Talousunionin vahvistamiseen tähtäävän sopimuksen neljäs luonnos löytyy onneksi epävirallisista lähteistä. EU:n neuvoston haut tarjoavat edelleen 'ei oota', samoin neuvoston ja euroryhmän tiedotteet, vaikka EU vääntää lausuntoja monista etäisemmistä aiheista hyvinkin halukkaasti.
Eilisen kirjoitukseni jälkeen on julkaistu joitakin artikkeleita pyrkimyksistä EU:n vakausunioniin (Stabilitätsunion).
Talousapua vain ratifioineille
Neljännestä sopimusluonnoksesta tarjoaa kuvan Europaportalen.se, Fredrik Haglund: Finanspakt lockar med krislån (20.1.2012). Kriisilainoja ei heru muille kuin sopimuksen osapuolille. Tarjolla on samalla neljännen luonnoksen pääkohtien esittely.
EUobserver, Valentina Pop: Future EU bail-outs only for treaty signatories, new draft says (20.1.2012). Juttu selittää neljänteen sopimusluonnokseen sisältyviä muutoksia.
Nyt myös EurActiv julkaisi talousunionin vahvistamiseen tähtäävän sopimuksen neljännen version (19.1.2012). Lyhyt kommentti keskittyy siihen että vain sopimuksen ratifioineet maat voisivat saada talousapua Euroopan vakausmekanismilta (EVM): New draft compact handcuffs Ireland (20.1.2012).
Ratifiointivaatimukseen kiinnitti huomiota myös EuropeanVoice.com, Simon Taylor: Eurozone bail-outs only if fiscal pact signed (20.1.2012).
”Reunavaltiot”
Irlanti lähes pakollisine kansanäänestyksineen on taas kerran valokeilassa, kuten The Parliament toteaa: Dublin under pressure to hold referendum on fiscal treaty (20.1.2012).
Vakausunionia pidetään muuten euromaiden 'pakollisiin kuvioihin' kuuluvana yhteisvastuun osoituksena (jossa sopimuksen järkevyyttä ei kyseenalaisteta), mutta kelkasta hypänneen Britannian lisäksi on myös epävarmoja maita.
Demokratian ja perusoikeuksien polkemisesta kuuluisuuteen ponnahtanut Unkari hoippuu lisäksi vararikon partaalla kaukana vakausunionin tavoitteista ja vaateista. Vihdoin näemme että Alankomaat, Belgia ja Luxemburg vievät Unkarin käytöksen EU:n neuvostoon keskusteltavaksi, kuten raportoi FT Brussels blog, Peter Spiegel: The Daily Hungarian: Orban faces more heat (20.1.2012)
Tšekin tasavallan pääministeri on väläytellyt kansanäänestystä ei vain vakausunionista vaan myös euroon siirtymisestä (johon maa sitoutui jo liittymissopimuksessaan). Vakausunionin sopimusluonnos löytyy tämänkin jutun kautta. Vakausunionia koskevat puolueiden kannat ovat levällään kuin Jokisen eväät: Czech Republic mulls referendum on fiscal pact (20.1.2012).
Yleisesti Eurooppamyönteinen ja EU:n ytimiin pyrkivä Puolan hallitus haluaa päästä mukaan heti, eikä vasta euron käyttöönoton jälkeen. EUobserver, Andrew Rettman: Poland renews attack on eurozone-only summits (19.1.2012). Aivan tuorein sopimusversio tulee tosin jonkin verran Puolaa (ja muita euroalueen ulkopuolisia maita) vastaan, mutta Puolan hallitus ehti äänekkäästi vaatia oikeutta osallistua euromaiden huippukokouksiin.
Rutosin vähemmistöhallituksen pääministeri Fredrik Reinfeldt olisi halunnut välttää maansa luisumisen kohti EU:n ulkoreunaa, mutta kaikki oppositiopuolueet ovat torjuneet vakausunioniin osallistumisen, kertoo Europaportalen.se, Anders Selnes: Reinfeldt avvisar undantag från euron (20.1.2012).
Jo edellisenä päivänä Open Europe oli blogissaan tarjonnut eräänlaisen maantieteellisen ja poliittisen periferian kiertoajelun: Fresh Trouble For The Fiscal Pact (19.1.2012).
***
Kuinkakohan lähelle euro plus -sopimuksen jäsenmäärää (23) vakausunioni asettuu ratifiointikierroksen jälkeen?
Ralf Grahn
Näytetään tekstit, joissa on tunniste euro. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste euro. Näytä kaikki tekstit
21. tammikuuta 2012
13. tammikuuta 2012
Tanska: neljän prioriteetin ja poikkeuksen paradoksi EU:ssa
Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaana toimiva Tanska profiloituu vihreän, kestävän kehityksen edistäjänä.
Mutta Pohjoismaa Tanska on myös neljän prioriteetin ja neljän poikkeuksen paradoksi EU:n piirissä. Tätä tarkastelemme tarkemmin.
Neljä prioriteettia
Vihreä Eurooppa on yksi puheenjohtujuusohjelman neljästä prioriteetista, mutta kestävän kasvun ajatus läpäisee koko ohjelman:
* Vastuullinen Eurooppa
* Dynaaminen Eurooppa
* Vihreä Eurooppa
* Turvallinen Eurooppa
Neljä poikkeusta
Tanska on ainakin paperilla lähes yhtä kaukana EU:n valtavirrasta ja ytimistä kuin Britannia, sillä maalla on neljä poikkeusta EU:n perussopimuksista, vaikka käytännön toiminta on vähemmän repivää.
Tanska on yhteisen puolustuspolitiikan, oikeus- ja sisäasioiden, euron ja unionin kansalaisuuden ulkopuolella.
Tanskan ulkopoliittinen instituutti DIIS on tosin selvityksessään todennut etteivät poikkeukset palvele maan etua, mutta yksikään hallitus ei ole vielä rohjennut viedä yhden tai useamman poikkeuksen poistamista tai lieventämistä kansanäänestykseen.
Helle Thorning-Schmidtin johtaman uuden hallituksen taholta kuuluu taas ääneen ajattelua ulkopuolisuuden vähentämisestä. (Britanniassa poliittisen keskustelun suunta on päinvastainen.)
Paradoksi
Neuvoston puheenjohtajuus johtaa paradoksiin kun pysyvähköt poikkeukset ja ajankohtaiset haasteet kohtaavat.
Karkeasti ottaen ensimmäinen prioriteetti Vastuullinen Eurooppa koskee euroalueen rahoitus- ja talouskriisin torjumista ja neljännen painopisteen Turvallinen Eurooppa alle kuuluisi puolustuspolitiikka. Siihen sisältyvät oikeus- ja sisäasiat sekä EU:n kansalaisuus, käytännössä laajat, periaatteellisesti tärkeät ja lisäksi nopeasti kehittyvät politiikka-alat.
Euro Plus ja vakausunioni
Ristiriitaa vähentää Tanskan pääosin rakentava asenne EU-yhteistyöhön. Maa osallistuu myös Euro Plus -sopimukseen yhdessä 17 euromaan ja viiden muun euroalueeseen kuulumattoman EU-maan kanssa. Tanska neuvottelee 26 EU-maan lailla talousunionin vahvistamiseen tähtäävästä sopimuksesta, vaikka euromaat tässäkin muodostavat ytimen. (Vain Britannia torjuu jo tässä vaiheessa, joskin saanee viime kädessä seurakseen muutaman pudokkaan.)
Muun muassa Open Europe -blogin kautta on saatavissa hallitusten väliseen vakausunioniin tähtäävän sopimuksen kolmas, 10. tammikuuta 2012 päivätty luonnos, jossa sekä nimi että sisältö ovat taas muuttuneet (nyt: Draft treaty on stability, coordination and governance in the economic and monetary union).
(Avoimuuden ja reilun pelin nimissä, ja kun luonnokset joka tapauksessa vuodetaan julkisuuteen, eikö EU:n neuvosto voisi julkaista vakausunionin nykyiset ja tulevat sopimusversiot virallisesti? Käytäntöä voisi sitten laajentaa muihinkin asioihin jotka kiinnostavat kansalaisia ja yrityksiä Euroopassa. Voisikohan Tanska lisätä läpinäkyvyyttä?)
Joustavalla asenteella ja mahdollisilla erityisjärjestelyillä Tanska kykenee hoitamaan vetovastuunsa tosimaailmaan perustuvien prioriteettien ja sisäpolitiikkaan pohjautuvien poikkeusten ristiriidasta huolimatta.
Ralf Grahn
Mutta Pohjoismaa Tanska on myös neljän prioriteetin ja neljän poikkeuksen paradoksi EU:n piirissä. Tätä tarkastelemme tarkemmin.
Neljä prioriteettia
Vihreä Eurooppa on yksi puheenjohtujuusohjelman neljästä prioriteetista, mutta kestävän kasvun ajatus läpäisee koko ohjelman:
* Vastuullinen Eurooppa
* Dynaaminen Eurooppa
* Vihreä Eurooppa
* Turvallinen Eurooppa
Neljä poikkeusta
Tanska on ainakin paperilla lähes yhtä kaukana EU:n valtavirrasta ja ytimistä kuin Britannia, sillä maalla on neljä poikkeusta EU:n perussopimuksista, vaikka käytännön toiminta on vähemmän repivää.
Tanska on yhteisen puolustuspolitiikan, oikeus- ja sisäasioiden, euron ja unionin kansalaisuuden ulkopuolella.
Tanskan ulkopoliittinen instituutti DIIS on tosin selvityksessään todennut etteivät poikkeukset palvele maan etua, mutta yksikään hallitus ei ole vielä rohjennut viedä yhden tai useamman poikkeuksen poistamista tai lieventämistä kansanäänestykseen.
Helle Thorning-Schmidtin johtaman uuden hallituksen taholta kuuluu taas ääneen ajattelua ulkopuolisuuden vähentämisestä. (Britanniassa poliittisen keskustelun suunta on päinvastainen.)
Paradoksi
Neuvoston puheenjohtajuus johtaa paradoksiin kun pysyvähköt poikkeukset ja ajankohtaiset haasteet kohtaavat.
Karkeasti ottaen ensimmäinen prioriteetti Vastuullinen Eurooppa koskee euroalueen rahoitus- ja talouskriisin torjumista ja neljännen painopisteen Turvallinen Eurooppa alle kuuluisi puolustuspolitiikka. Siihen sisältyvät oikeus- ja sisäasiat sekä EU:n kansalaisuus, käytännössä laajat, periaatteellisesti tärkeät ja lisäksi nopeasti kehittyvät politiikka-alat.
Euro Plus ja vakausunioni
Ristiriitaa vähentää Tanskan pääosin rakentava asenne EU-yhteistyöhön. Maa osallistuu myös Euro Plus -sopimukseen yhdessä 17 euromaan ja viiden muun euroalueeseen kuulumattoman EU-maan kanssa. Tanska neuvottelee 26 EU-maan lailla talousunionin vahvistamiseen tähtäävästä sopimuksesta, vaikka euromaat tässäkin muodostavat ytimen. (Vain Britannia torjuu jo tässä vaiheessa, joskin saanee viime kädessä seurakseen muutaman pudokkaan.)
Muun muassa Open Europe -blogin kautta on saatavissa hallitusten väliseen vakausunioniin tähtäävän sopimuksen kolmas, 10. tammikuuta 2012 päivätty luonnos, jossa sekä nimi että sisältö ovat taas muuttuneet (nyt: Draft treaty on stability, coordination and governance in the economic and monetary union).
(Avoimuuden ja reilun pelin nimissä, ja kun luonnokset joka tapauksessa vuodetaan julkisuuteen, eikö EU:n neuvosto voisi julkaista vakausunionin nykyiset ja tulevat sopimusversiot virallisesti? Käytäntöä voisi sitten laajentaa muihinkin asioihin jotka kiinnostavat kansalaisia ja yrityksiä Euroopassa. Voisikohan Tanska lisätä läpinäkyvyyttä?)
Joustavalla asenteella ja mahdollisilla erityisjärjestelyillä Tanska kykenee hoitamaan vetovastuunsa tosimaailmaan perustuvien prioriteettien ja sisäpolitiikkaan pohjautuvien poikkeusten ristiriidasta huolimatta.
Ralf Grahn
23. elokuuta 2011
Suomi näyttää: Euroalue on korttitalo
Euroalueella demokratia ja toimivalta eivät kohtaa oikealla tasolla. Markkinat elävät siis jatkuvassa epävarmuudessa, mikä heijastuu ihmisten elinoloihin.
Vakuusjärjestelyt
Suomen valtiovarainministeriön mukaan euromaiden päämieskokous heinäkuussa sopi, että perustetaan vakuusjärjestely Kreikan toisen apupaketin yhteydessä.
Euromaiden johtajat sopivat Euroopan rahoitusvakausvälineen ERVV:n ja Euroopan vakausmekanismin EVM:n tehokkuuden parantamisesta, heijastusvaikutusten välttämisestä ja joustavuuden lisäämisestä.
Vakuuksia koskeva lausuma:
Lähde: Euroalueen valtion- tai hallitusten päämiesten ja EU:n toimielinten julkilausuma; Bryssel, 21. heinäkuuta 2011
Euromaiden hyväksyntä
VM:n tiedotteen mukaan Suomi ja Kreikka ovat päässeet yhteisymmärrykseen vakuusjärjestelystä. Vakuusjärjestely vaatii vielä muiden euromaiden hyväksynnän.
Siinäpä se. Nordean aamuinen markkinakommentti tiivistää tilanteen seuraavasti:
Taloussanomien mukaan pääministeri Katainen myöntää että vakuussopimukseen voi tulla muutoksia, jos muut euromaat eivät hyväksy sitä. Vakuudet ovat Suomelle kynnyskysymys, eikä Katainen halua uskoa että vakuudet vaarantavat Kreikan tukipaketin.
Kataisen rauhoittelusta huolimatta Reutersin raportti Moody's:in kommenteista kertoo että markkinat ovat huolissaan euromaiden rintaman hajoamisesta ja tukipaketin mahdollisesta myöhästymisestä, jopa hajoamisesta.
Arvostelu, torjunta tai matkiminen of levinnyt ainakin Alankomaihin, Itävaltaan, Saksaan, Slovakiaan ja Sloveniaan, kertoo AFP. Kreikka luonnollisesti toivoo riidan ratkaisua ennen lisävahinkojen syntyä.
Korttitalo
Rahapolitiikkaa euroalueella toteuttaa Eeuroopan keskuspankki keskuspankkijärjestelmineen, mutta talouspolitiikka on kansallisten politiikkojen yhteensovittamisen asteella.
Epävirallisiin kokouksiin kokoontuvassa euroryhmässä alueen valtiovarainministerit keskustelevat yhteisistä aiheista. Kriisioloissa ohi ovat kirineet euromaiden vielä epävirallisemmat huippukokoukset, jotka Ranska ja Saksa nyt haluavat vakinaistaa euroalueen ”taloushallituksena”.
Komealta kalskahtavista pyrkimyksistä huolimatta hallitusten välinen yhteistyö pysyy yksimielisyysvaatimukseen perustuvana korttitalona.
Vähiten haluava hallitus tai totaalikieltäytyjä määrää toimien tason, vaikka sisäisen heikkouden seurauksena olisi 332 miljoonan ihmisen valuutta-alueen hajoaminen.
Demokratia ja toimivalta eivät kohtaa oikealla tasolla.
Markkinat elävät siis jatkuvassa epävarmuudessa, mikä heijastuu ihmisten elinoloihin.
***
Monikielinen Bloggingportal.eu kokoaa 840 euroblogin kirjoitukset, jotka heijastavat Euroopan haasteita ja valaisevat valintoja valo- ja varjopuolineen.
Ralf Grahn
Vakuusjärjestelyt
Suomen valtiovarainministeriön mukaan euromaiden päämieskokous heinäkuussa sopi, että perustetaan vakuusjärjestely Kreikan toisen apupaketin yhteydessä.
Euromaiden johtajat sopivat Euroopan rahoitusvakausvälineen ERVV:n ja Euroopan vakausmekanismin EVM:n tehokkuuden parantamisesta, heijastusvaikutusten välttämisestä ja joustavuuden lisäämisestä.
Vakuuksia koskeva lausuma:
9. Tarvittaessa perustetaan vakuusjärjestelyt, jotta euroalueen jäsenvaltioille niiden ERVV:lle antamista takauksista aiheutuva riski voidaan kattaa.
Lähde: Euroalueen valtion- tai hallitusten päämiesten ja EU:n toimielinten julkilausuma; Bryssel, 21. heinäkuuta 2011
Euromaiden hyväksyntä
VM:n tiedotteen mukaan Suomi ja Kreikka ovat päässeet yhteisymmärrykseen vakuusjärjestelystä. Vakuusjärjestely vaatii vielä muiden euromaiden hyväksynnän.
Siinäpä se. Nordean aamuinen markkinakommentti tiivistää tilanteen seuraavasti:
Euroalueen velkaongelmia hämmentää nyt entistä enemmän Suomen ja Kreikan välinen "vakuussopimus". Luottoluokittaja Moody's ilmaisi eilen huolensa sopimuksesta, jonka yhtiö pelkää vaikeuttavan tai jopa kaatavan Kreikan pelastuspaketin. Moody'sin mukaan sopimus korostaa entisestään euroalueen päättäjien erimielisyyksiä. Tästä saatiin taas eilen lisää merkkejä, kun Hollanti ja Itävalta nahistelivat vastaavien sopimisten tekemisestä tukea vastaanottavien maiden kanssa.
Taloussanomien mukaan pääministeri Katainen myöntää että vakuussopimukseen voi tulla muutoksia, jos muut euromaat eivät hyväksy sitä. Vakuudet ovat Suomelle kynnyskysymys, eikä Katainen halua uskoa että vakuudet vaarantavat Kreikan tukipaketin.
Kataisen rauhoittelusta huolimatta Reutersin raportti Moody's:in kommenteista kertoo että markkinat ovat huolissaan euromaiden rintaman hajoamisesta ja tukipaketin mahdollisesta myöhästymisestä, jopa hajoamisesta.
Arvostelu, torjunta tai matkiminen of levinnyt ainakin Alankomaihin, Itävaltaan, Saksaan, Slovakiaan ja Sloveniaan, kertoo AFP. Kreikka luonnollisesti toivoo riidan ratkaisua ennen lisävahinkojen syntyä.
Korttitalo
Rahapolitiikkaa euroalueella toteuttaa Eeuroopan keskuspankki keskuspankkijärjestelmineen, mutta talouspolitiikka on kansallisten politiikkojen yhteensovittamisen asteella.
Epävirallisiin kokouksiin kokoontuvassa euroryhmässä alueen valtiovarainministerit keskustelevat yhteisistä aiheista. Kriisioloissa ohi ovat kirineet euromaiden vielä epävirallisemmat huippukokoukset, jotka Ranska ja Saksa nyt haluavat vakinaistaa euroalueen ”taloushallituksena”.
Komealta kalskahtavista pyrkimyksistä huolimatta hallitusten välinen yhteistyö pysyy yksimielisyysvaatimukseen perustuvana korttitalona.
Vähiten haluava hallitus tai totaalikieltäytyjä määrää toimien tason, vaikka sisäisen heikkouden seurauksena olisi 332 miljoonan ihmisen valuutta-alueen hajoaminen.
Demokratia ja toimivalta eivät kohtaa oikealla tasolla.
Markkinat elävät siis jatkuvassa epävarmuudessa, mikä heijastuu ihmisten elinoloihin.
***
Monikielinen Bloggingportal.eu kokoaa 840 euroblogin kirjoitukset, jotka heijastavat Euroopan haasteita ja valaisevat valintoja valo- ja varjopuolineen.
Ralf Grahn
19. elokuuta 2011
Eurokriisi: Uudistukseen vai loppuluisuun?
Euro on 332 miljoonan eurooppalaisen jokapäiväinen raha, myös suomalaisten. Euroalueen talouskriisin edetessä käsillä ovat Kreikan vakuuksia tärkeämmät kysymykset.
Sekä Euroopan unionin että talous- ja rahaliiton osalta toivoisin suomalaisten kiinnostuksen kasvavan kokonaisuuksista keskusteluun, ei vain likinäköisen kansallisen edunvalvonnan kannalta.
Ei näytä kovin lupaavalta muuallakaan. Politiikan perusrajoitteet (kuten EU-sopimukset) ja lukkiutuneet poliitikot pahentavat talousvaikeuksia sekä Yhdysvalloissa että euroalueella, joten maailman osakepörssit ovat lähteneet lamaa enteilevään luisuun.
Olen viime aikoina kirjoittanut euroalueen haasteista englanniksi. Edellinen koonnos oli Eurozone issues (15. elokuuta 2011). Uusimmat kirjoitukset ovat tässä:
Grahnlaw: Blogs call for eurozone reform (15. elokuuta 2011)
Grahnlaw: Eurozone RIP? (16. elokuuta 2011)
Grahnlaw: Eurozone: Our new ”economic government” (17. elokuuta 2011)
Grahnlaw Suomi Finland: Eurozone Twin Peaks ”economic government” in media (17. elokuuta 2011)
Grahnlaw: Eurobonds and eurozone reform rebound despite Merkel-Sarkozy summit (17. elokuuta 2011)
Grahnlaw: Merkel and Sarkozy: Eurozone letter to Van Rompuy (18. elokuuta 2011)
Grahnlaw Suomi Finland: Eurozone reform: Waiting for Godot (18. elokuuta 2011)
Grahnlaw: Eurozone leaders talk and shares fall (18. elokuuta 2011)
Vieläkö vanha Eurooppa kykenee uudistumaan, vai olemmeko jo loppuluisussa?
Ralf Grahn
Sekä Euroopan unionin että talous- ja rahaliiton osalta toivoisin suomalaisten kiinnostuksen kasvavan kokonaisuuksista keskusteluun, ei vain likinäköisen kansallisen edunvalvonnan kannalta.
Ei näytä kovin lupaavalta muuallakaan. Politiikan perusrajoitteet (kuten EU-sopimukset) ja lukkiutuneet poliitikot pahentavat talousvaikeuksia sekä Yhdysvalloissa että euroalueella, joten maailman osakepörssit ovat lähteneet lamaa enteilevään luisuun.
Olen viime aikoina kirjoittanut euroalueen haasteista englanniksi. Edellinen koonnos oli Eurozone issues (15. elokuuta 2011). Uusimmat kirjoitukset ovat tässä:
Grahnlaw: Blogs call for eurozone reform (15. elokuuta 2011)
Grahnlaw: Eurozone RIP? (16. elokuuta 2011)
Grahnlaw: Eurozone: Our new ”economic government” (17. elokuuta 2011)
Grahnlaw Suomi Finland: Eurozone Twin Peaks ”economic government” in media (17. elokuuta 2011)
Grahnlaw: Eurobonds and eurozone reform rebound despite Merkel-Sarkozy summit (17. elokuuta 2011)
Grahnlaw: Merkel and Sarkozy: Eurozone letter to Van Rompuy (18. elokuuta 2011)
Grahnlaw Suomi Finland: Eurozone reform: Waiting for Godot (18. elokuuta 2011)
Grahnlaw: Eurozone leaders talk and shares fall (18. elokuuta 2011)
Vieläkö vanha Eurooppa kykenee uudistumaan, vai olemmeko jo loppuluisussa?
Ralf Grahn
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)