Laki palvelujen tarjoamisesta 1166/2009 on julkaistu, ja se tuli voimaan 28 päivänä joulukuuta 2009.
Laki perustuu hallituksen esitykseen 216/2009 vp (80 sivua).
Lailla toteutetaan Euroopan unionin palveludirektiivi 2006/123, joka on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, EUVL 27.12.2006 L 376/36:
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2006/123/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, palveluista sisämarkkinoilla
Näin palveluiden vapaa liikkuvuus Euroopan unionissa (Euroopan talousalueella) on edistynyt askeleen verran.
Englanninkielinen ja ruotsinkielinen blogini tarjoavat jonkin verran täydentävää tietoa, mm:
Grahnlaw (in English): EU Services Directive: Transposition (Sweden and Finland) (20. joulukuuta 2009)
EUdirektivet: Tjänstedirektivet i Sverige (20. joulukuuta 2009)
Ralf Grahn
J.K. Monikielinen Bloggingportal.eu kokoaa jo 497 euroblogin tuoreet kirjoitukset samaan osoitteeseen.
Myös suomalaiset EU-aiheiset blogit voivat lisätä näkyvyyttään liittymällä.
31. joulukuuta 2009
22. joulukuuta 2009
EU:n palveludirektiivi voimaan Suomessa
Tasavallan presidentin esittelyssä 22.12.2009 vahvistettiin mm. seuraava laki:
Ennen lain julkaisemista Finlex-tietokannassa, saatavana on Eduskunnan vastaus (Eduskunnan vastaus 213/2009 – HE 216/2009 vp).
Laki perustuu hallituksen esitykseen 216/2009 vp (80 sivua).
Lailla toteutetaan Euroopan unionin palveludirektiivi 2006/123, joka on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, EUVL 27.12.2006 L 376/36:
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2006/123/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, palveluista sisämarkkinoilla
Täydentävää tietoa mm:
Grahnlaw (in English): EU Services Directive: Transposition (Sweden and Finland) (20. joulukuuta 2009)
EUdirektivet: Tjänstedirektivet i Sverige (20. joulukuuta 2009)
Ralf Grahn
J.K. Monikielinen Bloggingportal.eu kokoaa jo 495 euroblogin tuoreet kirjoitukset samaan osoitteeseen.
Laki palvelujen tarjoamisesta, laki rajat ylittävästä kieltomenettelystä annetun lain 1 pykälän muuttamisesta ja laki Kuluttajavirastosta annetun lain 1 pykälän muuttamisesta (HE 216/2009 vp). Laki palvelujen tarjoamisesta edistää palvelujen tarjoamisen vapautta. Laki koskee sekä sellaisia palveluntarjoajia, jotka sijoittautuvat Suomeen että sellaisia palveluntarjoajia, joilla on asuin- tai kotipaikka toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa ja jotka sijoittautumatta Suomeen tarjoavat täällä tilapäisesti palveluja. Kuluttajien oikeuksien vahvistamiseksi ja palvelujen laadun parantamiseksi lakiin otetaan säännökset, joiden mukaan palveluntarjoajien on pidettävä palvelujen vastaanottajien saatavilla määrätyt tiedot itsestään ja toiminnastaan. Laissa säädetään myös uusista hallinnollisista menettelyistä, jotka koskevat viranomaisten käsittelemiä lupa-asioita. Rajat ylittävästä kieltomenettelystä annettuun lakiin ja Kuluttajavirastosta annettuun lakiin lisätään viittaukset palveludirektiiviin. Lait tulevat voimaan 28.12.2009. (TEM vanhempi hallitussihteeri Tuomo Knuuti 010 60 63537)
Ennen lain julkaisemista Finlex-tietokannassa, saatavana on Eduskunnan vastaus (Eduskunnan vastaus 213/2009 – HE 216/2009 vp).
Laki perustuu hallituksen esitykseen 216/2009 vp (80 sivua).
Lailla toteutetaan Euroopan unionin palveludirektiivi 2006/123, joka on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, EUVL 27.12.2006 L 376/36:
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2006/123/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, palveluista sisämarkkinoilla
Täydentävää tietoa mm:
Grahnlaw (in English): EU Services Directive: Transposition (Sweden and Finland) (20. joulukuuta 2009)
EUdirektivet: Tjänstedirektivet i Sverige (20. joulukuuta 2009)
Ralf Grahn
J.K. Monikielinen Bloggingportal.eu kokoaa jo 495 euroblogin tuoreet kirjoitukset samaan osoitteeseen.
Tunnisteet:
Euroopan unioni,
eurooppaoikeus,
palveludirektiivi,
sisämarkkinat,
Suomi,
vapaa liikkuvuus
21. joulukuuta 2009
Euroblogit yhteiskunnan huipulta
Euroopan blogikartalla pohjoismaiset päättäjät ovat olleet edelläkävijöitä ja esimerkin antajia kollegoilleen.
Carl Bildt
Ei Helsingin vierailua ilman käyntiä Akateemisessa Kirjakaupassa, hehkutti Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt euroblogien aateliin kuuluvassa nettipäiväkirjassaan Alla Dessa Dagar: Besök på Akademen (20. joulukuuta 2009). Suomen historian ja politiikan tuntijana Bildt tarjosi lukuvinkkejä omille lukijoilleen.
Bildt on blogimaailman konkari. Ulkoministeriksi tultuaan hän on kirjoittanut pääosin ruotsiksi, ja Ruotsin kausi Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaana nosti EU:n ulkopolitiikan haasteet keskiöön yleisempien kansainvälisten aiheiden ohella. Ahkerasti matkustava ulkoministeri on tuottelias nettipäiväkirjan pitäjä: keskimäärin pari merkintää päivässä. Lukijoita riittää.
Alex Stubb
Myös Suomen ulkoministeri Alexander Stubb pitää yhteyttä kansalaisiin suomenkielisen bloginsa välityksellä, normaaliaikoina lähes päivittäin. Lukijoiden kommentit tarjoavat suoraa (usein myönteistä) palautetta ministerille.
David Miliband
Ulkoministerisarjan kolmas on Britannian David Miliband, joka viime aikoina on päivittänyt blogiaan varsin ahkerasti. Tosin blogi on suoraan ulkoministeriön eli FCO:n (Foreign and Commonwealth Office) ylläpitämä ja sävykin virallisempi kuin Bildtin ja Stubbin.
Cecilia Malmström
Puheenjohtajamaana Ruotsi tiedotti runsaammin, monipuolisemmin ja vuorovaikutteisemmin kuin yksikään EU:n jäsenmaa tähän mennessä. Osana tätä Eurooppaministeri Cecilia Malmström piti englanniksi nettipäiväkirjaa EU Minister’s Blog, jossa hän kommentoi tapahtumia. Jäähyväiskirjoituksensa Malmström julkaisi eilen, mutta häntä odottavat uudet tehtävät EU:n komission jäsenenä. Toivottavasti hän ryhtyy pitämään nettipäiväkirjaa EU:n sisäasioista vastaavana komissaarina.
Margot Wallström
Komissiossa viestinnästä vastaava varapuheenjohtaja Margot Wallström ehti jo luoda perinteitä blogillaan. Hän sai myös muutaman muun komission jäsenen ryhtymään blogin pitäjäksi.
Komissaarikausiensa päätteeksi Wallström kirjoitti mielenkiintoisen muistelon omista kokemuksistaan blogin pitäjänä ja katsauksen euroblogien maailmaan merkinnässään Blogging (15. joulukuuta 2009), ennen jäähyväiskirjoitusta Goodbye (16. joulukuuta 2009).
Bloggingportal.eu
Monet Wallströmin mainitsemat kansalaisyhteiskunnan euroblogit ja muut Eurooppa-aiheiset nettipäiväkirjat löytyvät yhdestä osoitteesta. Monikielinen Bloggingportal.eu haravoi jo 495 EU-aiheisen blogin kirjoitukset. Silti on luultavaa että Suomessa ja muissa jäsenmaissa on Eurooppaa käsitteleviä blogeja, jotka eivät vielä ole löytäneet tietään Bloggingportal.eu:hun.
Ralf Grahn
Carl Bildt
Ei Helsingin vierailua ilman käyntiä Akateemisessa Kirjakaupassa, hehkutti Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt euroblogien aateliin kuuluvassa nettipäiväkirjassaan Alla Dessa Dagar: Besök på Akademen (20. joulukuuta 2009). Suomen historian ja politiikan tuntijana Bildt tarjosi lukuvinkkejä omille lukijoilleen.
Bildt on blogimaailman konkari. Ulkoministeriksi tultuaan hän on kirjoittanut pääosin ruotsiksi, ja Ruotsin kausi Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaana nosti EU:n ulkopolitiikan haasteet keskiöön yleisempien kansainvälisten aiheiden ohella. Ahkerasti matkustava ulkoministeri on tuottelias nettipäiväkirjan pitäjä: keskimäärin pari merkintää päivässä. Lukijoita riittää.
Alex Stubb
Myös Suomen ulkoministeri Alexander Stubb pitää yhteyttä kansalaisiin suomenkielisen bloginsa välityksellä, normaaliaikoina lähes päivittäin. Lukijoiden kommentit tarjoavat suoraa (usein myönteistä) palautetta ministerille.
David Miliband
Ulkoministerisarjan kolmas on Britannian David Miliband, joka viime aikoina on päivittänyt blogiaan varsin ahkerasti. Tosin blogi on suoraan ulkoministeriön eli FCO:n (Foreign and Commonwealth Office) ylläpitämä ja sävykin virallisempi kuin Bildtin ja Stubbin.
Cecilia Malmström
Puheenjohtajamaana Ruotsi tiedotti runsaammin, monipuolisemmin ja vuorovaikutteisemmin kuin yksikään EU:n jäsenmaa tähän mennessä. Osana tätä Eurooppaministeri Cecilia Malmström piti englanniksi nettipäiväkirjaa EU Minister’s Blog, jossa hän kommentoi tapahtumia. Jäähyväiskirjoituksensa Malmström julkaisi eilen, mutta häntä odottavat uudet tehtävät EU:n komission jäsenenä. Toivottavasti hän ryhtyy pitämään nettipäiväkirjaa EU:n sisäasioista vastaavana komissaarina.
Margot Wallström
Komissiossa viestinnästä vastaava varapuheenjohtaja Margot Wallström ehti jo luoda perinteitä blogillaan. Hän sai myös muutaman muun komission jäsenen ryhtymään blogin pitäjäksi.
Komissaarikausiensa päätteeksi Wallström kirjoitti mielenkiintoisen muistelon omista kokemuksistaan blogin pitäjänä ja katsauksen euroblogien maailmaan merkinnässään Blogging (15. joulukuuta 2009), ennen jäähyväiskirjoitusta Goodbye (16. joulukuuta 2009).
Bloggingportal.eu
Monet Wallströmin mainitsemat kansalaisyhteiskunnan euroblogit ja muut Eurooppa-aiheiset nettipäiväkirjat löytyvät yhdestä osoitteesta. Monikielinen Bloggingportal.eu haravoi jo 495 EU-aiheisen blogin kirjoitukset. Silti on luultavaa että Suomessa ja muissa jäsenmaissa on Eurooppaa käsitteleviä blogeja, jotka eivät vielä ole löytäneet tietään Bloggingportal.eu:hun.
Ralf Grahn
Tunnisteet:
blogit,
Britannia,
euroblogit,
Euroopan unioni,
kansalaisyhteiskunta,
Pohjoismaat,
Ruotsi,
Suomi,
viestintä
18. marraskuuta 2009
1400 blogikirjoitusta Euroopan unionista
Englanninkielinen blogini Grahnlaw sisältää jo yli 1400 kirjoitusta EU-politiikan ja eurooppaoikeuden alalta. Joulukuun alussa voimaan tuleva Lissabonin sopimus on pitkään ollut keskeisellä sijalla. Tällä hetkellä uudet huippuvirat ja siirtyminen uuteen sopimukseen ovat ajankohtaisia.
Blogia voi kuvata Euroopan unionia koskevaksi virtuaalikirjastoksi, sillä uusimpien kirjoitusten ohella lukijat käyvät päivittäin sadoilla eri sivulla hakemassa tietoa ja näkemyksiä.
Kävijöitä on EU:n toimielimistä, jäsenvaltioiden hallinnoista, opetuksen ja tutkimuksen piiristä, tiedotusvälineistä ja järjestöistä. Myös kiinnostuneet EU-kansalaiset muodostavat tärkeän lukijaryhmän. Pääosa lukijoista tulee Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta.
Olen iloinen siitä, että Grahnlaw (in English) kuuluu alansa johtaviin blogeihin maailmassa.
Ralf Grahn
J.K. Monikielinen Bloggingportal.eu kokoaa nyt jo 481 euroblogia. Lue ja keskustele yhteisestä tulevaisuudestamme.
Blogia voi kuvata Euroopan unionia koskevaksi virtuaalikirjastoksi, sillä uusimpien kirjoitusten ohella lukijat käyvät päivittäin sadoilla eri sivulla hakemassa tietoa ja näkemyksiä.
Kävijöitä on EU:n toimielimistä, jäsenvaltioiden hallinnoista, opetuksen ja tutkimuksen piiristä, tiedotusvälineistä ja järjestöistä. Myös kiinnostuneet EU-kansalaiset muodostavat tärkeän lukijaryhmän. Pääosa lukijoista tulee Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta.
Olen iloinen siitä, että Grahnlaw (in English) kuuluu alansa johtaviin blogeihin maailmassa.
Ralf Grahn
J.K. Monikielinen Bloggingportal.eu kokoaa nyt jo 481 euroblogia. Lue ja keskustele yhteisestä tulevaisuudestamme.
Tunnisteet:
Bloggingportal.eu,
blogi,
Euroopan unioni,
eurooppaoikeus,
Lissabonin sopimus,
politiikka
2. huhtikuuta 2009
Bloggingportal.eu kokoaa euroblogit
Eurovaalit lähestyvät ja kampanjat käynnistyvät. Seuraa euroblogeja. Lisää omasi tai kerro sopivasta Eurooppaa ja Euroopan unionia koskevasta blogista portaalin toimittajille.
Blogini Grahnlaw julkaisi tänään muutaman huomion monikielisestä Bloggingportal.eu:sta:
Euroblogging: Expanding Bloggingportal.eu
Two months have gone since I wrote about the launch of the Euroblog aggregator Bloggingportal.eu.
During this time, checking Bloggingportal.eu has become a daily habit for me, a handy way to scan about a hundred daily posts and to read the ones I find interesting (and have time for). I can also check the preferences highlighted by the editors.
I now have the latest post headlines appearing visibly on my own blog.
In two months the multilingual Bloggingportal.eu has expanded by almost 19 per cent, by 53 blogs (from 281 to 334).
Act now!
There is still room for expansion, I think. Bloggers can submit their own blog on European affairs or they can suggest a suitable blog for inclusion. Please, do.
***
The initiators and editors of Bloggingportal.eu are doing a great job in creating the European public space.
Ralf Grahn
Blogini Grahnlaw julkaisi tänään muutaman huomion monikielisestä Bloggingportal.eu:sta:
Euroblogging: Expanding Bloggingportal.eu
Two months have gone since I wrote about the launch of the Euroblog aggregator Bloggingportal.eu.
During this time, checking Bloggingportal.eu has become a daily habit for me, a handy way to scan about a hundred daily posts and to read the ones I find interesting (and have time for). I can also check the preferences highlighted by the editors.
I now have the latest post headlines appearing visibly on my own blog.
In two months the multilingual Bloggingportal.eu has expanded by almost 19 per cent, by 53 blogs (from 281 to 334).
Act now!
There is still room for expansion, I think. Bloggers can submit their own blog on European affairs or they can suggest a suitable blog for inclusion. Please, do.
***
The initiators and editors of Bloggingportal.eu are doing a great job in creating the European public space.
Ralf Grahn
Tunnisteet:
Bloggingportal.eu,
blogit,
Euroopan unioni,
Eurovaalit,
Grahnlaw,
politiikka
19. helmikuuta 2009
EU: Esikaupalliset hankinnat
Euroopan yhteisön (Euroopan unionin) hankintadirektiivien tarkoituksena on avata julkiset hankinnat aidolle kilpailulle sisämarkkinoilla.
Hankintasopimukset olisi siksi tehtävä puolueettomin perustein, joilla varmistetaan avoimuuden, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden noudattaminen ja joilla taataan, että tarjous arvioidaan todellisen kilpailun olosuhteissa.
Tämän vuoksi on vain kaksi perustetta hankintasopimuksen tekemiselle: alhaisin hinta tai kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous.
Mielenkiintoiseksi asia muuttuu kun yhtälöön lisätään muita kannatettavia tarkoitusperiä, kuten innovaatioiden edistäminen.
***
Hankintadirektiivi
Euroopan yhteisön (Euroopan unionin) hankintadirektiivi 2004/18/EY sulkee monet tutkimuspalveluja koskevat julkiset hankintasopimukset soveltamisalan ulkopuolelle:
16 artikla
Erityiset poikkeukset
Tätä direktiiviä ei sovelleta julkisia palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin, jotka koskevat:
-----
f) muita tutkimus- ja kehittämispalveluja koskevia sopimuksia kuin niitä, joista saatava hyöty koituu yksinomaan hankintaviranomaiselle käytettäväksi tämän omassa toiminnassa, jos hankintaviranomainen korvaa suoritetun palvelun kokonaan.
***
Erityisalojen hankintadirektiivi
Hankintadirektiivin 16 artiklan f kohtaa lähes sanantarkasti vastaava säännös on erityisalojen hankintadirektiivin 2004/17/EY 24 artiklan e kohta:
24 artikla
Tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jääviä tiettyjä palveluja koskevat hankintasopimukset
Tätä direktiiviä ei sovelleta palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin,
jotka ovat:
-----
e) muita tutkimus- ja kehittämispalveluja koskevia sopimuksia kuin niitä, joista saatava hyöty koituu yksinomaan hankintayksikölle käytettäväksi tämän toiminnassa ja edellyttäen, että hankintayksikkö korvaa suoritetun palvelun kokonaan.
***
Esikaupalliset hankinnat
Komissio
Euroopan kohtalonkysymykseksi talouskilpailussa on perustellusti asetettu innovaatioiden aikaansaaminen ja kaupallistaminen, josta Esko Ahon johtama työryhmä laati raportin EU:lle. Työryhmän ehdotuksiin kuului julkisten hankintojen käyttäminen kehityksen moottorina.
Komissio on julkaissut tiedonannon Esikaupalliset hankinnat: innovoinnin edistäminen kestävien ja korkealaatuisten julkisten palvelujen varmistamiseksi Euroopassa (Bryssel 14.12.2007 KOM(2007) 799 lopullinen). Tiedonannossa komissio tarkasteli tarvetta lisätä innovointia julkisella sektorilla ja esitteli lähestymistavan tutkimus- ja kehityspalvelujen hankkimiseen (esikaupalliset hankinnat). Tiedonanto hahmotteli sitä, millä aloilla tätä lähestymistapaa voitaisiin soveltaa esikaupallisiin hankintoihin.
Toinen aiheen kannalta tärkeä komission tiedonanto oli Aloite edelläkävijämarkkinoiden luomiseksi Eurooppaan (Bryssel 21.12.2007 KOM(2007) 860 lopullinen). Tiedonanto (Lead Market Initiative) kartoitti potentiaaliset markkinat, joilla on mahdollisuuksia tulla edelläkävijämarkkinoiksi, ja rohkaisi kiireellisiin toimiin kunnianhimoisten toimintasuunnitelmien luomiseksi.
Erityisesti julkisten hankintojen kannalta voidaan mainita komission opas Guide on dealing with innovative solutions in public procurement ─ 10 elements of good practice (Brussels, 23.2.2007
SEC(2007) 280), jonka tarkoituksia selvitetään seuraavassa kappaleessa:
This guide focuses on public procurement as part of a broader innovation strategy and explains how public procurement can motivate innovation. It complements previous and ongoing efforts to promote environmental technologies through public procurement procedures. Further actions will follow in order to address the still unexploited opportunities in Europe for procurement of R&D services, where benefits and costs are shared between the public authorities and the suppliers (i.e. pre-commercial procurement). In this context, it is important to note that procurement policy alone is not sufficient to encourage a wider uptake of innovation. Other framework conditions need to be in place. To have the greatest impact, then, public procurement for innovation needs to be part of a general innovation policy. What is needed is a system providing for education, for research, for finance, for knowledge transfer and support for small business, for intellectual property management and for a high quality regulatory environment.
***
Euroopan parlamentti
Euroopan parlamentti hyväksyi 3. helmikuuta 2009 päätöslauselman esikaupallisista hankinnoista (P6_TA(2009)0037), jossa EP pyyttä komissiota yhdistämään eri strategiat yhdeksi julkisia hankintoja koskevaksi politiikaksi, jonka tarkoituksena on innovaatioiden kannustaminen julkisten hankintojen, esikaupallisten hankintojen, johtavien markkinoiden ja pk-yritysten julkisiin hankintoihin perustuvan kasvun avulla.
Euroopan parlamentti toteaa että käytännön toimet ovat jäsenmaiden hallitusten vastuulla. Päätöslauselmassa viitataan hankintadirektiivien tutkimussopimuksia koskeviin poikkeuksiin, jotka esiteltiin yllä.
Ralf Grahn
Hankintasopimukset olisi siksi tehtävä puolueettomin perustein, joilla varmistetaan avoimuuden, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden noudattaminen ja joilla taataan, että tarjous arvioidaan todellisen kilpailun olosuhteissa.
Tämän vuoksi on vain kaksi perustetta hankintasopimuksen tekemiselle: alhaisin hinta tai kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous.
Mielenkiintoiseksi asia muuttuu kun yhtälöön lisätään muita kannatettavia tarkoitusperiä, kuten innovaatioiden edistäminen.
***
Hankintadirektiivi
Euroopan yhteisön (Euroopan unionin) hankintadirektiivi 2004/18/EY sulkee monet tutkimuspalveluja koskevat julkiset hankintasopimukset soveltamisalan ulkopuolelle:
16 artikla
Erityiset poikkeukset
Tätä direktiiviä ei sovelleta julkisia palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin, jotka koskevat:
-----
f) muita tutkimus- ja kehittämispalveluja koskevia sopimuksia kuin niitä, joista saatava hyöty koituu yksinomaan hankintaviranomaiselle käytettäväksi tämän omassa toiminnassa, jos hankintaviranomainen korvaa suoritetun palvelun kokonaan.
***
Erityisalojen hankintadirektiivi
Hankintadirektiivin 16 artiklan f kohtaa lähes sanantarkasti vastaava säännös on erityisalojen hankintadirektiivin 2004/17/EY 24 artiklan e kohta:
24 artikla
Tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jääviä tiettyjä palveluja koskevat hankintasopimukset
Tätä direktiiviä ei sovelleta palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin,
jotka ovat:
-----
e) muita tutkimus- ja kehittämispalveluja koskevia sopimuksia kuin niitä, joista saatava hyöty koituu yksinomaan hankintayksikölle käytettäväksi tämän toiminnassa ja edellyttäen, että hankintayksikkö korvaa suoritetun palvelun kokonaan.
***
Esikaupalliset hankinnat
Komissio
Euroopan kohtalonkysymykseksi talouskilpailussa on perustellusti asetettu innovaatioiden aikaansaaminen ja kaupallistaminen, josta Esko Ahon johtama työryhmä laati raportin EU:lle. Työryhmän ehdotuksiin kuului julkisten hankintojen käyttäminen kehityksen moottorina.
Komissio on julkaissut tiedonannon Esikaupalliset hankinnat: innovoinnin edistäminen kestävien ja korkealaatuisten julkisten palvelujen varmistamiseksi Euroopassa (Bryssel 14.12.2007 KOM(2007) 799 lopullinen). Tiedonannossa komissio tarkasteli tarvetta lisätä innovointia julkisella sektorilla ja esitteli lähestymistavan tutkimus- ja kehityspalvelujen hankkimiseen (esikaupalliset hankinnat). Tiedonanto hahmotteli sitä, millä aloilla tätä lähestymistapaa voitaisiin soveltaa esikaupallisiin hankintoihin.
Toinen aiheen kannalta tärkeä komission tiedonanto oli Aloite edelläkävijämarkkinoiden luomiseksi Eurooppaan (Bryssel 21.12.2007 KOM(2007) 860 lopullinen). Tiedonanto (Lead Market Initiative) kartoitti potentiaaliset markkinat, joilla on mahdollisuuksia tulla edelläkävijämarkkinoiksi, ja rohkaisi kiireellisiin toimiin kunnianhimoisten toimintasuunnitelmien luomiseksi.
Erityisesti julkisten hankintojen kannalta voidaan mainita komission opas Guide on dealing with innovative solutions in public procurement ─ 10 elements of good practice (Brussels, 23.2.2007
SEC(2007) 280), jonka tarkoituksia selvitetään seuraavassa kappaleessa:
This guide focuses on public procurement as part of a broader innovation strategy and explains how public procurement can motivate innovation. It complements previous and ongoing efforts to promote environmental technologies through public procurement procedures. Further actions will follow in order to address the still unexploited opportunities in Europe for procurement of R&D services, where benefits and costs are shared between the public authorities and the suppliers (i.e. pre-commercial procurement). In this context, it is important to note that procurement policy alone is not sufficient to encourage a wider uptake of innovation. Other framework conditions need to be in place. To have the greatest impact, then, public procurement for innovation needs to be part of a general innovation policy. What is needed is a system providing for education, for research, for finance, for knowledge transfer and support for small business, for intellectual property management and for a high quality regulatory environment.
***
Euroopan parlamentti
Euroopan parlamentti hyväksyi 3. helmikuuta 2009 päätöslauselman esikaupallisista hankinnoista (P6_TA(2009)0037), jossa EP pyyttä komissiota yhdistämään eri strategiat yhdeksi julkisia hankintoja koskevaksi politiikaksi, jonka tarkoituksena on innovaatioiden kannustaminen julkisten hankintojen, esikaupallisten hankintojen, johtavien markkinoiden ja pk-yritysten julkisiin hankintoihin perustuvan kasvun avulla.
Euroopan parlamentti toteaa että käytännön toimet ovat jäsenmaiden hallitusten vastuulla. Päätöslauselmassa viitataan hankintadirektiivien tutkimussopimuksia koskeviin poikkeuksiin, jotka esiteltiin yllä.
Ralf Grahn
5. helmikuuta 2009
Julkiset hankinnat puntarissa
Hankintalainsäädännön uudistamisen yhteydessä eduskunta edellytti hallitukselta selontekoa uuden lainsäädännön vaikutuksista ja mahdollisista muutostarpeista. Erityismaininnan saivat kuntien yhteistoiminta sekä kansalaisjärjestöjen (kolmannen sektorin) asema sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajina.
Hankintalain (348/2007) ja erityisalojen hankintalain (349/2007) sekä hankinta-asetuksen (614/2007) oltua voimassa vuoden (kesäkuun alusta 2007) hallitus selvitti sekä hankintaviranomaisten että yrittäjien kokemuksia varsin monipuolisesti:
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/?${APPL}=akirjat&${BASE}=akirjat&${THWIDS}=0.23/1233808343_179146&${TRIPPIFE}=PDF.pdf
Vaikka vuoden tarkastelujakso on lyhyt Valioneuvoston selonteko hankintalakiuudistuksesta (VNS 7/2008 vp; 61 sivua) antaa järjestelmällisen yleiskuvan lainsäädännön toimivuudesta. Menettelyt ovat täsmentyneet ja viranomaisten osaaminen on kehittynyt. Toisaalta sekä hankintatoimi että yritykset – erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset – kokevat menettelyt raskaiksi.
Selonteossa tarkastellaan erikseen sosiaali- ja terveyspalvelujen hankintoja, joissa laatu ja inhimilliset tekijät ovat tärkeitä. Hallitus esittää esimerkkejä lainsäädännön tarjoamista mahdollisuuksista laatutekijöiden käyttämiseen ja viittaa käynnissä oleviin kansallisiin ja Euroopan unionin kehittämisselvityksiin.
Hallituksen selonteko hankintalakiuudistuksesta on hyödyllinen yleisesitys sekä viranomaisille että yrityksille.
Ralf Grahn
J.K. Euroopan yhteisön (Euroopan unionin) hankintadirektiiviä 2004/18/EY ja muita julkisia hankintoja koskevia kysymyksiä käsittelen englanniksi yksityiskohtaisesti osoitteessa
http://grahnlaw.blogspot.com
Kansallisen tason kysymykset painottuvat hieman enemmän tässä blogissa ja ruotsiksi osoitteessa
http://eudirektivet.egetforum.se/blog
Hankintalain (348/2007) ja erityisalojen hankintalain (349/2007) sekä hankinta-asetuksen (614/2007) oltua voimassa vuoden (kesäkuun alusta 2007) hallitus selvitti sekä hankintaviranomaisten että yrittäjien kokemuksia varsin monipuolisesti:
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/?${APPL}=akirjat&${BASE}=akirjat&${THWIDS}=0.23/1233808343_179146&${TRIPPIFE}=PDF.pdf
Vaikka vuoden tarkastelujakso on lyhyt Valioneuvoston selonteko hankintalakiuudistuksesta (VNS 7/2008 vp; 61 sivua) antaa järjestelmällisen yleiskuvan lainsäädännön toimivuudesta. Menettelyt ovat täsmentyneet ja viranomaisten osaaminen on kehittynyt. Toisaalta sekä hankintatoimi että yritykset – erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset – kokevat menettelyt raskaiksi.
Selonteossa tarkastellaan erikseen sosiaali- ja terveyspalvelujen hankintoja, joissa laatu ja inhimilliset tekijät ovat tärkeitä. Hallitus esittää esimerkkejä lainsäädännön tarjoamista mahdollisuuksista laatutekijöiden käyttämiseen ja viittaa käynnissä oleviin kansallisiin ja Euroopan unionin kehittämisselvityksiin.
Hallituksen selonteko hankintalakiuudistuksesta on hyödyllinen yleisesitys sekä viranomaisille että yrityksille.
Ralf Grahn
J.K. Euroopan yhteisön (Euroopan unionin) hankintadirektiiviä 2004/18/EY ja muita julkisia hankintoja koskevia kysymyksiä käsittelen englanniksi yksityiskohtaisesti osoitteessa
http://grahnlaw.blogspot.com
Kansallisen tason kysymykset painottuvat hieman enemmän tässä blogissa ja ruotsiksi osoitteessa
http://eudirektivet.egetforum.se/blog
Tunnisteet:
EU,
Euroopan unioni,
eurooppaoikeus,
hallitus,
hankintadirektiivi,
hankintalaki,
hankintatoimi,
julkiset hankinnat,
selonteko,
Suomi,
valtioneuvosto
1. helmikuuta 2009
Julkiset hankinnat Euroopan unionissa ja Suomessa
Euroopan unionin (alun perin Euroopan talousyhteisön) tavoitteena on 50 vuoden ajan ollut turvata jäsenmaiden taloudellinen ja sosiaalinen edistys poistamalla Eurooppaa jakavat raja-aidat.
Keskeisessä roolissa on yhteismarkkinoiden, myöhemmin sisämarkkinoiden luominen, joilla tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien liikkuminen on vapaata.
Julkisten hankintojen avaaminen kilpailulle on tärkeä osa sisämarkkinoiden kehittämistä, sillä niiden osuus bruttokansantuotteesta on merkittävä, noin 16 prosenttia.
Tähän mennessä on säädetty kaksi uudistettua direktiiviä, joista toinen on yleinen ns. hankintadirektiivi 2004/18/EY. Toiseen direktiiviin 2004/17/EY väljemmin menettelyin koottiin ns. erityisalojen hankinnat vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen aloilla, joilla monopolit hallitsivat ja osittain vielä hallitsevat markkinoita.
Suomessa on uusien hankintadirektiivien perusteella säädetty laki julkisista hankinnoista (348/2007), ns. hankintalaki, ja laki vesi-, ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista (349/2007), ns. erityisalojen hankintalaki, jotka tulivat voimaan 1.6.2007.
Samaan aikaan tuli voimaan valtioneuvoston asetus julkisista hankinnoista (614/2007).
***
EU-peräinen lainsäädäntö
Hankintalainsäädäntö kuten muutkin Euroopan yhteisön direktiivejä (puitelakeja) toteuttavat lait ovat kansallista oikeutta.
Jäsenmailla on velvollisuus saattaa voimaan tarpeelliset kansalliset määräykset, vieläpä ajoissa ja oikein. Joskus tässä esiintyy puutteita, jotka voivat haitata yritysten tai yksityisten oikeuksien toteutumista. (Suomen uudistettu hankintalainsäädäntö tuli voimaan viisi kuukautta myöhässä.)
Oikean voimaansaattamisen ohella tärkeä on säännösten asiallinen soveltaminen.
Vaikka seikkaperäiset lainvalmisteluasiakirjat Suomessa ja Ruotsissa antavat usein vastauksia kysymyksiin, EY-peräistä lainsäädäntöä on tulkittava taustalla olevien yhteisösäännösten valossa ja ottaa huomioon EY-tuomioistuimen kehittyvä oikeuskäytäntö.
Näin ollen alkuperäisillä direktiiveillä on edelleen merkitystä, vaikka ne on istutettu kansallisiin lakeihin.
Ralf Grahn
Keskeisessä roolissa on yhteismarkkinoiden, myöhemmin sisämarkkinoiden luominen, joilla tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien liikkuminen on vapaata.
Julkisten hankintojen avaaminen kilpailulle on tärkeä osa sisämarkkinoiden kehittämistä, sillä niiden osuus bruttokansantuotteesta on merkittävä, noin 16 prosenttia.
Tähän mennessä on säädetty kaksi uudistettua direktiiviä, joista toinen on yleinen ns. hankintadirektiivi 2004/18/EY. Toiseen direktiiviin 2004/17/EY väljemmin menettelyin koottiin ns. erityisalojen hankinnat vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen aloilla, joilla monopolit hallitsivat ja osittain vielä hallitsevat markkinoita.
Suomessa on uusien hankintadirektiivien perusteella säädetty laki julkisista hankinnoista (348/2007), ns. hankintalaki, ja laki vesi-, ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista (349/2007), ns. erityisalojen hankintalaki, jotka tulivat voimaan 1.6.2007.
Samaan aikaan tuli voimaan valtioneuvoston asetus julkisista hankinnoista (614/2007).
***
EU-peräinen lainsäädäntö
Hankintalainsäädäntö kuten muutkin Euroopan yhteisön direktiivejä (puitelakeja) toteuttavat lait ovat kansallista oikeutta.
Jäsenmailla on velvollisuus saattaa voimaan tarpeelliset kansalliset määräykset, vieläpä ajoissa ja oikein. Joskus tässä esiintyy puutteita, jotka voivat haitata yritysten tai yksityisten oikeuksien toteutumista. (Suomen uudistettu hankintalainsäädäntö tuli voimaan viisi kuukautta myöhässä.)
Oikean voimaansaattamisen ohella tärkeä on säännösten asiallinen soveltaminen.
Vaikka seikkaperäiset lainvalmisteluasiakirjat Suomessa ja Ruotsissa antavat usein vastauksia kysymyksiin, EY-peräistä lainsäädäntöä on tulkittava taustalla olevien yhteisösäännösten valossa ja ottaa huomioon EY-tuomioistuimen kehittyvä oikeuskäytäntö.
Näin ollen alkuperäisillä direktiiveillä on edelleen merkitystä, vaikka ne on istutettu kansallisiin lakeihin.
Ralf Grahn
29. tammikuuta 2009
Julkiset hankinnat 2008
Viime vuosi oli hankintalain ensimmäinen kokonainen, sillä Euroopan yhteisön (Euroopan unionin) hankintadirektiivin 2004/18/EY toteuttamiseksi säädetty laki tuli voimaan 1. kesäkuuta 2007.
Vuonna 2008 julkaistiin Suomessa 19 713 hankintailmoitusta, joiden arvo oli yhteensä 14 miljardia euroa. Euroopan unionin kynnysarvon ylittävät suuret hankinnat ilmoitetaan unionin laajuisesti, mutta kansallisilla kynnysarvoilla on oma merkityksensä.
Tavaroiden, palveluiden, rakennusurakoiden ja muita hankintoja ilmoitettiin kansallisesti 13 988 kappaletta ja niiden yhteinen arvo oli 6 miljardia euroa. Toisin sanoen noin kaksi kolmasosaa hankintailmoituksista kohdistui EU:n kynnysarvojen alle jääviin julkisiin sopimuksiin.
Kunnat, kuntayhtymät ja muut aluetason viranomaiset tekivät eniten ilmoituksia, mutta arvoltaan eivät valtiovallan tai muiden hankintayksiköiden ilmoitukset jääneet kovinkaan paljon jälkeen.
Lähde: HILMA – Julkiset hankinnat: HILMAssa julkaistut hankintailmoitukset 1.1.2008 – 31.12.2008 (tilasto 12.1.2009)
www.hankintailmoitukset.fi
Ralf Grahn
Vuonna 2008 julkaistiin Suomessa 19 713 hankintailmoitusta, joiden arvo oli yhteensä 14 miljardia euroa. Euroopan unionin kynnysarvon ylittävät suuret hankinnat ilmoitetaan unionin laajuisesti, mutta kansallisilla kynnysarvoilla on oma merkityksensä.
Tavaroiden, palveluiden, rakennusurakoiden ja muita hankintoja ilmoitettiin kansallisesti 13 988 kappaletta ja niiden yhteinen arvo oli 6 miljardia euroa. Toisin sanoen noin kaksi kolmasosaa hankintailmoituksista kohdistui EU:n kynnysarvojen alle jääviin julkisiin sopimuksiin.
Kunnat, kuntayhtymät ja muut aluetason viranomaiset tekivät eniten ilmoituksia, mutta arvoltaan eivät valtiovallan tai muiden hankintayksiköiden ilmoitukset jääneet kovinkaan paljon jälkeen.
Lähde: HILMA – Julkiset hankinnat: HILMAssa julkaistut hankintailmoitukset 1.1.2008 – 31.12.2008 (tilasto 12.1.2009)
www.hankintailmoitukset.fi
Ralf Grahn
Tunnisteet:
hankintadirektiivi,
hankintailmoitus,
hankintalaki,
HILMA,
julkiset hankinnat,
kynnysarvo,
oikeus,
Suomi,
tilasto
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)