Kuinka avoimuus ja demokratia toimivat Euroopan unionissa kaksi vuotta Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen? Miten vaikuttavat euroalueen kriisi ja vakausunionia koskeva sopimus (virallisesti: talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta)?
Vajaan 20 minuutin videossa puhun englanniksi EU:n ja euroalueen avoimuudesta ja demokratiasta (YouTube), teemalla EU transparency and democracy: From bad to worse.
Ralf Grahn
EU-politiikan ja eurooppaoikeuden puhuja
J. K. Jo 940 euroblogin kirjoitukset kokoava monikielinen Bloggingportal.eu on osa kehittyvää eurooppalaista verkkokeskustelua yli maan- ja kielirajojen. Ronny Patz kirjoitti äsken erityisesti tutkijoiden osallistumisesta tähän keskusteluun.
Euroblogien joukossa on tällä hetkellä aktiivinen blogikolmikkoni, jonka muodostavat Eurooppaoikeus-blogin ohella englannninkielinen Grahnlaw (jonka Cision Finland rankkasi äsken neljänneksi Suomen poliittisten blogien joukossa) sekä pohjoismainen, ruotsiksi kirjoitettu Grahnblawg. Ylätason demokratian ja politiikan sekä EU:n toimielinten elämän ohella puhun ja kirjoitan nykyisin erityisesti Euroopan talouskasvuun (EU2020) sekä (digitaalisiin) sisämarkkinoihin liittyvistä haasteista ja hankkeista.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vakausunioni. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vakausunioni. Näytä kaikki tekstit
15. maaliskuuta 2012
2. maaliskuuta 2012
Vakausunionia koskeva sopimus suomeksi
Vakausunionia koskeva sopimus, virallisemin sopimus talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta löytyy nyt myös suomeksi.
Eurooppa-neuvoston verkkosivuilla on julkaistu 25 EU-maan äsken allekirjoittama sopimus, josta löytyy 22 kieliversiota.
Ralf Grahn
EU-asioiden, erityisesti digitaalipolitiikan ja -juridiikan puhuja
J.K. Joko olet tutustunut muihin blogeihini? Tällä hetkellä aktiivisen kolmikon muodostavat Eurooppaoikeus-blogin ohella englannninkielinen Grahnlaw, jonka Cision Finland rankkasi äsken neljänneksi Suomen poliittisten blogien joukossa, sekä ruotsinkielisten kirjoitusteni koti Grahnblawg.
Eurooppa-neuvoston verkkosivuilla on julkaistu 25 EU-maan äsken allekirjoittama sopimus, josta löytyy 22 kieliversiota.
Ralf Grahn
EU-asioiden, erityisesti digitaalipolitiikan ja -juridiikan puhuja
J.K. Joko olet tutustunut muihin blogeihini? Tällä hetkellä aktiivisen kolmikon muodostavat Eurooppaoikeus-blogin ohella englannninkielinen Grahnlaw, jonka Cision Finland rankkasi äsken neljänneksi Suomen poliittisten blogien joukossa, sekä ruotsinkielisten kirjoitusteni koti Grahnblawg.
22. tammikuuta 2012
Hallituksen kirjeet EU:n talousunionin vahvistamisesta
Ennen eduskunnan valiokuntakäsittelyn etenemistä ja sivujen päivitystä hallituksen vakausunionia koskevat kirjeet eivät oikein löytyneet parlamentin sivujen kautta. Tilanteen korjauduttua laitan täydennykseksi linkit selvityksiin:
E-kirje (122/2011 vp): Sopimus talousunionin vahvistamisesta (liitteenä sopimusluonnos 16.12.2011 englanniksi)
E-jatkokirje: Sopimus talousunionin vahvistamisesta (VNK 12.1.2012; sisältönä sopimusluonnoksen kolmas versio englanniksi)
E-jatkokirje: Sopimus talousunionin vahvistamisesta (VNK 19.1.2012; EU-ministerivaliokunnan käsittelyyn perustuva jatkoselvitys)
Tähän mennessä neljän sopimusluonnoksen kohdalla hallitus ja eduskunta ovat olleet yleisölle hieman hitaita ja valikoivia.
Ralf Grahn
E-kirje (122/2011 vp): Sopimus talousunionin vahvistamisesta (liitteenä sopimusluonnos 16.12.2011 englanniksi)
E-jatkokirje: Sopimus talousunionin vahvistamisesta (VNK 12.1.2012; sisältönä sopimusluonnoksen kolmas versio englanniksi)
E-jatkokirje: Sopimus talousunionin vahvistamisesta (VNK 19.1.2012; EU-ministerivaliokunnan käsittelyyn perustuva jatkoselvitys)
Tähän mennessä neljän sopimusluonnoksen kohdalla hallitus ja eduskunta ovat olleet yleisölle hieman hitaita ja valikoivia.
Ralf Grahn
21. tammikuuta 2012
Suomi ja EU:n vakausunioni: Eduskunnalta lisävalaistusta
Kirjoituksessa Avoimuus: Suomi ja EU:n vakausunioni mainittiin jo ulkoasiainvaliokunnan 19. tammikuuta 2012 päivätty lausunto 3/2011 vp, joka koskee valtioneuvoston selvitystä sopimuksesta talousunionin vahvistamisesta (E-kirje 122/2011 vp sekä VNK:n kaksi jatkokirjelmää, ensimmäinen 12.1.2012 ja toinen 19.1.2012).
Kovin kauaa ei mennyt blogikirjoitukseni julkaisemisesta niin eduskunnan sivuille ilmestyi 20.1.2012 kuluessa useampi päivitys talousunionin vahvistamisesta vakausunionin suuntaan:
Valtiovarainvaliokunnan lausunto 8/2011 vp
Talousvaliokunnan lausunto 28/2011 vp
Perustusvaliokunnan lausunto 24/2011 vp
Suuri valiokunta
Erityisvaliokunnat osoittivat lausuntonsa suurelle valiokunnalle, jonka lausunnon liitteiksi ne otettiin. Myös suuren valiokunnan lausunto on päivätty 20.1.2012:
Suuren valiokunnan lausunto 10/2011 vp
Valtioneuvoston selvitys sopimuksesta talousunionin vahvistamisesta käsitellään yksityiskohtaisimmin suuren valiokunnan kokoavassa lausunnossa, jossa toisaalta viitataan muiden valiokuntien näkemyksiin, toisaalta tuodaan esille omia näkökohtia.
Näillä näkymin Suomi on liittymässä muiden euromaiden rintamaan matkalla kohti vakausunionia.
Kansallisesta konsensuksesta irtaantuvat perussuomalaiset, joiden edustajat ovat väsänneet sopimusta vastustavan eriävän mielipiteen jokaiseen valiokunnan lausuntoon.
Ralf Grahn
Kovin kauaa ei mennyt blogikirjoitukseni julkaisemisesta niin eduskunnan sivuille ilmestyi 20.1.2012 kuluessa useampi päivitys talousunionin vahvistamisesta vakausunionin suuntaan:
Valtiovarainvaliokunnan lausunto 8/2011 vp
Talousvaliokunnan lausunto 28/2011 vp
Perustusvaliokunnan lausunto 24/2011 vp
Suuri valiokunta
Erityisvaliokunnat osoittivat lausuntonsa suurelle valiokunnalle, jonka lausunnon liitteiksi ne otettiin. Myös suuren valiokunnan lausunto on päivätty 20.1.2012:
Suuren valiokunnan lausunto 10/2011 vp
Valtioneuvoston selvitys sopimuksesta talousunionin vahvistamisesta käsitellään yksityiskohtaisimmin suuren valiokunnan kokoavassa lausunnossa, jossa toisaalta viitataan muiden valiokuntien näkemyksiin, toisaalta tuodaan esille omia näkökohtia.
Näillä näkymin Suomi on liittymässä muiden euromaiden rintamaan matkalla kohti vakausunionia.
Kansallisesta konsensuksesta irtaantuvat perussuomalaiset, joiden edustajat ovat väsänneet sopimusta vastustavan eriävän mielipiteen jokaiseen valiokunnan lausuntoon.
Ralf Grahn
EU:n talousunionin vahvistaminen => vakausunioni
Talousunionin vahvistamiseen tähtäävän sopimuksen neljäs luonnos löytyy onneksi epävirallisista lähteistä. EU:n neuvoston haut tarjoavat edelleen 'ei oota', samoin neuvoston ja euroryhmän tiedotteet, vaikka EU vääntää lausuntoja monista etäisemmistä aiheista hyvinkin halukkaasti.
Eilisen kirjoitukseni jälkeen on julkaistu joitakin artikkeleita pyrkimyksistä EU:n vakausunioniin (Stabilitätsunion).
Talousapua vain ratifioineille
Neljännestä sopimusluonnoksesta tarjoaa kuvan Europaportalen.se, Fredrik Haglund: Finanspakt lockar med krislån (20.1.2012). Kriisilainoja ei heru muille kuin sopimuksen osapuolille. Tarjolla on samalla neljännen luonnoksen pääkohtien esittely.
EUobserver, Valentina Pop: Future EU bail-outs only for treaty signatories, new draft says (20.1.2012). Juttu selittää neljänteen sopimusluonnokseen sisältyviä muutoksia.
Nyt myös EurActiv julkaisi talousunionin vahvistamiseen tähtäävän sopimuksen neljännen version (19.1.2012). Lyhyt kommentti keskittyy siihen että vain sopimuksen ratifioineet maat voisivat saada talousapua Euroopan vakausmekanismilta (EVM): New draft compact handcuffs Ireland (20.1.2012).
Ratifiointivaatimukseen kiinnitti huomiota myös EuropeanVoice.com, Simon Taylor: Eurozone bail-outs only if fiscal pact signed (20.1.2012).
”Reunavaltiot”
Irlanti lähes pakollisine kansanäänestyksineen on taas kerran valokeilassa, kuten The Parliament toteaa: Dublin under pressure to hold referendum on fiscal treaty (20.1.2012).
Vakausunionia pidetään muuten euromaiden 'pakollisiin kuvioihin' kuuluvana yhteisvastuun osoituksena (jossa sopimuksen järkevyyttä ei kyseenalaisteta), mutta kelkasta hypänneen Britannian lisäksi on myös epävarmoja maita.
Demokratian ja perusoikeuksien polkemisesta kuuluisuuteen ponnahtanut Unkari hoippuu lisäksi vararikon partaalla kaukana vakausunionin tavoitteista ja vaateista. Vihdoin näemme että Alankomaat, Belgia ja Luxemburg vievät Unkarin käytöksen EU:n neuvostoon keskusteltavaksi, kuten raportoi FT Brussels blog, Peter Spiegel: The Daily Hungarian: Orban faces more heat (20.1.2012)
Tšekin tasavallan pääministeri on väläytellyt kansanäänestystä ei vain vakausunionista vaan myös euroon siirtymisestä (johon maa sitoutui jo liittymissopimuksessaan). Vakausunionin sopimusluonnos löytyy tämänkin jutun kautta. Vakausunionia koskevat puolueiden kannat ovat levällään kuin Jokisen eväät: Czech Republic mulls referendum on fiscal pact (20.1.2012).
Yleisesti Eurooppamyönteinen ja EU:n ytimiin pyrkivä Puolan hallitus haluaa päästä mukaan heti, eikä vasta euron käyttöönoton jälkeen. EUobserver, Andrew Rettman: Poland renews attack on eurozone-only summits (19.1.2012). Aivan tuorein sopimusversio tulee tosin jonkin verran Puolaa (ja muita euroalueen ulkopuolisia maita) vastaan, mutta Puolan hallitus ehti äänekkäästi vaatia oikeutta osallistua euromaiden huippukokouksiin.
Rutosin vähemmistöhallituksen pääministeri Fredrik Reinfeldt olisi halunnut välttää maansa luisumisen kohti EU:n ulkoreunaa, mutta kaikki oppositiopuolueet ovat torjuneet vakausunioniin osallistumisen, kertoo Europaportalen.se, Anders Selnes: Reinfeldt avvisar undantag från euron (20.1.2012).
Jo edellisenä päivänä Open Europe oli blogissaan tarjonnut eräänlaisen maantieteellisen ja poliittisen periferian kiertoajelun: Fresh Trouble For The Fiscal Pact (19.1.2012).
***
Kuinkakohan lähelle euro plus -sopimuksen jäsenmäärää (23) vakausunioni asettuu ratifiointikierroksen jälkeen?
Ralf Grahn
Eilisen kirjoitukseni jälkeen on julkaistu joitakin artikkeleita pyrkimyksistä EU:n vakausunioniin (Stabilitätsunion).
Talousapua vain ratifioineille
Neljännestä sopimusluonnoksesta tarjoaa kuvan Europaportalen.se, Fredrik Haglund: Finanspakt lockar med krislån (20.1.2012). Kriisilainoja ei heru muille kuin sopimuksen osapuolille. Tarjolla on samalla neljännen luonnoksen pääkohtien esittely.
EUobserver, Valentina Pop: Future EU bail-outs only for treaty signatories, new draft says (20.1.2012). Juttu selittää neljänteen sopimusluonnokseen sisältyviä muutoksia.
Nyt myös EurActiv julkaisi talousunionin vahvistamiseen tähtäävän sopimuksen neljännen version (19.1.2012). Lyhyt kommentti keskittyy siihen että vain sopimuksen ratifioineet maat voisivat saada talousapua Euroopan vakausmekanismilta (EVM): New draft compact handcuffs Ireland (20.1.2012).
Ratifiointivaatimukseen kiinnitti huomiota myös EuropeanVoice.com, Simon Taylor: Eurozone bail-outs only if fiscal pact signed (20.1.2012).
”Reunavaltiot”
Irlanti lähes pakollisine kansanäänestyksineen on taas kerran valokeilassa, kuten The Parliament toteaa: Dublin under pressure to hold referendum on fiscal treaty (20.1.2012).
Vakausunionia pidetään muuten euromaiden 'pakollisiin kuvioihin' kuuluvana yhteisvastuun osoituksena (jossa sopimuksen järkevyyttä ei kyseenalaisteta), mutta kelkasta hypänneen Britannian lisäksi on myös epävarmoja maita.
Demokratian ja perusoikeuksien polkemisesta kuuluisuuteen ponnahtanut Unkari hoippuu lisäksi vararikon partaalla kaukana vakausunionin tavoitteista ja vaateista. Vihdoin näemme että Alankomaat, Belgia ja Luxemburg vievät Unkarin käytöksen EU:n neuvostoon keskusteltavaksi, kuten raportoi FT Brussels blog, Peter Spiegel: The Daily Hungarian: Orban faces more heat (20.1.2012)
Tšekin tasavallan pääministeri on väläytellyt kansanäänestystä ei vain vakausunionista vaan myös euroon siirtymisestä (johon maa sitoutui jo liittymissopimuksessaan). Vakausunionin sopimusluonnos löytyy tämänkin jutun kautta. Vakausunionia koskevat puolueiden kannat ovat levällään kuin Jokisen eväät: Czech Republic mulls referendum on fiscal pact (20.1.2012).
Yleisesti Eurooppamyönteinen ja EU:n ytimiin pyrkivä Puolan hallitus haluaa päästä mukaan heti, eikä vasta euron käyttöönoton jälkeen. EUobserver, Andrew Rettman: Poland renews attack on eurozone-only summits (19.1.2012). Aivan tuorein sopimusversio tulee tosin jonkin verran Puolaa (ja muita euroalueen ulkopuolisia maita) vastaan, mutta Puolan hallitus ehti äänekkäästi vaatia oikeutta osallistua euromaiden huippukokouksiin.
Rutosin vähemmistöhallituksen pääministeri Fredrik Reinfeldt olisi halunnut välttää maansa luisumisen kohti EU:n ulkoreunaa, mutta kaikki oppositiopuolueet ovat torjuneet vakausunioniin osallistumisen, kertoo Europaportalen.se, Anders Selnes: Reinfeldt avvisar undantag från euron (20.1.2012).
Jo edellisenä päivänä Open Europe oli blogissaan tarjonnut eräänlaisen maantieteellisen ja poliittisen periferian kiertoajelun: Fresh Trouble For The Fiscal Pact (19.1.2012).
***
Kuinkakohan lähelle euro plus -sopimuksen jäsenmäärää (23) vakausunioni asettuu ratifiointikierroksen jälkeen?
Ralf Grahn
20. tammikuuta 2012
Avoimuus: Suomi ja EU:n vakausunioni
Hallitusten välisen yhteistyön varjopuolet kuten hämäräksi jäävä päätöksenteko ja avoimuuden puute tulivat jälleen esille edellisessä blogikirjoituksessa: EU:n vakausunioni – neljäs sopimusluonnos.
Jos siirrymme julkisen tiedotuksen kansalliselle tasolle, asiat näyttävät hieman paremmilta Suomessa vakausunionin osalta, mutta kuinka paljon?
Hallitus julkaisi EU-ministervaliokunnan sivuilla 22.12.2011 päivätyn kirjelmän, joka sisältää varsin perusteellisen selostuksen neuvoteltavasta sopimuksesta (muttei luonnoksen tekstiä):
Sopimus talousunionin vahvistamisesta (E-kirje)
Eilen hallitus julkais jatkokirjelmän VNK 19.1.2012 E-jatkokirje: Sopimus talousunionin vahvistamisesta. (Käsittelee kolmatta sopimusluonnosta 10.1.2012, mutta ei sisällä tekstiä.)
Arvailujen varaan jää valtioneuvoston jatkokirjelmä VNK 12.1.2012, johon viitataan ulkoasiainvaliokunnan lausunnossa 3/2011 vp, joka on päivätty 19. tammikuuta 2012.
Jostain syystä hallituksen alkukirjelmä E 122/2011 vp ja mainitut kaksi jatkokirjelmää eivät löydy eduskunnan verkkosivuilta tarjolla olevien linkkien tai tavanomaisten hakujen avulla.
Täysiä avoimuuspisteitä ei siis voi antaa Suomen hallitukselle tai eduskunnalle asiassa joka sekä periaatteiden että talouden tasolla on merkittävä kansalaisten kannalta.
Ralf Grahn
Jos siirrymme julkisen tiedotuksen kansalliselle tasolle, asiat näyttävät hieman paremmilta Suomessa vakausunionin osalta, mutta kuinka paljon?
Hallitus julkaisi EU-ministervaliokunnan sivuilla 22.12.2011 päivätyn kirjelmän, joka sisältää varsin perusteellisen selostuksen neuvoteltavasta sopimuksesta (muttei luonnoksen tekstiä):
Sopimus talousunionin vahvistamisesta (E-kirje)
Eilen hallitus julkais jatkokirjelmän VNK 19.1.2012 E-jatkokirje: Sopimus talousunionin vahvistamisesta. (Käsittelee kolmatta sopimusluonnosta 10.1.2012, mutta ei sisällä tekstiä.)
Arvailujen varaan jää valtioneuvoston jatkokirjelmä VNK 12.1.2012, johon viitataan ulkoasiainvaliokunnan lausunnossa 3/2011 vp, joka on päivätty 19. tammikuuta 2012.
Jostain syystä hallituksen alkukirjelmä E 122/2011 vp ja mainitut kaksi jatkokirjelmää eivät löydy eduskunnan verkkosivuilta tarjolla olevien linkkien tai tavanomaisten hakujen avulla.
Täysiä avoimuuspisteitä ei siis voi antaa Suomen hallitukselle tai eduskunnalle asiassa joka sekä periaatteiden että talouden tasolla on merkittävä kansalaisten kannalta.
Ralf Grahn
EU:n vakausunioni – neljäs sopimusluonnos julki
Vaikka Euroopan unionissa perussopimuksen mukaan 'päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia', jäsenvaltioiden hallitusten välinen yhteenkuuluvuus painaa todellisuudessa enemmän kuin kansalaisten tiedonsaanti. Tärkeissä asioissa EU:n kansalaiset pidetään pimennossa, vaikka asiallisesti ei ole syytä toimia 'pimeämmin' puhtaasti hallitusten välisissä neuvotteluissa.
Vaikka avoimuus ja kansalaisten yhdenvertaisuus johtaisivat EU:n neuvoston julkaisemaan tekstit virallisesti, olkaamme paremman puutteessa kiitollisia niille jotka ovat vuotaneet ja julkaisseet EU:n vakausunionia koskevat aiemmat sopimusluonnokset ja viimeksi eilen päivätyn tuoreimman version (virallisesti: sopimus vakaudesta, yhteensovittamisesta ja hallinnasta talous- ja rahaliitossa).
Tämä 26 jäsenmaan kesken neuvoteltu teksti on ehkä jo se, josta euroalueen valtiovarainministerit keskustelevat maanantaina 23. tammikuuta ja josta unionin talous- ja rahoitusasioiden neuvosto Ecofin jatkaa tiistaina 24. tammikuuta 2012.
Straneuropa
Marco Zatterin, blogissa Straneuropa artikkeli: Insidia eurodebito per Monti
La Stampa, Straneuropa (sopimusluonnos): Draft treaty on stability, coordination and governance in the economic and monetary union (19.01.2012- 16:00)
The Telegraph
Eilen The Telegraph seurasi euroalueen kriisiä aamusta iltaan.
The Telegraph (sopimusluonnoksen teksti): The EU fiscal draft treaty: in full
Open Europe
Open Europe blog, blogikirjoitus: The Draft Euro Fiscal Pact – Episode IV
Open Europe (sopimusluonnos): Draft treaty on stability, coordination and governance in the economic and monetary union (19.01.2012- 16:00)
***
Kyllä yksityistetty avoimuus kelpaa kun jäsenmaiden hallitusten poppoo ja Euroopan unionin neuvosto pihtaavat.
Ralf Grahn
Vaikka avoimuus ja kansalaisten yhdenvertaisuus johtaisivat EU:n neuvoston julkaisemaan tekstit virallisesti, olkaamme paremman puutteessa kiitollisia niille jotka ovat vuotaneet ja julkaisseet EU:n vakausunionia koskevat aiemmat sopimusluonnokset ja viimeksi eilen päivätyn tuoreimman version (virallisesti: sopimus vakaudesta, yhteensovittamisesta ja hallinnasta talous- ja rahaliitossa).
Tämä 26 jäsenmaan kesken neuvoteltu teksti on ehkä jo se, josta euroalueen valtiovarainministerit keskustelevat maanantaina 23. tammikuuta ja josta unionin talous- ja rahoitusasioiden neuvosto Ecofin jatkaa tiistaina 24. tammikuuta 2012.
Straneuropa
Marco Zatterin, blogissa Straneuropa artikkeli: Insidia eurodebito per Monti
La Stampa, Straneuropa (sopimusluonnos): Draft treaty on stability, coordination and governance in the economic and monetary union (19.01.2012- 16:00)
The Telegraph
Eilen The Telegraph seurasi euroalueen kriisiä aamusta iltaan.
The Telegraph (sopimusluonnoksen teksti): The EU fiscal draft treaty: in full
Open Europe
Open Europe blog, blogikirjoitus: The Draft Euro Fiscal Pact – Episode IV
Open Europe (sopimusluonnos): Draft treaty on stability, coordination and governance in the economic and monetary union (19.01.2012- 16:00)
***
Kyllä yksityistetty avoimuus kelpaa kun jäsenmaiden hallitusten poppoo ja Euroopan unionin neuvosto pihtaavat.
Ralf Grahn
17. tammikuuta 2012
Euroalueen kriisi: Vallan linnakkeesta (Borgen) Tuomiojaan
Palkittu televisiosarja Vallan linnake (Borgen) esitettiin Suomessa sopivasti ennen kuin oikea Tanska ja maan uusi naispääministeri ryhtyivät hoitamaan Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuutta vuoden 2012 alusta.
Ainakin englantilaiset lehtimiehet ovat hyvinkin tietoisia sarjasta, jota BBC Four alkoi esittää vuodenvaihteen jälkeen alkuperäisnimellä Borgen (The Telegraph).
Tanskan puheenjohtajuus alkuun
Blogimerkintä EU Council presidency of Denmark in the media 1/2 sisälsi muun muassa linkit kahdeksaan Tanskan puheenjohtajuudesta kirjoittamaani juttuun. Osa kaksi tarkasteli median reaktioita laajemmin.
Kirjoitus Danmark ordförandeland: Konfliktfrågor i EU käsitteli vakausunionia ja muita ajankohtaisia poliittisia pulmia EU:n ja Tanskan puheenjohtajuuden kannalta.
Edellinen Tanskan ohjelman ja aloituksen tarkastelu blogeissani oli EU Council: Evaluating the Danish presidency programme. Ohjelma tarjoaa luettavaa yleistietoa EU:n ajankohtaisia hankkeita, mutta ei mielestäni palvele syventävän tiedon hakijoita kovinkaan hyvin.
Huomenna, keskiviikkona 18. tammikuuta 2012, Tanskan pääministeri Helle Thorning-Schmidt esittelee puheenjohtajamaan ohjelman ja painotukset Euroopan parlamentille, joka kokoontuu Strasbourgissa. Kiinnostuneet voivat seurata parlamentin keskustelua suoraan.
Tosielämän draamaa
Draamaa esiintyy myös tosielämässä.
Suomen virallisen toisinajattelijan maineelleen uskollinen ulkoministeri Erkki Tuomioja on jälleen esiintynyt euroskeptikkona ja lähettänyt terveisiä puoluetovereilleen myös Ruotsissa. "Sopimus vakaudesta, koordinaatiosta ja hallinnosta", jota yksinkertaisuuden vuoksi kutsun vakausunionia koskevaksi sopimukseksi, saa huutia Tuomiojan blogissa:
Odotamme tosin vielä vakausunionia koskevan neljännen version vuotamista julkisuuteen, mutta ei Tuomioja täysin väärässä ole. Asiallisesti sopimus ei ratkaise euroalueen poliittista kriisiä eikä sen talouskriisiä.
Tuomioja ei kuitenkaan esitä minkäänlaista vaihtoehtoista ratkaisua euroalueen kriisien ratkaisemiseen, joten kirjoitus jää protestin asteelle.
Vastalauseen hinta?
Suomi on 17 maan euroalueen ja 23 maan Euro Plus -sopimuksen jäsen, joka 26 EU-maan joukossa neuvottelee vakausunionista.
Vakausunionin hylkääminen euromaan puolelta nähtäisiin vakavana epäsolidaarisuuden osoituksena EU-maiden piirissä.
Britanniaa lukuun ottamatta kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat halunneet osallistua neuvotteluihin vakausunionin muovaamiseksi. Viime kädessä muutama maa jää todennäköisesti brittien seuraksi EU:n ulkorinkiin. Veikkaukseni viime kädessä hyväsyvistä maista on edelleen 23 maan kieppeillä.
Todennäköisä pudokkaita ovat oikeusvaltion ja EU:n perusarvot syrjäyttävä Unkari ja ennenkin äksyillyt Tšekin tasavalta.
Ruotsi hylkäsi euron käyttöön ottamisen kansanäänestyksessä ja jättäytyi myös Euro Plus -sopimuksen ulkopuolelle. Tuomiojan iloksi maan liittyminen vakausunioniin on epävarmaa. On mahdollista että hän paljolti suuntasi terveisensä sikäläisille puoluetovereilleen.
Fredrik Reinfeldtin johtama vähemmistöhallitus ei kykene itse osallistumaan vakausunioniin. Sosiaalidemokraatit harkitsevat kuitenkin tuen antamista, jos euroalueen ulkopuolisten maiden velvoitteet jäävät lähinnä vertauskuvallisiksi, kertoo Europaportalen.se.
Ruotsissa nähdään siis vakausunioni linjaratkaisuna klassiseen kysymykseen: Kenen joukoissa seisot?
Ruotsin pysyminen loitolla olisi kuitenkin paljon pienempi poliittinen viesti kuin Suomen tietoinen lähteminen änkyröiden joukkoon. Vakussopimuksen ympärille on rakentumassa uusi EU-maiden ydin, jonka piirissä virallisesti tai epävirallisesti tullaan muovaamaan unionin politiikkaa laajalla rintamalla. Eriseuraisuus olisi kauaskantoinen linjaratkaisu Suomelle.
Päivitys 19. tammikuuta 2012: Ruotsin sosiaalidemokraatit ovat sittenkin kääntyneet vakausunionia vastaan, kertoo Europaportalen.se, joten maa jää ilmeisesti Unkarin,Tšekin ja Britannian kaltaisten maiden seuraan.
Ralf Grahn
Ainakin englantilaiset lehtimiehet ovat hyvinkin tietoisia sarjasta, jota BBC Four alkoi esittää vuodenvaihteen jälkeen alkuperäisnimellä Borgen (The Telegraph).
Tanskan puheenjohtajuus alkuun
Blogimerkintä EU Council presidency of Denmark in the media 1/2 sisälsi muun muassa linkit kahdeksaan Tanskan puheenjohtajuudesta kirjoittamaani juttuun. Osa kaksi tarkasteli median reaktioita laajemmin.
Kirjoitus Danmark ordförandeland: Konfliktfrågor i EU käsitteli vakausunionia ja muita ajankohtaisia poliittisia pulmia EU:n ja Tanskan puheenjohtajuuden kannalta.
Edellinen Tanskan ohjelman ja aloituksen tarkastelu blogeissani oli EU Council: Evaluating the Danish presidency programme. Ohjelma tarjoaa luettavaa yleistietoa EU:n ajankohtaisia hankkeita, mutta ei mielestäni palvele syventävän tiedon hakijoita kovinkaan hyvin.
Huomenna, keskiviikkona 18. tammikuuta 2012, Tanskan pääministeri Helle Thorning-Schmidt esittelee puheenjohtajamaan ohjelman ja painotukset Euroopan parlamentille, joka kokoontuu Strasbourgissa. Kiinnostuneet voivat seurata parlamentin keskustelua suoraan.
Tosielämän draamaa
Draamaa esiintyy myös tosielämässä.
Suomen virallisen toisinajattelijan maineelleen uskollinen ulkoministeri Erkki Tuomioja on jälleen esiintynyt euroskeptikkona ja lähettänyt terveisiä puoluetovereilleen myös Ruotsissa. "Sopimus vakaudesta, koordinaatiosta ja hallinnosta", jota yksinkertaisuuden vuoksi kutsun vakausunionia koskevaksi sopimukseksi, saa huutia Tuomiojan blogissa:
Tosiasiassa koko sopimus on parhaimmassakin tapauksessa tarpeeton ja pahimmassa tapauksessa vahingollinen, ja Suomen olisi perusteltua vastustaa koko sopimusta ja ainakin itse jäädä sen ulkopuolelle.
Odotamme tosin vielä vakausunionia koskevan neljännen version vuotamista julkisuuteen, mutta ei Tuomioja täysin väärässä ole. Asiallisesti sopimus ei ratkaise euroalueen poliittista kriisiä eikä sen talouskriisiä.
Tuomioja ei kuitenkaan esitä minkäänlaista vaihtoehtoista ratkaisua euroalueen kriisien ratkaisemiseen, joten kirjoitus jää protestin asteelle.
Vastalauseen hinta?
Suomi on 17 maan euroalueen ja 23 maan Euro Plus -sopimuksen jäsen, joka 26 EU-maan joukossa neuvottelee vakausunionista.
Vakausunionin hylkääminen euromaan puolelta nähtäisiin vakavana epäsolidaarisuuden osoituksena EU-maiden piirissä.
Britanniaa lukuun ottamatta kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat halunneet osallistua neuvotteluihin vakausunionin muovaamiseksi. Viime kädessä muutama maa jää todennäköisesti brittien seuraksi EU:n ulkorinkiin. Veikkaukseni viime kädessä hyväsyvistä maista on edelleen 23 maan kieppeillä.
Todennäköisä pudokkaita ovat oikeusvaltion ja EU:n perusarvot syrjäyttävä Unkari ja ennenkin äksyillyt Tšekin tasavalta.
Ruotsi hylkäsi euron käyttöön ottamisen kansanäänestyksessä ja jättäytyi myös Euro Plus -sopimuksen ulkopuolelle. Tuomiojan iloksi maan liittyminen vakausunioniin on epävarmaa. On mahdollista että hän paljolti suuntasi terveisensä sikäläisille puoluetovereilleen.
Fredrik Reinfeldtin johtama vähemmistöhallitus ei kykene itse osallistumaan vakausunioniin. Sosiaalidemokraatit harkitsevat kuitenkin tuen antamista, jos euroalueen ulkopuolisten maiden velvoitteet jäävät lähinnä vertauskuvallisiksi, kertoo Europaportalen.se.
Ruotsissa nähdään siis vakausunioni linjaratkaisuna klassiseen kysymykseen: Kenen joukoissa seisot?
Ruotsin pysyminen loitolla olisi kuitenkin paljon pienempi poliittinen viesti kuin Suomen tietoinen lähteminen änkyröiden joukkoon. Vakussopimuksen ympärille on rakentumassa uusi EU-maiden ydin, jonka piirissä virallisesti tai epävirallisesti tullaan muovaamaan unionin politiikkaa laajalla rintamalla. Eriseuraisuus olisi kauaskantoinen linjaratkaisu Suomelle.
Päivitys 19. tammikuuta 2012: Ruotsin sosiaalidemokraatit ovat sittenkin kääntyneet vakausunionia vastaan, kertoo Europaportalen.se, joten maa jää ilmeisesti Unkarin,Tšekin ja Britannian kaltaisten maiden seuraan.
Ralf Grahn
13. tammikuuta 2012
Tanska: neljän prioriteetin ja poikkeuksen paradoksi EU:ssa
Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaana toimiva Tanska profiloituu vihreän, kestävän kehityksen edistäjänä.
Mutta Pohjoismaa Tanska on myös neljän prioriteetin ja neljän poikkeuksen paradoksi EU:n piirissä. Tätä tarkastelemme tarkemmin.
Neljä prioriteettia
Vihreä Eurooppa on yksi puheenjohtujuusohjelman neljästä prioriteetista, mutta kestävän kasvun ajatus läpäisee koko ohjelman:
* Vastuullinen Eurooppa
* Dynaaminen Eurooppa
* Vihreä Eurooppa
* Turvallinen Eurooppa
Neljä poikkeusta
Tanska on ainakin paperilla lähes yhtä kaukana EU:n valtavirrasta ja ytimistä kuin Britannia, sillä maalla on neljä poikkeusta EU:n perussopimuksista, vaikka käytännön toiminta on vähemmän repivää.
Tanska on yhteisen puolustuspolitiikan, oikeus- ja sisäasioiden, euron ja unionin kansalaisuuden ulkopuolella.
Tanskan ulkopoliittinen instituutti DIIS on tosin selvityksessään todennut etteivät poikkeukset palvele maan etua, mutta yksikään hallitus ei ole vielä rohjennut viedä yhden tai useamman poikkeuksen poistamista tai lieventämistä kansanäänestykseen.
Helle Thorning-Schmidtin johtaman uuden hallituksen taholta kuuluu taas ääneen ajattelua ulkopuolisuuden vähentämisestä. (Britanniassa poliittisen keskustelun suunta on päinvastainen.)
Paradoksi
Neuvoston puheenjohtajuus johtaa paradoksiin kun pysyvähköt poikkeukset ja ajankohtaiset haasteet kohtaavat.
Karkeasti ottaen ensimmäinen prioriteetti Vastuullinen Eurooppa koskee euroalueen rahoitus- ja talouskriisin torjumista ja neljännen painopisteen Turvallinen Eurooppa alle kuuluisi puolustuspolitiikka. Siihen sisältyvät oikeus- ja sisäasiat sekä EU:n kansalaisuus, käytännössä laajat, periaatteellisesti tärkeät ja lisäksi nopeasti kehittyvät politiikka-alat.
Euro Plus ja vakausunioni
Ristiriitaa vähentää Tanskan pääosin rakentava asenne EU-yhteistyöhön. Maa osallistuu myös Euro Plus -sopimukseen yhdessä 17 euromaan ja viiden muun euroalueeseen kuulumattoman EU-maan kanssa. Tanska neuvottelee 26 EU-maan lailla talousunionin vahvistamiseen tähtäävästä sopimuksesta, vaikka euromaat tässäkin muodostavat ytimen. (Vain Britannia torjuu jo tässä vaiheessa, joskin saanee viime kädessä seurakseen muutaman pudokkaan.)
Muun muassa Open Europe -blogin kautta on saatavissa hallitusten väliseen vakausunioniin tähtäävän sopimuksen kolmas, 10. tammikuuta 2012 päivätty luonnos, jossa sekä nimi että sisältö ovat taas muuttuneet (nyt: Draft treaty on stability, coordination and governance in the economic and monetary union).
(Avoimuuden ja reilun pelin nimissä, ja kun luonnokset joka tapauksessa vuodetaan julkisuuteen, eikö EU:n neuvosto voisi julkaista vakausunionin nykyiset ja tulevat sopimusversiot virallisesti? Käytäntöä voisi sitten laajentaa muihinkin asioihin jotka kiinnostavat kansalaisia ja yrityksiä Euroopassa. Voisikohan Tanska lisätä läpinäkyvyyttä?)
Joustavalla asenteella ja mahdollisilla erityisjärjestelyillä Tanska kykenee hoitamaan vetovastuunsa tosimaailmaan perustuvien prioriteettien ja sisäpolitiikkaan pohjautuvien poikkeusten ristiriidasta huolimatta.
Ralf Grahn
Mutta Pohjoismaa Tanska on myös neljän prioriteetin ja neljän poikkeuksen paradoksi EU:n piirissä. Tätä tarkastelemme tarkemmin.
Neljä prioriteettia
Vihreä Eurooppa on yksi puheenjohtujuusohjelman neljästä prioriteetista, mutta kestävän kasvun ajatus läpäisee koko ohjelman:
* Vastuullinen Eurooppa
* Dynaaminen Eurooppa
* Vihreä Eurooppa
* Turvallinen Eurooppa
Neljä poikkeusta
Tanska on ainakin paperilla lähes yhtä kaukana EU:n valtavirrasta ja ytimistä kuin Britannia, sillä maalla on neljä poikkeusta EU:n perussopimuksista, vaikka käytännön toiminta on vähemmän repivää.
Tanska on yhteisen puolustuspolitiikan, oikeus- ja sisäasioiden, euron ja unionin kansalaisuuden ulkopuolella.
Tanskan ulkopoliittinen instituutti DIIS on tosin selvityksessään todennut etteivät poikkeukset palvele maan etua, mutta yksikään hallitus ei ole vielä rohjennut viedä yhden tai useamman poikkeuksen poistamista tai lieventämistä kansanäänestykseen.
Helle Thorning-Schmidtin johtaman uuden hallituksen taholta kuuluu taas ääneen ajattelua ulkopuolisuuden vähentämisestä. (Britanniassa poliittisen keskustelun suunta on päinvastainen.)
Paradoksi
Neuvoston puheenjohtajuus johtaa paradoksiin kun pysyvähköt poikkeukset ja ajankohtaiset haasteet kohtaavat.
Karkeasti ottaen ensimmäinen prioriteetti Vastuullinen Eurooppa koskee euroalueen rahoitus- ja talouskriisin torjumista ja neljännen painopisteen Turvallinen Eurooppa alle kuuluisi puolustuspolitiikka. Siihen sisältyvät oikeus- ja sisäasiat sekä EU:n kansalaisuus, käytännössä laajat, periaatteellisesti tärkeät ja lisäksi nopeasti kehittyvät politiikka-alat.
Euro Plus ja vakausunioni
Ristiriitaa vähentää Tanskan pääosin rakentava asenne EU-yhteistyöhön. Maa osallistuu myös Euro Plus -sopimukseen yhdessä 17 euromaan ja viiden muun euroalueeseen kuulumattoman EU-maan kanssa. Tanska neuvottelee 26 EU-maan lailla talousunionin vahvistamiseen tähtäävästä sopimuksesta, vaikka euromaat tässäkin muodostavat ytimen. (Vain Britannia torjuu jo tässä vaiheessa, joskin saanee viime kädessä seurakseen muutaman pudokkaan.)
Muun muassa Open Europe -blogin kautta on saatavissa hallitusten väliseen vakausunioniin tähtäävän sopimuksen kolmas, 10. tammikuuta 2012 päivätty luonnos, jossa sekä nimi että sisältö ovat taas muuttuneet (nyt: Draft treaty on stability, coordination and governance in the economic and monetary union).
(Avoimuuden ja reilun pelin nimissä, ja kun luonnokset joka tapauksessa vuodetaan julkisuuteen, eikö EU:n neuvosto voisi julkaista vakausunionin nykyiset ja tulevat sopimusversiot virallisesti? Käytäntöä voisi sitten laajentaa muihinkin asioihin jotka kiinnostavat kansalaisia ja yrityksiä Euroopassa. Voisikohan Tanska lisätä läpinäkyvyyttä?)
Joustavalla asenteella ja mahdollisilla erityisjärjestelyillä Tanska kykenee hoitamaan vetovastuunsa tosimaailmaan perustuvien prioriteettien ja sisäpolitiikkaan pohjautuvien poikkeusten ristiriidasta huolimatta.
Ralf Grahn
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)