EU:n kauppapolitiikan uusi painopiste

Euroopan parlamentin ajatuspaja EPRS julkaisi heinäkuussa 2017 puolivälin arvion Jean-Claude Junckerin johtaman komission etenemisestä kymmenen prioriteetin osalta: The European Commission at mid-term: State of play of President Juncker’s ten priorities.

Komission painopistettä 6, Kohtuullinen ja tasapainoinen vapaakauppasopimus Yhdysvaltojen kanssa, käsittelevä osuus (sivut 19-22) alkaa toteamalla transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden (englanniksi Transatlantic Trade and Investment Partnership TTIP) laskennalliset hyödyt, jotka perustuvat kauppasopimuksen vaikutusten arviointiin (Trade Sustainability Impact Assessment = Trade SIA).

Maaliskuussa 2017 valmistuneen mittavan tutkimuksen SIA in support of the negotiations on a Transatlantic Trade and Investment Partnership (TTIP) mukaan EU:n bruttokansantuote kasvaisi 0,5 prosenttia ja USA:n 0,4 prosenttia. Euroopan unionin vienti karttuisi 8,2 prosenttia ja Yhdysvaltojen 11,3 prosenttia. Kummankin tuonti kasvaisi myös: EU:n 7,4% ja USA:n 4,6% (EPRS s. 19).  

Parlamentin väliarviointi käy varsin hienosyistä keskustelua siitä, millaisessa koomassa TTIP on viidentoista neuvottelukierroksen jälkeen (viimeinen vuoden 2016 lokakuussa), mutta tarjoaa myös tietoa TTIP-neuvottelujen sisältökysymyksistä, osapuolten kannoista sekä Euroopan parlamentin ehdoista ja toivomuksista.

Johtopäätösten tekeminen jäi kuitenkin Euroopan komission harteille.    

Kauppapolitiikan uusi prioriteetti

Kuten näimme, Yhdysvallat järkytti EU:n kauppapolitiikkaa. Euroopan komissio joutui siis vetämään johtopäätökset transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden (englanniksi Transatlantic Trade and Investment Partnership TTIP) joutumisesta pakastimeen presidentti Donald Trumpin valinnan myötä. Virallisesti tämä tapahtui asiakirjassa:

Komission työohjelma 2018: Yhtenäisempi, vahvempi ja demokraattisempi unioni; Bryssel 24.10.2017 COM(2017) 650 final/2

Väistyä sai prioriteetti 6. Kohtuullinen ja tasapainoinen vapaakauppasopimus Yhdysvaltojen kanssa. Vuoden 2018 työohjelmassa ovat muuttununeet sekä prioriteetin otsikko että sisältö pohdinta-asiakirjaa ja kauppapolitiikan pakettia myötäilevään muotoon:

Globalisaation hallinta tasapainoisen ja kehittyvän kauppapolitiikan avulla

Maailman suurimpana kauppamahtina EU on riippuvainen avoimesta ja oikeudenmukaisesta kaupasta kumppaneidensa kanssa kaikkialla maailmassa. Tavoitteenamme on toteuttaa kehittyvää ja kunnianhimoista kauppaohjelmaa, jossa otetaan tasapuolisesti huomioon avoimuus ja vastavuoroisuus sekä sosiaali- ja ympäristönormien noudattaminen. EU:n kauppasopimukset luovat työpaikkoja ja kasvua. Sopimusneuvotteluja Mercosurin ja Meksikon kanssa jatketaan, ja yhteistyössä Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden kanssa varmistetaan, että sopimukset muun muassa Japanin, Singaporen ja Vietnamin kanssa tehdään ja pannaan asianmukaisesti täytäntöön niin, että nämä hyödyt toteutuvat. Lisäksi komissio haluaa edistää kauppaneuvotteluja Australian ja Uuden-Seelannin kanssa sen jälkeen kun neuvosto on hyväksynyt komission suosittamat neuvotteluvaltuudet. Emme kuitenkaan ole sinisilmäisiä vapaakauppiaita. Tänä vuonna jatkamme työtä Euroopan tiukkojen normien ylläpitämiseksi ja edistämiseksi kolmansien maiden kanssa sekä tasapuolisten globaalien toimintaedellytysten varmistamiseksi eurooppalaisille yrityksille ja työntekijöille. Tätä varten on olennaisen tärkeää, että Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät vireillä olevat ehdotukset kaupan suojakeinojen nykyaikaistamisesta ja EU:hun tehtävien ulkomaisten suorien investointien seurannasta nopeasti.

Kuinka komission uusi painopiste toteutuu? Seuraavaksi luomme silmäyksen vireillä oleviin konkreettisiin lainsäädäntöehdotuksiin ja uusiin kauppapolitiikan aloitteisiin.

Ralf Grahn

Tanska: neljän prioriteetin ja poikkeuksen paradoksi EU:ssa

Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaana toimiva Tanska profiloituu vihreän, kestävän kehityksen edistäjänä.

Mutta Pohjoismaa Tanska on myös neljän prioriteetin ja neljän poikkeuksen paradoksi EU:n piirissä. Tätä tarkastelemme tarkemmin.


Neljä prioriteettia

Vihreä Eurooppa on yksi puheenjohtujuusohjelman neljästä prioriteetista, mutta kestävän kasvun ajatus läpäisee koko ohjelman:

* Vastuullinen Eurooppa
* Dynaaminen Eurooppa  
* Vihreä Eurooppa  
* Turvallinen Eurooppa


Neljä poikkeusta

Tanska on ainakin paperilla lähes yhtä kaukana EU:n valtavirrasta ja ytimistä kuin Britannia, sillä maalla on neljä poikkeusta EU:n perussopimuksista, vaikka käytännön toiminta on vähemmän repivää.

Tanska on yhteisen puolustuspolitiikan, oikeus- ja sisäasioiden, euron ja unionin kansalaisuuden ulkopuolella.

Tanskan ulkopoliittinen instituutti DIIS on tosin selvityksessään todennut etteivät poikkeukset palvele maan etua, mutta yksikään hallitus ei ole vielä rohjennut viedä yhden tai useamman poikkeuksen poistamista tai lieventämistä kansanäänestykseen.

Helle Thorning-Schmidtin johtaman uuden hallituksen taholta kuuluu taas ääneen ajattelua ulkopuolisuuden vähentämisestä. (Britanniassa poliittisen keskustelun suunta on päinvastainen.)


Paradoksi

Neuvoston puheenjohtajuus johtaa paradoksiin kun pysyvähköt poikkeukset ja ajankohtaiset haasteet kohtaavat.

Karkeasti ottaen ensimmäinen prioriteetti Vastuullinen Eurooppa koskee euroalueen rahoitus- ja talouskriisin torjumista ja neljännen painopisteen Turvallinen Eurooppa alle kuuluisi puolustuspolitiikka. Siihen sisältyvät oikeus- ja sisäasiat sekä EU:n kansalaisuus, käytännössä laajat, periaatteellisesti tärkeät ja lisäksi nopeasti kehittyvät politiikka-alat.


Euro Plus ja vakausunioni

Ristiriitaa vähentää Tanskan pääosin rakentava asenne EU-yhteistyöhön. Maa osallistuu myös Euro Plus -sopimukseen yhdessä 17 euromaan ja viiden muun euroalueeseen kuulumattoman EU-maan kanssa. Tanska neuvottelee 26 EU-maan lailla talousunionin vahvistamiseen tähtäävästä sopimuksesta, vaikka euromaat tässäkin muodostavat ytimen. (Vain Britannia torjuu jo tässä vaiheessa, joskin saanee viime kädessä seurakseen muutaman pudokkaan.)

Muun muassa Open Europe -blogin kautta on saatavissa hallitusten väliseen vakausunioniin tähtäävän sopimuksen kolmas, 10. tammikuuta 2012 päivätty luonnos, jossa sekä nimi että sisältö ovat taas muuttuneet (nyt: Draft treaty on stability, coordination and governance in the economic and monetary union).

(Avoimuuden ja reilun pelin nimissä, ja kun luonnokset joka tapauksessa vuodetaan julkisuuteen, eikö EU:n neuvosto voisi julkaista vakausunionin nykyiset ja tulevat sopimusversiot virallisesti? Käytäntöä voisi sitten laajentaa muihinkin asioihin jotka kiinnostavat kansalaisia ja yrityksiä Euroopassa. Voisikohan Tanska lisätä läpinäkyvyyttä?)

Joustavalla asenteella ja mahdollisilla erityisjärjestelyillä Tanska kykenee hoitamaan vetovastuunsa tosimaailmaan perustuvien prioriteettien ja sisäpolitiikkaan pohjautuvien poikkeusten ristiriidasta huolimatta.



Ralf Grahn

Tanska vesijohtovedellä maineeseen: Painotukset EU:n neuvoston puheenjohtajana

Vuoden 2012 alusta Pohjoismaa ryhtyi luotsaamaan Euroopan unionin neuvoston toimintaa. Perjantaina Tanskan pääministeri Helle Thorning-Schmidt ja hänen hallituksensa esittelivät puheenjohtajamaan kuuden kuukauden työohjelman:

Europa i arbejde: Program for det danske formandskab for Rådet for den Europæiske Union 2012, 1. januar – 30. juni 2012 (60 sivua)

Tanskan puheenjohtjuussivuston kautta ohjelma löytyy myös englanniksi, ranskaksi ja saksaksi. Twitterissä viestintää voi seurata ja keskusteluun osallistua tunnisteella #eu2012dk.

Tanska otti vastaan viestikapulan Puolalta ja heinäkuun alusta vetovastuu siirtyy Kyprokselle.


Prioriteetit

Neljän laajan otsikon alle Tanskan hallitus on koonnot puheenjohtajuuden neljä prioriteettia jäsenmaiden EU-politiikan kannalta:

* Vastuullinen Eurooppa
* Dynaaminen Eurooppa
* Vihreä Eurooppa
* Turvallinen Eurooppa

Johdannossa (sivut 4-6) painotukset kuvataan lyhyesti. Tämän jälkeen ohjelman yleinen osa siirtyy yksityiskohtaisempaan käsittelyyn aiheittain (sivut 7-22), joten jo tällä saa käsityksen EU:n lähiajan toiminnasta.


Vastuullinen Eurooppa

Vastuullinen Eurooppa koskee EU:n ja euroalueen talouskriisin torjuntaa ja sitä käsittelin ruotsiksi blogissani Grahnblawg. Asiaan liityviä aihepiirejä blogeissani ovat euroaluuen kriisi sekä eurooppalainen ohjausjakso ja EU:n vuoden 2012 kasvuselvitys liitteineen.

Kun Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy eilen tapasi Thorning-Schmidtin Kööpenhaminassa hän esitti virallisten oppien mukaisen tiivistelmän talouskriisin torjuntatyöstä.


Dynaaminen Eurooppa

Dynaamisen Euroopan alta löytyvät toimet talouskasvuun palaamiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi julkistalouksien rajoitteista huolimatta. Esittelin ja kommentoin tätä ohjelman osuutta englanniksi blogissani Grahnlaw. Eurooppa 2020 -strategiaa ja sen lippulaivahankkeita, kuten digitaalistrategiaa (ml televiestintä), sekä sisämarkkinoiden toimenpidepakettia (ml sähköiset sisämarkkinat ja tekijänoikeudet) koskevat blogikirjoitukseni täydentävät kuvaa.

Huomenna ja ylihuomenna Euroopan komissio puheenjohtaja José Manuel Barroso vierailee perinteiseen tapaan uudessa puheenjohtajamaassa. Tällöin keskustellaan varmasti enemmän kasvu- ja työllisyysuudistuksista, joissa komissiolla on keskeinen rooli ehdotusten laatijana. Yhteinen tiedotustilaisuus järjestetään 12. tammikuuta 2012 kello 11.15 paikallista aikaa.


Vesijohtovedellä maineeseen

Tanskan hallitus haluaa profiloitua tiukan taloudenpidon ja ekologisen ajattelun edistäjänä. EU-kriittinen Open Europe ja euroblogin kirjoittaja Jon Worth vertailivat blogeissaan eri puheenjohtajuusbudjetteja, joista Tanskan 35 miljoonan euron panostus on ”pihi”.

Varsinaiseksi talous- ja ekoajattelun vertauskuvauksi on kuitenkin noussut Tanskan hallituksen ilmoitus siitä, että sen järjestämissä kokouksissa ei enää tarjota pullotettua vettä. Worthin mainitsema vesijohtovesi ylitti kansainvälisen uutiskynnyksen, esimerkkinä AFP (Google News).

***

Vihreä Eurooppa (josta saimme esimakua) ja Turvallinen Eurooppa tulevat käsittelyyn lähiaikoina.



Ralf Grahn