Suomi euroalueen häirikkönä

Joidenkin suosiota kotikamaralla nostaa ikkunat kiinni Eurooppaan -elämöinti. Tämä herättää kysymyksiä suhteellisuudentajusta ja vastuuntunnosta.

Kansainvälinen ja eurooppalainen media sekä vastuulliset tahot eivät välttämättä heijasta Suomen arvostuksen kasvua 332 miljoonan asukkaan ja 17 maan yritysten yhteisen rahan puolustustyössä.


New York Times

Ranska ja Saksa saattavat ohjata Euroopan unionia, mutta Suomi on osoittanut kuinka pienikin maa voi haitata suuria suunnitelmia. Suomen vakuusvaatimus voi kaataa heinäkuun sovun, ja markkinoiden epävarmuus jatkuu. New York Times mainitsee Suomen elävimpänä esimerkkinä siitä, kuinka nurkkakuntainen sisäpolitiikka muuttuu koko mannerta vaarantavaksi ongelmaksi, joka uhkaa koko 17 euromaan ryhmää keskellä pahinta kriisiä: Finland Could Upend Fragile Consensus on Greece (28. elokuuta 2011).


Wall Street Journal

Wall Street Journal Europe käsittelee euroalueen heinäkuisen huippukokouksen päätösten kahta kompastuskiveä. Saksan liittopäivillä esiintyy paineita päättää jokaisesta pelastusoperaatiosta erikseen. Kallista aikaa kuluisi. Kerrataan menettely seitsemällätoista, niin vakausvälineiden uskottavuudesta ei jää paljoakaan jäljelle.

Toinen kompastuskivi on Suomi. Muut euromaat eivät hyväksyneet Suomen kahdenvälistä sopimusta Kreikan kanssa toisen pelastuspaketin vakuuksista. Suomi vaati siis neuvotteluja uudesta vakuusmallista. Ratkaisu viivästyy. WSJ:n mukaan Itävallan valtiovarainministeri Maria Fekter on todennut virkamiestason neuvottelujen kariutuneen. Kiistaan tarvitaan poliittisen tason ratkaisu, joten asia siirtyy valtiovarainministereiden kokoukseen: Rescue Fund Hits Snags in Germany and Finland (31. elokuuta 2011).


The Curious Capitalist

Time-lehden blogi The Curious Capitalist kysyy Is the Greek bailout falling apart? (31. elokuuta 2011). Euroalue tuskin pääsee irti hengenvaarallisista koettelemuksistaan ennen kuin se löytää tehokkaamman tavan päätösten tekemiseen ja toteuttamiseen. Suomen tapaus osoittaa selkeimmin kuinka viallinen euroalueen ohjaus oikein on. Yhdenkin maan kansallinen politiikka voi vaarantaa euron olemassaolon. Euroalueen rakenteet eivät mahdollista kriisien hallintaa eivätkä perusteellisia uudistuksia.


Bloomberg

Suo siellä, vetelä täällä, kuvaa uutistoimisto Bloombergin juttu Finland’s Collateral Demand Leaves EU Faced With Rewarding Bailout Fatigue (30. elokuuta 2011):

Finland’s demand for collateral on new Greek loans leaves European leaders with two choices: accept the AAA rated nation’s terms and risk the rescue plan, or reject collateral and help bring Finnish euro-skeptics to power.

Valtiovarainministerit (Ecofin)

Euroalueen huippukokous 21. heinäkuuta 2011 kehotti kaikkia maita hyväksymään sovitut toimet syyskuun loppuun mennessä. Monet EU:n ja jäsenmaiden johtajat ovat toistaneet kehotusta markkinoiden epävarmuuden hälventämiseksi. Epävirallinen talous- ja raha-asioiden neuvosto (Ecofin) kokoontuu kuitenkin vasta 16. syysykuuta, joten epätietoisuuden jatkumisen lisäksi aika käy vähiin.


Euroopan parlamentti

Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunta (ECON) kokoontui maanantaina 29. elokuuta erityisistuntoon euroalueen kriisin tiimoilta.

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Jean-Claude Trichet korosti että maiden johtajien heinäkuisen sopimuksen toteuttaminen täydelleen ja ajallaan (full and timely) on olennaista.

EU:n talouskomissaari Olli Rehn kertoi että komissio on kehottanut maita kiirehtimään 21. heinäkuuta tehtyjen päätösten toteuttamista, jotta ne saadaan voimaan mahdollisimman pian.

Euroryhmän puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ei ollut onnellinen Suomen vakuusvaatimuksista, mutta ei uskonut huippukokouksen päätösten toimeenpanon kaatuvan niihin. Ks. Honor Mahony, EUobserver: Rehn questions political appetite for eurobonds (30. elokuuta 2011).

Puheenjohtajamaa Puolan edustajana talousvaliokunnan kokoukseen osallistui valtiovarainministeri Jacek Rostowski, jonka mielestä valintatilanne on selkeä: yhteisvastuu tai Euroopan luhistuminen. Suomen vakuusvaatimukset ovat itsekkäitä. Rostowskin näkee kahdenlaista vaarallista populismia: etelässä vastuuttomuutta raha-asioissa ja pohjoisessa solidaarisuuden puutetta. EUobserverin Andrew Rettman lainasi Gazeta Wyborcza -lehden haastattelua: Polish finance minister says Europe at risk of ”collapse”.


EU:n komissio ja Puola

Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso muistutti eilen EU-maiden ja euromaiden keskinäisestä riippuvuudesta ja toisti kehotuksensa maiden hallituksille ja parlamenteille, jotta 21. heinäkuuta tehdyt euromaiden huippukokouksen päätökset saadaan voimaan (30. elokuuta 2011, SPEECH/11/544).

Neuvoston puheenjohtajana toimiva Puola ei ole euromaa, mutta pääministeri Donald Tusk korosti yhteen hiottujen ratkaisujen tarvetta rahoituskriisin voittamiseksi: Prime Minister Donald Tusk in Brussels.


Vaikea paikka

Onko perussuomalaisten toreilla ärhentely isänmaallista, jos vaatimusten toteutuessa talouskasvu ja työpaikat menevät alta?

Entä populistien myötäjuoksijat? SDP ja Suomen hallitus ovat maalanneet itsensä nurkkaan lupaamalla vakuudet, jotka vaarantavat sekä Kreikan tukipaketin että euron tulevaisuuden.

EU:n perussopimusten ja yksittäisten euromaiden poliittisten reunaehtojen puitteissa valtioiden ja hallitusten päämiehet ovat pala palalta yrittäneet löytää ratkaisuja finanssi- ja talouskriisiin, viimeksi yhteisessä huippukokouksessa 21. heinäkuuta 2011. Suhteessa nihilistisiin populisteihin hallitukset sentään koettivat toimia rakentavasti.

Blogikirjoitukset Suomi näyttää: Euroalue on korttitalo ja Suomen Kreikka-vakuudet vastatuulessa: Mistä tämä kertoo?, kuten muutamat yllä siteeratut lähteet osoittavat kuitenkin sovittujen toimien pienipiirteisyyden ja tilapäisyyden.

Euroalueen valuvikojen jättäminen paikoilleen merkitsee jatkuvaa epävarmuutta ja kriisien toistumista.

Vain riittävä toimivalta ja oikea demokratia EU:n (euroalueen) tasolla tarjoavat tehokkaan ja hyväksyttävän perustan vakaudelle, talouskasvulle ja työpaikkojen syntymiselle. Näitä tarvitsevat EU-kansalaiset ja yritykset. Muutamista lupaavista pilkahduksista huolimatta, jäsenmaiden hallitusket eivät vielä suostu edes keskustelemaan kestävistä uudistuksista.


Bloggingportal

Monikielinen Bloggingportal.eu on tärkeä osa yhteistä keskustelua, joka koskee Euroopan nykytilaa ja tulevaisuutta. Löydät 841 euroblogin kirjoitukset samasta paikasta.

Käsittelen EU:n politiikkaa ja oikeutta neljässä blogissani: Grahnlaw (EN), Grahnblawg (SV), Eurooppaoikeus (FI) ja Grahnlaw Suomi Finland (EN SV FI). Tervetuloa tutustumaan!

Toimin myös Twitterissä (joskin voin seurata takaisin vain paikkojen vapautumisen myötä) ja Facebookissa.



Ralf Grahn

Suomi näyttää: Euroalue on korttitalo

Euroalueella demokratia ja toimivalta eivät kohtaa oikealla tasolla. Markkinat elävät siis jatkuvassa epävarmuudessa, mikä heijastuu ihmisten elinoloihin.

Vakuusjärjestelyt

Suomen valtiovarainministeriön mukaan euromaiden päämieskokous heinäkuussa sopi, että perustetaan vakuusjärjestely Kreikan toisen apupaketin yhteydessä.

Euromaiden johtajat sopivat Euroopan rahoitusvakausvälineen ERVV:n ja Euroopan vakausmekanismin EVM:n tehokkuuden parantamisesta, heijastusvaikutusten välttämisestä ja joustavuuden lisäämisestä.

Vakuuksia koskeva lausuma:

9. Tarvittaessa perustetaan vakuusjärjestelyt, jotta euroalueen jäsenvaltioille niiden ERVV:lle antamista takauksista aiheutuva riski voidaan kattaa.

Lähde: Euroalueen valtion- tai hallitusten päämiesten ja EU:n toimielinten julkilausuma; Bryssel, 21. heinäkuuta 2011


Euromaiden hyväksyntä

VM:n tiedotteen mukaan Suomi ja Kreikka ovat päässeet yhteisymmärrykseen vakuusjärjestelystä. Vakuusjärjestely vaatii vielä muiden euromaiden hyväksynnän.

Siinäpä se. Nordean aamuinen markkinakommentti tiivistää tilanteen seuraavasti:

Euroalueen velkaongelmia hämmentää nyt entistä enemmän Suomen ja Kreikan välinen "vakuussopimus". Luottoluokittaja Moody's ilmaisi eilen huolensa sopimuksesta, jonka yhtiö pelkää vaikeuttavan tai jopa kaatavan Kreikan pelastuspaketin. Moody'sin mukaan sopimus korostaa entisestään euroalueen päättäjien erimielisyyksiä. Tästä saatiin taas eilen lisää merkkejä, kun Hollanti ja Itävalta nahistelivat vastaavien sopimisten tekemisestä tukea vastaanottavien maiden kanssa.

Taloussanomien mukaan pääministeri Katainen myöntää että vakuussopimukseen voi tulla muutoksia, jos muut euromaat eivät hyväksy sitä. Vakuudet ovat Suomelle kynnyskysymys, eikä Katainen halua uskoa että vakuudet vaarantavat Kreikan tukipaketin.

Kataisen rauhoittelusta huolimatta Reutersin raportti Moody's:in kommenteista kertoo että markkinat ovat huolissaan euromaiden rintaman hajoamisesta ja tukipaketin mahdollisesta myöhästymisestä, jopa hajoamisesta.

Arvostelu, torjunta tai matkiminen of levinnyt ainakin Alankomaihin, Itävaltaan, Saksaan, Slovakiaan ja Sloveniaan, kertoo AFP. Kreikka luonnollisesti toivoo riidan ratkaisua ennen lisävahinkojen syntyä.


Korttitalo

Rahapolitiikkaa euroalueella toteuttaa Eeuroopan keskuspankki keskuspankkijärjestelmineen, mutta talouspolitiikka on kansallisten politiikkojen yhteensovittamisen asteella.

Epävirallisiin kokouksiin kokoontuvassa euroryhmässä alueen valtiovarainministerit keskustelevat yhteisistä aiheista. Kriisioloissa ohi ovat kirineet euromaiden vielä epävirallisemmat huippukokoukset, jotka Ranska ja Saksa nyt haluavat vakinaistaa euroalueen ”taloushallituksena”.

Komealta kalskahtavista pyrkimyksistä huolimatta hallitusten välinen yhteistyö pysyy yksimielisyysvaatimukseen perustuvana korttitalona.

Vähiten haluava hallitus tai totaalikieltäytyjä määrää toimien tason, vaikka sisäisen heikkouden seurauksena olisi 332 miljoonan ihmisen valuutta-alueen hajoaminen.

Demokratia ja toimivalta eivät kohtaa oikealla tasolla.

Markkinat elävät siis jatkuvassa epävarmuudessa, mikä heijastuu ihmisten elinoloihin.

***

Monikielinen Bloggingportal.eu kokoaa 840 euroblogin kirjoitukset, jotka heijastavat Euroopan haasteita ja valaisevat valintoja valo- ja varjopuolineen.



Ralf Grahn