Näytetään tekstit, joissa on tunniste Helle Thorning-Schmidt. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Helle Thorning-Schmidt. Näytä kaikki tekstit

17. tammikuuta 2012

Euroalueen kriisi: Vallan linnakkeesta (Borgen) Tuomiojaan

Palkittu televisiosarja Vallan linnake (Borgen) esitettiin Suomessa sopivasti ennen kuin oikea Tanska ja maan uusi naispääministeri ryhtyivät hoitamaan Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuutta vuoden 2012 alusta.

Ainakin englantilaiset lehtimiehet ovat hyvinkin tietoisia sarjasta, jota BBC Four alkoi esittää vuodenvaihteen jälkeen alkuperäisnimellä Borgen (The Telegraph).


Tanskan puheenjohtajuus alkuun

Blogimerkintä EU Council presidency of Denmark in the media 1/2 sisälsi muun muassa linkit kahdeksaan Tanskan puheenjohtajuudesta kirjoittamaani juttuun. Osa kaksi tarkasteli median reaktioita laajemmin.

Kirjoitus Danmark ordförandeland: Konfliktfrågor i EU käsitteli vakausunionia ja muita ajankohtaisia poliittisia pulmia EU:n ja Tanskan puheenjohtajuuden kannalta.

Edellinen Tanskan ohjelman ja aloituksen tarkastelu blogeissani oli EU Council: Evaluating the Danish presidency programme. Ohjelma tarjoaa luettavaa yleistietoa EU:n ajankohtaisia hankkeita, mutta ei mielestäni palvele syventävän tiedon hakijoita kovinkaan hyvin.

Huomenna, keskiviikkona 18. tammikuuta 2012, Tanskan pääministeri Helle Thorning-Schmidt esittelee puheenjohtajamaan ohjelman ja painotukset Euroopan parlamentille, joka kokoontuu Strasbourgissa. Kiinnostuneet voivat seurata parlamentin keskustelua suoraan.


Tosielämän draamaa

Draamaa esiintyy myös tosielämässä.

Suomen virallisen toisinajattelijan maineelleen uskollinen ulkoministeri Erkki Tuomioja on jälleen esiintynyt euroskeptikkona ja lähettänyt terveisiä puoluetovereilleen myös Ruotsissa. "Sopimus vakaudesta, koordinaatiosta ja hallinnosta", jota yksinkertaisuuden vuoksi kutsun vakausunionia koskevaksi sopimukseksi, saa huutia Tuomiojan blogissa:

Tosiasiassa koko sopimus on parhaimmassakin tapauksessa tarpeeton ja pahimmassa tapauksessa vahingollinen, ja Suomen olisi perusteltua vastustaa koko sopimusta ja ainakin itse jäädä sen ulkopuolelle.

Odotamme tosin vielä vakausunionia koskevan neljännen version vuotamista julkisuuteen, mutta ei Tuomioja täysin väärässä ole. Asiallisesti sopimus ei ratkaise euroalueen poliittista kriisiä eikä sen talouskriisiä.

Tuomioja ei kuitenkaan esitä minkäänlaista vaihtoehtoista ratkaisua euroalueen kriisien ratkaisemiseen, joten kirjoitus jää protestin asteelle.


Vastalauseen hinta?

Suomi on 17 maan euroalueen ja 23 maan Euro Plus -sopimuksen jäsen, joka 26 EU-maan joukossa neuvottelee vakausunionista.

Vakausunionin hylkääminen euromaan puolelta nähtäisiin vakavana epäsolidaarisuuden osoituksena EU-maiden piirissä.

Britanniaa lukuun ottamatta kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat halunneet osallistua neuvotteluihin vakausunionin muovaamiseksi. Viime kädessä muutama maa jää todennäköisesti brittien seuraksi EU:n ulkorinkiin. Veikkaukseni viime kädessä hyväsyvistä maista on edelleen 23 maan kieppeillä.

Todennäköisä pudokkaita ovat oikeusvaltion ja EU:n perusarvot syrjäyttävä Unkari ja ennenkin äksyillyt Tšekin tasavalta.

Ruotsi hylkäsi euron käyttöön ottamisen kansanäänestyksessä ja jättäytyi myös Euro Plus -sopimuksen ulkopuolelle. Tuomiojan iloksi maan liittyminen vakausunioniin on epävarmaa. On mahdollista että hän paljolti suuntasi terveisensä sikäläisille puoluetovereilleen.

Fredrik Reinfeldtin johtama vähemmistöhallitus ei kykene itse osallistumaan vakausunioniin. Sosiaalidemokraatit harkitsevat kuitenkin tuen antamista, jos euroalueen ulkopuolisten maiden velvoitteet jäävät lähinnä vertauskuvallisiksi, kertoo Europaportalen.se.

Ruotsissa nähdään siis vakausunioni linjaratkaisuna klassiseen kysymykseen: Kenen joukoissa seisot?

Ruotsin pysyminen loitolla olisi kuitenkin paljon pienempi poliittinen viesti kuin Suomen tietoinen lähteminen änkyröiden joukkoon. Vakussopimuksen ympärille on rakentumassa uusi EU-maiden ydin, jonka piirissä virallisesti tai epävirallisesti tullaan muovaamaan unionin politiikkaa laajalla rintamalla. Eriseuraisuus olisi kauaskantoinen linjaratkaisu Suomelle.

Päivitys 19. tammikuuta 2012: Ruotsin sosiaalidemokraatit ovat sittenkin kääntyneet vakausunionia vastaan, kertoo Europaportalen.se, joten maa jää ilmeisesti Unkarin,Tšekin ja Britannian kaltaisten maiden seuraan.



Ralf Grahn

13. tammikuuta 2012

Tanska: neljän prioriteetin ja poikkeuksen paradoksi EU:ssa

Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaana toimiva Tanska profiloituu vihreän, kestävän kehityksen edistäjänä.

Mutta Pohjoismaa Tanska on myös neljän prioriteetin ja neljän poikkeuksen paradoksi EU:n piirissä. Tätä tarkastelemme tarkemmin.


Neljä prioriteettia

Vihreä Eurooppa on yksi puheenjohtujuusohjelman neljästä prioriteetista, mutta kestävän kasvun ajatus läpäisee koko ohjelman:

* Vastuullinen Eurooppa
* Dynaaminen Eurooppa  
* Vihreä Eurooppa  
* Turvallinen Eurooppa


Neljä poikkeusta

Tanska on ainakin paperilla lähes yhtä kaukana EU:n valtavirrasta ja ytimistä kuin Britannia, sillä maalla on neljä poikkeusta EU:n perussopimuksista, vaikka käytännön toiminta on vähemmän repivää.

Tanska on yhteisen puolustuspolitiikan, oikeus- ja sisäasioiden, euron ja unionin kansalaisuuden ulkopuolella.

Tanskan ulkopoliittinen instituutti DIIS on tosin selvityksessään todennut etteivät poikkeukset palvele maan etua, mutta yksikään hallitus ei ole vielä rohjennut viedä yhden tai useamman poikkeuksen poistamista tai lieventämistä kansanäänestykseen.

Helle Thorning-Schmidtin johtaman uuden hallituksen taholta kuuluu taas ääneen ajattelua ulkopuolisuuden vähentämisestä. (Britanniassa poliittisen keskustelun suunta on päinvastainen.)


Paradoksi

Neuvoston puheenjohtajuus johtaa paradoksiin kun pysyvähköt poikkeukset ja ajankohtaiset haasteet kohtaavat.

Karkeasti ottaen ensimmäinen prioriteetti Vastuullinen Eurooppa koskee euroalueen rahoitus- ja talouskriisin torjumista ja neljännen painopisteen Turvallinen Eurooppa alle kuuluisi puolustuspolitiikka. Siihen sisältyvät oikeus- ja sisäasiat sekä EU:n kansalaisuus, käytännössä laajat, periaatteellisesti tärkeät ja lisäksi nopeasti kehittyvät politiikka-alat.


Euro Plus ja vakausunioni

Ristiriitaa vähentää Tanskan pääosin rakentava asenne EU-yhteistyöhön. Maa osallistuu myös Euro Plus -sopimukseen yhdessä 17 euromaan ja viiden muun euroalueeseen kuulumattoman EU-maan kanssa. Tanska neuvottelee 26 EU-maan lailla talousunionin vahvistamiseen tähtäävästä sopimuksesta, vaikka euromaat tässäkin muodostavat ytimen. (Vain Britannia torjuu jo tässä vaiheessa, joskin saanee viime kädessä seurakseen muutaman pudokkaan.)

Muun muassa Open Europe -blogin kautta on saatavissa hallitusten väliseen vakausunioniin tähtäävän sopimuksen kolmas, 10. tammikuuta 2012 päivätty luonnos, jossa sekä nimi että sisältö ovat taas muuttuneet (nyt: Draft treaty on stability, coordination and governance in the economic and monetary union).

(Avoimuuden ja reilun pelin nimissä, ja kun luonnokset joka tapauksessa vuodetaan julkisuuteen, eikö EU:n neuvosto voisi julkaista vakausunionin nykyiset ja tulevat sopimusversiot virallisesti? Käytäntöä voisi sitten laajentaa muihinkin asioihin jotka kiinnostavat kansalaisia ja yrityksiä Euroopassa. Voisikohan Tanska lisätä läpinäkyvyyttä?)

Joustavalla asenteella ja mahdollisilla erityisjärjestelyillä Tanska kykenee hoitamaan vetovastuunsa tosimaailmaan perustuvien prioriteettien ja sisäpolitiikkaan pohjautuvien poikkeusten ristiriidasta huolimatta.



Ralf Grahn

10. tammikuuta 2012

Tanska vesijohtovedellä maineeseen: Painotukset EU:n neuvoston puheenjohtajana

Vuoden 2012 alusta Pohjoismaa ryhtyi luotsaamaan Euroopan unionin neuvoston toimintaa. Perjantaina Tanskan pääministeri Helle Thorning-Schmidt ja hänen hallituksensa esittelivät puheenjohtajamaan kuuden kuukauden työohjelman:

Europa i arbejde: Program for det danske formandskab for Rådet for den Europæiske Union 2012, 1. januar – 30. juni 2012 (60 sivua)

Tanskan puheenjohtjuussivuston kautta ohjelma löytyy myös englanniksi, ranskaksi ja saksaksi. Twitterissä viestintää voi seurata ja keskusteluun osallistua tunnisteella #eu2012dk.

Tanska otti vastaan viestikapulan Puolalta ja heinäkuun alusta vetovastuu siirtyy Kyprokselle.


Prioriteetit

Neljän laajan otsikon alle Tanskan hallitus on koonnot puheenjohtajuuden neljä prioriteettia jäsenmaiden EU-politiikan kannalta:

* Vastuullinen Eurooppa
* Dynaaminen Eurooppa
* Vihreä Eurooppa
* Turvallinen Eurooppa

Johdannossa (sivut 4-6) painotukset kuvataan lyhyesti. Tämän jälkeen ohjelman yleinen osa siirtyy yksityiskohtaisempaan käsittelyyn aiheittain (sivut 7-22), joten jo tällä saa käsityksen EU:n lähiajan toiminnasta.


Vastuullinen Eurooppa

Vastuullinen Eurooppa koskee EU:n ja euroalueen talouskriisin torjuntaa ja sitä käsittelin ruotsiksi blogissani Grahnblawg. Asiaan liityviä aihepiirejä blogeissani ovat euroaluuen kriisi sekä eurooppalainen ohjausjakso ja EU:n vuoden 2012 kasvuselvitys liitteineen.

Kun Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy eilen tapasi Thorning-Schmidtin Kööpenhaminassa hän esitti virallisten oppien mukaisen tiivistelmän talouskriisin torjuntatyöstä.


Dynaaminen Eurooppa

Dynaamisen Euroopan alta löytyvät toimet talouskasvuun palaamiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi julkistalouksien rajoitteista huolimatta. Esittelin ja kommentoin tätä ohjelman osuutta englanniksi blogissani Grahnlaw. Eurooppa 2020 -strategiaa ja sen lippulaivahankkeita, kuten digitaalistrategiaa (ml televiestintä), sekä sisämarkkinoiden toimenpidepakettia (ml sähköiset sisämarkkinat ja tekijänoikeudet) koskevat blogikirjoitukseni täydentävät kuvaa.

Huomenna ja ylihuomenna Euroopan komissio puheenjohtaja José Manuel Barroso vierailee perinteiseen tapaan uudessa puheenjohtajamaassa. Tällöin keskustellaan varmasti enemmän kasvu- ja työllisyysuudistuksista, joissa komissiolla on keskeinen rooli ehdotusten laatijana. Yhteinen tiedotustilaisuus järjestetään 12. tammikuuta 2012 kello 11.15 paikallista aikaa.


Vesijohtovedellä maineeseen

Tanskan hallitus haluaa profiloitua tiukan taloudenpidon ja ekologisen ajattelun edistäjänä. EU-kriittinen Open Europe ja euroblogin kirjoittaja Jon Worth vertailivat blogeissaan eri puheenjohtajuusbudjetteja, joista Tanskan 35 miljoonan euron panostus on ”pihi”.

Varsinaiseksi talous- ja ekoajattelun vertauskuvauksi on kuitenkin noussut Tanskan hallituksen ilmoitus siitä, että sen järjestämissä kokouksissa ei enää tarjota pullotettua vettä. Worthin mainitsema vesijohtovesi ylitti kansainvälisen uutiskynnyksen, esimerkkinä AFP (Google News).

***

Vihreä Eurooppa (josta saimme esimakua) ja Turvallinen Eurooppa tulevat käsittelyyn lähiaikoina.



Ralf Grahn