Eurooppalainen palvelukortti: komission ehdotukset

Euroopan unionin (EU) ja Euroopan talousalueen (ETA) sisämarkkinoiden (yhtenäismarkkinoiden) ihanteena on tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus.

Saumattoman, yhtenäisen markkina-alueen sijaan EU:n jäsenmaat ovat kuitenkin luoneet järjestelmän, joka pääosin rajoittuu tekemään 28 (tai 31) maan markkinat vähemmän yhteensopimattomiksi.

Malli on työläs ja hidas: pitoa on enemmän kuin luistoa. Tuloksena on lähes hallitsematon määrä säädöksiä ja hallinnoitavaa, sillä useimmiten monen vuoden raskaan prosessin jälkeen aikaansaatu yksittäinen säädös koskee vain seitinohutta osaa tietyn alan todellisuudesta.

Elävässä elämässä sisämarkkinoiden valuvika estää tai lykkää kasvu- ja työpaikkahyötyjen korjaamista unionin yrityksille, kansalaisille, kuluttajille ja veronmaksajille.

 

Blogikirjoitus Sisämarkkinastrategiasta palvelupakettiin kehysti nämä ennen komission toimikauden puoliväliä annetut palvelupaketin ehdotukset ja hahmotti toimenpiteiden ääriviivat.

Näissä tunnelmissa palaamme aiheeseen kääntymällä sähköisen eurooppalaisen palvelukortin puoleen luettelemalla ensin ehdotusten viralliset asiakirjat.

Asetusehdotus eurooppalaisesta palvelukortista

Komission keskeinen virallinen asiakirja on ehdotus asetukseksi:

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS sähköisen eurooppalaisen palvelukortin ja siihen liittyvien hallinnollisten välineiden käyttöönotosta; Bryssel 10.1.2017 COM(2016) 824 final [menettelyn tunnus 2016/0403 (COD)]

Vain englanniksi julkaistiin komission osastojen valmisteluasiakirjana esityksen vaikutusten laaja arviointi:

Impact Assessment; Brussels, 10.1.2017 SWD(2016) 439 final

EU:n virallisilla kielillä, 24 iiri mukaan lukien, komissio julkaisi kuitenkin oheisasiakirjana todella lyhyen version:

Tiivistelmä vaikutusten arvioinnista; Bryssel 10.1.2017 SWD(2016) 442 final

Direktiiviehdotus palvelukortin hallinnoinnista

Samaan aikaan Eurooppalaisen palvelukortin kanssa komissio esitti direktiiviä hallintoasioista:

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI asetuksella … [ESC Regulation] käyttöön otettua sähköistä eurooppalaista palvelukorttia koskevasta lainsäädäntö- ja toimintakehyksestä; Bryssel 10.1.2017 COM(2016) 823 final [menettelyn tunnus 2016/0402 (COD)]

Liite; Strasbourg 10.1.2017 COM(2016) 823 final ANNEX 1

Komission osastojen valmisteluasiakirjana julkaistiin laaja vaikutusten arviointi, vain englanniksi:

Impact Assessment; Brussels, 10.1.2017 SWD(2016) 437 final

Jäsenvaltioiden hallitusten ja hallintojen riemuksi julkaistiin kuitenkin oheisasiakirjana myös tiivistelmä vaikutusten arvioinnista unionin kaikilla virallisilla kielillä, joita on 24; suomeksi:

Tiivistelmä vaikutusten arvioinnista; Bryssel 10.1.2017 SWD(2016) 438 final   

Ralf Grahn

Sisämarkkinastrategiasta palvelupakettiin

Strategisesti etenevä Junckerin komissio on kautensa puolivälissä, joten EU-politiikan aloilla on väliarviointien paikka. Sisämarkkinoiden osalta sellaisesta ei ole vielä näkynyt merkkejä, joten pääomamarkkinaunionia koskevien ensimmäisten kirjoitusten lisäksi olen kerännyt joitakin rakennuspalikoita kuviteltua puolivälin tarkastelua varten: Sisyphean internal market, Monitoring the European Commission’s progress, Internal market mid-term, Services in the internal market strategy ja Internal market Services Package.

Sisämarkkinastrategia

Sisämarkkinoiden toimintalinjan perustan tarjoavat Junckerin komission poliittiset suuntaviivat (2014), joita on konkretisoitu useiden hankekokonaisuuksien kautta.

Sisämarkkinoiden neljästä vapaudesta - tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien (unelmoitu) vapaa liikkuvuus - kahden etenemissuuntaa hahmoteltiin komission tiedonannossa, joka oheisasiakirjoineen koskee tavara- ja palvelumarkkinoiden kehittämistä:

Sisämarkkinoiden päivitys: enemmän mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille; Bryssel 28.10.2015 COM(2015) 550 final

A Single Market Strategy for Europe - Analysis and Evidence; Brussels, 28.10.2015 SWD(2015) 202 final

sekä

Report on Single Market Integration and Competitiveness in the EU and its Member States; Brussels, 28.10.2015 SWD(2015) 203 final

jonka tänä päivänä voi korvata uudempi   

Single market integration and competitiveness report 2016

Sisämarkkinoiden päähankkeet

Ennen etenemistä palvelupaketin pariin on ehkä paikallaan muistuttaa sisämarkkinapolitiikan muista keskeisistä hankekokonaisuuksista, kuten ne mainittiin tavara- ja palvelumarkkinoita koskevassa sisämarkkinastrategiassa COM(2015) 550 (sivut 1-2):  

Euroopan investointiohjelma ja Euroopan strategisten investointien rahasto, Euroopan energiaunioni, digitaalisia sisämarkkinoita koskeva strategia,  

pääomamarkkinaunioni, Kaikkien kauppa (kansainvälinen kauppa, joka edustaa sisämarkkinoiden ulkoista ulottuvuutta, ja sen lippulaivana ainakin silloin vielä kaavailtu transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus TTIP), kiertotaloutta koskeva säädöspaketti, työvoiman liikkuvuutta koskeva säädöspaketti, toimet verotuksen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi (maiden kesken) ja tieliikenteen sisämarkkinat. Kaikkien karavaanien on kuljettava paremman sääntelyn neulansilmän kautta.

Sisämarkkinoiden palvelupaketti

Edellisten perustalle  Euroopan komissio julkaisi tammikuussa 2017 niin sanotun palvelupaketin IP/17/23, joka koostuu neljästä toimenpidekokonaisuudesta:

• Uusi sähköinen eurooppalainen palvelukortti
• Itsenäisten ammatinharjoittajien palveluja koskevien kansallisten sääntöjen suhteellisuusarviointi
• Ohjeet ammattien sääntelyä koskevista kansallisista uudistuksista
• Luonnosvaiheessa olevasta jäsenvaltioiden palvelulainsäädännöstä ilmoittamisen parantaminen

Varsin yksityiskohtainen taustamuistio MEMO/17/11, joka löytyy englanniksi, saksaksi ja ranskaksi, käsittelee sekä yhteyksiä että yksittäisiä toimenpiteitä tarjoamalla vastauksia 38 oletettuun kysymykseen.

Englanniksi (vaikka kielivalinnaksi asettaisi suomen) löytyvät jatkoyhteydet palvelupaketin virallisiin asiakirjoihin:

European services e-card

Notification procedure for authorisation schemes and requirements related to services

Proportionality test before adoption of new regulation of professions

Guidance on reform needs for Member States for regulation in professional services

Jatkossa tarkastelemme palvelupaketin toimenpidekokonaisuuksia yksittäin tärkeimpien virallisten asiakirjojen perusteella.

Ralf Grahn

Pääomamarkkinaunionin hyödyt

Myös aihepiirin toisessa blogikirjoituksessa Pääomamarkkinaunionin luomista koskeva toimintasuunnitelma oli puhetta yhtenäismarkkinoiden (sisämarkkinoiden) hyödyistä.

Seuraavassa katsomme mitä muut ovat sanoneet pääomamarkkinaunionin eduista.

Talouskasvu ja työllisyys

Suomen Pankin Euro ja talous -lehden numeroon 2/2017 ekonomisti Otso Mannisen kirjoittama artikkeli Pääomamarkkinaunioni tukee talouskasvua ja työllisyyttä tiivistää sanomansa lauseeseen: Unionin rakentaminen ei saisi pysähtyä, vaikka vaikeasti ratkaistavat asiat ovatkin vasta edessä. Manninen toteaa:

Yhtenäinen EU:n laajuinen lainsäädäntö, myös maksukyvyttömyys- ja verotusasioissa, olisi omiaan lisäämään maiden rajat ylittäviä sijoituksia ja rahoituspalveluiden tarjontaa. Tämä ohjaisi resursseja tehokkaammin ja lisäisi yksityistä riskienjakoa Euroopassa, koska pääomaylijäämäisiltä alueilta virtaisi pääomia alijäämäisille alueilla. Yksityinen taakanjako olisi julkista yhteisvastuuta markkinaehtoisempi ratkaisu.

Kirjoitus löytyy myös englanniksi:

Otso Manninen: Capital Markets Union supports economic growth and employment (Bank of Finland Bulletin 2/2017)

Pankkiunioni ja pääomamarkkinaunioni

Euroopan keskuspankin varapääjohtaja Vítor Constâncio tiivisti puheessaan, joka on otsikoitu Synergies between banking union and capital markets union, pankkiunionin ja pääomamarkkinaunionin yhteyttä:

The benefits of the two initiatives are known. Banking union increases the resilience of the banking sector, facilitates sector consolidation and enhances the cross border credit market, expanding its financing capabilities and reducing intermediation costs. Capital markets union contributes to diversify sources of finance for our economies and creates a risk-sharing channel that helps smooth out incomes and consumption via cross-border holdings of financial assets. In this perspective, I welcome the initiatives by the Commission in the context of the review of the CRD IV/CRR and of the second communication regarding the progress of capital markets union.

Samassa Euroopan komission ja Euroopan keskuspankin yhteisessä konferenssissa (Joint conference on European Financial Integration) varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis oli sitä mieltä, että EU on pankki- ja rahoitusalan tienhaarassa:

We can either take decisive action towards completing Banking Union and Capital Market Union, or we will have to live with the consequences of fragmented markets and supervisory arbitrage.

Kummastakin puheenvuorosta kuulsi läpi huoli joidenkin jäsenmaiden vastustuksesta.

Finanssimarkkinoiden yhdentyminen

Yhteisen rahoitusalan konferenssin päivänä, siis 19. toukokuuta 2017, Euroopan komission ja Euroopan keskuspankin julkaisivat kumpikin oman raporttinsa aihepiirin syventämiseksi:

Financial integration in Europe (European Central Bank; May 2017)

European Financial Stability and Integration Review 2017 (EFSIR; European Commission, Staff Working Document SWD(2017) 171)

Puolivälin tarkastelu

Kannanotot pääomamarkkinaunionista ovat hyvin ajankohtaisia.

Junckerin komission toimikausi on noin puolillaan, joten poliittisten painopisteiden mukaista etenemistä arvioidaan. Pääomamarkkinaunionin väliarviointiin kuului lyhyt julkinen kuuleminen. Komissio päättänee puolivälin tarkastelusta 7. kesäkuuta 2017.  

Ralf Grahn

Pääomamarkkinaunionin luomista koskeva toimintasuunnitelma

Kirjoitus EU:n pääomamarkkinaunioni oli ensiesittely, josta siirrymme komission tiedonantoon: Pääomamarkkinaunionin luomista koskeva toimintasuunnitelma; Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 468 final (32 sivua) Kuten Euroopan komissio perustelee, pitkäaikaisten investointien lisääminen edellyttää vahvempia pääomamarkkinoita. Yhtenäismarkkinoiden (sisämarkkinoiden) tarkoituksena ovat tuotannontekijöiden paremman kohtaamisen kautta saavutettavat hyödyt. Eldoradona kangastelee SEUT-sopimuksen 26 artiklan 2 kohdan kuvaama tila: Sisämarkkinat käsittävät alueen, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja jolla tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus taataan perussopimusten määräysten mukaisesti.   Todellisuudessa EU-alue on monissa suhteissa pirstaleisempi ja tehottomampi kuin esimerkiksi Yhdysvallat tai Kanada, myös rahoituksen ja sijoitusten alalla. Käynnistys Ainakin periaatteessa komission ajatukset pääomamarkkinaunionin rakentamisesta saivat ennakkoon vahvan tuen (s. 4): Komissio sai yli 700 vastausta helmikuussa 2015 alkaneisiin kuulemisiin. Saadussa palautteessa kannatettiin yleisesti tarvetta luoda pääomamarkkinaunioni. Sekä Euroopan parlamentti että neuvosto vahvistivat voimakkaan tukensa asteittaiselle lähestymistavalle todeten, että komission kuulemisessa yksilöidyt kysymykset ovat juuri ne, joihin kannattaa keskittyä. Tämän jälkeen komissio perusteli ja hahmotti havainnollisesti pääomamarkkinoiden toimintasuunnitelman toimenpiteitä johdantona aiheeseen (s. 4-7), ennen ensisijaisten toimien yksityiskohtaisempaa käsittelyä. Tiivistelmä Pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelman yli 30 tointa aikatauluineen on koottu liitteeseen numero 1 (s. 30-32). Valmisteluasiakirjat Virallisiin asiakirjoihin kuuluvat lisäksi komission osastojen valmisteluasiakirjat, jotka on julkaistu vain englanniksi. Toisen aiheena on talousanalyysi, joka perustelee pääomamarkkinaunionin rakentamista: Economic Analysis Accompanying the (CMU) document; Brussels, 30.9.2015 SWD(2015) 183 final (117 sivua) Toinen valmisteluasiakirja käy läpi vastauksia julkiseen kuulemiseen, joka järjestettiin vihreän kirjan perusteella: Feedback Statement on the Green Paper "Building a Capital Markets Union"; Brussels, 30.9.2015 SWD(2015) 184 final (64 sivua) Ralf Grahn

EU:n pääomamarkkinaunioni

Jean-Claude Junckerin johtaman komission poliittisten suuntaviivojen (2014) neljäntenä painopisteenä ovat syvemmät ja oikeudenmukaisemmat sisämarkkinat ja lujempi teollisuuspohja. Strategian yksi kappale on omistettu pääomamarkkinaunionille:

Pankkeja koskevia uusia eurooppalaisia sääntöjä olisi ajan mittaan täydennettävä pääomamarkkinoiden unionilla. Pääomamarkkinoita olisi edelleen kehitettävä ja yhdennettävä talouden rahoituksen tehostamiseksi. Tämä vähentäisi erityisesti pk-yritysten pääoman hankintakustannuksia sekä EU:n erittäin suurta riippuvuutta pankkirahoituksesta ja lisäisi samalla sen houkuttelevuutta sijoituskohteena.

Pääomamarkkinaunionin toimintasuunnitelma julki

Alkuvuoden kuulemisen jälkeen strategiansa mukaan toimiva Euroopan komissio julkisti vuoden 2015 syyskuun lopulla pääomamarkkinaunionia kohti johtavan toimintasuunnitelman. Pyrkimyksenä on auttaa luomaan todelliset pääoman sisämarkkinat EU:n kaikkia 28:aa jäsenvaltiota varten, kertoi komission tiedote IP/15/5731, joka linkkeineen esitteli tavoitteen, keskeiset periaatteet  ja muut pääkohdat. Toimintasuunnitelman tavoite on:

Pääomamarkkinaunionin tavoitteena on torjua päättäväisesti investointivajetta lisäämällä ja monipuolistamalla eurooppalaisten yritysten ja pitkän aikavälin hankkeiden saatavilla olevia rahoituslähteitä.   

Toimintasuunnitelma rakentui seuraavien keskeisten periaatteiden ympärille, joista ilmenevät “klassisen sisämarkkinahankkeen” vaikutukset ja hyödyt kun tuotannontekijät kohtaavat paremmin:

• Luodaan lisää mahdollisuuksia sijoittajille: Pääomamarkkinaunionin tavoitteena on helpottaa pääoman mobilisointia Euroopassa ja pääoman kanavointia kaikille yrityksille, myös pk-yrityksille, ja infrastruktuurihankkeisiin, jotka tarvitsevat pääomaa laajentuakseen ja luodakseen uusia työpaikkoja. Kotitalouksien ulottuville pyritään tuomaan parempia vaihtoehtoja, jotta ne voisivat saavuttaa eläkkeelle siirtymistä koskevat tavoitteensa.

• Kytketään rahoitus reaalitalouteen: Pääomamarkkinaunioni on kaikkia 28 jäsenvaltiota hyödyttävä klassinen sisämarkkinahanke. Jäsenvaltiot saavat paljon etua pääoman ja sijoitusten kanavoimisesta hankkeisiinsa.

• Edistetään vahvempaa ja häiriöitä paremmin sietävää rahoitusjärjestelmää: Saadaan käyttöön laajempi valikoima rahoituslähteitä ja enemmän pitkän aikavälin sijoituksia sekä varmistetaan, että EU:ssa kansalaiset ja yritykset eivät enää ole niin haavoittuvaisia rahoitusmarkkinoiden häiriöille kuin kriisin aikana.

• Syvennetään finanssimarkkinoiden yhdentymistä ja lisätään kilpailua: Pääomamarkkinaunionilla pyritään riskien jakamiseen suuremmassa määrin yli rajojen ja likvidimpiin markkinoihin, mikä syventää finanssimarkkinoiden yhdentymistä, alentaa kustannuksia ja lisää Euroopan kilpailukykyä.  

Tiedote toi esille myös pääomamarkkinaunionin toimintasuunnitelman ensimmäiset keskeiset konkreettiset toimet, jotka tyydyn esittämään otsikkotasolla tässä ensiesittelyssä:

• Uudet arvopaperistamista koskevat säännöt
• Uudet säännöt siitä, miten Solvenssi II:ssa käsitellään infrastruktuurihankkeita
• Julkinen kuuleminen riskipääomasta
• Julkinen kuuleminen katetuista joukkolainoista
• Finanssialan lainsäädännön kumulatiiviset vaikutukset

Tiedotteen tekstin ja lukuisten linkkien avulla kiinnostuneet voivat kaivautua syvemmälle pääomamarkkinaunioniin, ruotsiksi kapitalmarknadsunion ja englanniksi Capital Markets Union (CMU). Täydentävää tietoa tarjoaa myös taustoittava muistio MEMO/15/5732, joka löytyy englanniksi, ranskaksi ja saksaksi.

Alkuvaiheessa komissio kertoi antavansa kolme lakiehdotusta, mutta käyttää lainsäädäntötietä säästeliäästi paremman sääntelyn agendansa mukaisesti: IP/15/4988. Taustatiedote hahmotti myös julkistamispäivän jälkeisiä toimia. Pääomamarkkinaunionin hyötyjä erilaisille sijoittajille ja yrityksille, pankeille ja vakuutusyhtiöille, infrastruktuurihankkeille sekä kehittymättömien  pääomamarkkinoiden jäsenmaille korostettiin, unohtamatta rajojen yli sijoittamista.

Pääomamarkkinaunioniteema

Sisämarkkinahanke pääomamarkkinaunioni tulee olemaan blogieni aiheena lähiaikoina, ehkä parin viikon ajan. Jollain tavalla järjestelmällisen etenemisen ohella mielessäni on myös pari hajakysymystä pääomamarkkinaunioniteemaan liittyen.

Koska pääomamarkkinaunionin tarkoituksena on täydentää ja tukea pankkiunionia edistämällä vaihtoehtoja pankkirahoitukselle, kannattaa ehkä jossain vaiheessa katsoa pankkien asennoitumista toimintasuunnitelmaan.

Saksalainen entinen europarlamentaarikko ja nykyinen Kangaroo Groupin pääsihteeri  Karl von Wogau esitti minulle eilen pontevasti Twitterissä, ettei kaikkien muiden jäsenmaiden (EU27) etujen mukaista pääomamarkkinaunionia voida aikaansaada ennen Britannian eroa EU:sta, joten komission tulisi lykätä hanketta Brexitin toteutumisen yli.

Ralf Grahn

EU:n digimarkkinastrategia Euroopan parlamentissa

Siilojen purkaminen on edellytys digitaalisten sisämarkkinoiden potentiaalisten hyötyjen korjaamiselle unionin kansalaisten eduksi talouskasvun ja työpaikkojen syntymisen sekä hyvinvointiyhteiskunnan vahvistamisen kautta.

Minkälaisen tuntuman antaa Euroopan parlamentin mietintö digitaalisten sisämarkkinoiden toimenpidepaketista?

Digimarkkinastrategia

Blogikirjoitukset EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden strategia ja Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle johdattivat komission strategiseen painopisteeseen.

Digimarkkinastrategian viralliset asiakirjat ovat tiedonanto ja näyttöön perustuvan politiikan hengessä toimenpidepaketin  analyyttisena perustana oleva komission yksiköiden valmisteluasiakirja, jälkimmäinen vain englanniksi julkaistuna:

Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle; Bryssel 6.5.2015 COM(2015) 192 final  (21 sivua)

A Digital Single Market Strategy for Europe - Analysis and Evidence; Brussels, 6.5.2015 SWD(2015) 100 final (109 sivua)

Euroopan parlamentti EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden toimenpidepaketista

Menettelytunnisteella 2015/2147(INI) löytyvät sähköisen markkinastrategian asiakirjat, joista huomiomme ensimmäiseksi kiinnittyy kahden esittelijän (Kaja Kallas ja Evelyne Gebhardt) ja kahden valiokunnan (Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta ITRE sekä Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta IMCO) yhteismietintöön A8-0371/2015 digitaalisten sisämarkkinoiden toimenpidepaketista.

Parlamentin omasta aloitteesta (koska kyseessä ei ollut lakiehdotus) syntynyt mietintö oli muutenkin normaalimietintöä mittavampi; kahden esittelijän ja kahden valiokunnan lisäksi peräti kuuden muun valiokunnan lausunnot ja sivumäärä 84.

Kirjoituksessa Euroopan parlamentin roolista mainitsin Satu Helinin ja Pekka Nurmisen kirjan Euroopan parlamentti sekä pohdin yleisemmin parlamentin omasta aloitteesta syntyneiden mietintöjen ja päätöslauselmien luonnetta.

Suutari pysyköön lestissään, paluu suolakaivoksiin tai muuta vastaavaa; jatkamme siis digitaalisia sisämarkkinoita koskevan mietinnön lukemista.

Strategiset digimarkkinatavoitteet

Kuten jäsenmaiden ja muiden toimielinten kohdalta meidän on syytä kysyä, kuinka Euroopan parlamentti vastasi komission poliittisten suuntaviivojen asettamaan haasteeseen?

Siksi on syytä palauttaa mieliin tavoitteiden kovin ydin.

EU:n digimarkkinoiden päähaasteet poliittisten suuntaviivojen ja digitaalisten sisämarkkinoiden toimenpidepaketin perusteella 1) Yhdenmukaisin säännöin esteettömät sisämarkkinat Digitaalitekniikan tarjoamia rajat ylittäviä mahdollisuuksia on hyödynnettävä paljon paremmin. Jotta tämä olisi mahdollista, meillä on oltava rohkeutta purkaa kansalliset suojamuurit televiestintäsektorilla, tekijänoikeus- ja tietosuojalainsäädännössä, radiotaajuuksien hallinnoinnissa ja kilpailulainsäädännössä. 2) Esteiden purkamisen ja potentiaalin vapauttamisen kasvu- ja työpaikkahyödyt Euroopalla on valmiudet johtaa maailmanlaajuista digitaalitaloutta, mutta se ei vielä hyödynnä niitä täysimääräisesti. EU:ta haittaavat tässä hajanaisuus ja esteet, joita fyysisillä sisämarkkinoilla ei ole. Näiden esteiden purkaminen Euroopasta voisi kasvattaa EU:n BKT:tä 415 miljardilla eurolla.

Siilo- vai siilipuolustus?

Siilojen purkaminen on edellytys potentiaalisten hyötyjen korjaamiselle unionin kansalaisten pussiin.

Seuraavassa joitakin alustavia huomioita, jotka on syytä pitää mielessä konkreettisten lainsäädäntöesitysten ja toimien tarkastelussa vastaisuudessa.

Televiestintäsääntöjen osalta kysymys oli vielä kuulemisvaiheessa ja suhtautuminen avoin; lauselmakohta 58:

58. pitää myönteisinä viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosaston äskettäin käynnistämiä ja meneillään olevia julkisia kuulemisia Euroopan digitaalisesta asialistasta, jonka aiheita ovat etenkin EU:n televiestintäsääntöjen uudistaminen, internetyhteyden nopeutta ja laatua koskevat tarpeet vuoden 2020 jälkeen sekä verkkoalustat, data- ja pilvipalvelut, välittäjien vastuu ja vuorovaikutustalous, mutta kehottaa komissiota varmistamaan kaikkien rinnakkaisten aloitteiden välisen johdonmukaisuuden;

Tekijänoikeuden osalta mietintö viittasi pikemmin siili- tai siilopuolustukseen, sillä lukuisissa kohdissa korostettiin alueellisten (maakohtaisten) lisenssien järjestelmää; esimerkkinä lauselmakohta 38:

38. varoittaa edistämästä syrjivällä tavalla pakollisten yleiseurooppalaisten lisenssien käyttöön ottamista, koska kyseinen toimenpide saattaisi vähentää käyttäjien saatavilla olevaa sisältöä; korostaa alueellisuusperiaatteen osuutta tekijänoikeusjärjestelmässä, kun otetaan huomioon alueellisten lisenssien merkitys EU:ssa;

EU-tason tietosuojan merkitys ja uudistamistarpeet näyttivät ohjaavan mietinnön tekijöitä; esimerkkinä lauselmakohta 13:

13. painottaa, että kaikkien digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaan kuuluvien aloitteiden olisi oltava perusoikeuksien ja erityisesti tietosuojalainsäädännön mukaisia, ja panee merkille strategian tuottaman lisäarvon EU:n taloudelle; tähdentää, että sekä yleinen tietosuoja-asetus että tietosuojadirektiivi on tärkeää hyväksyä nopeasti niin rekisteröityjen kuin yritystenkin edun nimissä; vaatii sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin tarkistamista, jotta varmistetaan direktiivin säännösten yhdenmukaisuus tietosuojapaketin kanssa siinä vaiheessa, kun paketti tulee voimaan;

Radiotaajuuksien osalta mietintö vaikutti ainakin varovaisen myönteiseltä korostaessaan yhdenmukaistettua ja kilpailua edistävää järjestelmää; lauselmakohta 59:

59. korostaa, että radiotaajuudet ovat matkaviestinnän ja langattoman laajakaistaviestinnän sisämarkkinoiden ja lähetystoiminnan kannalta keskeinen resurssi Euroopan unionissa ja olennaisen tärkeitä Euroopan unionin kilpailukyvylle tulevaisuudessa; edellyttää ensisijaisena asiana, että taajuuksien jakamista varten otetaan käyttöön yhdenmukaistettu ja kilpailua edistävä järjestelmä, jota hallinnoidaan tehokkaasti taajuuksien jakamisen viivästymisen estämiseksi; edellyttää myös, että kaikilla markkinatoimijoilla on yhdenvertaiset lähtökohdat ja että eri taajuusalueiden tulevaan käyttöön sovelletaan Lamyn selonteon mukaisesti pitkän aikavälin strategiaa, joka on tarpeen etenkin 5G-verkon käyttöä ajatellen;

[Lamyn selonteko: Tiedote IP/14/957 Radio spectrum: Pascal Lamy presents his report to the Commission]

Perusteettomien maarajoitusten poistamiseen mietintö suhtautui myönteisesti; myös kuluttajanäkökulma tuli esiin komission käynnistämässä kilpailuselvityksessä; esimerkkinä lauselmakohta 36:

36. pitää lisäksi merkittävänä meneillään olevaa kilpailualan selvitystä, joka koskee verkkokauppaa, sillä näin voidaan tutkia muun muassa, ovatko perusteettomat maarajoitukset, kuten IP-osoitteen, postiosoitteen tai luottokortin myöntäneen maan perusteella tapahtuva syrjintä, EU:n kilpailulainsäädännön vastaisia; korostaa, että on tärkeää lisätä kuluttajien ja yritysten luottamusta ottamalla huomioon alalla toteutetun kyselyn tulokset ja arvioimalla, ovatko ryhmäpoikkeusasetukseen ja aivan erityisesti sen 4 a ja 4 b artiklaan tehtävät muutokset tarpeen, jotta voidaan vähentää epäsuotavaa ohjausta toisille verkkosivustoille ja alueellisia rajoituksia;

Yleisesti myönteinen suunta ei aina politiikassa kerro määrää, mutta Euroopan parlamentin mietintö näytti kuitenkin jonkinmoisiin uudistuksiin taipuvaiselta. Toisaalta ei kovia kannanottoja herunut siilojen purkamiseksi.  Pohdittavaksi poikkeukseksi jäi tekijänoikeus, jossa käytössä näytti olevan lähinnä jarrupoljin.

Ralf Grahn