Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle

Palaamme hieman perusteellisemmin EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden luomiseen komission strategian esittelyllä.

Junckerin komission poliittiset suuntaviivat

Jean-Claude Junckerin johtama komissio aloitti työnsä 1. marraskuuta 2014 puheenjohtajan poliittisten suuntaviivojen pohjalta. Ohjelman kymmenen prioriteettia ja muuta aiheeseen liittyvää aineistoa on koottu julkaisuun Uusi alku Euroopalle.

Politiikan aloista (painopisteistä) toisena mainitaan yhdennetyt digitaaliset sisämarkkinat.

Vuosittain tiedonantona julkaistava työohjelma ohjaa komission seuraavan vuoden toimintaa, joten Junckerin komission ensimmäisen varsinaisen toimintavuoden ohjenuorana oli:

Komission työohjelma 2015 - Uusi alku; Strasbourg 16.12.2014 COM(2014) 910 final

Jaksossa 2. Yhdennetyt digitaaliset sisämarkkinat (s. 6-7) komissio kertoi:

Komissio valmistelee strategiaa, jossa eritellään turvallisten, luotettavien ja dynaamisten digitaalisten sisämarkkinoiden loppuun saattamisen suurimmat haasteet. Strategiassa keskitytään seuraaviin kuuteen päälinjaan: uskon ja luottamuksen lisääminen, rajoitusten poistaminen, saatavuuden ja liitettävyyden varmistaminen, digitaalitalouden rakentaminen, digitaalisen yhteiskunnan edistäminen ja investoiminen tieto- ja viestintäteknologian maailmanluokan tutkimukseen ja innovointiin.

Työohjelman uusia aloitteita sisältävässä liitteessä COM(2014) 910 final ANNEX 1 mainittiin kohtana 4:

Digitaalisia sisämarkkinoita koskeva paketti

Tavoitteena on varmistaa, että kuluttajilla on rajatylittävä pääsy digitaalisiin palveluihin, luoda yrityksille tasapuoliset toimintaedellytykset ja luoda suotuisat olosuhteet vireälle digitaalitaloudelle ja -yhteiskunnalle. Tämä paketti sisältää muun muassa tekijänoikeussääntöjen päivittämistä koskevan säädösaloitteen ja muita lainsäädäntöehdotuksia.

Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia

Blogikirjoitus EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden strategia johdatti tiedotteisiin ja tiedotusaineistoon, mutta ehti vasta mainita viralliset strategia-asiakirjat, joista ensimmäinen on tiedonanto, toinen on sähköisen markkinastrategian analyyttinen perusta, vain englanniksi julkaistu:

Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle; Bryssel 6.5.2015 COM(2015) 192 final  (21 sivua)

A Digital Single Market Strategy for Europe - Analysis and Evidence; Brussels, 6.5.2015 SWD(2015) 100 final (109 sivua)

Tiedonannon aloittaa toistamisen arvoinen lainaus poliittisista suuntaviivoista; erityisesti ensimmäisen kappaleen kirkkaat tavoitteet, mutta myös toisessa kappaleessa  mainittavat potentiaaliset hyödyt on hyvä pitää mielessä:

”Digitaalitekniikan tarjoamia rajat ylittäviä mahdollisuuksia on hyödynnettävä paljon paremmin. Jotta tämä olisi mahdollista, meillä on oltava rohkeutta purkaa kansalliset suojamuurit televiestintäsektorilla, tekijänoikeus- ja tietosuojalainsäädännössä, radiotaajuuksien hallinnoinnissa ja kilpailulainsäädännössä.

Jos näin tehdään, EU:n kansalaiset voivat pian käyttää matkapuhelimiaan kaikkialla Euroopassa ilman roaming-maksuja. Kuluttajat voivat käyttää palveluja, kuunnella musiikkia, katsella elokuvia ja urheilutapahtumia laitteillaan missä päin Eurooppaa tahansa rajoista riippumatta. Voimme luoda yhtäläiset toimintaolosuhteet kaikille yrityksille, jotka tarjoavat tuotteitaan tai palvelujaan Euroopan unionissa. Siten niihin sovelletaan samoja tietosuoja- ja kuluttajansuojasääntöjä riippumatta siitä, missä niiden palvelin sijaitsee. Luomalla yhdennetyt digitaaliset sisämarkkinat voidaan saada aikaan 250 miljardin euron lisäkasvu seuraavan komission toimikauden aikana, luoda satojatuhansia uusia työpaikkoja varsinkin nuorille ja edetä kohti vireää osaamisyhteiskuntaa.

Kaiken tämän saavuttamiseksi aion toteuttaa toimikauteni kuuden ensimmäisen kuukauden aikana kunnianhimoisia lainsäädäntötoimia yhdennettyjen digitaalisten sisämarkkinoiden luomiseksi. Erityisesti pyrin saattamaan yhteisiä eurooppalaisia tietosuojasääntöjä koskevat neuvottelut nopeasti päätökseen, kehittämään vireillä olevaa EU:n telesääntöjen uudistusta kunnianhimoisempaan suuntaan, nykyaikaistamaan tekijänoikeussääntöjä ottaen huomioon digitaalisen vallankumouksen ja muutokset kuluttajien käyttäytymisessä sekä nykyaikaistamaan ja yksinkertaistamaan verkko-ostoksiin ja digitaalisiin ostoksiin sovellettavia kuluttajansuojasääntöjä. Samalla olisi toteutettava toimia, joilla parannetaan digitaalista osaamista ja oppimista koko yhteiskunnassa ja joilla helpotetaan innovatiivisten uusien yritysten perustamista. Digitaalisen tekniikan ja verkkopalvelujen käytön lisäämisen pitäisi sisältyä horisontaalisesti kaikkiin talouden aloihin ja julkiseen sektoriin.”

Tiedonannon sivulla 3 komissio esitti työasiakirjaan perustuvan uuden arvion esteiden purkamisen mahdollisista hyödyistä:

Euroopalla on valmiudet johtaa maailmanlaajuista digitaalitaloutta, mutta se ei vielä hyödynnä niitä täysimääräisesti. EU:ta haittaavat tässä hajanaisuus ja esteet, joita fyysisillä sisämarkkinoilla ei ole. Näiden esteiden purkaminen Euroopasta voisi kasvattaa EU:n BKT:tä 415 miljardilla eurolla.

Digimarkkinoiden kolme pilaria

Digitaalisten sisämarkkinoiden rakentaminen perustuu komission mukaan kolmeen pilariin (s. 3-4):

• Kuluttajien ja yritysten verkkotuotteiden ja -palvelujen saantia parannetaan koko Euroopassa. Tämä edellyttää sitä, että keskeiset erot verkko- ja reaalimaailman välillä poistetaan nopeasti rajat ylittävän verkkotoiminnan esteiden purkamiseksi.  
• Luodaan digitaaliverkoille ja -palveluille suotuisat olosuhteet. Tämä edellyttää nopeita yhteyksiä ja varmoja ja luotettavia infrastruktuureja ja sisältöpalveluja sekä niiden tueksi sopivaa sääntelyä, joka tarjoaa edellytykset innovoinnille, investoimiselle, reilulle kilpailulle ja tasapuolisille toimintaedellytyksille.
• Maksimoidaan Euroopan digitaalitalouden kasvupotentiaali. Tämä edellyttää investointia tieto- ja viestintekniikan infrastruktuuriin sekä pilvipalvelujen ja massadatan kaltaiseen tekniikkaan mutta myös tutkimusta ja innovointia teollisuuden kilpailukyvyn ja julkisten palvelujen, osallisuuden ja taitojen parantamiseksi.

Toimenpiteet

Digimarkkinatiedonanto COM(2015) 192 käsittelee monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikkaan (TVT) perustuvan liiketoiminnan esteiden purkamista ja mahdollisuuksien avaamista Euroopassa. Lopuksi (s. 21) komissio keittää kokoon kaavailtujen toimien tiivistelmän:

Digitaaliset tavarat ja palvelut paremmin kuluttajien ja yritysten saataville koko Euroopassa  

Säädösehdotukset yksinkertaisten ja tehokkaiden sääntöjen antamiseksi kuluttajien ja yritysten rajat ylittäviä sopimuksia varten (2015)

Kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä annetun asetuksen tarkistus (2016)

Pakettipalveluihin liittyvät toimenpiteet (2016)

Laaja kartoitus säädösehdotusten valmistelemiseksi perusteettomien maarajoitusten poistamista varten (2015)

Kilpailualan selvitys, joka koskee tavaroiden verkkokauppaa ja palvelujen tarjoamista verkossa (2015)

Säädösehdotukset tekijänoikeusjärjestelmän uudistamiseksi (2015)

Satelliitti- ja kaapelidirektiivin tarkistus (2015/2016)

Säädösehdotukset erilaisista arvonlisäverojärjestelmistä yrityksille aiheutuvan hallinnollisen rasitteen keventämiseksi (2016)

Suotuisten edellytysten luominen digitaalisia verkkoja ja palveluja varten

Säädösehdotukset televiestintäsääntöjen uudistamiseksi (2016)

Audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin tarkistus (2016)

Kattava analyysi alustojen asemasta markkinoilla, mukaan lukien internetissä oleva laiton sisältö (2015)

Sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin tarkistus (2016)

Kyberturvallisuutta koskevan julkisen ja yksityisen sektorin sopimusperusteisen kumppanuuden perustaminen (2016)

Digitaalitalouden kasvupotentiaalin maksimointi

Datan omistajuutta ja vapaata liikkuvuutta (esimerkiksi pilvipalvelujen tarjoajien välillä) sekä eurooppalaista pilvipalvelua koskevat aloitteet (2016)

Tieto- ja viestintätekniikan standardointisuunnitelman hyväksyminen ja Euroopan yhteentoimivuusstrategian laajentaminen julkisiin palveluihin (2015)

Uusi sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma, johon sisältyy yhden kerran periaatetta koskeva aloite ja yritysrekisterien yhteenliitettävyyden kehittämistä koskeva aloite (2016)

Vaikka jatkotoimien määrä voi tuntua suurelta, Junckerin komissio pyrkii keskittymään  strategisen näkemyksensä toteuttamiseen ja rajaamaan uuden EU-lainsäädännön syntymistä paremman sääntelyn periaatteiden mukaan. Merkittävistä toimista tehdään ennakkoon vaikutusten arviointi. Sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevan ohjelman (REFIT) nojalla yksinkertaistetaan ja kevennetään olemassa olevaa unionilainsäädäntöä.  

Ralf Grahn

EU, Suomi ja Ruotsi: tietohallinnon kehittäminen

EU:n, Suomen ja Ruotsin digitaalisen agendan sisällön ja jatkotoimien käsittely jatkuu.

Ruotsi on asettamassa itselleen viralliseksi tavoitteeksi maailman kärkisijan sähköisen viestinnän mahdollisuuksien hyödyntäjänä. Suomen hallitusohjelman kirjaukset tietoyhteiskunnasta ovat pyöreämpiä. Voivatko EU ja Suomi oppia Ruotsilta, joka useimmissa tieto- ja viestintätekniikkaa (TVT) koskevissa kansainvälisissä vertailuissa on aivan huipulla?


Hallitusohjelman toimeenpano

Pääministeri Jyrki Kataisen kuuden puolueen hallitusohjelman toteutus on käynnistynyt. Vastikään hallitus teki päätöksen strategisista hankkeista:

Valtioneuvoston periaatepäätös 5.10.2011: Hallitusohjelman strateginen toimeenpanosuunnitelma – kärkihankkeet ja vastuut

Alkuun on koottu kolme laajaa päämäärää, joiden mukaan poikkihallinnolliset hankkeet on ryhmitelty:

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman kolme painopistealuetta ovat:

I Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen

II Julkisen talouden vakauttaminen

III Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen

Tarkastelen seuraavassa julkistalouden ja hallinnon kehittämistyötä pääasiassa tietoyhteiskunnan näkökulmasta, vaikka tieto- ja viestintätekniikan parempi hyödyntäminen liittyy lähes kaikkiin uudistushankkeisiin.


Julkisen talouden vakaus ja hallinnon kehittäminen

Nuorten tietoyhteiskuntaosallisuuden kohdalla voidaan todeta opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) vetovastuulla toimiva kehittämishanke (sivu 9).

Julkisen talouden vakauttamiseksi hallitus on valmis sekä menojen lisävähennyksiin että tulojen kasvattamiseen, mutta lisäksi tarvitaan onnistumisia talouskasvun nopeuttamisessa ja työllisyysasteen nostamisessa. Eräänä painopisteenä on tuottavuuden parantaminen sekä yksityissektorilla että julkishallinnossa (sivu 11).

Erityisesti liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) vetovastuulla ovat niin sanotut älystrategiat. Niillä edistetään tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävien älyratkaisujen käyttöönottoa poikkihallinnollisesti kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Jokainen ministeriö laatii hallituskauden alussa älystrategian tavoitteineen ja ohjauskeinoineen (sivu 13).

Valtiovarainministeriö (VM) luotsaa julkishallinnon sähköisen asioinnin ja palvelujen kehittämistä asiakaslähtöisesti mm. SADe-ohjelman ja Kantahankkeen kautta (sivu 13).

VM:n vastuulla on myös valtion uusi vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma, joka korvaa nykyisen valtionhallinnon tuottavuusohjelman (sivu 13).

Harmaan talouden torjunta sisältää useita toimenpiteitä, joista yksi on viranomaisten välisen tiedonvaihdon esteiden (ml. kansainvälisten) purkaminen ja tarvittavien viranomaisrekistereiden saattaminen joustavasti harmaan talouden torjuntaviranomaisten käyttöön. Päävastuuministeriönä toimii VM (sivu 15).


Tietohallintolaki täytäntöön

Tietohallintolaki eli laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta 634/2011 tuli voimaan 1. syyskuuta 2011. Valtiovarainministeriön ohjauksessa valtion, tuomioistuinten ja kuntien tietohallintoa pyritään kehittämään entistä määrätietoisemmin ja huolehtimaan järjestelmien yhteensopivuudesta:

1 §
Lain tarkoitus

Tämän lain tarkoituksena on tehostaa julkisen hallinnon toimintaa sekä parantaa julkisia palveluja ja niiden saatavuutta säätämällä julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta ja tietojärjestelmien yhteentoimivuuden edistämisestä ja varmistamisesta.

Valtiovarainministeriö on julkaissut esitteen tietohallintolain pääkohdista ja JulkICT-toiminnosta.

Valtiovarainministeriö käynnisti tietohallintolakiin perustuvan strategiatyön 25. lokakuuta pidetyssä seminaarissa (tiedote ja linkki seminaarin alustuksiin). Tilaisuudessa avattiin yhteentoimivuusportaali.


Ruotsin sähköinen hallinto

Ruotsin talousarvioesityksessä vuodelle 2012 (Prop. 2011/12:1 Utgiftsområde 22 Kommunikationer) käsitellään sähköistä hallintoa mm. otsikon 4.4.3 Elektronisk förvaltning alla (sivut 90-91).

Perustaksi otetaan jälleen kansainvälinen vertailu, tällä kertaa EU-maiden ja muutamien läheisten maiden välillä tehty monipuolinen selvitys, joka valmistui unionin edellisen tietoyhteiskuntastrategian aikana:

Smarter, Faster, Better eGovernment: 8th eGovernment Benchmark Measurement; November 2009

Kunkin maan osalta esitetään huomioita, mm. hyvin edistynyt Suomi (sivut 94-95) ja vahva Ruotsi (sivut 132-133).

Ruotsin kansallisesta kehittämistyöstä vastaa E-delegationen.



Ralf Grahn


J.K. Hyvä lukija, toivon tietoa EU-maiden tieto- ja viestintätekniikkaa koskevista strategioista sekä näiden digitaalisten agendojen kieliversioista. Samoin konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista eri maissa. Jos sinulla on tietoa, voit kirjoittaa kommentin tai lähettää sähköpostin.

Tietoyhteiskunta: Voivatko EU ja Suomi oppia Ruotsilta?

Ruotsi on vahvistamassa viralliseksi tavoitteeksi maailman ykkössijan digitalisoinnin hyödyntämisessä. Suomen hallitusohjelma on tavoitteiden osalta pyöreämpi.

On siis syytä jatkaa Ruotsin talousarvioehdotuksen ja digitaalisen agendan lukemista ja oppimismahdollisuuksien miettimistä:

PROP. 2011/12:1 UTGIFTSOMRÅDE 22 Förslag till statens budget för 2012 Kommunikationer

Regeringskansliet: It i människans tjänst – en digital agenda för Sverige (lokakuu 2011; 57 sivua)


Kääntäjille ja lukijoille

Joku on ehkä kiinnittänyt huomiota siihen että käsitteet eroavat hieman toisistaan suomeksi ja ruotsiksi. Lisäksi löytyy hallinnollisia eroja maiden välillä.

Suomeksi erotellaan liikenne ja viestintä. Näin ollen meillä on liikenne- ja viestintäministeriö LVM. Ruotsiksi puhutaan ikään kuin yhteyksistä, joten Suomessa kommunikationsministeriet kattaa molemmat.

Toki myös ruotsiksi tehdään tarvittaessa eroa (fyysisen) liikenteen ja (tele)viestinnän välillä, jolloin Ruotsin budjettiehdotus tarjoaa meille muutaman luontevan (lisä)termin (myös Suomessa toimiville kääntäjille; sivulla 13):

Utgiftsområde 22 Kommunikationer omfattar transportpolitik samt politiken för informationssamhället.

Liikenne voisi ainakin vaihtelun vuoksi olla 'transport' (eikä aina 'trafik').

Viestintä voisi olla myös 'politik för informationssamhället' ja 'it-politik' jos 'kommunikation' tuntuu liian laajalta asiayhteydessä. Vaihteleva ja sujuva kielenkäyttö ei muutenkaan olisi pahitteeksi.


Talousarvio 2012

Ruotsin vuoden 2012 talousarviossa eduskunta vahvistaa hallituksen ja hallinnon keskeiset tavoitteet. Esityksen mukaan (s. 9-10):

Regeringen föreslår att tiksdagen

19. godkänner målet för it-politiken och att det tidigare målet samt två av tre tidigare delmål upphör att gälla (avsnitt 4.3),

Viestintää (tietoyhteiskuntaa) koskeva politiikka jatkuu sitten jaksossa 4 Politiken för informationssamhället sivulta 83. Sekä käsitteiden että sisällön kannalta on ehkä syytä toistaa politiikka-alan kuvaus:

Politiken för informationssamhället omfattar områdena informationsteknik (it), elektronisk förvaltning, elektronisk kommunikation, post och grundläggande betaltjänster. Åtgärder och resultat följs även upp och redovisas inom andra utgifts- och politikområden.

TVT-politiikan uusi tavoite

Jaksossa 4.3 Mål, tietoyhteiskuntapolitiikan (tai aavistuksen suppeammin tieto- ja viestintätekniikan TVT:n hyödyntämisen) osalta Ruotsin hallitus esittää siis maan virallisen päätavoitteen muuttamista ja nostamista:

It-politik

Regeringens förslag: Det tidigare målet för it-politiken, Sverige ska vara ett hållbart informationssamhälle för alla, ersätts med målet Sverige ska vara bäst i världen på att använda digitaliseringens möjligheter.

De två tidigare delmålen it ska bidra till att förbättra livskvalitet och till att förbättra och förenkla vardagen för människor och företag samt it ska användas för att främja hållbar tillväxt upphävs.

Ruotsin hallitus perustelee kunnianhimoista tavoitetta seuraavasti:

Skälen för regeringens förslag: Målet för it-politiken bör vara att Sverige ska vara bäst i världen på att använda digitaliseringens möjligheter. Det nya målet innebär att Sverige bättre ska tillvarata digitaliseringens möjligheter ur ett brett perspektiv. Målet ska i första hand nås genom marknadens försorg.

I samband med att ett nytt mål föreslås, finns inte längre behov av de två delmålen att it ska bidra till att förbättra livskvalitet och till att förbättra och förenkla vardagen för människor och företag samt att it ska användas för att främja hållbar tillväxt. Innebörden av dessa delmål inkluderas i det övergripande målet och i de områden som föreslås ingå i en digital agenda (se avsnitt 4.5 Politikens inriktning.)

Utvecklingen inom it-området har de senaste åren varit snabb och förändrat förutsättningarna för både den offentliga och privata sektorn samt för enskilda. Det krävs en ny sammanhållen strategi och nya mål för området som i större utsträckning möter denna utveckling. Regeringen arbetar därför i dialog med berörda aktörer med att ta fram en digital agenda under 2011.

Viimeksi viitattiin siis kansalliseen digitaaliseen agendaan, joka julkaistiin 6. lokakuuta 2011.


Connectivity Scorecard 2011

Ruotsin hallituksen talousarvioesitys (s. 86) viittaa maan kilpailukyvyn osalta selvitykseen Connectivity Scorecard 2011, jossa viestintäyhteydet ymmäretään laajasti (s. 4):

In summary, we use the term “connectivity” to refer to the totality of interaction between a nation’s telecommunications infrastructure, hardware, software, networks, and users of these networks, hardware and software. Thus broadband lines, PCs, advanced corporate data networks and advanced use of wireless data services are certainly measures of connectivity, but so are human skills relevant to the usage of these infrastructures, technologies and networks.

Vuoden 2011 vertailussa Ruotsi rankattiin maailman ykköseksi, mutta Suomi enää yhdeksänneksi oltuaan kuudennella sijalla vuonna 2010. (Tosin mittaustavat ovat muuttuneet ja kehittyneet vuosi vuodelta.)

Ympäristöanalyysi sivuilla 86-87 sisältää viittauksia muihinkin kansainvälisiin IT-kilpailukyvyn vertailuihin sekä varsin hienojakoiset indikaattorit nykyisten tavoitteiden seuraamiseksi. Seuraavilla sivuilla kuvataan edistymistä kohti tavoitteita eri osa-alueilla.

Kuvaukset, analyysit ja johtopäätökset tarjoavat mielenkiintoisia näkökulmia tulevaisuuteen suuntautuneille poliitikoille ja virkamiehille muissa EU-maissa, Suomi mukaan lukien.



Ralf Grahn


J.K. Hyvä lukija, toivon tietoa EU-maiden tieto- ja viestintätekniikkaa koskevista strategioista sekä näiden digitaalisten agendojen kieliversioista. Samoin konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista eri maissa. Jos sinulla on tietoa, voit kirjoittaa kommentin tai lähettää sähköpostin.

Tietoyhteiskunta Suomi: Viestinnän kärkimaa?

Olen lueskellut pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaa (22.6.2011) Suomen tieto- ja viestintätekniikan (TVT) kehityksen ja maamme kilpailukyvyn kannalta.

Hallituksen syntyaikoihin Petteri Järvinen ei blogissaan ollut kovinkaan vakuuttunut ohjelmasta:

...on ilmeistä, ettei viestintä- ja tietoyhteiskunta-asioita pidetty kovin tärkeinä.

Viestintä ja tietotekniikka mainitaan uudessa hallitusohjelmassa useita kertoja ja niitä pidetään muka tärkeinä. Salkut osoittavat, ettei niin ole.

Viestintäministeri Krista Kiuru ja muu hallitus saivat siinä haastetta.

Jyrki Kasvi taas valitteli sitä, että koulutuksen osalta kaikki ylioppilaskirjoituksia lukuun ottamatta puristettiin kuuteen sanaan.

Suomen hallitusohjelmassa kerrotaan (tele)viestinnästä paljolti samoja asioita kuin EU:n digitaalistrategiassa ja Ruotsin digitaalisessa agendassa, mutta riittääkö kunnianhimo Suomen kilpailukyvyn palauttamiseksi?



Ralf Grahn


J.K. Hyvä lukija, toivon tietoa EU-maiden tieto- ja viestintätekniikkaa koskevista strategioista sekä näiden digitaalisten agendojen kieliversioista. Samoin konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista. Jos sinulla on tietoa, voit kirjoittaa kommentin tai lähettää sähköpostin.

Ruotsin digitaalinen agenda: tavoitteena maailmanmestaruus

Heti IT-strategian julkistamisen jälkeen mainitsin Ruotsin uuden digitaalisen agendan ja äsken tarjoilin alkupaloja.

Nyt jatkan Ruotsin elinkeinoministeriön (Näringsdepartementet) 6. lokakuuta 2011 julkaiseman kansallisen tietoyhteiskuntaohjelman tarkastelua:

It i människans tjänst – en digital agenda för Sverige (pdf; 57 sivua)

Mitä voimme oppia Ruotsilta, joka jo nykyisellään kuuluu maailman valioihin tieto- ja viestintätekniikan (TVT) käytössä?

Silläkin voi olla merkitystä että Euroopan digitaalistrategian julkaisemisesta on lähes puolitoista vuotta ja Suomen digitaalisen agendan valmistumisesta lähes vuosi, joten tietoyhteiskuntaa koskevat näkemykset ovat voineet kehittyä tällä välin.


”Maailman paras”

Ruotsin digitaalinen agenda toistaa TVT-politiikan uuden ja kunnianhimoisen tavoitteen joka tuotiin julki vuoden 2012 talousarvioesityksessä (s. 15):

Sverige ska vara bäst i världen på att använda digitaliseringens möjligheter.

Ensi vuoden budjettiesitys antaa muutenkin monipuolisen mutta tiukan asiallisen kuvan Ruotsin tietoyhteiskuntapolitiikasta osa-alueineen:

Budgetpropositionen för 2012 (prop. 2011/12:01) Kommunikationer (utgiftsområde 22), jakso 4 Politiken för informationssamhället, sivulta 83 aina sivulle 113

Kaikenkarvaiset visiot ja suunnitelmat tuppaavat olemaan täynnä näitä 'paras'-hokemia, joten tässä on ehkä syytä korostaa että Ruotsin hallitus esittää harkiten vanhan tavoitteen korvaamista uudella ja eduskunnalta odotetaan hyväksymisleimaa.


Digitalisointitoimikunta

Ylevä tavoite ei kuitenkaan jää leijumaan ilmaan. Digitaalisen agendan päällepäsmäriksi Ruotsin hallitus aikoo asettaa uuden toimielimen, digitalisointitoimikunnan (s. 18-19):

Regeringen avser därför att inrätta en Digitaliseringskommission som får i uppdrag att verka för att målet i den digital agendan uppnås.

Digitaliseringskommissionen ska beskriva och analysera den faktiska utvecklingen mot det it-politiska målet och rapportera detta till regeringen. På motsvarande sätt som E-delegationen gör, bör Digitaliseringskommissionen uppmärksamma och analysera problem samt identifiera möjligheter inom området.

Kommissionen ska också lämna förslag på lämpliga åtgärder som bidrar till att förverkliga det it-politiska målet. En viktig del av Digitaliseringskommissionens arbete blir att samverka bl.a. med myndigheter, privata aktörer och organisationer inom området.

Kommissionens första uppgift är att utforma ett förslag till handlingsplan för arbetet med att verka för att målet i agendan uppfylls. Utgångspunkten är att detta ska ske med befintliga medel. Kommissionen ska dessutom, efter samråd med relevanta myndigheter, privata aktörer och organisationer utforma ett förslag på hur utvecklingen mot målet i agendan kan följas upp. Utgångspunkten är de strategiska områden som regeringen har formulerat i agendan. Kommissionen ska därför i förslaget till uppföljning definiera nödvändiga nyckelindikatorer, som löpande kan följas upp och som är av betydelse för måluppfyllelsen.

Kuvauksen perusteella asetettava digitalisointitoimikunta, -komissio tai -neuvottelukunta vaikuttaa lähinnä neuvoa-antavalta elimeltä, joka analysoi ja tekee aloitteita vailla toimeenpanovaltaa. Emme tosin vielä ole nähneet kokoonpanoa ja asettamispäätöstä, mutta tavoitteet ovat silti kunnianhimoiset.

Alkuun komissio saa laatia itselleen toimintasuunnitelman avainlukuineen, mielessä maailmanmestaruus.



Ralf Grahn


J.K. Hyvä lukija, toivon tietoa EU-maiden tieto- ja viestintätekniikkaa koskevista strategioista kieliversioineen sekä konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista. Jos sinulla on tietoa, voit kirjoittaa kommentin tai lähettää sähköpostin.

Ruotsin digitaalinen agenda: alkupalat

Tuoreeltaan mainitsin Ruotsin uuden digitaalisen agendan, mutta mitä voimme oppia maasta joka tieto- ja viestintätekniikan (TVT) käytössä kuuluu maailman valioihin?

Sikäläinen elinkeinoministeriö (Näringsdepartementet) julkisti 6. lokakuuta 2011 kansallisen tietoyhteiskuntaohjelman EU:n digitaalistrategian vanavedessä:

It i människans tjänst – en digital agenda för Sverige (57 sivua)

IT- ja energiaministeri Anna-Karin Hatt tuo jo esipuheessa selvästi esille hallituksen tavoitteen. Ruotsista on tehtävä maailman ykkösmaa digitalisioinnin mahdollisuuksien hyödyntämisessä (s. 5). Tavoite toistetaan yhteenvedon ensimmäisessä kappaleessa (s. 6), joten salamyhkäisestä etenemisestä ei Ruotsin hallitusta voi syyttää ainakaan kunnianhimoisen päämäärän osalta.

Pohjoismaissa voimme jo nyt tutustua Ruotsin kaavailemiin tavoitteisiin ja toimiin, mutta muualla joudutaan vielä odottamaan englanninkielisen version valmistumista. Ministeriön mukaan siihen menee vielä viikko tai pari.

Elinkeinoministeriön mukaan valmisteilla ovat edelleen myös digitaalistrategian edellyttämät jatkopäätökset.


Käyttäjän näkökulma

Yhteenvedossa kerrotaan että tietoyhteiskuntastrategia perustuu käyttäjän näkökulmaan, jota käsitellään neljän strategisen kokonaisuuden kannalta (s. 6):

* käytön helppous ja turvallisuus
* palvelujen hyödyllisyys
* infrastruktuurin tarve
* TVT:n merkitys yhteiskunnan kehitykselle

Yhteenveto on sen verran tiiviisti kirjoitettu että muutamalla sivulla (s. 6-11) saa käsityksen useista tavoitteista, vastuuviranomaisista ja summittaisista toimista.

Vaikka useimmat haasteet ja aiheet ovat samankaltaisia, Ruotsin IT-agenda nostaa Suomen digitaalista agendaa laajemmin esille yhteiskunnallisia näkökohtia, sekä kansallisella tasolla että kansainvälisesti.



Ralf Grahn


J.K. Hyvä lukija, toivon tietoa EU-maiden TVT-strategioista kieliversioineen sekä konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista. Jos sinulla on tietoa, voit kirjoittaa kommentin tai kirjoittaa sähköpostin.

Suomen digitaalinen agenda eduskunnasta

Olemme seuranneet Suomen digitaalista agendaa eduskuntaan ja eduskunnassa. Sivistysvaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan lausuntojen jälkeen liikenne- ja viestintävaliokunta viimeisteli mietinnön joka matkasi täysistuntokäsittelyyn.

Digistrategian etenemistä eduskunnassa voit seurata sivulta käsittelytiedot. Eduskunnan verkkosivuilta hallituksen virallinen selonteko löytyy myös pdf-muotoisena tunnistetiedoin ja sivunumeroin:

Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011–2020; Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle VNS 10/2010 vp (39 sivua)


Digitaalinen agenda eduskunnasta

Eduskunnan täysistunto keskusteli hallituksen selonteosta 17. helmikuuta 2011 liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnön pohjalta, josta puheenjohtaja Martti Korhonen esitteli tärkeimmät näkökohdat.

Viestintäministeri Suvi Lindén korosti vastauspuheenvuorossaan julkisen sektorin tuottavuuden nostamista tieto- ja viestintätekniikan avulla lähiaikojen haasteena.

Keskustelu toi monipuolisesti esille Suomen tietoyhteiskuntakehityksen haasteita, joten puheenvuorot on mielestäni syytä lukea.

Seuraavana päivänä eduskunta hyväksyi mietinnön digitaalista agendaa koskevasta selonteosta.

Eduskunnasta lähti kirjelmä EK 46/2010 vp (seuraavan) hallituksen mietittäväksi. Kirjelmä sisältää mietinnön ja kaksi lausumaa, jotka koskevat haja-asutusalueiden laajakaistahankkeen arviointia ja tietoyhteiskunta-asioita koskevan toimivallan keskittämistä valtioneuvoston tasolla.



Ralf Grahn


J.K. Hyvät lukijat, toivon tietoa Suomen, Tanskan ja Ruotsin sekä muiden EU-maiden TVT-strategioista kieliversioineen sekä konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista.

Suomen digitaalinen agenda eduskunnassa

Eilen saatiin Suomen digitaalinen agenda eduskuntaan ja lähetekeskustelun loppuun. Sen jälkeen selonteko matkasi valiokuntakäsittelyyn.

Digistrategian etenemistä eduskunnassa voit seurata sivulta käsittelytiedot.


Eduskunnassa

Eduskunnan verkkosivuilta hallituksen virallinen selonteko löytyy myös pdf-muotoisena tunnistetiedoin ja sivunumeroin:

Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011–2020; Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle VNS 10/2010 vp (39 sivua)

Lähetekeskustelun lopuksi selonteko lähetettiin liikenne- ja viestintävaliokuntaan, jolle sivistysvaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan tuli antaa lausunto.


Opetus, tutkimus ja tekijänoikeus

Sivistysvaliokunta pohti tietotekniikan asemaa opettamisessa ja oppimisessa sekä sähköisten oppimateriaalien tuottamista. Valiokunta toivoi laadukkaiden kotimaisten sisältöjen ja palvelujen syntymistä. Kansallinen Digitaalinen Kirjasto (KDK) -hanke lämmitti valiokunnan mieltä ja Yleisradion talouden turvaaminen oli tärkeää.

Sivistysvaliokunta halusi edistää tekijänoikeusjärjestelmän toimivuutta ja lisätoimia nettipiratismin estämiseksi.

Nuorten osallistumismahdollisuuksien ja medialukutatiojen lisäämisen ohella sivistysvaliokunta korost ICT-alan eli tieto- ja viesintätekniikan (TVT) tutkimuksen ja alan riittävän koulutuksen merkitystä tietoyhteiskuntakehityksen tavoitteiden saavuttamiselle. Ks. SiVL 22/2010 vp - VNS 10/2010 vp


Tietoyhteiskuntakehityksen nopeuttaminen

Tulevaisuusvaliokunta piti hallituksen selontekoa tärkeänä ja oikeansuuntaisena, mutta halusi nopeuttaa Suomen tietoyhteiskuntakehitystä. Eesti mainittiin digitalisoinnin kannustavana esimerkkinä.

Jatkossa tietoyhteiskunnan rakentamisen painopisteen on noustava monta tasoa ylöspäin tietoverkkojen rakentamisesta digitaalisiin sisältöihin ja palveluihin, uuden toimintakulttuurin rakentamiseen.

Tulevaisuusvaliokunta katsoi, että tietoyhteiskuntapolitiikan ohjausta tulee selkeyttää ja tietohallinnon merkitykseen valtionhallinnossa tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Tarvitaan riittävä poliittinen ja yhteiskunnallinen tahtotila tietoyhteiskunnan rakentamiseksi sekä valtion selkeä ohjausvastuu.

Valiokunta korosti verkkolaskutusta tuottavuutta nostavana uudistuksena. Ks. TuVL 5/2010 vp - VNS 10/2010 vp


Haja-asutusalueet ja hallinnon keskittäminen

Varsinaisen mietinnön valmistellut liikenne- ja viestintävaliokunta piti valtioneuvoston selontekoa tärkeänä ja selonteossa esitettyjä toimenpiteitä pääosin oikeansuuntaisina ja kannatettavina, mutta osa toimenpide-ehdotuksista jäi kuitenkin valiokunnan mielestä selonteossa varsin yleiselle tasolle.

Selonteon tavoitteiden toteuttaminen vaatii nykyistä enemmän resursointia, nykyistä vahvempaa ja yhtenäisempää ohjaus- ja johtamismallia ja mm. julkishallinnon tiivistä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Kehittämishankkeita tulisi johtaa keskitetysti siten, että nykyisin varsin itsenäisessä asemassa olevat eri toimijat saataisiin etenemään toivottuun yhtenäiseen suuntaan.

Tietoyhteiskuntakehitys vaatii valiokunnan mielestä yritysten, ihmisten ja ennen kaikkea julkisen vallan selkeää sitoutumista Suomen nostamiseen takaisin tietoyhteiskuntakehityksen eturivin maaksi.

Painopisteeksi valiokunta halusi kotimaisten sisältöjen ja palvelujen kehittämisen.

Haja-asutusalueiden kannalta, viimeisen kahden kilometrin osalta valiokunta korosti, että tilaajayhteys tulee olla jatkossa mahdollista saada kohtuullisin kustannuksin ja yhtäläisin periaattein koko Suomessa.

Valiokunta esitti näkemyksiä tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta, julkisen tiedon avoimuudesta, koulutuksen merkityksestä ja tietoturvaa koskevan lainsäädännön kokoamisesta sekä tietoyhteiskuntahallinnon uudelleenorganisoinnista.

Varsinainen ”pihvi” oli kuitenkin liikenne- ja viestintävaliokunnan päätösehdotus eduskunnan kannanotoksi:

1. Haja-asutusalueiden laajakaistahankkeen toteuttamistapoja ja hankkeen tavoitteita tulee arvioida selonteossa esitetyllä tavalla uudelleen ensi vaalikauden alussa. Arvioinnissa on tärkeää ottaa huomioon hankkeiden kilpailutusten myötä täsmentyneet kustannusarviot sekä runkoverkon että tilaajayhteyden osalta, teknologian kehittymisestä aiheutuneet mahdolliset muutostarpeet sekä hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi mahdollisesti tarvittava lisärahoitus ja uudet rahoitusmallit.

2. Tietoyhteiskunnan kehittämistä koskeva toimivalta ja resursseista päättäminen tulee nykyisistä hallinnon alan rajoista poiketen keskittää selkeästi yhdelle taholle valtioneuvoston tasolla.

Ks. muiden valiokuntien lausuntojen huomioon ottamisesta, mielipiteistä sekä kannanottoehdotuksista LiVM 25/2010 vp - VNS 10/2010 vp



Ralf Grahn


J.K. Toivon tietoa Suomen, Tanskan ja Ruotsin sekä muiden EU-maiden TVT-strategioista kieliversioineen sekä konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista. Kerro jos tiedät.

Suomen digitaalinen agenda eduskuntaan

Suomen tietoyhteiskuntastrategia on saatavissa suomeksi ja englanniksi värijulkaisuna sekä ruotsiksi perusmuodossa: Suomen digitaalinen agenda 2011-2020 – kieliversiot.


Eduskuntaan

Perustuslain 44 §:n mukaan valtioneuvosto voi antaa eduskunnalle tiedonannon tai selonteon valtakunnan hallintoa tai kansainvälisiä suhteita koskevasta asiasta. Digitaalisen agendan kohdalla hallitus antoi 26. marraskuuta 2010 selonteon, jonka käsittelyssä ei voida tehdä päätöstä valtioneuvoston tai sen jäsenen nauttimasta luottamuksesta.

Digistrategian etenemistä eduskunnassa voit seurata sivulta käsittelytiedot.

Eduskunnan verkkosivuilta hallituksen selonteko löytyy myös pdf-muotoisena tunnistetiedoin ja sivunumeroin:

Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011–2020; Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle VNS 10/2010 vp (39 sivua)


Lähetekeskustelu

Lähetekeskustelussa viestintäministeri Suvi Lindén korosti digitalisoitumisen merkitystä koko kansantalouden kannalta, kansalalaisten elämässä ja julkisten palvelujen kehittämisessä.

Hallinnon siilojen tilalle Lindén toi puheenvuorossaan esityksen uudeksi laiksi julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta eli niin sanotun tietohallintolain. Siinä ehdotetaan koko julkisen hallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin laatimista ja sen osittaista sitovaa sääntelyä. Valtiovarainministeriö vastaisi koko julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta ja kukin ministeriö oman toimialansa ohjauksesta.

Lindénin mukaan istuvan hallituksen tietoyhteiskuntatalkoiden pääpainopiste on ollut tietoliikenneinfrastruktuurin kehittämisessä, alueellisesti tasa-arvoiselta pohjalta. Seuraavalta hallitukselta Lindén toivoi määrätietoista otetta Sadan megan Suomi -hankkeen loppuun saattamiseksi.

Jos oppositioryhmien puheenvuoroissa moitittiin hallitusta, tämä perustui – eri painotuksin - Suomen kilpailikyvyn heikentymiseen, hallinnon tietojärjestelmien sekamelskaan, kokonaisvastuun puuttumiseen, kehityshankkeiden viivästymiseen, köyhien unohtamiseen, vanhusten ja sairaiden tarpeisiin, opastuksen ja koulutuksen riittämättömyyteen, harvaan asuttujen seutujen yhteyksien tasoon tms.

Suomen tietoyhteiskuntakehityksen kannalla olivat kaikki eduskuntaryhmät. Siis eespäin tieto- ja viestintätekniikan viitoittamalla tiellä, mutta mieluusti nopeammin, korkeammalle ja väkevämmin.

Muutamissa myöhemmissä puheenvuoroissa kaivattiin kannanottoja myös selonteon ulkopuolelle jätettyihin asioihin, kuten tietoyhteiskunnan kansalaisoikeuksiin (yksityisyys, sananvapaus, identiteetin suoja).



Ralf Grahn


J.K. Suomen, Tanskan ja Ruotsin TVT-strategioiden lisäksi toivon tietoa muiden EU-maiden digitaalisista agendoista kieliversioineen. Myös konkreettiset hankkeet kiinnostavat.

Suomen digitaalinen agenda 2011-2020 – kieliversiot

Vajaa vuosi sitten hallitus antoi selonteon ”Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020” eduskunnalle (tiedote 26. marraskuuta 2010). Verkkosivu tarjoaa linkin valtioneuvoston alkuperäiseen ja karun asialliseen selontekotekstiin.

Liikenne- ja viestintäministeirön tiedote tarjoaa pikakatsauksen merkittäviin painopisteisiin, kuten valtioneuvoston tavoitteeseen, että nopeat, sadan megan laajakaistayhteydet saataisiin vuoden 2015 loppuun mennessä lähes kaikkien vakinaisten asuntojen sekä yritysten ja julkishallinnon toimipaikkojen ulottuville.


Suomen digitaalinen agenda värijulkaisuna

Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta ja LVM julkaisivat myöhemmin kansallisen TVT-strategian painettuna ja painetun kaltaisena verkkojulkaisuna värikuvin höystettynä:

Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020 (49 sivua)

Vastaavanlainen julkaisu löytyy myös englanniksi:

Productive and inventive Finland – Digital Agenda for 2011-2020 (49 sivua)

Ruotsiksi en ole löytänyt vastaavaa luksusversiota, joten käytettäväksi jää alkuperäinen selonteko:

Ett produktivt och nyskapande Finland – Digital agenda för åren 2011–2020 (ei sivunumerointia, mutta 386 numeroitua kappaletta)

Euroopan digitaalistrategiaa koskevat tuoreet kirjoitukset kokosin eilen yhteen ja siirryin seuraavassa blogimerkinnässä EU-tasolta kansallisiin maisemiin.

Tänään aloitin Suomen digitaalisen agendan esittelyn ruotsiksi.

***

Jatkossa viittaan mahdollisuuksien mukaan myöhempiin julkaisuihin, siltä varalta että teksteihin on tehty täsmennyksiä selonteon käsittelyn aikana.



Ralf Grahn


J.K. Kansalliset digitaalistrategiat EU-maissa?

Onko EU-tason digitaalistrategia saanut tai saamassa seuraajia kansallisella tasolla?

Suomella, Tanskalla ja Ruotsilla on kansalliset digistrategiat. Minun on tosin vielä selvitettävä mahdolliset kieliversiot Tanskan ja Ruotsin kohdalta sekä ajankohtaiset toimet ja suunnitelmat kaikkien osalta hieman tarkemmin. Lisävalaistus on tervetullutta.

Euroopan maiden osalta olen Twitterin ja englanninkielisen blogini kautta esittänyt pyynnön tietojen saamiseksi. Jakaminen ja keskinäinen oppiminen vahvistavat Euroopan kilpailukykyä, joten uudistan pyyntöni tässäkin:

Through Twitter @RalfGrahn and my blog I asked for information if there is a national Digital Agenda in your EU country in the footsteps of the Digital Agenda for Europe.

The invitation remains open. It would be great if you could send me one tweet per language version. Please use the hashtag #DigitalAgenda to spread the word instantly.

If you want to write more, you could use the comments section of this blog or send me an email.

I will try to disseminate the information received.

Euroopan digitaalistrategia puutteiden kimppuun

Eurooppa 2020 -strategian käynnisti komission tiedonanto, joka on julkaistu 22 EU-kielellä. Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun maailmaan pääsemme suomeksi (pdf):

EUROOPPA 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia; Bryssel 3.3.2010 KOM(2010) 2020 lopullinen


Eurooppalainen digitaalistrategia

EU2020-kasvustrategian seitsemän lippulaivahankkeen joukosta löytyy (s. 6):

”Eurooppalainen digitaalistrategia”, jolla vauhditetaan nopeiden internetyhteyksien leviämistä ja jonka avulla kotitaloudet ja yritykset pääsevät nauttimaan verkkopalvelujen ja -sisältöjen sisämarkkinoiden eduista.

Euroopan digitaalistrategia

Jatkoa seurasi kun komissio 19. toukokuuta 2010 julkaisi tiedonannon Euroopan digitaalistrategia KOM(2010) 245, jonka kaikki kieliversiot kuitenkin myöhemmin korvasi korjattu versio. Myös suomenkielinen tiedonanto tulee varoitustekstein:

CORRIGENDUM:
Annule et remplace le document COM(2010) 245 final du 19.5.2010
Concerne toutes les versions linguistiques

Euroopan digitaalistrategia; Bryssel 26.8.2010 KOM(2010) 245 lopullinen/2 (46 sivua)

Heti johdannossa korostuvat hyvin nopeat verkkoyhteydet ja digitaaliset yhtenäismarkkinat (s. 3):

Digitaalistrategian yleisenä tavoitteena on saada kestäviä taloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä nopeisiin ja ultranopeisiin internetyhteyksiin ja yhteentoimiviin sovelluksiin perustuvista digitaalisista yhtenäismarkkinoista.

Englannin 'digital single market' on siis suomeksi 'digitaaliset yhtenäismarkkinat'.


Puutelista

Komission mukaan Eurooppa oli jäänyt ja jäämässä jälkeen teollisuuskumppaneistaan tieto- ja viestintätekniikan (TVT) hyödyntämisessä. Pahimmista puutteista komissio kokosi seitsemän kohdan luettelon (s. 5-7):


• Hajanaiset digitaaliset markkinat

• Puutteellinen yhteentoimivuus

• Yleistyvä verkkorikollisuus ja riski alhaisesta luottamuksesta verkkoihin

• Puutteelliset investoinnit verkkoihin

• Riittämätön tutkimus- ja innovointitoiminta

• Digitaalisen lukutaidon ja osaamisen puute

• Menetetyt mahdollisuudet vastattaessa yhteiskunnallisiin haasteisiin


Euroopan digitaalistrategia yrittää paneutua syvällisemmin ongelmiin sekä kääntämään ne ensin haasteiksi ja sitten voitoksi.



Ralf Grahn

Kilpailukyky: Voittajat ja haastajat

Kuten näimme, ITIF:in mukaan maailman kilpailukykyisimmät taloudet innovaatiokyvyn perusteella ovat Massachusetts, Kalifornia, Connecticut, New Jersey, Washington, Delaware, Maryland, Kolorado ja New Hampshire.

Katso:

Robert D. Atkinson and Scott M. Andes, the Information Technology and Innovation Foundation: The Atlantic Century II: Benchmarking EU & U.S. Innovation and Competitiveness (July 2011, 42 sivua)

Itsenäisten valtioiden joukossa mitalikolmikko oli:

1. Singapore
2. Suomi
3. Ruotsi

USA oli neljäs ja Etelä-Korea viides.

Nopeimmin ovat kehittyneet Kiina, Etelä-Korea, Kypros, Slovenia, Viro, Tshekin tasavalta, Latvia ja Singapore (1999-2011).


World Economic Forum

World Economic Forum mittaa vuosittain lähes kaikkien maiden (ja joidenkin alueiden) kilpailukyvyn monipuolisin mittarein. Tuoreimman selvityksen mukaan kärkisijoille ylsivät:

1. Sveitsi
2. Ruotsi
3. Singapore
4. USA
5. Saksa
6. Japani
7. Suomi
8. Alankomaat
9. Tanska
10. Kanada

Katso:

World Economic Forum, Klaus Schwab (editor): The Global Competitiveness Report 2010-2011 (501 sivua)


WEF:n IKT-kilpailukyky

World Economic Forum on erikseen laatinut laajan vertauksen maiden ja (talous)alueiden kilpailukyvystä tieto- ja viestintätekniikan osalta.

Kymmenes GITR, jonka takana ovat INSEAD ja World Economic Forum (WEF):

Soumitra Dutta, INSEAD, and Irene Mia, World Economic Forum (editors): The Global Information Technology Report 2010–2011 Transformations 2.0 (411 sivua)

Pohjoismaat ja Aasian ”tiikerit” esiintyvät kärkipäässä:

1. Ruotsi
2. Singapore
3. Suomi
4. Sveitsi
5. USA
6. Taiwan
7. Tanska
8. Kanada
9. Norja
10. Etelä-Korea


Suomi

Suomen kansallisen kilpailukypolitiikan sekä tieto- ja viestintäplitiikan kannalta edellä mainitut maat ja alueet vaativat erityistä seurantaa. Lisäksi tarvitaan nöyryyttä oppia maailman valioilta. Hallitusohjelma sisältää joukon kauniita fraaseja, mutta teot ratkaisevat.

Euroopan unionin jäsenenä Suomen on syytä toimia pontevasti sekä kestävien julkistalouksien että Eurooppa 2020 -strategian menestyksen eteen.


Euroopan unioni

Älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävä EU2020-strategia on laaja kokonaisuus, johon kuuluvat muun muassa seitsemän lippulaivahanketta:

1. Euroopan digitaalistrategia
2. Innovaatiounioni
3. Nuoret liikkeellä
4. Resurssitehokas Eurooppa
5. Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka
6. Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma
7. Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi

Euroopan kasvumahdollisuuksien avaamiseksi Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti on keskeisessä asemassa. Muun muassa palvelujen, tieto- ja viestintätekniikan tuotteiden ja palvelujen, julkisten hankintojen sekä energian osalta löytyy paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia aitojen yhtenäismarkkinoiden luomiseksi ja Euroopan kilpailukyvyn kohentamiseksi.

Yleisesti ottaen Euroopan unionin jäsenmaat eivät ole riittävän kilpailukykyisiä, ja kehityksen suunta on usein taantuva. Jäsenmaiden pienipiirteisesen pelin tilalle tarvitaan rohkeita reformeja.



Ralf Grahn

J.K. Euroblogien joukossa Financial Timesin Brussels blog on ohittamaton euroalueen kriisinhallinnan avaajana ja laajemmin EU:n elinkeinoelämää koskevien aiheiden käsittelijänä.

Euroopan digitaalistrategian tulostaulu 2011

Runsas vuosi sitten, 19. toukokuuta 2010, Euroopan komissio julkaisi Eurooppa 2020 (EU2020) -kasvustrategian ensimmäisen lippulaivahankkeen: Euroopan digitaalistrategian (Digital Agenda for Europe).

Linkitän kuitenkin korjattuun versioon, joka korvasi alkuperäisen. Tässä suomeksi:

Komission tiedonanto: Euroopan digitaalistrategia; Bryssel 26.8.2010 KOM(2010) 245 lopullinen/2


Tulostaulu 2011 lyhyesti

Vuotta myöhemmin komissio selvitti sekä omien toimiensa että jäsenmaiden edistymistä osaamisyhteiskunnan kehittämiseksi.

Tämä ja keskeiset havainnot kerrottiin 22 EU-kielellä julkaistussa tiedotteessa; suomeksi:

Digitaalistrategia: Tulostaulu kertoo edistymisestä (31.5.2011 IP/11/663)

Laaja-alaisen digitaalistrategian tavoitteet ja tulokset lyhyesti:

EU sitoutui digitaalistrategiassa 101 yksittäiseen toimeen, joista 23 kuuluu jäsenvaltioiden ja 78 komission vastuulle (jälkimmäisiin sisältyy muun muassa 31 säädösehdotusta). Näillä toimilla edistetään digitaaliteknologioiden käyttöä ja niihin tehtäviä investointeja. Euroopan digitaalistrategian toimista yksitoista on saatettu päätökseen, kuusi vuodeksi 2010 kaavailtua toimea on viivästynyt ja loput etenevät pitkälti suunnitelmien mukaan.

Tiedote tarjoaa tiiviin tilannekatsauksen kehittämishankkeesta, joka on tärkeä eurooppalaisten elintasolle ja elämänlaadulle.


Täydentävää tietoa

Samaan aikaan komissio julkaisi täydentävän muistion (vain englanniksi):

Digital Agenda: building a flourishing digital economy - Scoreboard outlines progress so far; 31.5.2011 MEMO/11/361




Ralf Grahn


J.K. Euroopan tieto- ja viestintätekniikka-alan (TVT) etujärjestö on DigitalEurope, jonka puheenjohtajana toimii suomalainen Erkki Ormala (Nokia).

EU kohti digitaalistrategiaa: neuvosto 2009

Kirjoituksesta Digital Agenda for Europe roundup löytyvät linkit blogimerkintöihini Euroopan digitaalistrategian taustasta.

Joukossa oli myös juttu A Green Knowledge Society (Digital Agenda) joka mainitsee tärkeimmät palikat.

Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuutta ajatellen Ruotsin hallitus tilasi raportin, joka myötävaikutti i2010-strategiaa seuranneen digitaalistrategian muotoutumiseen:

A Green Knowledge Society – An ICT policy agenda to 2015 for Europe's future knowledge society (syyskuu 2009; 63 sivua)

Vihreää osaamisyhteiskuntaa hahmottava selvitys on mielestäni edelleen lukemisen ja pohtimisen arvoinen.


Yleispäätelmät

Neuvoston kokous Rutosin puheenjohtajuuskauden loppupäivinä oli tärkeä virallinen virstanpylväs matkalla kohti uutta tietoyhteiskuntastrategiaa. Suomea edustivat liikenneministeri Anu Vehviläinen ja viestintäministeri Suvi Lindén:

Neuvoston 2987. istunto Liikenne, televiestintä ja energia; Bryssel, 17.–18. joulukuuta 2009 (neuvoston asiakirja 17456/09)

Televiestintä-otsikon alta löydämme kohdan 'i2010:n jälkeinen strategia – Neuvoston päätelmät' sivulta 21:

Neuvosto kävi periaatekeskustelun i20106strategian tulevaisuudesta valmistellakseen komissiolle annettavia ohjeita uuden digitaaliohjelman laatimiseksi.

Ministerit toivat erityisesti esiin näkemyksiään i2010:n jälkeisen strategian painopisteistä, joilla pyritään varmistamaan kasvu, työpaikkojen luominen ja kestävä EU, sekä keinoista saada kansalaiset osallistumaan aktiivisemmin päätöksentekoon internetin ja muiden yhteiskunnallisten viestintävälineiden kautta. Komission on tarkoitus esittää tämä uusi ohjelma vuoden 2010 kevään aikana, ja asiaa on tarkoitus käsitellä Espanjan puheenjohtajuuskaudella.

Neuvosto antoi päätelmät, joissa luetellaan asioita, jotka olisi otettava huomioon Euroopan uudessa digitaaliohjelmassa (17107/09).

Päätelmissä korostetaan muun muassa, että:

on tärkeää tukea internetin avointa, hajautettua ja dynaamista luonnetta, mikä edistää sen laajentumista,

on tärkeää kehittää sähköiseen tunnistamiseen järjestelyjä, joilla taataan tietosuoja ja kansalaisten yksityisyyden suoja,

kaikkien esteetön pääsy internetiin on osallistavan ja mahdollisuuksia luovan tietoyhteiskunnan keskeinen edellytys.

Yksityiskohtaiset päätelmät

Kuten näimme, liikenne-, televiestintä- ja energianeuvoston yleispäätelmät olivat varsin ylimalkaiset.

Tarkemman kuvan saamme asiakirjasta 17107/09, johon yleispäätelmät avuliaasti linkittivät.

Neuvoston hakutoiminnon kautta voimme löytää yksityiskohtaiset päätelmät eri EU-kielillä. Näyttää siltä että kieliasua ei ole muutettu kokouksen käsittelyn perusteella, vaan ennakkoon työstetyt muotoilut on hyväksytty sellaisinaan:

i2010:n jälkeinen strategia – kohti avointa, vihreää ja kilpailukykyistä tietoyhteiskuntaa – Neuvoston päätelmien antaminen; Bryssel, 7. joulukuuta 2009 (14.12) (17107/09; 16 sivua)

Saatekirje selostaa asiayhteyden ja tarjoaa viitteitä kiinnostuneille (sivut 1-2).

Varsinaiset päätelmät alkavat sivulta 3 (liite), nekin viitetietoja luetteloimalla. Jaloja pyrkimyksiä oli moneen suuntaan – pk-yrityksiä unohtamatta – mutta poimin tähän kolme.

Olennaista, joskaan ei yllätyksellistä oli neuvoston tuki tieto- ja viestintätekniikkaa (TVT) koskevalle strategialle osana uutta kasvustrategiaa Lissabonin vuosikymmenen jälkeen.

Kattava ja vaativa oli vaatimus saada aikaan kilpailukykyiset (eurooppalaiset) markkinat TVT-verkoille, -tuotteille ja palveluille sekä tehokkaat tietoyhteiskuntapalvelujen sisämarkkinat sekä kuluttajille että yrityksille.

Merkittävä oli myös tavoite että kaikille on saatava nopeat, suurikapasiteettisesti toimivat ja vakaasti toimivat ja kaikkien käytössä olevat avoimeen internetiin yhdistetyt digitaaliset viestintäverkot.

Neuvoston kannanotto näytti komissiolle vihreää valoa uuden digitaalistrategian valmistelun jatkamiseksi.



Ralf Grahn



J.K. Brittany Griffin Smith on kirjoittanut Citizen Media Law Project -blogiin paikallisen tutkivan kansalaisjournalismin tulevaisuudesta. Löytyykö yhtymäkohtia USA:n ja Euroopan välillä?