Pohdinta-asiakirja Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta

Komissio lupasi 1. maaliskuuta 2017 ilmestyneessä valkoisessa kirjassaan Euroopan tulevaisuudesta COM(2017) 2025 osallistua tulevaisuuskeskusteluun esittämällä keskusteluasiakirjat viidestä aiheesta.

Julkistamisvaiheessa komissio siirtyi käyttämään käsitettä pohdinta-asiakirja (reflection paper); linkin takaa löytyvät pohdinta-asiakirjojen tarkat viitetiedot. Kirjoituksessa EU social market economy and social pillar on kooste aikaisemmista blogimerkinnöistä, jotka koskevat sosiaalista markkinataloutta ja kehitteillä olevaa sosiaalisten oikeuksien pilaria.

Pohdinta-asiakirja sosiaalisesta ulottuvuudesta

Pikakatsauksen tarjoaa komission 26. huhtikuuta 2017 julkaisema lehdistötiedote IP/17/1008 EU:n sosiaalisen ulottuvuuden kehittämisestä vuoteen 2025 mennessä.

Valkoisen kirjan skenaarioajattelua 27 jäsenmaan unionista jatketaan työelämään ja liikkuvuuteen painottuvan sosiaalipolitiikan kannalta. (Suomalaisen mielikuva sosiaalipolitiikasta voi olla erilainen kuin SEUT-sopimuksen X osaston, siis artikloiden 151-161 hahmottama sosiaalipolitiikka.)

Viralliset pohdinta-asiakirjat löytyvät toki tässäkin komission politiikkasivujen kautta, mutta kieliversioiden, liiteasiakirjojen, luotettavuuden ja pysyvyyden kannalta haen ne mieluiten käsiini  oikeusportaali Eur-Lexin kautta:

Pohdinta-asiakirja Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta; Bryssel 26.4.2017 COM(2017) 206 final (34 sivua)

Liite asiakirjaan Pohdinta-asiakirja Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta; Bryssel 26.4.2017 COM(2017) 206 final ANNEX 1 (2 sivua)

Liite asiakirjaan Pohdinta-asiakirja Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta; Bryssel 26.4.2017 COM(2017) 206 final ANNEX 2 (2 sivua)

Rooman julistus

Rooman sopimusten 60-vuotisjuhlien yhteydessä EU:n jäsenmaiden johtajien antama Rooman julistus, jonka tavoitteiden joukossa oli sosiaalisesti vastuuntuntoinen unioni, tarjosi pohdinta-asiakirjan alkupuolella (sivu 3) aiheen lainaukselle (proosallisemmin julistuksen kohdasta 3):

”Näinä muutoksen aikoina, tietoisina kansalaistemme huolenaiheista, sitoudumme Rooman agendaan ja lupaamme tehdä työtä [...] sosiaalisen Euroopan hyväksi: unioni, joka kestävän kasvun pohjalta edistää taloudellista ja sosiaalista kehitystä sekä koheesiota ja lähentymistä huolehtien samalla sisämarkkinoidensa eheydestä; unioni, joka ottaa huomioon kansallisten järjestelmien monimuotoisuuden ja työmarkkinaosapuolten avainaseman; unioni, joka edistää naisten ja miesten tasa-arvoa sekä kaikille kuuluvia oikeuksia ja yhtäläisiä mahdollisuuksia; unioni, joka torjuu työttömyyttä, syrjintää, sosiaalista syrjäytymistä ja köyhyyttä; unioni, jossa nuoret saavat parasta koulutusta ja voivat opiskella ja löytää työtä kaikkialta Euroopasta; unioni, joka säilyttää eurooppalaisen kulttuuriperinnön ja edistää kulttuurista monimuotoisuutta.”  

Tästä pohdinta-asiakirja jatkoi luonnollisesti (sivu 7):

Kun 27 jäsenvaltion EU hahmottelee tulevaisuuttaan, on välttämätöntä käydä keskustelua myös sen sosiaalisesta ulottuvuudesta. Eurooppa on viime vuosina joutunut toimimaan palomiehenä ”sammuttaessaan” yhä uusia kriisejä. Nyt on aika summata kokemukset ja kääntää uusi sivu. Sitä varten on omaksuttava pidemmän aikavälin näkökulma ja tarkasteltava kriittisesti perustavanlaatuisimpia taloudellisia ja yhteiskunnallisia muutoksia.

Viisi skenaariota

Nykytilanteen ja muutosvoimien kuvaamisen jälkeen pohdinta-asiakirja siirtyy käsittelemään EU-maiden mahdollisia etenemistapoja (sivulta 22), jolloin ensimmäiseksi nousee eteen mitä valkoisen kirjan viisi skenaariota tarkoittavat sosiaalipolitiikan kannalta Euroopan unionin tasolla. Tällöin piirtyvät seuraavat hahmotelmat tulevaisuuden vaihtoehdoista:

Jatketaan entiseen tapaan

• Unionin oikeuteen perustuvia kansalaisten oikeuksia vaalitaan koko unionin alueella.

Sisämarkkinat etusijalle

• Unionin oikeuteen perustuvia kansalaisten oikeuksia saatetaan jossakin vaiheessa rajoittaa.
• Erot säilyvät kuluttaja-, sosiaali- ja ympäristöasioihin liittyvissä normeissa, verotuksessa ja julkisten tukien käytössä.
• Vaarana on kilpailu siitä, kenen sääntely on alhaisimmalla tasolla.
• Työntekijöiden vapaata liikkuvuutta ei taata.

Halukkaat tekevät enemmän yhdessä

• Kansalaisilla on erilaiset unionin oikeuteen perustuvat oikeudet sen mukaan asuvatko he jäsenvaltiossa, joka on päättänyt tehdä enemmän yhteistyötä, vai jäsenvaltiossa, joka on päättänyt toisin.
• Jokin jäsenvaltioiden ryhmä voi päättää yhdenmukaistaa verotusta tai sopia yhteisistä sosiaalisista normeista, mikä vähentää sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia ja veropetoksia ja auttaa työolojen parantamisessa.
• Kaikki 27 jäsenvaltiota vahvistavat edelleen sisämarkkinoita ja niiden neljää vapautta.

Tehdään vähemmän mutta tehokkaammin

• Unionin oikeuteen perustuvat kansalaisten oikeudet vahvistuvat aloilla, joilla jäsenvaltiot tekevät enemmän yhdessä, ja heikkenevät muilla aloilla.
• Kuluttajansuojan, ympäristön ja työterveyden ja -turvallisuuden aloilla siirrytään normien yksityiskohtaisesta yhdenmukaistamisesta kohti vähimmäisvaatimuksia.
• Palkoissa, sosiaalilainsäädännössä ja veroasteissa on edelleen merkittäviä eroja jäsenvaltioiden välillä.

Tehdään paljon enemmän asioita yhdessä

• Kansalaisilla on enemmän suoraan unionin oikeuteen perustuvia oikeuksia.
• Euroalueella koordinoidaan julkista taloutta, sosiaaliasioita ja verotusta aiempaa tiiviimmin.
• EU:n rahoitusta lisätään talouskehityksen vauhdittamiseen sekä alueellisten, kansallisten ja alakohtaisten häiriöiden lievittämiseen.

Kaikkien potentiaali käyttöön

Varsin yleisluonteisesti, mutta eräänlaisena ydinajatuksena pohdinta-asiakirja tuo sivulla 24 esille jokaisen yksilön ja koko yhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntämisen:

EU:ssa vallitsee kasvava yhteisymmärrys siitä, että selviytymiskykyisten yhteiskuntien rakentaminen edellyttää tasavertaisia mahdollisuuksia, jotta jokainen saa hyvän alun elämälleen ja pystyy voittamaan vaikeudet ja hyödyntämään omaa potentiaaliaan.

Kuten hyvin tiedetään, tähän tarvitaan ainakin seuraavia toimia: panostetaan lapsiin, jotta he saavat parhaan alun elämälleen; panostetaan nuoriin, osaamiseen ja elinikäiseen oppimiseen; helpotetaan muutosvaiheita työuran aikana ja siirrytään elinikäisen työpaikan ajattelumallista elinikäisen työllisyyden malliin, mukaan lukien itsenäinen ammatin harjoittaminen; edistetään pidempää ja terveempää elämää ehkäisemällä sairauksia ja parantamalla työoloja ja vanhustenhoitoa; edistetään sukupuolten tasa-arvoa jäljellä olevien erojen kuromiseksi umpeen ja vakiinnutetaan kahden elättäjän perheen käsite; huolehditaan aktiivisesta osallistamisesta ja torjutaan syrjintää, jotta jokainen voisi elää ihmisarvoista elämää; helpotetaan liikkuvuutta ja huolehditaan maahanmuuttajien onnistuneesta kotouttamisesta; edistetään kansalaisvaikuttamista, kulttuuria ja vuoropuhelua, joista on myös taloudellista hyötyä.

Sosiaalisen ulottuvuuden määränpää?

Euroopan unionin jäsenmaat voivat oppia toisiltaan, mutta myös käyttää EU:n rajallisia välineitä lainsäädännön, ohjauksen, rahoituksen ja yhteistyön osalta (sivu 26), josta pohdinta-asiakirja siirtyykin pikkuhiljaa kolmen etenemisvaihtoehdon tarkempaan pohdintaan:

• ”sosiaalinen ulottuvuus” rajoitetaan koskemaan ainoastaan vapaata liikkuvuutta
• halukkaat voivat tehdä enemmän sosiaaliasioissa
• EU27 syventää sosiaalista ulottuvuutta yhdessä.

Pohdinta-asiakirjassa pyrkii avaamaan keskustelua, jolla pitäisi ensi sijassa vastata kahteen avoimeen kysymykseen (sivu 34):

Mihin haasteisiin jäsenvaltioiden pitäisi puuttua yhdessä?

Mitä lisäarvoa EU:n tason välineillä saadaan näihin toimiin?

Sosiaalinen pilari

Mainittakoon selvyyden vuoksi että Euroopan komissio pohdinta-asiakirjan julkistamispäivänä antoi tiedonannon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin perustamisesta COM(2017) 250 ja toi julkisuuteen kolme komission osastojen työasikirjaa.

Ralf Grahn

Euroopan parlamentti EU:n tulevaisuudesta

Valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta - Pohdintaa ja skenaarioita: EU 27 vuoteen 2025 mennessä COM(2017) 2025 final lupasi jatkaa pohdintaa viiden teeman osalta. Valtioiden tai hallitusten päämiesten Rooman julistuksen jälkeen komissio julkaisi luvatut keskustelualoitteet, jotka asetin tarjolle suomenkieliselle lukijalle kirjoituksessa Pohdinta-asiakirjat EU:n tulevaisuudesta.

Euroopan parlamentti

Europarlamentti oli liikkeellä ennen Euroopan komissiota ja jäsenmaiden päämiehiä.

Yleisillä, välittömillä, vapailla ja salaisilla vaaleilla valittu Euroopan parlamentti valmistautui pitkään unionin tulevaisuuskeskusteluun nimittämällä kahden mietinnön esittelijät jo syksyllä 2014. Lissabonin sopimuksen joustojen hyödyntämisen (Bresso ja Brok) ja perussopimusten uudistamisen (Verhofstadt) rinnalle Europarlamentti nosti myöhemmin euroalueen talousarviota koskevan mietinnön, jonka valmistelijat (Berès ja Böge) nimettiin vuotta myöhemmin.  

Parlamentin yhteinen täysistuntokeskustelu (kohta 3) kolmesta mietinnöstä käytiin 14. helmikuuta 2017 ja saman kuun 16. päivänä Euroopan parlamentti hyväksyi päätöslausumat, joista luonnehdinnat blogikirjoituksissa:  

Lissabonin sopimuksen mahdollisuudet EU:n parantamiseksi

EU-reform för demokrati och handlingskraft

A budget for the Eurozone?

Päätöslauselmat

Täältä löytyvät kuin hopeatarjottimelta Euroopan parlamentin päätöslauselmat, jotka komission valkoista kirjaa ja Eurooppa-neuvoston Rooman julistusta yksityiskohtaisemmin ja rohkeammin hahmottivat tarvittavia uudistuksia:

Euroopan parlamentin päätöslauselma P8_TA(2017)0049 16. helmikuuta 2017 Euroopan unionin toiminnan parantamisesta hyödyntämällä Lissabonin sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia (2014/2249(INI)) [Bresso ja Brok]

Euroopan parlamentin päätöslauselma P8_TA(2017)0048 16. helmikuuta 2017 Euroopan unionin nykyisen toimielinrakenteen mahdollisista kehityskuluista ja mukautuksista (2014/2248(INI)) [Verhofstadt]

Euroopan parlamentin päätöslauselma  P8_TA(2017)0050 16. helmikuuta 2017 euroalueen budjettikapasiteetista (2015/2344(INI)) [Berès ja Böge]

***

Kertaus voi olla paikallaan, sillä Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on luvannut yhteenvedon EU:n tulevaisuuskeskustelusta puhuessaan Euroopan unionin tilasta Euroopan parlamentissa 13. syyskuuta 2017. Twitterissä keskustellaan EU:n tulevaisuudesta tunnuksella #FutureOfEurope ja unionin tilaa ja vuoden 2018 painopisteitä koskevasta puheesta tagin #SOTEU alla (sanoista State of the European Union).

Ralf Grahn

Pohdinta-asiakirjat EU:n tulevaisuudesta

Blogikirjoitukset Ennennäkemättömät haasteet ja Rooman julistus sekä Euroopan unionin tulevaisuus ja tila 2017 kehystivät puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin valkoista kirjaa tulevaisuudesta ja tulevaa puhetta Euroopan unionin tilasta. .

Juncker on luvannut yhteenvedon EU:n tulevaisuuskeskustelusta - Twitterissä tunnus #FutureOfEurope - puheessaan Euroopan unionin tilasta - Twitterissä #SOTEU sanoista State of the European Union - Euroopan parlamentissa 13. syyskuuta 2017.

EU:n komissio lupasi 1. maaliskuuta 2017 valkoisessa kirjassaan Euroopan tulevaisuudesta COM(2017) 2025 osallistua tulevaisuuskeskusteluun esittämällä lähikuukausina keskusteluasiakirjat seuraavista aiheista (s. 18):

• EU:n sosiaalisen ulottuvuuden kehittäminen;

• talous- ja rahaliiton syventäminen kesäkuussa 2015 esitetyn viiden puheenjohtajan raportin pohjalta;

• globalisaation hallinta;

• EU:n puolustuksen tulevaisuus;

• EU:n rahoituksen tulevaisuus.

Pohdinta-asiakirjat

Julkistamisvaiheessa komissio siirtyi käyttämään käsitettä pohdinta-asiakirja (reflection paper) temaattisista keskusteluasiakirjoista.

Sosiaalinen ulottuvuus

Euroopan unionin tavoitteena on SEU-sopimuksen 2 artiklan mukaan erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous, mikä tarjosi lähestymistien kahdentoista blogikirjoituksen sarjalle. Linkit komission pohdinta-asiakirjaa edeltäviin kirjoituksiin löytyvät otsikon EU social market economy and social pillar alta.

Komissio 26. huhtikuuta julkaisema tiedote IP/17/1008 ensimmäisestä pohdinta-asiakirjasta tarjoaa pikakatsauksen unionin sosiaaliseen ulottuvuuteen.

Viralliset asiakirjat löytyvät suomeksi (ja muilla EU-kielillä) oikeusportaali Eur-Lexin kautta:

Pohdinta-asiakirja Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta; Bryssel 26.4.2017 COM(2017) 206 final

Liite asiakirjaan Pohdinta-asiakirja Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta; Bryssel 26.4.2017 COM(2017) 206 final ANNEX 1

Liite asiakirjaan Pohdinta-asiakirja Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta; Bryssel 26.4.2017 COM(2017) 206 final ANNEX 2

Globalisaation hallinta

Toisena Euroopan komissio julkaisi pohdinta-asiakirjan globalisaation hallinnasta, josta tiedote IP/17/1230 kertoo lyhyesti.

Oikeusportaali Eur-Lex tarjoaa pohdinta-asiakirjan myös suomeksi:

Pohdinta-asiakirja globalisaation hallinnasta; Bryssel 10.5.2017 COM(2017) 240 final  

Talous- ja rahaliitto

Komission tiedote IP/17/1454 ilmoitti 31. toukokuuta 2017 uudesta pohdinta-asiakirjasta; tällä kertaa Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) syventämisestä, jonka lähtökohtana on viiden puheenjohtajan raportti Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely vuodelta 2015.

Viralliset asiakirjat löytyvät Eur-Lexistä myös suomeksi:

Pohdinta-asiakirja talous- ja rahaliiton syventämisestä; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final

Liite pohdinta-asiakirjaan talous- ja rahaliiton syventämisestä; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final ANNEX 1

Liite pohdinta-asiakirjaan talous- ja rahaliiton syventämisestä; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final ANNEX 2

Liite pohdinta-asiakirjaan talous- ja rahaliiton syventämisestä; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final ANNEX 3

Puolustuksen tulevaisuus

Tiedote IP/17/1516 sekä vain englanniksi, ranskaksi ja saksaksi julkaistu yksityiskohtaisempi muistio MEMO/17/1517 valottivat 7. kesäkuuta 2017 komission pohdinta-asiakirjaa Euroopan puolustuksen tulevaisuudesta.  

Virallinen asiakirja suomeksi:  

Pohdinta-asiakirja Euroopan puolustuksen tulevaisuudesta; Bryssel 7.6.2017 COM(2017) 315 final   

Samana päivänä komissio tiedotti asiaan liittyvästä EU:n puolustusrahastosta. Tiedotetta IP/17/1508 täydensi tarkempi muistio MEMO/17/1476, joka julkaistiin vain englanniksi, ranskaksi ja saksaksi.

Komission virallinen tiedonanto löytyy EU-kielillä Eur-Lexistä; myös suomeksi:

EU:n puolustusrahaston käyttöönotosta; Bryssel 7.6.2017 COM(2017) 295 final

EU:n rahoituksen tulevaisuus

EU:n budjetin tulevaisuudesta komissio kertoi 28. kesäkuuta 2017 tiedotteella IP/17/1795 ja pohdinta-asiakirjaa oli pohjustanut Mario Montin johtaman korkean tason työryhmän raportti Future financing of the EU.

Viralliset asiakirjat löytyvät suomeksi Eur-Lexistä:

Pohdinta-asiakirja EU:n rahoituksen tulevaisuudesta; Bryssel 28.6.2017 COM(2017) 358 final

Liite asiakirjaan Pohdinta-asiakirja EU:n rahoituksen tulevaisuudesta; Bryssel 28.6.2017 COM(2017) 358 final ANNEX 1   

Kansalaisten Eurooppa

Yleisellä tasolla liikkuneen valkoisen kirjan ja Euroopan unionin tulevaisuutta aiheittain käsittelevien pohdinta-asiakirjojen ulkopuolelle komissio jätti strategiseen pohdintaan ja kansalaistensa valtaan perustuvan demokraattisen ja toimintakykyisen  unionin, joka voisi olla tasavalta tai liittovaltio. Puuttuvaa lenkkiä olen hahmotellut kirjoituksessa Myopia or Utopia? jonka julkaisi New Europe.  

Ralf Grahn

Ennennäkemättömät haasteet ja Rooman julistus

Rooman julistuksella 27 jäsenmaan presidentti tai pääministeri sekä Eurooppa-neuvosto päättivät 25. maaliskuuta 2017 omat pohdintansa Euroopan unionin tulevaisuudesta.

Tilannekuva oli kohdallaan:

Euroopan unionilla on tänään vastassaan sekä maailmanlaajuisesti että eurooppalaisittain ennennäkemättömiä haasteita: alueelliset konfliktit, terrorismi, kasvavat muuttopaineet, protektionismi sekä sosiaalinen ja taloudellinen eriarvoisuus.

Päällimmäiseksi taisi kuitenkin jäädä yhtenäisyyden hokeminen, vaikka jokainen ymmärtää ettei veto-oikeuksien vaivaama EU kykene uudistumaan merkittävästi yksimielisesti.  

Päämiehet tarjosivat lämmittäviä sanoja turvallisesta ja suojatusta, vauraasta ja kestävästi kehittyvästä, sosiaalisesta ja vahvemmasta Euroopasta globaalistuneessa toimintaympäristössä.

Valitettavasti presidentit ja pääministerit olivat oikeassa siinä, että Euroopan tulevaisuus on heidän käsissään, sillä he eivät esittäneet yhtäkään konkreettista uudistusta hyvien tarkoitusten toteuttamiseksi.

Jos Euroopan unionin kehittämisvirikkeiden, poliittisten suuntaviivojen ja painopisteiden antajat ovat tukkeena, voiko EU muuttua kansalaistensa etujen mukaiseksi?

Ralf Grahn

EU:n tulevaisuus ja Rooman julistus

Huomisen aamupäivän Euroopan parlamentti pyhittää jälleen Euroopan unionin tulevaisuudelle. Maaliskuun 1. päivänä 2017 kello 9 paikallista aikaa alkavassa täysistunnossa aiheina ovat Eurooppa-neuvoston kokous ja EU27:n päämiesten valmistelussa oleva Rooman julistus, joka on tarkoitus antaa 25. maaliskuuta Rooman sopimusten 60-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä.

Parlamentin keskusteluun osallistuvat myös Eurooppa-neuvoston uudelle kaudelle valittu puheenjohtaja Donald Tusk, komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker, Maltan varapääministeri Louis Grech ja Italian pääministeri Paolo Gentiloni.

EU:n tulevaisuus

Johdatuksena nykyiseen keskusteluun Euroopan unionin tulevaisuudesta voivat toimia tuoreet, maaliskuun 6. päivänä alkaneen, mutta edelleen jatkuvan  kirjoitussarjani tähänastiset artikkelit suomeksi (FI), ruotsiksi (SV) ja englanniksi (EN). Blogimerkinnät, joita toistaiseksi on yksitoista, osoittavat millaisia virikkeitä ja suuntaviivoja Euroopan parlamentti, Euroopan komissio ja Eurooppa-neuvosto ovat tarjonneet yhteisen tulevaisuutemme kirkastamiseksi:

Lissabonin sopimuksen mahdollisuudet EU:n parantamiseksi (FI)

EU-reform för demokrati och handlingskraft (SV)

Variationer på temat Kärneuropa? (SV)

A budget for the Eurozone? (EN)

Eurooppa-neuvosto Bratislavasta kohti Roomaa (FI)

Harmaa valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta (FI)

Euroopan parlamentin keskustelu valkoisesta kirjasta (FI)

Inför Romförklaringen: Europeiska rådet enigt om stagnation? (SV)

Grå vitbok om EU:s framtid (SV)

Grey White Paper on the future of Europe (EN)

European Parliament meets EU27 on EU future (EN)

Tulevaisuuskeskustelun aiheisiin kuuluu EU:n sosiaalinen ulottuvuus, josta komissio on luvannut keskustelupaperin huhtikuun kuluessa. Teemaan johdattavat blogikirjoitukset, joita on tusina, kokosin tänne:

EU social market economy and social pillar (EN, mutta kirjoituksia kolmella kielellä)

***

Kuinka paljon viisaampia mahdamme olla huomisen jälkeen?

Ralf Grahn

Eurooppa-neuvosto Bratislavasta kohti Roomaa

Britannian äänestettyä eron puolesta, muiden EU-maiden valtion tai hallituksen päämiesten julkilausuma  29. kesäkuuta 2016 käynnisti lisäuudistuksiin tähtäävän poliittisen pohdinnan 27 jäsenmaan Euroopan unionin kehittämiseksi.

Bratislavan etenemissuunnitelma

Päämiehet kokoontuivat 16. syyskuuta 2016 Slovakian Bratislavaan kuvaamaan unioninsa nykytilaa ja tulevaisuutta tavalla, joka antaisi kuvan yhtenäisyydestä ja päättäväisyydestä Brexitin jälkeen. Bratislavan julkilausuman perustoteamus oli 27 maan halu jatkaa yhdessä.

Maailman myllerrykset, sisäiset riidat ja työn siihenastiset tulokset huomioon ottaen kansallisten johtajien luottamus kykyihinsä oli vankka:

Sitouduimme Bratislavassa tarjoamaan kansalaisillemme tulevina kuukausina vision vetovoimaisesta EU:sta, johon he voivat luottaa ja tukeutua. Luotamme siihen, että meillä riittää tahtoa ja valmiuksia sen saavuttamiseen.  

Bratislavan etenemissuunnitelmaksi kutsuttu työohjelma alkoi näiden toiveiden yhdistämisellä:

Luja päätös tehdä 27 jäsenvaltion EU:sta menestyksekäs

Kansalaisten pelkojen tyynnyttämiseksi huippukokous luetteli tavoitteita:

• Viime vuoden kaltainen hallitsemattomien muuttovirtojen tilanne ei saa enää toistua. Laittomien maahantulijoiden määrää on vähennettävä entisestään
• Ulkorajojen valvonta on varmistettava kaikilta osin ja Schengen-kysymykseen on syytä palata
• EU:n konsensusta pitkän aikavälin muuttoliikepolitiikasta on laajennettava ja on sovellettava vastuullisuuden ja solidaarisuuden periaatteita
• Toteuttaa tarvittavat toimet, joilla tuetaan jäsenvaltioita sisäisen turvallisuuden varmistamisessa ja terrorismin torjunnassa
• Haastavassa geopoliittisessa toimintaympäristössä vahvistaa EU:n yhteistyötä ulkoisen turvallisuuden ja puolustuksen alalla
• Rakentaa lupaava taloudellinen tulevaisuus kaikille, turvata elämäntapamme ja luoda parempia mahdollisuuksia nuorille

Ryhmittäin esitettyjä tavoitteita täydensivät työn alla olevat konkreettiset toimet.

Rehellisen analyysin tarpeeseen viittasi lupaus vahvistaa järjestelmää, jolla voidaan tarkastella tehtyjen päätösten toteutumista, jäsenvaltioiden ja toimielinten vilpitöntä yhteistyötä sekä viestintää.

Epävirallisen huippukokouksen päätteeksi puheenjohtaja Tusk kommentoi keskustelua.

Bratislavan etenemissuunnitelman piti varsinaisesti käynnistää prosessi Euroopan unionin tulevaisuuden hahmottamiseksi. Eurooppa-neuvoston virallisissa kokouksissa voitaisiin käsitellä konkreettisia ehdotuksia tavoitteiden edistämiseksi. Ilman Britanniaa, siis 27 jäsenmaan kesken, presidenttien tai pääministereiden oli tarkoitus jatkaa pohdintaa Maltan Vallettassa ennen 25. maaliskuuta 2017 Rooman sopimusten 60-vuotisjuhlan yhteydessä annettavaa julkilausumaa.

Tuumausprosessin välivaiheena oli Eurooppa-neuvostolle 20.-21. lokakuuta 2016 tarjottu tilannekatsaus Bratislavan etenemissuunnitelmasta.

Maltan huippukokous

Helmikuun 2. päivänä 2017 pidettävän Maltan huippukokouksen kutsukirjeessä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk kiinnitti huomiota kolmeen uhkaan:

Ulkoinen uhka: geopoliittinen tilanne maailmassa ja Euroopan ympärillä

Sisäinen uhka: EU-vastaisten, nationalististen ja muukalaisvastaisten tuntemusten nousu sekä kansallinen itsekkyys

Eurooppa-myönteisen eliitin mielentila: rapistunut usko poliittiseen yhdentymiseen, populististen argumenttien myötäily ja liberaalin demokratian perusarvojen kyseenalaistaminen

Kirjeessä Tusk kuvasi varsin kaunopuheisesti EU:n haasteita ja yhtenäisyyden tarvetta maailman epävakauden puristuksissa.

EU:n tulevaisuuspohdinta

Täällä voi nähdä EU:n tulevaisuutta koskevan poliittisen pohdinnan vaiheet Eurooppa-neuvoston näkökulmasta.

Aikajanaan on viimeksi lisätty Euroopan komission 1. maaliskuuta 2017 julkaisema, yleisluonteisesti pohdiskeleva valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta, joka muuten löytyy suomeksi täältä.

Sitävastoin mukaan eivät ole mahtuneet Euroopan parlamentin hieman aiemmin, 16. helmikuuta 2017 hyväksymät kolme päätöslauselmaa, joista ensimmäinen koskee EU:n vahvistamista hyödyntämällä nykyisten perussopimusten (Lissabonin sopimuksen) tarjoamia mahdollisuuksia, toinen esittää joitakin  muutoksia perussopimuksiin demokraattisen ja toimintakykyisen unionin aikaansaamiseksi ja kolmas tähtää euroalueen vahvistamiseen talousarviolla. Niissä on enemmän näkemystä ja konkretiaa kuin päämiehillä ja komissiolla konsanaan. Päätöslauselmista lähemmin blogikirjoituksissa:

Lissabonin sopimuksen mahdollisuudet EU:n parantamiseksi

EU-reform för demokrati och handlingskraft

Variationer på temat Kärneuropa?

A budget for the Eurozone?

Euroopan tulevaisuutta koskevat parlamentin päätöslauselmat löytyvät suomeksi täältä:

Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. helmikuuta 2017 Euroopan unionin toiminnan parantamisesta hyödyntämällä Lissabonin sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia P8_TA-PROV(2017)0049

Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. helmikuuta 2017 Euroopan unionin nykyisen toimielinrakenteen mahdollisista kehityskuluista ja mukautuksista P8_TA-PROV(2017)0048  

Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. helmikuuta 2017 euroalueen budjettikapasiteetista P8_TA-PROV(2017)0050

Kohti Roomaa

Tänään torstaina, 9. maaliskuuta 2017 Eurooppa-neuvosto kokoontuu perinteiseen talouspainotteiseen kevätkokoukseensa, mutta myös valitsemaan itselleen puheenjohtajaa kahdeksi ja puoleksi vuodeksi Tuskin ensimmäisen toimikauden päättymisen jälkeen, siis 1. toukokuuta kesäkuuta [korjattu] 2017 alkaen.

Perjantaina 27 maan johtajat jatkavat epävirallisessa kokouksessa Rooman sopimusten 60-vuotisjuhlan valmistelua. Vielä olisi tilaisuus riman nostamiseen.  

Rooman juhlallisuuksien isäntämaan Italian Sandro Gozi, joka on EU-asioista vastaava alivaltiosihteeri, on vakuuttanut maansa tahdosta taistella pelkojen Eurooppaa vastaan pääroolin suorittajana muuttuvassa maailmassa.   

***

Euroopan parlamentin ohella tietyt ajatuspajat ja kansalaisjärjestöt voivat tarjota vertailukohtia jäsenmaiden hallitusten omille arvioille Euroopan nykytilasta ja tulevaisuudesta.

Ralf Grahn