democratic legitimacy and accountability. The negative result in the Irish referendum led to long exchanges about the future of the European Union. There have been a number of posts on the parliamentary ratification processes in member states, but the Lisbon Treaty saga is still unfinished.
***
Business interests
New themes have appeared, below the treaty level. Exploration of the practical side of the European Union (European Community) has started. I have noticed that the internal market (single market) including public procurement and competition including state aid, as well as enterprise policies (SMEs), are of interest to businesses, governments and other legal practitioners within and outside the European Economic Area (EEA).
In addition to occasional posts on various subjects, my aim is to advance through the Procurement Directive 2004/18/EC from start to finish.
***
I have noticed that many readers arrive as a result of web searches, but sometimes the tail is too long. The search engine may have suggested an outdated entry, even when there are several newer and more relevant posts on the subject. At times, using the search options within the blog or looking at the contents or headlines of newer posts might lead to fresher information.
This virtual EU library appreciates comments, as well as hints about books and publications on EU law and politics. I have added a number of blogs and web sites to my blog roll, but suggestions are welcome:
http://grahnlaw.blogspot.com
Even if Grahnlaw in English is a fairly new venture, writing about EU law and politics has been a passion of mine for a number of years. Some of my earlier contributions on EU themes can still be found in Swedish and Finnish on various forums and my other blogs.
***
As a writer and ‘librarian’, I can hope to educate my readers, but I certainly educate myself.
Ralf Grahn
Looking back at more than 600 posts since April 2007, I imagine that Grahnlaw has grown into a small virtual library of EU law and politics.
Educational purpose
In the beginning, I looked at the United States Constitution, the European Court of Human Rights and at deciding moments in the history of European integration. Later, current EU politics and the Reform Treaty of the European Union became the main themes.
When the Council decided not to publish a readable, consolidated version of the Treaty of Lisbon, I started looking for ‘private’ consolidations of and materials on the new treaties, as well as campaigning for the publication of official consolidated versions in all the EU treaty languages.
I also began to present my own consolidated treaty texts, Article by Article. The Treaty on European Union (TEU) has been treated (more or less in full). Even if the Council belatedly decided to publish the new treaties consolidated, there are by now blog posts on more than a third of the Articles of the Treaty on the Functioning of the European Union (TFEU). The current policy area of this ongoing project is monetary policy with the European Central Bank. Universities and governments seem to be well represented among the readership.
The treaty posts have been interspersed with discussion about EU politics, especially questions about democratic legitimacy and accountability. The negative result in the Irish referendum led to long exchanges about the future of the European Union. There have been a number of posts on the parliamentary ratification processes in member states, but the Lisbon Treaty saga is still unfinished.
***
Business interests
New themes have appeared, below the treaty level. Exploration of the practical side of the European Union (European Community) has started. I have noticed that the internal market (single market) including public procurement and competition including state aid, as well as enterprise policies (SMEs), are of interest to businesses, governments and other legal practitioners within and outside the European Economic Area (EEA).
In addition to occasional posts on various subjects, my aim is to advance through the Procurement Directive 2004/18/EC from start to finish.
***
I have noticed that many readers arrive as a result of web searches, but sometimes the tail is too long. The search engine may have suggested an outdated entry, even when there are several newer and more relevant posts on the subject. At times, using the search options within the blog or looking at the contents or headlines of newer posts might lead to fresher information.
This virtual EU library appreciates comments, as well as hints about books and publications on EU law and politics. I have added a number of blogs and web sites to my blog roll, but suggestions are welcome:
http://grahnlaw.blogspot.com
Even if Grahnlaw in English is a fairly new venture, writing about EU law and politics has been a passion of mine for a number of years. Some of my earlier contributions on EU themes can still be found in Swedish and Finnish on various forums and my other blogs.
***
As a writer and ‘librarian’, I can hope to educate my readers, but I certainly educate myself.
Ralf Grahn
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)