Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin perustaminen

Eilinen kirjoitus Pohdinta-asiakirja Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta esitteli etenemissuuntia etsivän asiakirjan COM(2017) 206, jonka Euroopan komission Valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta COM(2017) 2025 oli luvannut.

Huhtikuun 26. päivänä 2017, siis pohdinta-asiakirjan ilmestyspäivänä, komissio julkaisi myös tiedonannon:

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin perustamisesta; Bryssel 26.4.2017 COM(2017) 250 final (11 sivua)

Mikä oli sosiaalista ulottuvuutta koskevan pohdinta-asiakirjan ja sosiaalisen pilarin perustamistiedonannon suhde? Jälkimmäisen asiakirjan sivulla 3 esitetään:

Tässä tiedonannossa esitetään Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ja hahmotellaan toimia sen toteuttamiseksi. Tiedonannon ohessa esitetään joukko lainsäädännöllisiä ja muita ehdotuksia, jotka liittyvät työ- ja yksityiselämän tasapainottamiseen, työntekijöille suunnattavaan tiedottamiseen, sosiaalisen suojelun saatavuuteen ja työaikaan. Pilarin toimintaperiaatteen mukaisesti näillä ehdotuksilla – kunhan ne hyväksytään –, päivitetään ja täydennetään EU:n säännöstöä. Itse pilarin tekstin tueksi esitetään komission yksiköiden valmisteluasiakirja, jossa kutakin periaatetta ja oikeutta selostetaan tarkemmin. Lisäksi otetaan käyttöön erityinen sosiaali-indikaattorien tulostaulu, jonka avulla seurataan tilanteen edistymistä käytännössä. Tulostaululla seurataan kehityksen suuntaa ja tuloksia eri maissa, ja siitä saadaan osviittaa talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettavaan poliittiseen ohjaukseen. Koko EU:n osalta tulostaulu auttaa arvioimaan edistymistä ”sosiaalisen AAA-luokituksen” saavuttamisessa.

Sosiaalinen pilari on luotu lähinnä euroalueen maita varten, mutta muutkin EU-maat voivat soveltaa sitä (sivu 5).

Komissio on tiedonannon päivänä antanut suosituksen, mutta tavoitteena on EU:n toimielinten yhteinen julistus Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista (sivu 8):

Komissio ehdottaa, että EU:n toimielimet antavat juhlallisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista. Komissio virittää yhdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston puheenjohtajavaltion kanssa asiasta keskustelua tänään esitetyn julistusluonnoksen pohjalta. Ruotsissa kuluvan vuoden marraskuun 17. päivänä järjestettävä sosiaalialan huippukokous tarjoaa keskeisen tilaisuuden ohjata tätä työtä eteenpäin ottaen huomioon laajemman keskustelun Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta. Sillä välin pohjana toimii tänään annettu suositus, ja tämä tiedonanto muodostaa puitteet komission tuleville toimille. Tänään hyväksyttyä suositusta muutetaan EU:n toimielinten lopullisen yhteisen julistuksen valossa.

Sosiaalisen pilarin ylevät tavoitteet (liikkuvien) kansalaisten mahdollisuuksien parantamiseksi on tiivistetty seuraavasti (sivu 10):

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa esitetään konkreettisia periaatteita ja oikeuksia, jotka on muutettava toimiksi niin EU:n tasolla kuin kansallisestikin. Pilarissa annetaan etusija kansalaisille ja esitetään yhteinen suunnitelma, jolla edistetään yhtäläisiä mahdollisuuksia ja pääsyä työmarkkinoille, oikeudenmukaisia työehtoja ja -oloja sekä sosiaalista suojelua ja osallisuutta. Nämä periaatteet ja oikeudet ovat olennaisia myös EU27:n tulevaisuudesta käytävässä laajemmassa keskustelussa.

Vielä muutama viite kiinnostuneille.

Komission suositus 2017/761

Komission tilapäiseksi tarkoitettu SEUT-sopimuksen 292 artiklan nojalla antama suositus on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä (EUVL 29.4.2017 L 113/56):

Komission suositus (EU) 2017/761, annettu 26 päivänä huhtikuuta 2017, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista

Sosiaalisen pilarin oheisasiakirjat

Oheisasiakirjoina, joihin viitattiin useaan otteeseen tiedonannossa,  julkaistiin komission yksiköiden valmisteluasiakirjat. Ne sisältävät tulostaulun, tarkemman erittelyn ja kertomuksen julkisesta kuulemisesta:  

Sosiaali-indikaattorien tulostaulu; Bryssel 26.4.2017 SWD(2017) 200 final (6 sivua)

Oheisasiakirja komission tiedonantoon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin perustamisesta; Bryssel 26.4.2017 SWD(2017) 201 final (80 sivua)

Commission Staff Working Document: Report of the public consultation; Brussels, 26.4.2017 SWD(2017) 206 final (53 sivua)

Ralf Grahn

Pohdinta-asiakirja Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta

Komissio lupasi 1. maaliskuuta 2017 ilmestyneessä valkoisessa kirjassaan Euroopan tulevaisuudesta COM(2017) 2025 osallistua tulevaisuuskeskusteluun esittämällä keskusteluasiakirjat viidestä aiheesta.

Julkistamisvaiheessa komissio siirtyi käyttämään käsitettä pohdinta-asiakirja (reflection paper); linkin takaa löytyvät pohdinta-asiakirjojen tarkat viitetiedot. Kirjoituksessa EU social market economy and social pillar on kooste aikaisemmista blogimerkinnöistä, jotka koskevat sosiaalista markkinataloutta ja kehitteillä olevaa sosiaalisten oikeuksien pilaria.

Pohdinta-asiakirja sosiaalisesta ulottuvuudesta

Pikakatsauksen tarjoaa komission 26. huhtikuuta 2017 julkaisema lehdistötiedote IP/17/1008 EU:n sosiaalisen ulottuvuuden kehittämisestä vuoteen 2025 mennessä.

Valkoisen kirjan skenaarioajattelua 27 jäsenmaan unionista jatketaan työelämään ja liikkuvuuteen painottuvan sosiaalipolitiikan kannalta. (Suomalaisen mielikuva sosiaalipolitiikasta voi olla erilainen kuin SEUT-sopimuksen X osaston, siis artikloiden 151-161 hahmottama sosiaalipolitiikka.)

Viralliset pohdinta-asiakirjat löytyvät toki tässäkin komission politiikkasivujen kautta, mutta kieliversioiden, liiteasiakirjojen, luotettavuuden ja pysyvyyden kannalta haen ne mieluiten käsiini  oikeusportaali Eur-Lexin kautta:

Pohdinta-asiakirja Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta; Bryssel 26.4.2017 COM(2017) 206 final (34 sivua)

Liite asiakirjaan Pohdinta-asiakirja Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta; Bryssel 26.4.2017 COM(2017) 206 final ANNEX 1 (2 sivua)

Liite asiakirjaan Pohdinta-asiakirja Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta; Bryssel 26.4.2017 COM(2017) 206 final ANNEX 2 (2 sivua)

Rooman julistus

Rooman sopimusten 60-vuotisjuhlien yhteydessä EU:n jäsenmaiden johtajien antama Rooman julistus, jonka tavoitteiden joukossa oli sosiaalisesti vastuuntuntoinen unioni, tarjosi pohdinta-asiakirjan alkupuolella (sivu 3) aiheen lainaukselle (proosallisemmin julistuksen kohdasta 3):

”Näinä muutoksen aikoina, tietoisina kansalaistemme huolenaiheista, sitoudumme Rooman agendaan ja lupaamme tehdä työtä [...] sosiaalisen Euroopan hyväksi: unioni, joka kestävän kasvun pohjalta edistää taloudellista ja sosiaalista kehitystä sekä koheesiota ja lähentymistä huolehtien samalla sisämarkkinoidensa eheydestä; unioni, joka ottaa huomioon kansallisten järjestelmien monimuotoisuuden ja työmarkkinaosapuolten avainaseman; unioni, joka edistää naisten ja miesten tasa-arvoa sekä kaikille kuuluvia oikeuksia ja yhtäläisiä mahdollisuuksia; unioni, joka torjuu työttömyyttä, syrjintää, sosiaalista syrjäytymistä ja köyhyyttä; unioni, jossa nuoret saavat parasta koulutusta ja voivat opiskella ja löytää työtä kaikkialta Euroopasta; unioni, joka säilyttää eurooppalaisen kulttuuriperinnön ja edistää kulttuurista monimuotoisuutta.”  

Tästä pohdinta-asiakirja jatkoi luonnollisesti (sivu 7):

Kun 27 jäsenvaltion EU hahmottelee tulevaisuuttaan, on välttämätöntä käydä keskustelua myös sen sosiaalisesta ulottuvuudesta. Eurooppa on viime vuosina joutunut toimimaan palomiehenä ”sammuttaessaan” yhä uusia kriisejä. Nyt on aika summata kokemukset ja kääntää uusi sivu. Sitä varten on omaksuttava pidemmän aikavälin näkökulma ja tarkasteltava kriittisesti perustavanlaatuisimpia taloudellisia ja yhteiskunnallisia muutoksia.

Viisi skenaariota

Nykytilanteen ja muutosvoimien kuvaamisen jälkeen pohdinta-asiakirja siirtyy käsittelemään EU-maiden mahdollisia etenemistapoja (sivulta 22), jolloin ensimmäiseksi nousee eteen mitä valkoisen kirjan viisi skenaariota tarkoittavat sosiaalipolitiikan kannalta Euroopan unionin tasolla. Tällöin piirtyvät seuraavat hahmotelmat tulevaisuuden vaihtoehdoista:

Jatketaan entiseen tapaan

• Unionin oikeuteen perustuvia kansalaisten oikeuksia vaalitaan koko unionin alueella.

Sisämarkkinat etusijalle

• Unionin oikeuteen perustuvia kansalaisten oikeuksia saatetaan jossakin vaiheessa rajoittaa.
• Erot säilyvät kuluttaja-, sosiaali- ja ympäristöasioihin liittyvissä normeissa, verotuksessa ja julkisten tukien käytössä.
• Vaarana on kilpailu siitä, kenen sääntely on alhaisimmalla tasolla.
• Työntekijöiden vapaata liikkuvuutta ei taata.

Halukkaat tekevät enemmän yhdessä

• Kansalaisilla on erilaiset unionin oikeuteen perustuvat oikeudet sen mukaan asuvatko he jäsenvaltiossa, joka on päättänyt tehdä enemmän yhteistyötä, vai jäsenvaltiossa, joka on päättänyt toisin.
• Jokin jäsenvaltioiden ryhmä voi päättää yhdenmukaistaa verotusta tai sopia yhteisistä sosiaalisista normeista, mikä vähentää sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia ja veropetoksia ja auttaa työolojen parantamisessa.
• Kaikki 27 jäsenvaltiota vahvistavat edelleen sisämarkkinoita ja niiden neljää vapautta.

Tehdään vähemmän mutta tehokkaammin

• Unionin oikeuteen perustuvat kansalaisten oikeudet vahvistuvat aloilla, joilla jäsenvaltiot tekevät enemmän yhdessä, ja heikkenevät muilla aloilla.
• Kuluttajansuojan, ympäristön ja työterveyden ja -turvallisuuden aloilla siirrytään normien yksityiskohtaisesta yhdenmukaistamisesta kohti vähimmäisvaatimuksia.
• Palkoissa, sosiaalilainsäädännössä ja veroasteissa on edelleen merkittäviä eroja jäsenvaltioiden välillä.

Tehdään paljon enemmän asioita yhdessä

• Kansalaisilla on enemmän suoraan unionin oikeuteen perustuvia oikeuksia.
• Euroalueella koordinoidaan julkista taloutta, sosiaaliasioita ja verotusta aiempaa tiiviimmin.
• EU:n rahoitusta lisätään talouskehityksen vauhdittamiseen sekä alueellisten, kansallisten ja alakohtaisten häiriöiden lievittämiseen.

Kaikkien potentiaali käyttöön

Varsin yleisluonteisesti, mutta eräänlaisena ydinajatuksena pohdinta-asiakirja tuo sivulla 24 esille jokaisen yksilön ja koko yhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntämisen:

EU:ssa vallitsee kasvava yhteisymmärrys siitä, että selviytymiskykyisten yhteiskuntien rakentaminen edellyttää tasavertaisia mahdollisuuksia, jotta jokainen saa hyvän alun elämälleen ja pystyy voittamaan vaikeudet ja hyödyntämään omaa potentiaaliaan.

Kuten hyvin tiedetään, tähän tarvitaan ainakin seuraavia toimia: panostetaan lapsiin, jotta he saavat parhaan alun elämälleen; panostetaan nuoriin, osaamiseen ja elinikäiseen oppimiseen; helpotetaan muutosvaiheita työuran aikana ja siirrytään elinikäisen työpaikan ajattelumallista elinikäisen työllisyyden malliin, mukaan lukien itsenäinen ammatin harjoittaminen; edistetään pidempää ja terveempää elämää ehkäisemällä sairauksia ja parantamalla työoloja ja vanhustenhoitoa; edistetään sukupuolten tasa-arvoa jäljellä olevien erojen kuromiseksi umpeen ja vakiinnutetaan kahden elättäjän perheen käsite; huolehditaan aktiivisesta osallistamisesta ja torjutaan syrjintää, jotta jokainen voisi elää ihmisarvoista elämää; helpotetaan liikkuvuutta ja huolehditaan maahanmuuttajien onnistuneesta kotouttamisesta; edistetään kansalaisvaikuttamista, kulttuuria ja vuoropuhelua, joista on myös taloudellista hyötyä.

Sosiaalisen ulottuvuuden määränpää?

Euroopan unionin jäsenmaat voivat oppia toisiltaan, mutta myös käyttää EU:n rajallisia välineitä lainsäädännön, ohjauksen, rahoituksen ja yhteistyön osalta (sivu 26), josta pohdinta-asiakirja siirtyykin pikkuhiljaa kolmen etenemisvaihtoehdon tarkempaan pohdintaan:

• ”sosiaalinen ulottuvuus” rajoitetaan koskemaan ainoastaan vapaata liikkuvuutta
• halukkaat voivat tehdä enemmän sosiaaliasioissa
• EU27 syventää sosiaalista ulottuvuutta yhdessä.

Pohdinta-asiakirjassa pyrkii avaamaan keskustelua, jolla pitäisi ensi sijassa vastata kahteen avoimeen kysymykseen (sivu 34):

Mihin haasteisiin jäsenvaltioiden pitäisi puuttua yhdessä?

Mitä lisäarvoa EU:n tason välineillä saadaan näihin toimiin?

Sosiaalinen pilari

Mainittakoon selvyyden vuoksi että Euroopan komissio pohdinta-asiakirjan julkistamispäivänä antoi tiedonannon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin perustamisesta COM(2017) 250 ja toi julkisuuteen kolme komission osastojen työasikirjaa.

Ralf Grahn

Ajankohtaista Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin valmistelusta

Laajan julkisen kuulemisen jälkeen komissio järjesti 23. tammikuuta 2017 Brysselissä konferenssin sosiaalisen pilarin valmistelemisesta: tiedote IP/17/114 ja konferenssin englanninkielinen verkkosivu.

Pari päivää myöhemmin Euroopan komissio julkaisi konferenssin yhteenvetosivun.

Euroopan parlamentti hyväksyi 19. tammikuuta 2017 päätöslauselman P8_TA-PROV(2017)0010 Euroopan sosiaalisesta pilarista.  

Euroopan alueiden komitean lausunto ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto löytyvät myös.

Ranskan hallitus on jo aiemmin julkisesti ilmoittanut tukevansa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin perustamista sekä kertonut suosikkihankkeistaan (tiedote englanniksi).  

Pariisissa eilen yhdentoista (alun perin kolmentoista) EU-maan sosiaali- ja työministerit  vaativat yhteisessä julkilausumassa komissiolta rohkeita ja konkreettisia esityksiä sosiaalisten oikeuksien vahvistamiseksi. Samalla maiden edustajat viitoittivat yhteisiä kantoja (tiedote ranskaksi). Tänään myös Luxemburgin hallitus julkaisi myönteisen tiedotteen kokoontumisesta.   

Ruotsin pääministeri Stefan Löfven ja komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker tulevat yhdessä isännöimään Göteborgissa 17. marraskuuta 2017 järjestettävää sosiaalialan huippukokousta - Twitterissä #SocialSummit17 -  joka käsittelee oikeudenmukaisia työpaikkoja ja talouskasvua (myös englanniksi).

Ralf Grahn

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin aineisto

Euroopan erittäin kilpailukykyisen sosiaalisen markkinatalouden jäljittämisestä täällä ja täällä (ynnä viimeksi ruotsiksi ylähuone ja säädöshistoria sekä englanniksi puolueet ja tutkijat) on luonnollista edetä rakenteilla olevaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin.

Vuosi sitten Euroopan komissio julkaisi tiedotteen IP/16/544 Euroopan sosiaalista pilaria koskevan julkisen kuulemisen käynnistämisestä. Vuoden 2016 loppuun jatkunut, euroalueelle suuntautunut laaja kuuleminen sisälsi samalla komission ensimmäisen hahmotelman sosiaalisesta pilarista.  Aloite oli kuitenkin avoin euroalueeseen kuulumattomille jäsenvaltioille.

Samana päivänä, eli 8. maaliskuuta 2016, EU:n komissio julkaisi myös taustoittavan muistion MEMO/16/545:

Kun pilari saadaan perustettua, sen pitäisi toimia vertailukohtana, jonka pohjalta arvioidaan osallistuvien jäsenvaltioiden sosiaali- ja työllisyysasioita koskevaa tuloskuntoa ja edistetään kansallisen tason uudistusprosessia. Sen pitäisi etenkin antaa suuntaa euroalueen uudelle lähentymiselle.

Jäsenmaiden keskeinen vastuu ja Euroopan unionin täydentävä toimivalta nykyisten perussopimusten mukaan tuotiin selkeästi esiin:

Jäsenvaltiot ovat toissijaisuusperiaatteen mukaisesti pääasiassa toimivaltaisia työllisyys- ja sosiaalipolitiikkansa määrittelyn suhteen. Tähän kuuluvat työlainsäädäntö ja sosiaaliturvajärjestelmien organisointi. Tämä toimivalta tunnustetaan EU:n perussopimuksissa, joissa on Euroopan talousyhteisön perustamisesta lähtien myös määrätty EU:n roolista jäsenvaltioiden toimien tukemisessa ja täydentämisessä.

Komission avainhankkeisiin kuuluva sosiaalinen pilari tähtää syvempään ja oikeudenmukaisempaan talous- ja rahaliittoon (EMU). Verkkosivulle saattaa ilmestyä päivitettyä tietoa englannin, ranskan tai saksan kielellä.  

Kuulemisasiakirjat

Laajan kuulemisen käynnistämiseksi komissio julkaisi neljä virallista asiakirjaa, joista kaksi löytyy myös suomeksi.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan kuulemisen käynnistäminen; Strasbourg 8.3.2016 COM(2016) 127 final (12 sivua)

LIITE Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin alustava luonnos - Oheisasiakirja;  Strasbourg 8.3.2016 COM(2016) 127 final ANNEX 1 (19 sivua)

Vain englanniksi komission työasiakirja: The EU social acquis; Strasbourg, 8.3.2016 SWD(2016) 50 final (17 sivua)

Vain englanniksi työasiakirja: Key economic, employment and social trends behind a European Pillar of Social Rights; Strasbourg, 8.3.2016 SWD(2016) 51 final (37 sivua)  

Ralf Grahn