Ruotsi valikoivasti Euroopan unionissa

Tarkastelemme Ruotsin hallitusta, eduskuntaa, hallintoa ja avainkysymyksiä Euroopan unionissa sekä hieman myös politiikan kenttää.

Ruotsin näkökulmasta sivuamme lisäksi Ison-Britannian lähtöä EU:sta (Brexit).

Ruotsin hallitus

Naapurimaamme Ruotsi toteuttaa Tanskan tapaan verraten hyvin pohjoismaista avoimuutta myös Euroopan unionia koskevissa asioissa. Muutama esimerkki:

Ruotsin hallitus tiedottaa varsin aktiivisesti EU-asioista sekä julkaisee vuosittain EU-politiikkansa tärkeimmät ja muut prioriteetit. Ajankohtaisista tavoitteista hieman enemmän kirjoituksessa Sverige i EU 2017.

Ennen jokaista Euroopan unionin neuvoston kokousta hallitus antaa eduskunnan EU-lautakunnalle (EU-nämnden) kommentoidun esityslistan (kommenterad dagordning).

Vuosittain hallitus raportoi eduskunnalle toiminnastaan Euroopan unionin neuvostossa. Vaikka kertomuksen sivumäärä on puolittunut, se on komission esitteen suuntaan muuttunutta yleiskertomusta ja Eurooppa-neuvoston epäsäännölliseksi muuttunutta toimintakertomusta valaisevampi ja luettavampi johdatuksena tapahtumiin eri politiikka-aloilla. Tuorein kertomus on:

Regeringens skrivelse 2016/17:115 Verksamheten i Europeiska unionen under 2016  

Ruotsin eduskunta

Ruotsin eduskunta (Sveriges riksdag) seuraa, arvioi ja ohjaa hallituksen toimintaa, kuten näimme. Eduskunnan EU-lautakunta tiedottaa ahkerasti ja julkaisee myös keskustelupöytäkirjansa. Ennen Eurooppa-neuvoston kokousta pääministeri osallistuu lautakunnan avoimeen kuulemiseen.

Ruotsin hallinto

Keskus-, alue- ja paikallishallinnon osalta voi puhua samankaltaisesta avoimuuden ja tiedottamisen perinteestä. Mainitsen tässä kuitenkin vain yhden viranomaisen. Kommerskollegium toimii hallituksen ulkomaankaupan ja EU:n sisämarkkinoiden asiantuntijaviranomaisena, jonka julkaisut ovat lukemisen arvoisia.

Virallisena ajatuspajana Sieps - Svenska institutet för europapolitiska studier -  analysoi skeptisen viileästi Euroopan unionin kehittämisaihioita.

Ruotsi EU:n jäsenenä

Ruotsi esiintyy huippumaana monissa kansainvälisissä vertailuissa, koskivat ne tekniikan tasoa, taloudellista kilpailukykyä tai hyvinvointiyhteiskuntaa. Kansainvälisyyteen liittyy ehkä siksi tunne että maa on enemmän antava kuin saava osapuoli. Jos maa on pikemmin malli kuin oppilas, kansallisvaltio tuntuu helposti liittovaltiota houkuttelevammalta.

Euroalueen, siis EU:n ytimen ulkopuolella pysyttelevä Ruotsi suhtautuu lähes brittiläisen viileästi useimpiin Euroopan unionin demokraattista luonnetta ja tehostavaa toimivaltaa vahvistaviin ajatuksiin, mutta mölyämättä hallitustenvälisyydestä ja suvereniteetista monien saarivaltion lehtien ja poliitikkojen tapaan.

Joillakin aloilla virallinen Ruotsi ajaa kuitenkin tarmokkaasti ja asiantuntevasti EU:n toiminnan tehostamista. Vuoden 2017 prioriteetit ovat:

• Työpaikat ja osallistava kasvu
• Kunnianhimoisempi ilmasto-, energia- ja ympäristöpolitiikka
• Solidaarinen pakolais- ja maahanmuuttopolitiikka sekä turvallisempi kansainvälinen ympäristö

Työpaikkojen ja kasvun osalta Ruotsi ajaa voimakkaasti kilpailukyvyn kohentamista sekä siten EU:n ulkomaankaupan vapauttamista ja sisämarkkinoiden kehittämistä.

Kilpailukykyasioissa (kuten laajentumisessa, budjettikurissa ja toimivaltaviileydessä) Iso-Britannia on ollut tärkeä liittolainen, jonka lähtöä Ruotsi valittaa.

Kun britit kuitenkin päättivät lähteä, hallituksen prioriteeteissä (s. 1-2) kerrottu kanta on kuitenkin kirkas: EU:n ja Ruotsin etujen turvaaminen Britannian lähtöneuvotteluissa.  

Jos Brexit on Britannialle lähtö, Ruotsille se on - tavalliseen tapaan - huolellisen valmistelun paikka. Tähän mennessä on julkaistu kolmen viranomaisen raportit: Business Sweden, Sieps ja Kommerskollegium. Toukokuussa ilmestyy innovointi- ja tutkimuspolitiikkaa koskeva raportti (Vetenskapsrådet ja Vinnova) ja muidenkin alojen analyysejä on luvassa.  

Suorastaan aloitteellisesti Ruotsi haluaa kuitenkin yhdistää kilpailukyvyn terävöittämisen Euroopan unionin sosiaalisen pilarin rakentamiseen. Pääministeri Stefan Löfven ja komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker isännöivät yhdessä oikeudenmukaisten työpaikkojen ja kasvun huippukokousta Göteborgissa 17. marraskuuta 2017.

EU:n neuvoston kokoonpanojen mukaan ryhmitellyistä muista tärkeistä kysymyksistä poimin yhden (s. 2): unionin monivuotinen talousarviokehys 2020 jälkeen. Britannian lähdön synnyttämiä budjettiaukkoja Ruotsi ei halua paikata, vaan maan hallitus taistelee suppeiden menojen ja uudelleenpriorisoinnin puolesta:

En flerårig budgetram för perioden efter 2020

Kommissionen ska före utgången av 2017 presentera ett förslag till flerårig budgetram för perioden efter 2020 och sannolikt förslag till ändringar av det gällande systemet för hur de gemensamma utgifterna ska finansieras. Regeringen avser verka för en restriktiv total utgiftsnivå för nästa fleråriga budgetram i syfte att värna det offentligfinansiella utrymmet nationellt genom att hålla nere EU-avgiften. Utgifterna i den fleråriga budgetramen bör omprioriteras till förmån för åtgärder som har ett tydligt europeiskt mervärde, bl.a. åtgärder för att främja tillväxt och konkurrenskraft, insatser på det rättsliga och inrikespolitiska området inkl. migration samt utrikespolitik, inkl. där relevant åtgärder som bidrar till klimatomställningen och resurseffektivitet. Utgifterna för icke-ändamålsenliga åtgärder inom den gemensamma jordbrukspolitiken och sammanhållningspolitiken bör minska betydligt. Regeringen avser verka för att bördan av att finansiera EU:s utgifter fördelas utifrån bärkraft och rättviseprinciper. Rabattsystemet spelar i detta sammanhang en viktig roll.

Europaportalen kertoo kuinka Ruotsin hallitus on aktiivisesti ja näkyvästi asettunut asemiin: Regeringen: Vi kommer att vara snålast i EU.

Suomi istuu perinteisesti muun muassa Alankomaiden, Britannian ja Ruotsin kanssa budjettihaukkojen leirissä, mutta Suomi on näihin päiviin asti suhtautunut Ruotsia hempeämmin maatalousmenoihin ja rakennerahastoihin, joista on toistaiseksi voinut ammentaa suhteellisesta rikkaudestaan huolimatta.

Hallitustasolla Ruotsin EU-politiikkaa on leimannut suuri jatkuvuus oikeisto- ja demarijohtoisten hallitusten aikana, joskin vasemmistolle ja ympäristöpuolueelle parikymmentä vuotta on vaivoin riittänyt maan EU-jäsenyyden sulattamiseen.

Oikealta on nyt eduskunnan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi noussut kansalliskiihkoinen ja EU-vastainen Sverigedemokraterna (SD). Mutta kun oppositiossa oleva oikeistojohtaja Anna Kinberg Batra ehdotteli yhteistyötä Ruotsidemokraattien kanssa, Maltillisen kokoomuksen kannatusluvut laskivat selvästi. Myös EU-asioissa toiseksi suurimman eduskuntapuolueen Kinberg Batra on hivuttautunut nationalistiseen suuntaan. Hän vaatii EU:lle entistä vähemmän tehtäviä, syyttäen sosiaalidemokraatteja liiallisesta uskosta EU-rakenteisiin ja erityisesti sosiaaliseen pilariin.        

Ralf Grahn

Näin Van Rompuy paimensi EU-maiden johtajia

Tämän blogikirjoituksen omistan Rovaniemellä Arktista puskurikapasiteettia puhkuvalle Antti Liikkaselle, joka oitis oivalsi Van Rompuyn mestarinäytteen.

Puheenjohtaja Herman Van Rompuyn kirje EU-maiden johtajille pohjautui siis vankkaan asiakirja-aineistoon, jonka asetin tarjolle lukijoille.

Tämän jälkeen karkauspäivän kirje, Issues Paper, toisti Eurooppa-neuvoston kevätkokouksen tarkoituksen: tunnistaa ydinasiat, joihin jäsenmaiden tulee keskittyä kansallisen uudistusohjelman (EU2020) ja vakaus- tai lähentymisohjelman (vakaus- ja kasvusopimus) valmistelussa 2012.

Tiiviisti ja selkeästi kirje esitteli budjettitasapainon parantamisen rinnalla menojen kohdentamisen kasvun tukemiseksi. Julkistalouksien kestävyyden lujittamiseksi eläkejärjestelmät nousivat keskeiselle sijalle. Veropohjan laajentaminen ja varsinkin matalapalkkatyön verotuksen keventäminen esitettiin, kuten verojen perinnän tehostaminen ja veronkierron kitkeminen.

Kasvun ja kilpailukyvyn osalta Van Rompuyn kirje tarttui suljettujen palvelualojen avaamiseen ja julkisen hallinnon tehostamiseen, innovaatioiden edistämiseen ja uuden yritystoiminnan helpottamiseen.

Työllisyyden avainkysymyksinä mainittiin palkkakehityksen sopeuttaminen tuottavuuden kasvuun, työvoiman liikkuvuuden parantaminen ja varhaiseläkejärjestelyjen rajoittaminen. Erityismaininnan saivat nuorisotyöttömyyden vähentäminen ja köyhyyden torjunta.

Ihailtavan vähin sanoin, mutta samalla vertailevin taulukoin Van Rompuy ojensi Eurooppa-neuvoston jäsenille tietopaketin, joka kertoi olennaisen kunkin maan sijoittumisesta ”Euroopan liigassa”.

Tyylikäs kahdeksan sivun strategiapaketti kaikille, joita talouspolitiikka (tai taloustiedon esittely) kiinnostaa.


EU2020 puuttuu

Muuten mestarillinen suoritus jättää tässäkin tapauksessa parannettavaa. Paperiin jäi mantereen kokoinen aukko, mainitsematta jäänyt Eurooppa 2020 -kasvustrategia (EU2020), jonka pitäisi olla EU-tason ja jäsenmaiden yhteinen, synergiaetuja tuottava laaja-alainen päästrategia kasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseksi.



Ralf Grahn
EU-asioiden, erityisesti digitaalipolitiikan ja -juridiikan puhuja

J. K. Yli 900 euroblogin kirjoitukset kokoaa monikielinen Bloggingportal.eu, joka on osa eurooppalaista verkkokeskustelua yli maan- ja kielirajojen. Näiden joukossa on tällä hetkellä aktiivinen blogikolmikkoni, jonka muodostavat Eurooppaoikeus-blogin ohella englannninkielinen Grahnlaw (jonka Cision Finland rankkasi äsken neljänneksi Suomen poliittisten blogien joukossa) sekä ruotsinkielisten kirjoitusteni koti Grahnblawg.

Mitä Van Rompuy kertoi Eurooppa-neuvostolle?

Kirjoittaessani Herman Van Rompuyn uudelleenvalinnasta Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaksi ja valinnasta eurohuippukokousten puheenjohtajaksi arvostelin sitä, että puheenjohtajan kirjettä valtioiden ja hallitusten päämiehille kasvusta ja työllisyydestä ei julkistettu yleisölle.

Eilen neuvoston lehdistötoimiston @Dana_Council reagoi tähän hyväntahtoisesti toimittamalla linkin Van Rompuyn kirjeeseen: Issues Paper (29 February 2012).

Jaan sen mielelläni eteenpäin, sillä talouskasvun ja kilpailukyvyn hiipuminen sekä työllisyyden huonontuminen koskettavat kaikkia EU:n kansalaisia.


Lähtökohdat

Aluksi Van Rompuy muistuttaa että Eurooppa-neuvoston kevätkokouksen tehtävänä on antaa suuntaviivoja jäsenmaiden kansallisille uudistusohjelmille sekä vakaus- tai lähentymisohjelmille (käsitteistä täällä).

Pohjana on komission vuotuinen kasvuselvitys 2012, julkaistu 23.11.2011 KOM(2011) 815 liitteineen, joskin julkistaminen muilla kuin komission työkielillä ontui eikä tilanne korjaantunut aivan heti.

Neuvoston puheenjohtajamaa Tanska oli laatinut synteesiraportin: Talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson toteuttaminen – Yhteenveto (22. helmikuuta 2012, neuvoston asiakirja 6662/12). Siihen Van Rompuy viittaa kirjeessään todetessaan että uudistuspolitiikan toteutus laahaa tavoitteista jäljessä avainkohdissa.

Van Rompuy viittaa myös komission varoitusmekanismia koskevaan kertomukseen 14.2.2012 KOM(2012) 68. Kertomuksessa kerrattiin tunnetut talouden epätasapainot, kuten kasvun tyrehtyminen, julkinen ja yksityinen velkaantuminen, huojuvat pankit sekä työttömyyden lisääntyminen. Minulle mieleen jäi erityisesti EU-maiden merkittävästi huonontunut kansainvälinen kilpailukyky, joka on johtanut vientiosuuksien huolestuttavaan kutistumiseen maailmankaupassa. Tämä perustekijä on vaikuttanut muiden talousongelmien syvenemiseen.

Edelleen Van Rompuy viittasi komission tuoreimpaan väliennusteeseen, joka povaa nollakasvua vuodelle 2012 (tiedote suomeksi): Interim Forecast February 2012 (julkistettu 23. helmikuuta 2012). Tämäkin osoittaa Van Rompuyn mukaan vakavien uudistustoimien tarpeen kasvun käynnistämiseksi.

***

Kirjeen tiivis ensimmäinen kappale muistutti Eurooppa-neuvoston kevätkokouksen tehtävästä. Samalla se avasi oven pieneen kirjastoon, josta löytyvät tuoreet asiakirjat Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden talouspolitiikan haasteista.

Haiku-runoa pitempi, mutta silti tiivis johdanto. Kirjeen jatko käsittelee tiiviisti muutamia ydinhaasteita strategisella silmällä.



Ralf Grahn
EU-asioiden, erityisesti digitaalipolitiikan ja -juridiikan puhuja

J.K. Tällä hetkellä aktiivisen blogikolmikkoni muodostavat Eurooppaoikeus-blogin ohella englannninkielinen Grahnlaw (jonka Cision Finland rankkasi äsken neljänneksi Suomen poliittisten blogien joukossa) sekä ruotsinkielisten kirjoitusteni koti Grahnblawg. Niiden ja yli 900 muun euroblogin kirjoitukset kokoaa monikielinen Bloggingportal.eu, joka on osa eurooppalaista verkkokeskustelua.

Vakausunionia koskeva sopimus suomeksi

Vakausunionia koskeva sopimus, virallisemin sopimus talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta löytyy nyt myös suomeksi.

Eurooppa-neuvoston verkkosivuilla on julkaistu 25 EU-maan äsken allekirjoittama sopimus, josta löytyy 22 kieliversiota.



Ralf Grahn
EU-asioiden, erityisesti digitaalipolitiikan ja -juridiikan puhuja

J.K. Joko olet tutustunut muihin blogeihini? Tällä hetkellä aktiivisen kolmikon muodostavat Eurooppaoikeus-blogin ohella englannninkielinen Grahnlaw, jonka Cision Finland rankkasi äsken neljänneksi Suomen poliittisten blogien joukossa, sekä ruotsinkielisten kirjoitusteni koti Grahnblawg.

Mainio tietopaketti EU:sta: Yleiskertomus Euroopan unionin toiminnasta 2011

Eilen viittasin hyödylliseen EU-tiedon lähteeseen Eurooppa-neuvosto 2011 ja sen edeltäjään, joka koskee vuotta 2010.

Valtioiden ja hallitusten päämiesten ”huipparit” ovat Euroopan unionin kansalaisille näkyvin osa ja omalla tavallaan Eurooppa-neuvosto on myös EU:n tärkein toimelin. Ja euroalueen kriisien jatkuessa näitä huippukokouksia on riittänyt...

Euroopan unioni on kuitenkin paljon laajempi ja monitahoisempi, mutta samalla myös sokkeloinen, vaikeaselkoinen ja suhteellisen huonosti tunnettu.


Yleiskertomus

Mitä siis esittää ihmisille, jotka opintojen, työn tai harrastuksen vuoksi tarvitsevat jäsenneltyä asiatietoa EU:n toimielinten toiminnasta runsaalla kolmellakymmenellä politiikka-alalla?

Apuun tulee tässä toinen vuosijulkaisu, joka on peräti kirjattu perussopimuksiin pakolliseksi, nimittäin komission julkaisema raportti, viimeksi Yleiskertomus Euroopan unionin toiminnasta 2011.

Vuosikertomuksen sähköinen versio on ilmainen ja tarjolla 22 kielellä.

Jos joku haluaa kartuttaa käsikirjastoaan kunnolla tai etsiä käsiinsä tietyn vuoden tapahtumat, tarjolla on linkki Näytä koko sarja. Sen kautta löydät vaivattomasti julkaisut noin vuosikymmeneltä taaksepäin.


Kenelle?

Olen kokenut yleiskertomukset hyödyllisiksi kirjoitusten, puheiden ja luentojen valmistelussa. Edellisen vuoden tapahtumista saa suhteellisen tiiviin kuvan. Viittaukset esityksiin ja muihin asiakirjoihin helpottavat syventävän tiedon löytämistä.

EU:n poliittiset prosessit ovat useimmiten pitkiä, esimerkiksi vihreän kirjan julkaisemisesta kuulemisten kautta direktiiviehdotuksen julkaisemiseen ja hyväksymiseen aina direktiivin saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja voimaantuloon.

Vuoden vanhetessa tosin tarve seurata ehdotusten käsittelyn vaiheita muista lähteistä kasvaa. Samoin kuvaan astuvat uudet aloitteet ja linjaukset, jotka enenevästi vaativat monipuolisempaa tiedon hakua.

Ammattimainen tietotyö vaatii luonnollisesti asiatiedon käyttämistä, mutta myös valveutuneen kansalaiskeskustelun syntyminen edellyttää kysymysten tarkentamista konkreettisempaan ja asiapitoisempaan suuntaan.


Eur-Lex ja virallinen lehti

Viitseliäille Euroopan unionin toimielimet tuottavat hämmästyttävän määrän tietoa, suurelta osin 22 kielellä (virallisten lakiehdotusten osalta jopa 23 kielellä, kun myös iiri tulee käyttöön). Lakiesitykset ja niiden vaiheet löytyvät unionin kaikilla virallisilla kielillä Eur-Lexin, eli EU:n lakitiedon portaalin kautta, jonka rungon muodostaa Euroopan unionin virallinen lehti (EUVL).


EU Bookshop

Tietystä politiikka-alasta kiinnostuneille voin suositella unionin sähköistä kirjakauppaa. EU Bookshop tarjoaa yleiskertomuksen ohella vuosittain monipuolisen valikoiman syventäviä selvityksiä, kertomuksia ja muita julkaisuja rajatummilta aloilta. Erityisalojen julkaisujen kielivalikoima on kuitenkin usein suppeampi.

Toisaalta löytyy myös tietoisesti suurelle yleisölle suunnattuja kirjasia, jotka pyrkivät selittämään kansalaisten oikeuksia ja velvollisuuksia helppotajuisemmin ja heidän omalla kielellään.


Yleiskertomus 2011

Palaan vielä viime vuoden yleiskertomukseen, jonka sisältö on jaettu muutamiin laajoihin aiheisiin, jotka kuvaan vapaasti vain avainsanoilla:

talouskriisi
talouskasvu
oikeus- ja sisäasiat
kansainväliset suhteet
hallinnon kehittäminen
velkakriisin selvittelyn vaiheet

Toistan siis kirja- ja kirjastoväen hokeman: Lue enemmän, luule vähemmän.



Ralf Grahn
EU-asioiden, erityisesti digitaalipolitiikan ja -juridiikan puhuja

J.K. Huomenna, lauantaina 25. helmikuuta 2012, järjestetään Euroopan laajuisesti uusi toimintapävä väärentämisen (ja paljon muun) vastaisen kauppasopimuksen hylkäämiseksi. Yli 150 mielenosoituksen kautta eurooppalaiset yhdistävät voimansa demokraattisten pelisääntöjen ja Internetin vapauden puolesta. Suomessa on luvassa Stop ACTA Helsinki, johon kaikki nettikansalaiset ovat tervetulleita. Valmisteluja, tapahtumia ja keskustelua voi seurata Twitterissä tunnisteen #ACTA alla.

1400 blogikirjoitusta Euroopan unionista

Englanninkielinen blogini Grahnlaw sisältää jo yli 1400 kirjoitusta EU-politiikan ja eurooppaoikeuden alalta. Joulukuun alussa voimaan tuleva Lissabonin sopimus on pitkään ollut keskeisellä sijalla. Tällä hetkellä uudet huippuvirat ja siirtyminen uuteen sopimukseen ovat ajankohtaisia.

Blogia voi kuvata Euroopan unionia koskevaksi virtuaalikirjastoksi, sillä uusimpien kirjoitusten ohella lukijat käyvät päivittäin sadoilla eri sivulla hakemassa tietoa ja näkemyksiä.

Kävijöitä on EU:n toimielimistä, jäsenvaltioiden hallinnoista, opetuksen ja tutkimuksen piiristä, tiedotusvälineistä ja järjestöistä. Myös kiinnostuneet EU-kansalaiset muodostavat tärkeän lukijaryhmän. Pääosa lukijoista tulee Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta.

Olen iloinen siitä, että Grahnlaw (in English) kuuluu alansa johtaviin blogeihin maailmassa.



Ralf Grahn



J.K. Monikielinen Bloggingportal.eu kokoaa nyt jo 481 euroblogia. Lue ja keskustele yhteisestä tulevaisuudestamme.

Bloggingportal.eu kokoaa euroblogit

Eurovaalit lähestyvät ja kampanjat käynnistyvät. Seuraa euroblogeja. Lisää omasi tai kerro sopivasta Eurooppaa ja Euroopan unionia koskevasta blogista portaalin toimittajille.

Blogini Grahnlaw julkaisi tänään muutaman huomion monikielisestä Bloggingportal.eu:sta:



Euroblogging: Expanding Bloggingportal.eu

Two months have gone since I wrote about the launch of the Euroblog aggregator Bloggingportal.eu.

During this time, checking Bloggingportal.eu has become a daily habit for me, a handy way to scan about a hundred daily posts and to read the ones I find interesting (and have time for). I can also check the preferences highlighted by the editors.

I now have the latest post headlines appearing visibly on my own blog.

In two months the multilingual Bloggingportal.eu has expanded by almost 19 per cent, by 53 blogs (from 281 to 334).


Act now!

There is still room for expansion, I think. Bloggers can submit their own blog on European affairs or they can suggest a suitable blog for inclusion. Please, do.

***

The initiators and editors of Bloggingportal.eu are doing a great job in creating the European public space.


Ralf Grahn

Ahvenanmaa, Suomi ja Lissabonin sopimus

Lissabonin sopimuksen ratifiointi Suomessa on näkynyt Euroopan tiedotusvälineissä vain yhdessä suhteessa: Onko Ahvenanmaa uhka uuden EU-sopimuksen hyväksymiselle?

Ehkä on kohteliasta Euroopan unionin kansalaisia kohtaan edetä asian selvittämisessä suuremmasta pienempään.


Euroopan unioni

Euroopan unionin noin 500 miljoonan kansalaisen kannalta Lissabonin sopimuksen voimaantulo edellyttää kaikkien jäsenmaiden ratifiointia. Lainaan Suomen hallituksen esitystä (HE 23/2008 vp), jossa todetaan (s. 117):

” Lissabonin sopimuksen 6 artiklan mukaan sopimus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009 edellyttäen, että kaikki sopimuspuolet ratifioivat sen. Kaikkien jäsenvaltioiden ratifiointiedellytys on nykyisen SEU 48 artiklan mukainen. Jos kaikkien jäsenvaltioiden ratifioimiskirjoja ei ole talletettu vuoden 2009 alkuun mennessä, sopimus tulee voimaan viimeisen ratifioimiskirjan tallettamista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä.”

Lissabonin sopimuksen voimaantulo vaatii siis Suomen ja 26 muun jäsenmaan ratifioinnin. Aikataulussa pysyminen edellyttää lisäksi ratifiointiasiakirjojen tallettamista ennen vuoden 2008 loppua.

Yhdenkin jäsenmaan – suuren tai pienen – puuttuminen estää siis Lissabonin sopimuksen voimaantulon. Suomella on näin ollen samanlainen moraalinen vastuu muita kohtaan maan hallituksen allekirjoittaman sopimuksen saattamiseen voimaan kansallisesti kuin kaikilla muilla jäsenmailla.


Suomi

Eduskunnan on hyväksyttävä perustuslakia koskettavia kansainvälisiä velvoitteita koskeva sopimus niin sanotussa supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Päätös tehdään määräenemmistöllä, ja vaatimuksena on kaksi kolmasosaa annetuista äänistä (Suomen perustuslaki 95 § 2 mom.).

Ulkoasiainvaliokunta tukeutuu mietinnössään (UaVM 6/2008 vp, s. 20) perustuslakivaliokunnan lausuntoon (PeVL 13/2008 vp), jossa todetaan että Ahvenanmaan voimaansaattamissäännöksen hyväksyminen ei ole edellytys Suomen sitoutumistahdon muodostamiselle tai ilmaisemiselle.

Toisin sanoen, Suomi voi osaltaan hyväksyä Lissabonin sopimuksen, vaikka Ahvenanmaan maakunta hylkäisi sopimuksen omalta kohdaltaan.

Perustuslakivaliokunnan mielestä Ahvenanmaan hyväksymättä jättäminen johtaisi kuitenkin oikeudellisesti hyvin epäselvään tilanteeseen, sillä Suomi ei voisi kaikilta osin taata sopimuksen asianmukaista täytäntöönpanoa maakunnassa.

Eurooppalaisille kannanotto Suomen itsenäisestä päätöksestä on tärkeä, sillä yhtä prosenttia unionin väestömäärästä edustava valtio ei kaada Lissabonin sopimusta, jos kaksi kolmasosaa eduskunnasta (jossa 199 edustaa Manner-Suomea) hyväksyy sopimuksen.


Ahvenenmaa

Maakunnan väestömäärä (noin 28.000) vastaa karkeasti puolta prosenttia Suomen väestöstä, joten Ahvenanmaalle taattu kansanedustaja on kutakuinkin suhteellisuusperiaatteen mukainen.

Perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan, että Ahvenanmaan päätös Lissabonin sopimuksen itsehallintolain kanssa ristiriidassa olevien määräysten voimaansaattamisesta edellyttää maakuntapäivien hyväksynnän kahdella kolmasosalla annetuista äänistä.

Maakuntapäivien jäsenmäärä on 30, joten 11 edustajan vastustus riittäisi Lissabonin sopimuksen voimaantulon estämiseen maakunnassa.

Perustuslakivaliokunnan mukaan maakunta ajaa asemansa parantamista neljässä suhteessa: osallistuminen toissijaisuusperiaatteen noudattamisen valvontaan, maakunnan puhevalta EU:n tuomioistuimessa, unionin oikeushenkilöluonteen vaikutusten selvittäminen ja edustus Euroopan parlamentissa.

Ahvenanmaalla maakuntapäivät on pitkähkön lähetekeskustelun päätteeksi lähettänyt Lissabonin sopimuksen valiokuntakäsittelyyn, mutta ratkaisevaan täysistuntokäsittelyyn asia tuskin tulee aivan lähiaikoina.

Kolme syytä puhui hitaan aikataulun puolesta: Ulospäin Ahvenenmaan maakunnan hallitus neuvottelee Suomen hallituksen kanssa neljän vaatimuksensa täyttämisestä. Maakunnan sisällä nuuskan ja sen verovapaan myynnin kieltäminen sekä perinteisen kevätmetsästyksen kielto ovat vahvistaneet itsenäisyysmielistä oppositiota, joka vaatii Suomen hallituksen hyväksyvän maakunnan vaatimukset kokonaan. Mahdollinen kielteinen Lissabon-päätös edellyttää asiallisesti ottaen seurausten selvittämistä.

Neljänneksi syyksi on nyt tullut irrottautumishakuisten edustajien lakialoite neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä Ahvenanmaalla Lissabonin sopimuksen hyväksymisestä, ottaen huomioon maakunnan vaikutusvallan osalta saavutetut tulokset päätöksen tekohetkellä.

Lakialoitteen allekirjoittajat luettelevat vaikutusvaltaa koskevat kysymykset huomattavasti eduskunnan perustuslakivaliokuntaa terävämmin välttämättöminä vaatimuksina: Ahvenanmaan oma edustaja Euroopan parlamenttiin, oma puhevalta Euroopan unionin tuomioistuimessa, turvattu oikeus osallistua EU:n neuvoston työhön kaikilla tasoilla ja Ahvenanmaan maakuntapäiville tarvittaessa toinen Suomen eduskunnalle tulevasta kahdesta äänestä unionin lainsäädännön toissijaisuusvalvonnassa.


Ralf Grahn

Suomi ratifioi Lissabonin sopimuksen

Eduskunta aloittaa tänään, 4. kesäkuuta 2008 Euroopan unionin Lissabonin sopimuksen täysistuntokäsittelyn, joka tähtää sopimuksen ratifiointiin, eli kansalliseen hyväksyntään.

Käsittely perustuu hallituksen esitykseen (HE 23/2008 vp), joka on kansainvälisestikin seikkaperäisin näkemäni yleisselvitys EU:n uusista perussopimuksista.

Eduskunta hyväksyi vuonna 2006 EU:n perustuslaillisen sopimuksen, johon verrattuna Lissabonin sopimus on rakenteeltaan selkeästi erilainen. Yhtenäisen perussopimuksen sijaan Euroopan unionilla olisi jatkossakin kaksi muutettua sopimusta: Euroopan unionista tehty sopimus (SEU) ja Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus (SEUT). Jälkimmäinen nimi korvaisi Euroopan yhteisön perustamissopimuksen.

Lissabonin sopimus toteuttaa merkittävän osan perustuslaillisen sopimuksen uudistuksista, mutta sisältöä on jonkin verran kevennetty.

Eduskunnassa päävastuu on ollut ulkoasiainvaliokunnalla, joka on laatinut mietinnön (UaVM 6/2008 vp). Lähetekeskustelun perusteella suuri valiokunta (SuVL 1/2008 vp) ja perustusvaliokunta (PeVL 13/2008 vp) ovat antaneet ulkoasiainvaliokunnalle varsin seikkaperäiset lausunnot.

Useimmat erityisvaliokunnat ovat käyttäneet mahdollisuutta lausunnon antamiseen: hallintovaliokunta, lakivaliokunta, liikenne- ja viestintävaliokunta, maa- ja metsätalousvaliokunta, puolustusvaliokunta, sivistysvaliokunta, sosiaali- ja terveysvaliokunta, työelämä- ja tasa-arvovaliokunta sekä ympäristövaliokunta.

Ulkoasiainvaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy Lissabonin sopimuksen ja siihen liittyvän lain lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.

Perustuslain 95 §:n 2 momentti säätää kansainvälisen sopimuksen hyväksynnästä:

”Lakiehdotus kansainvälisen velvoitteen voimaansaattamisesta käsitellään tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Jos ehdotus kuitenkin koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista, eduskunnan on se hyväksyttävä sitä lepäämään jättämättä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.”

Lissabonin sopimus sisältää, perustuslakivaliokunnan esittämin perustein, määräyksiä, jotka edellyttävät eduskunnan hyväksyntää niin sanotussa supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä, siis kahdella kolmasosalla annetuista äänistä.

Lissabonin sopimus tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2009, jos kaikki jäsenmaat ovat ratifioineet sopimuksen siihen mennessä. Siksi tiedotusvälineiden päähuomio on kiinnittynyt niihin maihin, joissa sopimuksen hyväksyntä näyttää epävarmalta. Yhdistyneessä kuningaskunnassa parlamentaarinen käsittely on edennyt ylähuoneeseen, mutta hallituksen suosio on alamaissa ja pääosa sikäläisestä lehdistöstä lietsoo järjestelmällisesti EU-vastaista ilmapiiriä.

Irlannissa järjestetään 12. kesäkuuta vallitsevan perustuslakitulkinnan mukaan pakollinen kansanäänestys, jonka tulos ei ole kirkossa kuulutettu. Sielläkin Lissabonin sopimuksen ja EU:n vastustajien joukosta löytyy niitä, jotka levittävät käsittämättömiä väitteitä esimerkiksi kuolemanrangaistuksen palauttamisesta EU:n toimesta.

Koska Suomi kuului perustuslaillisen sopimuksen hyväksyneiden jäsenmaiden kahteen kolmasosaan, Euroopassa ei ole kiinnitetty kovinkaan paljon huomiota maahamme. Vain yksi kysymys on noussut kansainvälisen uutiskynnyksen yli: Ahvenanmaa.


Ralf Grahn

EU: Ranskan puheenjohtajuus

Ranska on avannut EU-puheenjohtajuuskauden verkkosivut. Aloitussivu löytyy viidellä kielellä: ranskaksi sekä englanniksi, espanjaksi, italiaksi ja saksaksi. Varsinainen toiminta alkaa vajaan kuukauden kuluttua osoitteessa:

http://www.ue2008.fr/index.html

Ranska toimii Eurooppa-neuvoston ja neuvoston puheenjohtajamaana heinäkuun alusta vuoden loppuun.

Kieliä ja politiikkaa harrastaville EU-puheenjohtajuuksien nettisivut ovat mainio lähde.


Ralf Grahn

Lissabonin sopimuksen lukemisesta

Mikä neuvoksi ihmiselle, joka haluaa lukea Euroopan unionin Lissabonin sopimuksen?

Kiinnostuneelle kansalaiselle riittää yleensä tiedotusaineisto, joka lyhyesti esittää oleelliset muutokset.

Suomeksi löytyy esimerkiksi ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotuksen esite 123/2008: Lissabonin sopimus. Miten uudistussopimus muuttaa Euroopan unionia?

http://www.eurooppa-tiedotus.fi/Public/download.aspx?ID=24598&GUID={3A724B34-42A1-4A19-B637-CCDD8E01A253}

Ruotsinkielisen julkaisun nimi on: Lissabonfördraget. Hur ändrar reformfördraget Europeiska unionen?

***

Eurooppaoikeuden ja EU-politiikan opiskelijoille, opettajille ja vakaville harrastajille esitetieto ei riitä. On syytä käyttää alkuperäisiä tai niitä lähellä olevia lähteitä.

Euroopan unionin lainsäädäntö, esitykset mukaan lukien, julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, joka on saatavilla verkkoversiona ilmaiseksi unionin 23 virallisella kielellä.

Alkuperäinen Lissabonin sopimus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen muuttamisesta, allekirjoitettu Lissabonissa 13 päivänä joulukuuta 2007, julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä 17. joulukuuta 2007 useana tiedostona, jotka selviävät kansilehteä lukemalla.

Tarkemmat tunnistetiedot:

EUVL 17.12.2007 C 306/1

http://eur-lex.europa.eu/JOIndex.do?year=2007&serie=C&textfield2=306&Submit=Hae&_submit=Hae&ihmlang=fi

Allekirjoitettu sopimus ei ole kovinkaan luettava eikä ymmärrettävä, sillä kokonaisuuden hahmottaminen edellyttää voimassa olevien sopimusten käyttöä rinnalla. Mutta muutoskohtien tarkasteluun tämä on tarkin lähde, jos muistaa että osa muutoksista koskee koko sopimusta (horisontaaliset muutokset), joten hyvin monen artiklan yksityiskohdat muuttuvat ilman minkäänlaista merkintää tämän artiklan kohdalla. Selkeämpiä ovat erityiset muutokset, joiden teksti on luettavissa asianomaisen artiklan kohdalla, varsinkin jos muutettu teksti sisältää koko artiklan tai edes kokonaisen kappaleen.

***

Vielä tarvitaan siis voimassa olevia sopimuksia sekä vertailuun että opiskeluun, opetukseen ja työhön . Tuorein koonnos on julkaistu virallisessa lehdessä vuoden 2006 lopulla.

Tunnistetiedot:

EUVL 29.12.2006 C 321 E/1

http://eur-lex.europa.eu/JOIndex.do?year=2006&serie=C&textfield2=321E&Submit=Hae&_submit=Hae&ihmlang=fi

***

Kokonaiskuvan Euroopan unionin perussopimuksista, sellaisina kuin ne ovat Lissabonin sopimuksen tultua voimaan, saa tutustumalla ns. konsolidoituun versioon, jossa muutokset on sijoitettu nykyisten sopimusten sisään.

Tällaisia koottuja ja päivitettyjä toisintoja alkoi ilmestyä eri kielillä, kunnes neuvosto vihdoin suostui julkaisemaan luettavat versiot kaikilla 23 unionin virallisella kielellä. Ensin neuvosto julkaisi verkkosivuillaan 15. huhtikuuta 2008 päivätyn version ja Eurooppa-päivänä 9. toukokuuta uudet sopimukset ilmestyivät koottuina Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Harvemmat tiedostot ja yhteismitallisuus kieliversioiden kesken sekä tuoreus uuden numeroinnin johdonmukainen toteuttaminen ovat tämän julkaisun etuja, joten sitä voidaan suositella lähteeksi Lissabonin sopimuksen voimaantuloon asti, jolloin neuvosto julkaissee uuden konsolidoinnin, jossa ratifiointivaiheessa ehkä löytyneet virheet on korjattu.

EUVL 9.5.2008 C 115/1

http://eur-lex.europa.eu/JOIndex.do?year=2008&serie=C&textfield2=115&Submit=Hae&_submit=Hae&ihmlang=fi

Virallisesta lehdestä otettiin eripainos, joten konsolidoitu Lissabonin sopimus löytyy myös A4-kokoisena paperijulkaisuna.

***

Pilkuntarkasti vain alkuperäiset sopimukset ovat oikeudellisesti velvoittavia, mutta EU:n neuvoston konsolidoinnit ovat syntyneet huolellisen tarkistustyön perusteella, ja niiden käyttö on verrattoman paljon helpompaa kuin vuosikymmenten saatossa syntyneiden muutosten ja uudelleennumerointien seuraaminen, joten käytännön työssä konsolidointeja voi pitää ensisijaisina lähteinä.


Ralf Grahn