Näytetään tekstit, joissa on tunniste rahoitus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste rahoitus. Näytä kaikki tekstit

8. syyskuuta 2017

Pohdinta-asiakirjat EU:n tulevaisuudesta


Blogikirjoitukset Ennennäkemättömät haasteet ja Rooman julistus sekä Euroopan unionin tulevaisuus ja tila 2017 kehystivät puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin valkoista kirjaa tulevaisuudesta ja tulevaa puhetta Euroopan unionin tilasta. .

Juncker on luvannut yhteenvedon EU:n tulevaisuuskeskustelusta - Twitterissä tunnus #FutureOfEurope - puheessaan Euroopan unionin tilasta - Twitterissä #SOTEU sanoista State of the European Union - Euroopan parlamentissa 13. syyskuuta 2017.

EU:n komissio lupasi 1. maaliskuuta 2017 valkoisessa kirjassaan Euroopan tulevaisuudesta COM(2017) 2025 osallistua tulevaisuuskeskusteluun esittämällä lähikuukausina keskusteluasiakirjat seuraavista aiheista (s. 18):

• EU:n sosiaalisen ulottuvuuden kehittäminen;
• talous- ja rahaliiton syventäminen kesäkuussa 2015 esitetyn viiden puheenjohtajan raportin pohjalta;
• globalisaation hallinta;
• EU:n puolustuksen tulevaisuus;
• EU:n rahoituksen tulevaisuus.


Pohdinta-asiakirjat

Julkistamisvaiheessa komissio siirtyi käyttämään käsitettä pohdinta-asiakirja (reflection paper) temaattisista keskusteluasiakirjoista.

Sosiaalinen ulottuvuus

Euroopan unionin tavoitteena on SEU-sopimuksen 2 artiklan mukaan erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous, mikä tarjosi lähestymistien kahdentoista blogikirjoituksen sarjalle. Linkit komission pohdinta-asiakirjaa edeltäviin kirjoituksiin löytyvät otsikon EU social market economy and social pillar alta.
Komissio 26. huhtikuuta julkaisema tiedote IP/17/1008 ensimmäisestä pohdinta-asiakirjasta tarjoaa pikakatsauksen unionin sosiaaliseen ulottuvuuteen.

Viralliset asiakirjat löytyvät suomeksi (ja muilla EU-kielillä) oikeusportaali Eur-Lexin kautta:
Pohdinta-asiakirja Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta; Bryssel 26.4.2017 COM(2017) 206 final

Liite asiakirjaan Pohdinta-asiakirja Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta; Bryssel 26.4.2017 COM(2017) 206 final ANNEX 1

Liite asiakirjaan Pohdinta-asiakirja Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta; Bryssel 26.4.2017 COM(2017) 206 final ANNEX 2


Globalisaation hallinta

Toisena Euroopan komissio julkaisi pohdinta-asiakirjan globalisaation hallinnasta, josta tiedote IP/17/1230 kertoo lyhyesti.

Oikeusportaali Eur-Lex tarjoaa pohdinta-asiakirjan myös suomeksi:
Pohdinta-asiakirja globalisaation hallinnasta; Bryssel 10.5.2017 COM(2017) 240 final  


Talous- ja rahaliitto
Komission tiedote IP/17/1454 ilmoitti 31. toukokuuta 2017 uudesta pohdinta-asiakirjasta; tällä kertaa Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) syventämisestä, jonka lähtökohtana on viiden puheenjohtajan raportti Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely vuodelta 2015.

Viralliset asiakirjat löytyvät Eur-Lexistä myös suomeksi:

Pohdinta-asiakirja talous- ja rahaliiton syventämisestä; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final

Liite pohdinta-asiakirjaan talous- ja rahaliiton syventämisestä; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final ANNEX 1

Liite pohdinta-asiakirjaan talous- ja rahaliiton syventämisestä; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final ANNEX 2
Liite pohdinta-asiakirjaan talous- ja rahaliiton syventämisestä; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final ANNEX 3


Puolustuksen tulevaisuus
Tiedote IP/17/1516 sekä vain englanniksi, ranskaksi ja saksaksi julkaistu yksityiskohtaisempi muistio MEMO/17/1517 valottivat 7. kesäkuuta 2017 komission pohdinta-asiakirjaa Euroopan puolustuksen tulevaisuudesta.  

Virallinen asiakirja suomeksi:  

Pohdinta-asiakirja Euroopan puolustuksen tulevaisuudesta; Bryssel 7.6.2017 COM(2017) 315 final   
Samana päivänä komissio tiedotti asiaan liittyvästä EU:n puolustusrahastosta. Tiedotetta IP/17/1508 täydensi tarkempi muistio MEMO/17/1476, joka julkaistiin vain englanniksi, ranskaksi ja saksaksi.
Komission virallinen tiedonanto löytyy EU-kielillä Eur-Lexistä; myös suomeksi:

EU:n puolustusrahaston käyttöönotosta; Bryssel 7.6.2017 COM(2017) 295 final



EU:n rahoituksen tulevaisuus
EU:n budjetin tulevaisuudesta komissio kertoi 28. kesäkuuta 2017 tiedotteella IP/17/1795 ja pohdinta-asiakirjaa oli pohjustanut Mario Montin johtaman korkean tason työryhmän raportti Future financing of the EU.

Viralliset asiakirjat löytyvät suomeksi Eur-Lexistä:

Pohdinta-asiakirja EU:n rahoituksen tulevaisuudesta; Bryssel 28.6.2017 COM(2017) 358 final
Liite asiakirjaan Pohdinta-asiakirja EU:n rahoituksen tulevaisuudesta; Bryssel 28.6.2017 COM(2017) 358 final ANNEX 1   


Kansalaisten Eurooppa

Yleisellä tasolla liikkuneen valkoisen kirjan ja Euroopan unionin tulevaisuutta aiheittain käsittelevien pohdinta-asiakirjojen ulkopuolelle komissio jätti strategiseen pohdintaan ja kansalaistensa valtaan perustuvan demokraattisen ja toimintakykyisen  unionin, joka voisi olla tasavalta tai liittovaltio. Puuttuvaa lenkkiä olen hahmotellut kirjoituksessa Myopia or Utopia? jonka julkaisi New Europe.  


Ralf Grahn

23. toukokuuta 2017

Pääomamarkkinaunionin luomista koskeva toimintasuunnitelma



Kirjoitus EU:n pääomamarkkinaunioni oli ensiesittely, josta siirrymme komission tiedonantoon:
Pääomamarkkinaunionin luomista koskeva toimintasuunnitelma; Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 468 final (32 sivua)
Kuten Euroopan komissio perustelee, pitkäaikaisten investointien lisääminen edellyttää vahvempia pääomamarkkinoita.
Yhtenäismarkkinoiden (sisämarkkinoiden) tarkoituksena ovat tuotannontekijöiden paremman kohtaamisen kautta saavutettavat hyödyt. Eldoradona kangastelee SEUT-sopimuksen 26 artiklan 2 kohdan kuvaama tila:

Sisämarkkinat käsittävät alueen, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja jolla tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus taataan perussopimusten määräysten mukaisesti.  
Todellisuudessa EU-alue on monissa suhteissa pirstaleisempi ja tehottomampi kuin esimerkiksi Yhdysvallat tai Kanada, myös rahoituksen ja sijoitusten alalla.


Käynnistys
Ainakin periaatteessa komission ajatukset pääomamarkkinaunionin rakentamisesta saivat ennakkoon vahvan tuen (s. 4):

Komissio sai yli 700 vastausta helmikuussa 2015 alkaneisiin kuulemisiin. Saadussa palautteessa kannatettiin yleisesti tarvetta luoda pääomamarkkinaunioni. Sekä Euroopan parlamentti että neuvosto vahvistivat voimakkaan tukensa asteittaiselle lähestymistavalle todeten, että komission kuulemisessa yksilöidyt kysymykset ovat juuri ne, joihin kannattaa keskittyä.
Tämän jälkeen komissio perusteli ja hahmotti havainnollisesti pääomamarkkinoiden toimintasuunnitelman toimenpiteitä johdantona aiheeseen (s. 4-7), ennen ensisijaisten toimien yksityiskohtaisempaa käsittelyä.


Tiivistelmä
Pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelman yli 30 tointa aikatauluineen on koottu liitteeseen numero 1 (s. 30-32).


Valmisteluasiakirjat
Virallisiin asiakirjoihin kuuluvat lisäksi komission osastojen valmisteluasiakirjat, jotka on julkaistu vain englanniksi.

Toisen aiheena on talousanalyysi, joka perustelee pääomamarkkinaunionin rakentamista:

Economic Analysis Accompanying the (CMU) document; Brussels, 30.9.2015 SWD(2015) 183 final (117 sivua)

Toinen valmisteluasiakirja käy läpi vastauksia julkiseen kuulemiseen, joka järjestettiin vihreän kirjan perusteella:

Feedback Statement on the Green Paper "Building a Capital Markets Union"; Brussels, 30.9.2015 SWD(2015) 184 final (64 sivua)


Ralf Grahn

22. toukokuuta 2017

EU:n pääomamarkkinaunioni


Jean-Claude Junckerin johtaman komission poliittisten suuntaviivojen (2014) neljäntenä painopisteenä ovat syvemmät ja oikeudenmukaisemmat sisämarkkinat ja lujempi teollisuuspohja. Strategian yksi kappale on omistettu pääomamarkkinaunionille:

Pankkeja koskevia uusia eurooppalaisia sääntöjä olisi ajan mittaan täydennettävä pääomamarkkinoiden unionilla. Pääomamarkkinoita olisi edelleen kehitettävä ja yhdennettävä talouden rahoituksen tehostamiseksi. Tämä vähentäisi erityisesti pk-yritysten pääoman hankintakustannuksia sekä EU:n erittäin suurta riippuvuutta pankkirahoituksesta ja lisäisi samalla sen houkuttelevuutta sijoituskohteena.


Pääomamarkkinaunionin toimintasuunnitelma julki

Alkuvuoden kuulemisen jälkeen strategiansa mukaan toimiva Euroopan komissio julkisti vuoden 2015 syyskuun lopulla pääomamarkkinaunionia kohti johtavan toimintasuunnitelman. Pyrkimyksenä on auttaa luomaan todelliset pääoman sisämarkkinat EU:n kaikkia 28:aa jäsenvaltiota varten, kertoi komission tiedote IP/15/5731, joka linkkeineen esitteli tavoitteen, keskeiset periaatteet  ja muut pääkohdat. Toimintasuunnitelman tavoite on:

Pääomamarkkinaunionin tavoitteena on torjua päättäväisesti investointivajetta lisäämällä ja monipuolistamalla eurooppalaisten yritysten ja pitkän aikavälin hankkeiden saatavilla olevia rahoituslähteitä.   
Toimintasuunnitelma rakentui seuraavien keskeisten periaatteiden ympärille, joista ilmenevät “klassisen sisämarkkinahankkeen” vaikutukset ja hyödyt kun tuotannontekijät kohtaavat paremmin:

  • Luodaan lisää mahdollisuuksia sijoittajille: Pääomamarkkinaunionin tavoitteena on helpottaa pääoman mobilisointia Euroopassa ja pääoman kanavointia kaikille yrityksille, myös pk-yrityksille, ja infrastruktuurihankkeisiin, jotka tarvitsevat pääomaa laajentuakseen ja luodakseen uusia työpaikkoja. Kotitalouksien ulottuville pyritään tuomaan parempia vaihtoehtoja, jotta ne voisivat saavuttaa eläkkeelle siirtymistä koskevat tavoitteensa.

  • Kytketään rahoitus reaalitalouteen: Pääomamarkkinaunioni on kaikkia 28 jäsenvaltiota hyödyttävä klassinen sisämarkkinahanke. Jäsenvaltiot saavat paljon etua pääoman ja sijoitusten kanavoimisesta hankkeisiinsa.

  • Edistetään vahvempaa ja häiriöitä paremmin sietävää rahoitusjärjestelmää: Saadaan käyttöön laajempi valikoima rahoituslähteitä ja enemmän pitkän aikavälin sijoituksia sekä varmistetaan, että EU:ssa kansalaiset ja yritykset eivät enää ole niin haavoittuvaisia rahoitusmarkkinoiden häiriöille kuin kriisin aikana.

  • Syvennetään finanssimarkkinoiden yhdentymistä ja lisätään kilpailua: Pääomamarkkinaunionilla pyritään riskien jakamiseen suuremmassa määrin yli rajojen ja likvidimpiin markkinoihin, mikä syventää finanssimarkkinoiden yhdentymistä, alentaa kustannuksia ja lisää Euroopan kilpailukykyä.  

Tiedote toi esille myös pääomamarkkinaunionin toimintasuunnitelman ensimmäiset keskeiset konkreettiset toimet, jotka tyydyn esittämään otsikkotasolla tässä ensiesittelyssä:

  • Uudet arvopaperistamista koskevat säännöt
  • Uudet säännöt siitä, miten Solvenssi II:ssa käsitellään infrastruktuurihankkeita
  • Julkinen kuuleminen riskipääomasta
  • Julkinen kuuleminen katetuista joukkolainoista
  • Finanssialan lainsäädännön kumulatiiviset vaikutukset

Tiedotteen tekstin ja lukuisten linkkien avulla kiinnostuneet voivat kaivautua syvemmälle pääomamarkkinaunioniin, ruotsiksi kapitalmarknadsunion ja englanniksi Capital Markets Union (CMU). Täydentävää tietoa tarjoaa myös taustoittava muistio MEMO/15/5732, joka löytyy englanniksi, ranskaksi ja saksaksi.

Alkuvaiheessa komissio kertoi antavansa kolme lakiehdotusta, mutta käyttää lainsäädäntötietä säästeliäästi paremman sääntelyn agendansa mukaisesti: IP/15/4988. Taustatiedote hahmotti myös julkistamispäivän jälkeisiä toimia. Pääomamarkkinaunionin hyötyjä erilaisille sijoittajille ja yrityksille, pankeille ja vakuutusyhtiöille, infrastruktuurihankkeille sekä kehittymättömien  pääomamarkkinoiden jäsenmaille korostettiin, unohtamatta rajojen yli sijoittamista.


Pääomamarkkinaunioniteema

Sisämarkkinahanke pääomamarkkinaunioni tulee olemaan blogieni aiheena lähiaikoina, ehkä parin viikon ajan. Jollain tavalla järjestelmällisen etenemisen ohella mielessäni on myös pari hajakysymystä pääomamarkkinaunioniteemaan liittyen.

Koska pääomamarkkinaunionin tarkoituksena on täydentää ja tukea pankkiunionia edistämällä vaihtoehtoja pankkirahoitukselle, kannattaa ehkä jossain vaiheessa katsoa pankkien asennoitumista toimintasuunnitelmaan.

Saksalainen entinen europarlamentaarikko ja nykyinen Kangaroo Groupin pääsihteeri  Karl von Wogau esitti minulle eilen pontevasti Twitterissä, ettei kaikkien muiden jäsenmaiden (EU27) etujen mukaista pääomamarkkinaunionia voida aikaansaada ennen Britannian eroa EU:sta, joten komission tulisi lykätä hanketta Brexitin toteutumisen yli.


Ralf Grahn

29. maaliskuuta 2012

Asetus eurooppalaisista riskipääomarahastoista

EU:n sisämarkkinat uudistuvat kokosi viime aikojen suomenkieliset kirjoitukset sisämarkkinoiden toimenpidepaketin muotoutumisesta. Artikkeleita löytyy myös ruotsiksi (Grahnblawg) ja englanniksi (Grahnlaw). Etenemme nyt komission tiedonantoon, joka löytyy 22 virallisella EU-kielellä; suomeksi: Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti: 12 viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi ”Yhdessä uuteen kasvuun”; Bryssel 13.4.2011 KOM(2011) 206 lopullinen Pk-yritysten rahoituksen saanti Kahdentoista viputekijän joukossa ensimmäinen on pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksen saanti. Useimpien kohdalla mainitaan muutama kaavailtu uudistus, mutta jokaisen osalta on valikoitu erityisen kiireelliseksi tai tärkeäksi katsottu avaintoimi. Pk-yritysten rahoituksen saannin parantamiseksi tämä on (sivu 5):
Avaintoimi: Annetaan lainsäädäntöä, jolla pyritään helpottamaan jäsenvaltioihin sijoittautuneiden riskipääomarahastojen mahdollisuuksia sijoittaa missä tahansa muussa jäsenvaltiossa ilman niiden toimintaa haittaavia esteitä ja lisävaatimuksia. Tavoitteena on, että pk-yritykset, jotka haluavat käyttää riskipääomaa, voivat kääntyä sellaisten rahastojen puoleen, joilla on tarvittavaa asiantuntemusta kyseisten pk-yritysten erityisalalta ja joilla on kapasiteettia tarjota niille pääomaa houkuttelevaan hintaan.
Eurooppalaiset riskipääomarahastot Tältä pohjalta komissio julkisti joulukuussa lainsäädäntöehdotuksen, joka on saatavissa 23 kielellä. Tämä Euroopan talousalueen (ETA) kannalta merkityksellinen teksti suomeksi: Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS eurooppalaisista riskipääomarahastoista; Bryssel 7.12.2011 KOM(2011) 860 lopullinen Lainsäädäntömenettelyä voi seurata tunnisteella 2011/0417 (COD). Syitä ehdotukseen ovat muun muassa Euroopan markkinoiden kehittymättömyys ja pirstaleisuus Yhdysvaltoihin verrattuna sekä uusien ja innovatiivisten yritysten heikommat mahdollisuudet riskirahoituksen saamiseen (sivu 1):
Vuosina 2003–2010 Yhdysvallat suuntasi riskipääomarahastoihin noin 131 miljardia euroa, mutta eurooppalaiset riskipääomarahastot onnistuivat samalla jaksolla kokoamaan vain 28 miljardia euroa.
Ehdotuksen pääkohdat Komissio kuvaa asetusehdotuksen tarkoituksen, siis mitä eurooppalainen riskipääomarahasto on (sivu 3):
Ehdotetulla asetuksella puututaan mainittuihin ongelmiin. Siinä otetaan käyttöön yhtenäiset vaatimukset, jotka koskevat eurooppalaisen riskipääomarahaston nimellä toimivien yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten hoitajia. Siinä otetaan käyttöön myös sijoitussalkkua, sijoitustekniikoita sekä vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston sijoituskohteeksi soveltuvia yrityksiä koskevia vaatimuksia. Lisäksi siinä otetaan käyttöön yhtenäisiä sääntöjä siitä, millaisille sijoittajille vaatimukset täyttävä riskipääomarahasto voidaan suunnata, sekä siitä, millainen kyseisiä rahastoja markkinoivan hoitajan sisäisen organisaation on oltava. Koska eurooppalaisen riskipääomarahaston nimikkeellä toimiviin yhteissijoitusyritysten hoitajiin sovelletaan jatkossa sisällöltään samoja sääntöjä koko EU:ssa, hoitajat hyötyvät yhtenäisistä rekisteröintivaatimuksista sekä koko EU:n alueella voimassa olevasta passista, mikä auttaa osaltaan luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille riskipääomamarkkinoiden osapuolille.
Käsittely Puheenjohtajamaa Tanskan laatimassa asiakirjassa on seurattu uudistusten etenemistä Eurooppa-neuvosto – Neuvoston jatkotoimet; Bryssel, 19. maaliskuuta 2012 (22.03) (OR. en) 7824/12. Pk-yritysten rahoitusta koskevaa lainsäädäntöehdotusta luvataan käsitellä ripeästi:
3. Eurooppa-neuvoston ylimääräisessä kokouksessa 30. tammikuuta 2012 esitetyn pyynnön mukaisesti kilpailukykyneuvosto raportoi toukokuussa Euroopan tasolla toteutettavista toimenpiteistä pk-yritysten rahoituksen saannin parantamiseksi. Samassa yhteydessä kilpailukykyneuvosto keskustelee COSME-ohjelmasta, ja EU:n laajuisen pääomasijoitusjärjestelyn luomiseksi esitetyn lainsäädäntöehdotuksen käsittelyä viedään ripeästi eteenpäin (osana sisämarkkinoiden toimenpidepaketin kahtatoista viputekijää).
Asetuksen hyväksymiseen tarvitaan Euroopan parlamentin ja neuvoston yhtäpitävät kannat (tavallinen lainsäädäntömenettely). Pyrkimyksenä näyttää olevan asetuksen antaminen ennen kesälomien alkua. Ralf Grahn EU-politiikan ja eurooppaoikeuden asiantuntija, puhuja ja luennoitsija J. K. Monikielinen Bloggingportal.eu kokoaa jo 950 euroblogin kirjoitukset. Eurooppalainen verkkokeskustelu yli maan- ja kielirajojen kehittyy siis edelleen. Nicolas Gros-Verheyde on EU:n puolustus-, turvallisuus- ja ulkopolitiikkaan erikoistunut lehtimies, jonka asiantunteva ja aktiivinen ranskankielinen blogi Bruxelles2 on arvokas lähde. Euroblogien joukossa on tällä hetkellä aktiivinen blogikolmikkoni, jonka muodostavat Eurooppaoikeus-blogin ohella englannninkielinen Grahnlaw (jonka Cision Finland rankkasi neljänneksi Suomen poliittisten blogien joukossa) sekä pohjoismainen Grahnblawg. Kirjoitan ja puhun EU-tason demokratiasta ja EU:n toimielinten avoimuudesta, mutta nykyään entistä useammin myös Euroopan talouskasvuun (EU2020) sekä (digitaalisiin) sisämarkkinoihin liittyvistä, eurooppalaisille elintärkeistä haasteista ja hankkeista. Olen aktiivinen myös seuraavissa sosiaalisissa medioissa: Twitter, Facebook ja Google+