31. tammikuuta 2017

EU-maat matkalla sisämarkkinoiden toimenpidepakettiin (2010-2011)


Kilpailukykyneuvosto (sisämarkkinat, teollisuus, tutkimus ja avaruus)  hyväksyi 10. joulukuuta 2010 päätelmät sisämarkkinoiden tulevasta toimenpidepaketista (yleispäätelmät asiakirjassa 17668/10 ja erityispäätelmät asiakirja 17799/10, kansilehtineen 9 sivua).

Neuvosto hyväksyi komission pakettiluonnoksessa (kuulemisasiakirjassa)  noudatetun yleisen lähestymistavan, jonka mukaan sisämarkkinoilla on oltava vahva taloudellinen ja sosiaalinen perusta erittäin kilpailukykyisen talouden aikaansaamiseksi.

Erityispäätelmissä neuvosto kävi läpi lähes kaikki hahmotellut toimenpidelajit  myönteisessä hengessä auottuja uria seuraten, mutta ilman strategisen tason nostoa.


Eurooppa-neuvosto

Valtioiden ja hallitusten päämiesten miehittämä Eurooppa-neuvosto hyväksyi 24. ja 25. maaliskuuta 2011 (asiakirja EUCO 10/1/11 REV 1) uuden EU-ohjausjakson yhteydessä suuntaviivoja julkisen talouden vakauttamiseksi ja luetteli talouskasvua edistävien rakenneuudistusten painopisteitä Eurooppa 2020 -strategiaan liittyen.  

Kevään perinteisessä talouskokoontumisessa ja matkalla sisämarkkinoiden toimenpidepakettiin Eurooppa-neuvosto hahmotti myös sisämarkkinoiden kehittämistä (kohdassa 7) ja niiden ulkoista ulottuvuutta (kohdassa 8):

7. Sisämarkkinat ovat ratkaisevassa asemassa kasvun ja työllisyyden aikaansaamisessa ja kilpailukyvyn edistämisessä. Eurooppa-neuvosto pitää myönteisenä sitä, että komissio aikoo esittää sisämarkkinoiden toimenpidepaketin ja kehottaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa hyväksymään vuoden 2012 loppuun mennessä ensimmäisen erän ensisijaisia toimenpiteitä sisämarkkinoiden vauhdittamiseksi. Erityisesti olisi painotettava toimenpiteitä, joilla luodaan kasvua ja työpaikkoja ja saadaan aikaan konkreettisia tuloksia, jotka hyödyttävät kansalaisia ja yrityksiä. Painoa olisi pantava myös digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamiselle. Sääntelystä erityisesti pk-yrityksille aiheutuvaa kokonaiskuormitusta olisi vähennettävä sekä Euroopan tasolla että kansallisesti. Komissio esittää asiasta selvityksen kesään mennessä. Eurooppa-neuvosto piti myönteisenä myös sitä, että komissio aikoo ehdottaa tapoja, joilla mikroyritykset voitaisiin vapauttaa tietyistä tulevista sääntelytoimista. Komission tiedonannon "Palvelujen sisämarkkinat toimivammiksi" pohjalta Eurooppa-neuvosto kehottaa jäsenvaltioita panemaan palveludirektiivin kaikilta osin täytäntöön sekä komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittaessa lisätoimia palvelujen sisämarkkinoiden parantamiseksi.

8. Sisämarkkinoiden ulkoinen ulottuvuus on niin ikään merkittävä tekijä, ja painopisteen olisi oltava vapaan, oikeudenmukaisen ja avoimen kaupankäynnin edistämisessä sekä WTO:n Dohan kierroksen päätökseen saattamisessa ja vapaakauppasopimusten tekemisessä vuoden 2011 kuluessa 16. syyskuuta 2010 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti. Työskentelyä olisi joudutettava komission kertomuksen pohjalta, jossa määritetään painopisteet kaupan esteiden purkamiseksi kolmansissa maissa.

Samassa kokouksessa euroalueen valtion- tai hallitusten päämiehet hyväksyivät myös päätelmien liitteenä olevan  Euro Plus -sopimuksen, johon Bulgaria, Tanska, Latvia, Liettua, Puola ja Romania liittyivät. Toiveikkaan hallitustenvälisen välipuheen tarkoituksena oli yhdessä ja rohkeammin vahvistaa rahaliiton talouspilaria, koordinoida  talouspolitiikkaa ja parantaa kilpailukykyä rakenneuudistuksilla.

Neljän ohjaavan säännön joukkoon otettiin sisämarkkinat, tosin sopimuksen ulkopuolelle jättäytyviä maita rauhoitellen:

d. Osallistuvat jäsenvaltiot ovat täysin sitoutuneita sisämarkkinoiden toteuttamiseen, joka on ratkaisevan tärkeää EU:n ja euroalueen kilpailukyvyn parantamisessa. Prosessi tulee olemaan kaikilta osin perussopimuksen mukainen. Tässä sopimuksessa otetaan kaikilta osin huomioon sisämarkkinoiden eheys.

Osoittaakseen sitoumuksensa muutoksiin ja varmistaakseen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavan poliittisen sysäyksen, osallistuvien jäsenvaltioden piti  vuosittain ylimmällä tasolla sopia joukosta konkreettisia toimia, jotka toteutettaisiin  12 kuukauden kuluessa.

Euro Plus -sopimuksen ulkopuolelle jättäytyivät suvereniteettikorosteiset maat Iso-Britannia, Ruotsi, Tshekin tasavalta ja Unkari. Kroatia ei liittynyt sopimukseen tullessaan Euroopan unionin jäseneksi 1. heinäkuuta 2013.


Ralf Grahn

27. tammikuuta 2017

Kohti sisämarkkinoiden toimenpidepakettia (2010-2011)


Mario Monti ja Euroopan parlamentti sekä EU:n jäsenmaat (neuvoston ja Eurooppa-neuvoston kautta) olivat kaikki peräänkuuluttaneet sisämarkkinoiden tehostamista komissiolta, jonka puheenjohtajana oli José Manuel Barroso ja sisämarkkinoista vastaavana jäsenenä Michel Barnier.


Tiedonanto KOM(2010) 608

Euroopan komission vastaus oli vuoden 2010 lokakuun loppupäivinä julkaistu tiedonanto:

Kohti kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta
50 ehdotusta työskentelyn, yrittäjyyden ja kaupankäynnin parantamiseksi
Bryssel 27.10.2010 KOM(2010) 608 lopullinen

Kääntäjien ratkaisut kutakuinkin sujuvien sanontojen löytämiseksi poikkeavat hieman englanninkielisestä otsikosta (joka ehkä on alkuperäisversio), joten asetan tämän näytille:

For a highly competitive social market economy
50 proposals for improving our work, business and exchanges with one another
Brussels, 11.11.2010 COM(2010) 608 final/2

(Pientä sekaannusta aiheuttaa myös se, että englanninkielisestä tiedonannosta löytynyt virhe johti kakkosversion julkaisemiseen pari viikkoa alkuperäisen jälkeen.)

Single Market Act kuulostaa komeammalta kuin toimenpidepaketti, mutta jälkimmäinen termi on varsin osuva viidenkymmenen ehdotuksen koonnoksesta, jota priorisointien puutteessa on vaikea mieltää strategiaksi.

Toisaalta jäin suomenkielisen otsikon alkuriviltä kaipaamaan kohti-sanaa, sillä kyseessä oli vasta varsinaista toimenpidepakettia pohjustava julkisen kuulemisen asiakirja. Komissio kutsui kaikkia kinnostuneita toimittamaan kannanottonsa viimeistään helmikuun 28. päivänä 2011.

Hieman löysästi tuotiin esille että varsinainen toimenpidepaketti julkaistaisiin vasta julkisen keskustelun jälkeen (sivut 37-38):

Komissio toivoo, että kaikki EU:n toimielimet sitoutuvat ottamaan toimenpidepaketin vuodet 2011–2012 kattavaksi lopulliseksi toimintasuunnitelmaksi julkisen keskustelun päätteeksi ja sen perusteella tehtyjen päätelmien pohjalta vuoden 2011 alussa. Sisämarkkinoiden toimenpidepaketin toteuttaminen antaisi sisämarkkinoille niiden 20. vuosipäivän kunniaksi vuoden 2012 lopulla uutta dynamiikka.  

SEC(2011) 467

Yhteenvetona julkisesta kuulemisesta komissio julkaisi keväällä - samana päivänä varsinaisen toimenpidepaketin (Single Market Act) kanssa - työasiakirjan (Commission Staff Working Paper), joka löytyy vain englanniksi:


Näin paljon myöhemmin virallinen yhteenveto näyttää jäävän vaille vertailua alkuperäisiin kannanottoihin, sillä luvattu vastausten verkkosivu ei löytynyt enää ja muutama muukin etsintäyritys komission sisämarkkinasivuilta johti vesiperään.  

Muuttuvien verkko-osoitteiden ja katoavien sivujen ongelma harmittaa historiallisia kehityskulkuja seuraavia.  


Ralf Grahn

20. tammikuuta 2017

EU:n jäsenmaat kehittämässä sisämarkkinoita (2010)


Euroopan unionin sisämarkkinoiden kehittämisen keskeiset esteet johtuvat jäsenvaltioista, sillä ne ovat rajanneet unionin toimivallan ja säätelevät sen käyttöä.

Mario Montin uusi sisämarkkinastrategia ja Euroopan parlamentin päätöslauselma kuluttajille ja kansalaisille tarkoitettujen yhtenäismarkkinoiden toteuttamisesta P7_TA(2010)0186, molemmat toukokuulta 2010, vaativat siksi rinnalleen tarkastelun Euroopan unionin jäsenmaiden kannoista sisämarkkinoiden tehostamiseksi.

Tarkastelemme siis Euroopan unionin neuvoston ja Eurooppa-neuvoston päätelmiä samoilta ajoilta.


Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto
Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto (Ekofin; 6477/10) hyväksyi 16. helmikuuta 2010 päätelmät sisämarkkinoista ja palveludirektiivistä (s. 11-12):

"Sisämarkkinaohjelma käynnistettiin 1980-luvun puolivälissä, ja se on siitä lähtien omalta osaltaan edistänyt yhdentymistä ja kilpailua EU:ssa ja tuonut mukanaan merkittäviä hyötyjä hintakehityksen, kasvun ja työpaikkojen kautta. Neuvosto KATSOO kuitenkin, että ohjelman kaikkia mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty ja että sisämarkkinoiden edelleen syventämisen tulisi olla keskeinen elementti EU:n tulevaisuusstrategiassa.

Neuvosto PITÄÄ TERVETULLEENA puheenjohtaja Barroson lupausta uudistaa sisämarkkinoita ja ODOTTAA KIINNOSTUNEENA suunniteltua näyttöön perustuvaa, huomisen sisämarkkinoita käsittelevää pakettia, johon sisältyy myös toimenpide-ehdotuksia ja jossa otetaan asianmukaisella tavalla huomioon Mario Montin tehtäväksi annettu selvitys sisämarkkinoiden kehittämisen haasteista ja mahdollisuuksista, mukaan lukien sisämarkkinoiden sosiaalinen ulottuvuus.

Vielä on jäljellä huomattavia sisäisiä ja ulkoisia haasteita, jotka liittyvät erityisesti EU:n sisämarkkinoiden toteuttamiseen ja pitkän aikavälin maailmanlaajuisen kilpailukyvyn ylläpitämiseen. Tämä edellyttää sitoutumista lukuisiin meneillään oleviin sisämarkkinauudistuksiin. Neuvosto PAINOTTAA erityisesti palvelujen sisämarkkinoiden merkitystä, sillä ne ovat keskeinen tekijä kilpailukykyisen hinnoittelun, kilpailukyvyn yleisen parantamisen ja kasvu- ja työllisyysmahdollisuuksien lisäämisen varmistamiseksi. Neuvosto TOTEAA, että yksi syy siihen, että integroitumisprosessi on vielä kaukana päämäärästään on se, että yhteisön direktiivejä ei ole kaikilta osin saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä. Neuvosto KEHOTTAA siksi panemaan palveludirektiivin täytäntöön kokonaisuudessaan ja tuloksekkaasti. Se KEHOTTAA erityisesti niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ole noudattaneet määräaikaa direktiivin saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä tekemään kaikkensa, jotta tämä toteutuu mahdollisimman pian. Neuvosto KATSOO, että palveludirektiivin tarjoamat mahdollisuudet tulisi hyödyntää täysin, ja ODOTTAA sen vuoksi KIINNOSTUNEENA sen täytäntöönpanosta tehtävää arviointia sekä taloudellista arviointia siitä, miten palveludirektiivi edistää sisämarkkinoiden toimintaa.

Neuvosto PAINOTTAA tammikuussa 2010 aloitettujen keskinäisten arviointien mahdollisuuksia vapauttaa palvelusektorin kasvupotentiaalia entisestään. Neuvoston (kilpailukyky) valvonnassa toteutettava tehokas ja avoin keskinäinen arviointi edistää omalta osaltaan kilpailua auttamalla poistamaan sääntelyn suhteen tehottomuutta, määrittämään parhaita sääntelykäytäntöjä ja asianmukaisia uusia aloitteita sisämarkkinoiden syventämiseksi. Neuvosto PYYTÄÄ jäsenvaltioilta ja komissiolta sitoutumista ja aktiivista osallistumista. Neuvosto SUHTAUTUU MYÖNTEISESTI myös taloudelliseen arviointiin, joka komission on määrä toteuttaa vuonna 2011 ja joka tuo lisänäyttöä talouden tilasta.

Vuonna 2007 tehdyssä sisämarkkinakatsauksessa painotettiin sitä, että markkinoiden toiminnan tuntemusta on parannettava noudattamalla näyttöön perustuvaa lähestymistapaa, ja tämän mukaisesti neuvosto VAHVISTAA tukensa EU 2020 -strategiassa esitetylle markkinaseurannalle ja järkeville sääntelyaloitteille sisämarkkinoiden syventämiseksi nykyaikaisen näyttöön perustuvan välineistön avulla. Sääntelyn parantamista koskeva aloite on myötävaikuttanut sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseen toimintapoliittisten ehdotusten vaikutustenarvioinnin kautta ja edistämällä yksinkertaistamista ja hallinnollisten rasitusten vähentämistä. Näitä talouden välineitä, joita tulevaisuudessa käytetään sääntely- ja muiden aloitteiden analyysiin, voitaisiin tutkia tarkemmin.

Neuvosto ottaa huomioon 10. helmikuuta 2009 annetut päätelmät ja TOISTAA pitävänsä tärkeinä markkinaseurantaa ja niitä hyötyjä, joita saadaan komission ja jäsenvaltioiden välisestä yhteistyöstä, joka perustuu uudenlaiseen analyysiin ja avoimeen prosessiin niiden alojen valitsemiseksi, joilla tehdään tarkempia tutkimuksia. Tätä varten neuvosto PANEE MERKILLE komission tiedonannon "Toimivampi elintarvikeketju Eurooppaan", joka kuvaa sitä, miten näyttöön perustuvista välineistä, kuten markkinaseurannasta, saadut käytännön suositukset voivat parhaiten tukea EU:n ja kansallisia päätöksentekoprosesseja tarvittavia alakohtaisia uudistuksia tehtäessä ja samalla välttäen uusia hallintokustannuksia jäsenvaltioille ja komissiolle. Neuvosto KANNUSTAA komissiota saattamaan päätökseen keskeneräiset tutkimukset, käynnistämään uusia perusteellisia markkinaseurantatutkimuksia aloilla, joilla on havaittavissa markkinoiden toimintahäiriöitä, sekä hankkimaan lisäkokemusta markkinaseurannan toteuttamisesta tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja talouspoliittisen komitean kanssa. Neuvosto PYYTÄÄ komissiota raportoimaan markkinaseurannasta vuoden 2010 loppuun mennessä erityisesti sen kannalta, miten meneillään olevissa perusteellisissa tutkimuksissa on edistytty ja miten ne vaikuttavat laajempaan sisämarkkinoiden toimintaohjelmaan.

Neuvosto TOTEAA lopuksi, että EU:n valtiontukia koskevat säädöspuitteet ovat tärkeä väline vääristymien välttämiseksi ja kilpailun edistämiseksi sisämarkkinoilla, sillä ne tuottavat kansalaisten kannalta merkittävämpiä hyötyjä uusien työpaikkojen, kasvun ja kuluttajille koituvien etujen muodossa. Neuvosto PANEE tässä yhteydessä MERKILLE, että reaalitalouden väliaikaisen kehyksen voimassaolon on määrä päättyä vuoden 2010 lopussa, ja PITÄÄ MYÖNTEISINÄ komission parhaillaan toteuttamia toimia valtiontukia koskevien sääntöjen täytäntöön panemiseksi niin, että ne tehostavat sisämarkkinoiden toimintaa. Neuvosto PITÄÄ TÄRKEÄNÄ myös väliaikaisten tukitoimien pikaista lakkauttamista."


Kilpailukykyneuvosto

Brysselissä 1. ja 2. päivänä maaliskuuta 2010 kokoontunut kilpailukykyneuvosto (sisämarkkinat, teollisuus ja tutkimus) (asiakirja 6983/1/10 REV 1) keskusteli EU:n uudesta kasvu- ja työllisyysstrategiasta, siis Eurooppa 2020 -strategiasta (EU2020), jonka komission oli tarkoitus  julkaista maaliskuun 3. päivänä.

Päätelmiin merkittiin, että keskusteluissa tuli ilmi näkemysten yhdenmukaisuus useista eri ulottuvuuksista, jotka on otettava huomioon tulevaa strategiaa käynnistettäessä (sivu 7). Näistä mainitsen sisämarkkinoiden kannalta tärkeimmät:

– tarve syventää yhtenäismarkkinoita, jotta niille annettaisiin uutta poliittista pontta ja säilytettäisiin niiden houkuttavuus kolmansien maiden kannalta protektionismia välttämällä

– tarve lisätä Euroopan teollisuuden valmiuksia edistyä uusien haasteiden osalta kestävän ja vihreän talouden suuntaan

– tilaisuus asettaa tavoitteet vastaamaan Euroopan kansalaisten huolenaiheita ottaen huomioon niiden sosiaalinen ulottuvuus ja suosien maantieteellistä koheesiota

Samoihin aikoihin Montin ja Euroopan parlamentin valmistelun kanssa tunnemme siis samansuuntaisia tuulahduksia neuvoston suunnalta.

Keskustelupoimintojen joukosta voimme vielä nostaa tietyt painopisteet (sivu 8):

– avainseikkojen määrittäminen sisämarkkinoiden hyödyntämiseksi täysimääräisesti, digitaalinen toimintaohjelma, teollis- ja immateriaalioikeuksien suojaaminen, elektronisesti tapahtuvan myynnin helpottaminen, palveludirektiivin täytäntöönpano jne.

Ministerit paneutuivat yhtenäismarkkinoihin työlounaalla, josta päätelmiin kirjattiin (sivu 11):

Ministerit keskustelivat 1. maaliskuuta lounaalla ensisijaisista aloista yhtenäismarkkinoiden elvyttämiseksi samoin kuin tavaroiden, palvelujen, työn ja pääomien markkinoiden yhdentymisen ja Euroopan sosiaalisten ja kansalaisia koskevien ulottuvuuksien välillä vallitsevien yhteyksien elävöittämiseksi. Epävirallisten keskustelujen jälkeen Bocconin yliopiston rehtori Mario Monti piti alustuksen; hän on saanut tehtäväkseen raportin laatimisen sisämarkkinoiden tulevaisuudesta.

Lounaalle osallistuivat myös teollisuudesta ja yrittäjyydestä vastaava uusi komission jäsen Antonio Tajani sekä sisämarkkinoista ja palveluista vastaava uusi komission jäsen Michel Barnier (molemmat herrat hyvin ajankohtaisia myös nyt).

Omana kohtana oli vielä keskeinen asia sisämarkkinoiden kehittämiseksi, nimittäin palveludirektiivin toteuttaminen (sivu 12):

Neuvosto merkitsi tiedoksi tilanteen, joka vallitsee palveludirektiivin saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä nyt, kun saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä asetetun määräajan päättymisestä on kulunut kaksi kuukautta. Komission antamassa tiedotteessa (6817/10) viitataan tarpeeseen toteuttaa kiireellisiä toimia useiden seikkojen ja tiettyjen EU:n jäsenvaltioiden osalta.

Tämän vuonna 2006 annetun direktiivin tavoitteena on poistaa palveluilta kaupan esteitä mahdollistamalla rajatylittävien toimien kehittäminen, alentamalla hintoja ja parantamalla palvelujen laatua ja valikoimaa kuluttajien kannalta. Neuvosto antoi tätä asiaa koskevat päätelmät 16. helmikuuta 2010 (6060/10).

Komissio esitteli lisäksi seuraavat kolme kertomusta:

– Sisämarkkinoiden tulostaulu nro 20: tilanneselvitys sisämarkkinadirektiivien saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä jäsenvaltioissa;

– Selvitys SOLVIT-järjestelmästä (online-pohjainen ongelmanratkaisuverkosto sisämarkkinoiden esteiden käsittelyä varten );

– Selvitys Citizens Sign Post Service -palvelusta, joka tarjoaa henkilökohtaista neuvontaa yksittäisille kansalaisille näiden yhtenäismarkkinasääntöihin perustuvista oikeuksista.

Lisäksi komissio esitteli tilastoja sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän (IMI) käytöstä vuonna 2009. IMI on sähköinen työkalu, jonka tarkoituksena on parantaa jäsenvaltioiden hallinnollista tietojenvaihtoa päivittäisen yhteistyön tehostamiseksi sisämarkkinalainsäädännön täytäntöönpanossa (6922/10).


Joitakin asiakirjoja kiinnostuneille:

Information note: Services Directive - State of play of transposition (6817/10; 7 sivua)

Ehdotus neuvoston päätelmiksi sisämarkkinoiden syventämisestä – Palvelut sisämarkkinoilla ja markkinaseuranta (6060/10; 4 sivua) [Poikkeavasta otsikosta huolimatta sama sisältö kuin talous- ja rahoitusasioiden neuvoston päätelmissä 16.2.2010, jotka siteerattiin yllä]

Functioning of the Internal Market: Implementation of the "Internal Market Information System" (6922/10; 5 sivua)


Eurooppa-neuvosto

Kesäkuun 17. päivänä 2010 Eurooppa-neuvosto hyväksyi Eurooppa 2020 -strategian, joka tähtäsi työllisyyden parantamiseen älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun avulla (EUCO 13/1/10 REV 1 ). Montin raportista ja digitaalisista sisämarkkinoista hallitusten tai valtioiden päämiehet lausuivat myönteisesti:

6. Erityisesti Euroopan sisämarkkinat on saatettava uuteen vaiheeseen laajan aloitepaketin avulla. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen Mario Montin esittämään raporttiin uudesta sisämarkkinastrategiasta ja komission aikomukseen esittää sen pohjalta konkreettisia ehdotuksia. Eurooppa-neuvosto palaa tähän asiaan joulukuussa 2010.

7. Komissio on esittänyt ensimmäisen lippulaivahankkeensa "Euroopan digitaalistrategia", jonka pohjalta Eurooppa-neuvosto hyväksyy konkreettisiin ehdotuksiin perustuvan kunnianhimoisen toimintasuunnitelman laatimisen ja kehottaa kaikkia toimielimiä ryhtymään sen täysimääräiseen täytäntöönpanoon, mukaan luettuna täysin toimivien verkkopalvelujen ja -sisältöjen sisämarkkinoiden luominen vuoteen 2015 mennessä. Komissiota pyydetään raportoimaan aikaansaadusta edistyksestä vuoden 2011 loppuun mennessä.

***

Mario Montin raportti, unionin kansalaisia edustava Euroopan parlamentti ja jäsenmaita edustavat neuvostokokoonpanot pyysivät siis Euroopan komissiolta uutta sisämarkkinastrategiaa tai ainakin konkreettisia ehdotuksia.

Olen lainannut päätelmiä varsin yksityiskohtaisesti koska niissä mainitut aiheet ovat pitkälti pysyneet ajankohtaisina yhtenäismarkkinoiden vahvistamisessa tällä vuosikymmenellä.


Ralf Grahn

10. tammikuuta 2017

Eurooppa: pallo vai pelaaja?


Myös Kansainliiton aikana Euroopan kansallisvaltioiden johtajat vaalivat maidensa itsemääräämisoikeutta kunnes suvereniteetista ei useimpien kohdalla ollut jäljellä mitään. Lyhytnäköisyydellä on siis pitkät perinteet.

Geopolitiikan haasteiden ja sisäisen hajaannuksen kasvaessa Euroopan unionin omistajahallitukset näyttävät nytkin valitsevan mieluumin potkittavan pallon kuin aktiivisen pelaajan roolin, kun Lyhytnäkölän sijaan pitäisi luovuttaa riittävästi valtaa Euroopan tasavallan kansalaisille.

Tämä ihanneyhteiskunta, Utopia, olisi maanosamme oloissa mitä suurinta realismia, perustelen kirjoituksessani Myopia or Utopia?
New Europe -lehden alkuvuoden lukupaketti Our World in 2017 sisältää lisäksi yli sata kirjoitusta Euroopan ja maailman tilasta.


Ralf Grahn

3. tammikuuta 2017

Kuluttajille ja kansalaisille tarkoitettujen yhtenäismarkkinoiden toteuttaminen (2010)


Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso antoi 20. lokakuuta 2009 toimeksiannon, joka johti Eurooppa-päivänä (9. toukokuuta) 2010 julkaistuun professori Mario Montin raporttiin Uusi sisämarkkinastrategia Euroopan talouden ja yhteiskunnan hyväksi (108 sivua).  

Euroopan unionin (EU) ja Euroopan talousalueen (ETA) sisämarkkinoiden kehittämistä 2010-luvulla koskevan sarjani osana palasin Montin raporttiin julkaisemalla esittelyn.


Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta
Varsin pian ja omatoimisesti lähti liikkeelle Euroopan parlamentti, jonka sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta toimi rinnan Montin selvityksen valmistelun kanssa ja 3. toukokuuta 2010 hyväksyi täysistuntoon menevän mietinnön (A7-0132/2010).


Yhtenäismarkkinat

Vaikka EU:n perussopimuksissa käytetään englanniksi virallisesti käsitettä “internal market”, suomeksi “sisämarkkinat”, sekä epävirallisissa että virallisissa yhteyksissä yleisemmin käytetty termi on “single market”, jota mahdollisesti voi pitää kunnianhimoisempana ja tavoitteellisempana.

Toisinaan suomentajat ovat tuoneet tämän esille tarjoamalla “single market” -käsitteen vastineeksi sanaa “yhtenäismarkkinat”.

Näin ollen myös Louis Grechin esittelemän päätöslauselmaluonnoksen suomennos puhuu kuluttajille ja kansalaisille tarkoitettujen yhtenäismarkkinoiden toteuttamisesta.


Euroopan parlamentin päätöslauselmista

Jos jatkamme yleisten ja samalla subjektiivisten huomioiden alalla, seuraavassa muutama keskustelun virittämiseksi:

Joskus Euroopan unioniin ja erityisesti Euroopan parlamenttiin nuivasti suhtautuvat (englanninkieliset) toimittajat arvostelevat parlamentin intoa valmistella mietintöjä omasta aloitteestaan, siis muista kuin lakiehdotuksista.

Itse suhtaudun myönteisemmin Euroopan parlamentin haluun vaikuttaa unionin suuntaan ja kehittymiseen, varsinkin kun suoraan valitut edustajat luontevasti  tarkastelevat asioita EU:n kansalaisten kannalta, usein samansuuntaisesti komission kanssa, jolle kuuluu unionin yleisen edun valvominen.

Haitaksi ei ole myöskään kokemuksen ja asiantuntemuksen kartuttaminen politiikan aloilla, joilla EU:n toimivalta ja demokratia ovat vielä kovin vaatimattomia.

Parlamentin mietinnöt (ja komission esitykset) ovat ainakin muodollisesti hyvin dokumentoituja. Opiskelija, tutkija tai ammatti-ihminen löytää useimmiten tarkat viittaukset lähes kaikkiin asiaa koskeviin ja sivuaviin lähteisiin. Eri asia on sitten, kuinka avoimia ja valaisevia viralliset asiakirjat ovat ongelmakohdista ja ratkaisevista  valinnoista.

Toisaalta laajan yhteisymmärryksen saavuttamiseksi Euroopan parlamentin päätöslauselmiin kerätään valmistelevan valiokunnan eri poliittisten ryhmien ja jäsenten toivomuksia sekä lisätään lausunnon antavien valiokuntien keppihevosia niin, että lukijan (ainakin minun) kokemuksekseksi usein tulee informaatioähky.

Kaikkien hartaiden toiveiden tynnyristä on vaikeata löytää uutta, erikoista tai tähdellistä. Päätöslauselmaluonnosten lisäksi valiokuntien mietinnöt sisältävät yleensä varsin niukat perustelut.    


Kuluttajille ja kansalaisille

Euroopan parlamentin lainsäädäntötyön seurantatietokannasta voi menettelytunnuksella 2010/2011(INI) englanniksi tai ranskaksi seurata sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön matkaa alkuvaiheista täysistuntokeskustelun kautta äänestyksiin ja hyväksytyksi päätöslauselmaksi:  

P7_TA(2010)0186


Ralf Grahn