EU:n pohdinta-asiakirja globalisaation hallinnasta

Euroopan komission toukokuinen pohdinta-asiakirja globalisaation hallinnasta COM(2017) 240 final (30 sivua) oli esillä blogikirjoituksissa Euroopan tulevaisuus: Kilpailukyky vai siilipuolustus? ja Alkupohdintaa globalisaation hallinnasta.

Eur-Lexin kautta tarjoutuvan pohdinta-asiakirjan teksti (jota alla seuraan) on luettavampi grafiikkaa lukuun ottamatta, mutta vaihtoehtona halukkaille on “painettu” versio: Pohdinta-asiakirja globalisaation hallinnasta (21 sivua).

Kansainvälisistä säännöistä pohdinta-asiakirjan tarkastelu siirtyy siihen, mitä Euroopan unionin alueella tulee tehdä globalisaation tuho- ja luomisvoimien hallitsemiseksi mahdollisimman hyvin.

Oikeudenmukaisuus ja oppiminen

Euroopan komissio haluaa rohkaista jäsenmaita toimiin yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi sekä työllisyys- ja sosiaalipolitiikkojen kehittämiseen, kuten pohdinta-asiakirja Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta ja ehdotus sosiaalisen pilarin perustamisesta osoittavat (s. 22).

Muutoksiin sopeutumisessa elinikäinen oppiminen on keskeinen keino. Komissio painottaa erityisesti digitaalisten taitojen kehittämistä laadukkaan koulutuksen osana. Työmarkkinoilla tarvitaan turvaverkkojen ohella hyviä palveluja yhtäläisten mahdollisuuksien ja sosiaalisen osallisuuden turvaamiseksi.

Komissio haluaa vahvistaa nykyaikaisten ja aktiivisten hyvinvointivaltioiden unionia eurooppalaisessa ohjausjaksossa, jolla sovitetaan yhteen kansallisia talous- ja rakennepolitiikkoja, sekä EU:n rakenne- ja investointirahastojen avulla (s. 23).

Kilpailukyky ja innovaatiot

Tekohengityksen sijaan on aktiivisesti tuettava kilpailukyvyn nostamista ja innovointien edistämistä uusien alojen ja mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Esimerkkeinä mainitaan digitalisaation, teknologisen ja sosiaalisen innovoinnin, hiilestä irtautumisen ja kiertotalouden tarjoamat mahdollisuudet (s. 24).

Innovatiivisten yritysten rahoituksen varmistamisen ohella komissio haluaa luoda investointeja edistävän sääntely-ympäristön ja kehittää digitaalista, energia- ja liikenneinfrastruktuuria. Euroopan investointiohjelma, josta komissiossa vastaa varapuheenjohtaja Jyrki Katainen, tukee yritysten investointimahdollisuuksia (s. 25).

Kaikilla tasoilla

Globalisaation hallinnassa tarvitaan tehokkaita toimia kaikilla politiikan tasoilla, kuten komissio havainnollistaa pohdinta-asiakirjan sivulla 28. Esimerkkeinä paikallisista toimista mainitaan älykkäitä kaupunkeja koskevat ratkaisut, muuttajien kotouttaminen sekä innovointikeskittymät ja yrityshautomot.

Alueiden tasolla tuodaan esille nykyaikainen infrastruktuuri, klusteripolitiikat ja älykäs keskittyminen, logistiikkaverkot, alueellisten rahastojen tehokas käyttö (esimerkkinä Euroopan strategisten investointien rahasto ESIR/EFSI) ja koulutus.

Jäsenvaltioiden kontolla ovat mm. kolutuksen tarjoaminen, aktiiviset työmarkkinapolitiikat ja välineet työntekijöiden auttamiseksi, sosiaalinen oikeudenmukaisuus verotuksen kautta, kehitysapu, kansalliset investointisuunnitelmat, infrastruktuurin kustantaminen sekä tutkimus ja kehitys.

Mitkä asiat on sitten syytä hoitaa Euroopan unionin tasolla?

Kauppasopimukset markkinoiden avaamiseksi ja tasapuolisten toimintaedellytysten toteuttamiseksi, verotuksen globaalin avoimuuden ja oikeudenmukaisuuden varmistaminen, korkeampitasoinen sääntely maailmanlaajuisesti, kaupan suojatoimet, EU:n talousarvion panos kilpailukykyyn ja investointeihin sekä Euroopan ulkoinen investointiohjelma, kehitysapu ynnä tuote- ja elintarviketurvallisuus.

Globalisaation muokkaaminen

Komission mielestä globalisaatiota ei voi pysäyttää, mutta sitä voi muokata eurooppalaisten arvojen ja etujen pohjalta (s. 29). Mahdollisuuksia voidaan hyödyntää, sopeutumista edistää ja haittoja lieventää.

Nyt myös suomeksi ja muilla EU:n virallisilla kielillä julkaistu Komission työohjelma 2018: Yhtenäisempi, vahvempi ja demokraattisempi unioni COM(2017) 650 final/2 sisältää uuden otsikon ja sisällön saaneen painopistealueen Globalisaation hallinta tasapainoisen ja kehittyvän kauppapolitiikan avulla (s. 7), kun  sopimusneuvottelut Yhdysvaltojen kanssa transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden (TTIP) aikaansaamiseksi joutuivat pakastimeen presidentti Donald Trumpin valinnan myötä.

Korvaavien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja vapautuneiden asiantuntijaresurssien käyttämiseksi komissio on panostanut muiden kauppasopimusneuvottelujen jouduttamiseen ja uusien avaamiseen.   

Komission vuoden 2018 työohjelman liiteasiakirjoissa eritellään tarkemmin lainsäädäntöhankkeet ja muut aloitteet.      

Kauppapolitiikan tuoreimpiin konkreettisiin ehdotuksiin kuuluvat kauppapoliittisen paketin osina ulkomaisten suorien sijoitusten seuraaminen IP/17/3183 ja muut aloitteet IP/17/3182. (Tiedotteet sisältävät linkkejä virallisiin asiakirjoihin ja yksittäisiin esityksiin.)

Ralf Grahn

Alkupohdintaa globalisaation hallinnasta

Blogikirjoitus Euroopan tulevaisuus: Kilpailukyky vai siilipuolustus? aloitti komission globalisaation hallintaa koskevan pohdinta-asiakirjan esittelyn, mutta päätyi kysymään, merkinnän EU valtiokeskeisten mielipidesiilojen vankina hengessä, kuinka unionin kansalaisten ja yleinen etu tulevat kuuluviin, jos aiheista käydään 27 erillistä kansallista keskustelua. Kyseessähän ovat ennen kaikkea koko EU:ta koskevat poliittiset valinnat, vaikka jäsenmaiden hallituksia ympäröivät symbioottiset siilot rajaavat keskusteluita maittain.

Siksi blogieni mittapuuna on ymmärrykseni mukainen Euroopan kansalaisen etu ja tarkastelutasona EU kokonaisuutena. Kansalliset tiedot tai esimerkit pyrkivät useimmiten palvelemaan maiden rajojen yli ja eri kielillä käytävää yleiseurooppalaista keskustelua Euroopan tulevaisuudesta.     

Globalisaatio  

Palaamme varsinaiseen aiheeseen. Oikeusportaali Eur-Lexin kautta tarjoutuva pohdinta-asiakirja toimii pohjana:

Pohdinta-asiakirja globalisaation hallinnasta; Bryssel 10.5.2017 COM(2017) 240 final (30 sivua)

Edellisen asiakirjan teksti on luettavampi grafiikkaa lukuun ottamatta, mutta vaihtoehtona halukkaille on “painettu” versio: Pohdinta-asiakirja globalisaation hallinnasta (21 sivua).

Edellisessä blogikirjoituksessa mainittu eurooppalaisten kaksijakoinen suhtautuminen globalisaatioon ilmaistaan pohdinta-asiakirjassa luvuin (s. 10): 55 prosenttia pitää globalisaatiota ennen kaikkea mahdollisuutena, kun taas 45 prosenttia pitää globalisaatiota lähinnä uhkana.

Perinteisen tavarakaupan ajatteleminen ei riitä. Komission esityksen mukaan (s. 12-16) olemme nyt vaiheessa, jossa digitalisaatio, robotit, tekoäly, esineiden internet ja 3D-tulostus mullistavat tapamme tuottaa, työskennellä, liikkua ja kuluttaa. Suojamuurien rakentaminen muutostrendejä vastaan ei kuitenkaan ole kestävä ratkaisu.

Globalisaation hallinnan alku  

YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (Agenda 2030; näihin perustuva uusi kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus) ja Pariisin ilmastosopimuksen (jota koskevat YK:n ilmastoneuvottelut jatkuvat parhaillaan Bonnissa) lisäksi  tarvitaan uusia sääntöjä ja toimia yhteisen planeettamme ja ihmiskunnan pelastamiseksi. Vuoden 2016 New Yorkin julistuksen pohjalta maailman hallitukset pyrkivät yhteisymmärrykseen siirtolaisuudesta, Global Compact on Migration, vuodeksi 2018. Maailman kauppajärjestö WTO:n piirissä neuvoteltu Balin kauppamenettelysopimus tuli voimaan vuoden 2017 alkupuolella.

Globaalit säännöt

Komission mainitsemat myönteiset esimerkit monenvälisyydestä ja sääntöihin perustuvasta kansainvälisestä järjestyksestä ovat kuitenkin vain pieni alku (s. 17):

Globaalia säännöstöä on täydennettävä. Se ei ole vielä valmis. Joillakin aloilla, erityisesti digitaalitalouden alalla, ei ole juuri lainkaan sääntelyä. Toisilla aloilla säännöt eivät varmista tasapuolisia toimintaedellytyksiä tai puutu riittävästi haitalliseen ja vilpilliseen toimintaan, kuten veropetoksiin, korruptioon, luonnonvarojen riistämiseen, laittomiin rahoitusvirtoihin, haitallisiin valtiontukiin tai sosiaaliseen polkumyyntiin.  

Tästä komissio etenee yhdennetyn ja ennakoivan eurooppalaisen talousdiplomatian hahmottamiseen (s. 18), johon kuuluvat myös tasapainoisen, sääntöihin perustuvan ja edistyksellisen kauppa- ja investointiohjelman kehittäminen, kansainvälisten talous- ja finanssipoliittisten sääntöjen parantaminen sekä työelämän normien kehittäminen.

Brexitin, siis Britannian lähdön jälkeen Euroopan unionin (EU27) ja Euroopan talousalueen (lisäksi Islanti, Liechtenstein ja Norja) asukaspohja on noin 450 miljoonaa, hupeneva osuus maapallomme pian kahdeksan miljardin väestöstä. Yksittäin toimien EU:n suurimmatkin jäsenmaat ovat liian pieniä, ellei unioni löydä keinoja yhteisen tahdon toteuttamiseen maailman haasteiden kohtaamiseksi sekä talous- ja kauppasääntöjen muovaamiseksi (s. 19):

EU:n sisämarkkinat ovat maailman suurimmat, ja EU on maailman suurin kauppamahti, investoija ja kehitysavun antaja, joten se voi muokata globaaleja sääntöjä. Säilyttääkseen vaikutusvaltansa väestörakenteen, talouden ja politiikan muuttuessa EU:n on tulevaisuudessa yhä enenevässä määrin yhdistettävä voimansa ja puhuttava yhdellä äänellä. Ennusteiden mukaan yksikään eurooppalainen maa ei kuulu vuonna 2050 maailman kahdeksan suurimman talouden joukkoon.    

Sinisilmäisyyden ja epäreilujen käytäntöjen torjuminen ovat avainsanoja toimille, joilla EU pyrkii tasapuolisten toimintaedellytysten aikaansaamiseen tai palauttamiseen (s. 19-21). Sääntöjen noudattamisesta, kansainvälisiä sijoitusriitoja käsittelevästä monenvälisestä investointituomioistuimesta, kaupan suojatoimista, julkisten hankintojen avaamisesta eurooppalaisille, EU:hun kohdistuvien strategisten sijoitusten valvonnasta sekä kansainvälisen verotuksen läpinäkyvyydestä ja oikeudenmukaisuudesta ynnä veronkierron kitkemisestä tullaan keskustelemaan paljon lähivuosina.

Ralf Grahn

Euroopan tulevaisuus: Kilpailukyky vai siilipuolustus?

Euroopan komission 1. maaliskuuta 2017 julkaisema Valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta: pohdintaa ja skenaarioita: EU-27 vuoteen 2025 mennessä kutsui unionin kansalaiset keskustelemaan yhteisestä tulevaisuudestamme. Kesäkuun 2019 Euroopan parlamentin vaaleihin jatkuvaa keskustelua alustamaan komissio lupasi lähikuukausiksi viisi keskusteluasiakirja seuraavista aiheista (s. 26):

• EU:n sosiaalisen ulottuvuuden kehittäminen;

• talous- ja rahaliiton syventäminen kesäkuussa 2015 esitetyn viiden puheenjohtajan raportin pohjalta;

• globalisaation hallinta;

• EU:n puolustuksen tulevaisuus;

• EU:n rahoituksen tulevaisuus.

Komission verkkosivu Valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta: Tie eteenpäin tarjoaa väylän sekä valkoiseen kirjaan että viiteen pohdinta-asiakirjaan liitteineen halutulla EU-kielellä (niin sanotusti painettuina versioina, joiden luettavuus kärsii pastelliväreistä ainakin tietokoneeni näytöllä).

Jos asiakirjan tunnistetiedot ovat selvillä, EU:n oikeusportaali Eur-Lex tarjoaa pääsyn eri kieliversioihin ja liitteisiin.

Globalisaation hallinta

Toukokuun 10. päivänä 2017 julkaistu “painettu” Pohdinta-asiakirja globalisaation hallinnasta (21 sivua) suomeksi (ja muilla EU:n virallisilla kielillä iiriä lukuun ottamatta) löytyi siis komission verkkosivun kautta.

Eur-Lexin kautta löytyy tunnistetiedon avulla ensin näkymä pohdinta-asiakirjan kieli- ja dokumenttivaihtoehdoista, sitten valinnan jälkeen (FI pdf) suomeksi grafiikkaa lukuun ottamatta paremmin luettavalla tekstillä:

Pohdinta-asiakirja globalisaation hallinnasta; Bryssel 10.5.2017 COM(2017) 240 final (30 sivua)  

Lukija voi siis valita. (Sivuviittaukseni tulevat koskemaan Eur-Lexin versiota.)

Uhka vai mahdollisuus?  

Jo pohdinta-asiakirjan alkusanoissa (s. 2) hahmottuu eurooppalaisten kaksijakoinen suhtautuminen globalisaatioon (maapalloistumiseen), talouksien integroitumiseen ja elämän verkottumiseen muutenkin.

Seuraava kuvaus on karkea, mutta suuntaa antava.

“Pohjoisessa”

Esimerkiksi Alankomaissa ja Pohjoismaissa sekä osittain vientimestari-Saksassa vallitsee laaja yhteisymmärrys kansainvälistymisen ja globaalistumisen mahdollisuuksista, joita tulee hyödyntää hyvinvoinnin luomiseksi. Elinkeinoelämän lisäksi kutakuinkin samassa rintamassa ovat valtiovalta, ammattiyhdistysliikkeet ja maltillinen vasemmisto.

Otetaan tästä konkreettinen esimerkki läheltä: FinUnions, suomalaisten palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n ja STTK:n sekä akavalaisen neuvottelujärjestön, Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n yhteinen edustusto Brysselissä (yhteensä 1,7 miljoonaa jäsentä), Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Euroopan komission Suomen-edustusto järjestivät hiljattain sulassa sovussa yhteisen symposiumin “Millaisen EU:n haluamme?”.

EU-symposiumin tiivistelmän mukaan (s. 6-7) globalisaatiotyöryhmän puheenjohtajana toiminut FinUnionsin johtaja Aleksi Kuusisto katsoi avauspuheenvuorossaan, että Suomessa on perustellusti vahva yhteisymmärrys siitä, että EU:n on jatkossakin avattava markkinoita  yhteisen kauppa‐ ja investointipolitiikan avulla.  

Ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien sekä ympäristönormien painottamisen ja toteuttamisen osalta jäi kuitenkin myös eroavuuksia:

Työryhmän keskusteluissa kukaan ei kyseenalaistanut sitä, että kauppa sinänsä on tärkeää. Taloudellista  kehitystä tarvitaan, jotta voidaan edistää sellaisia asioita kuten esim. ihmisoikeuksia ja hyvinvointia.  Yhteisymmärrystä ei kuitenkaan löytynyt siitä kuinka paljon kauppasopimuksia tulisi välineistää muille  alueille eikä siitä kuinka vahvoja sääntöjä ja niiden toimeenpanoa sopimuksiin tulisi pyrkiä saamaan.  Käytännössä työryhmässä vallitsi kuitenkin yksimielisyys siitä, että EU:n on pyrittävä vahvistamaan  maailmantalouden sääntelyä, myös kauppasopimusten avulla. Useissa yleisöpuheenvuorossa peräänkuulutettiin erityisesti vahvempia ympäristösääntöjä. Myös yhteyttä kehityspolitiikkaan korostettiin  ja nostettiin esiin investointisuojaan liittyviä kysymyksiä. .  

“Etelässä”

Ranskalla taasen on pitkät perinteet omavaraistalouden ja suojamuurien rakentajana, mikä näkyy ei vain taloushistorian ja poliittisen historian, vaan myös maan kirjallisuuden klassikoiden kautta. Jopa talouden ja Euroopan vapauttajana esiintyvä presidentti Emmanuel Macron vaatii tuon tuostakin epälojaalin kilpailun suitsimista sekä EU:n sisämarkkinoiden sisällä että kansainvälisessä taloudessa. Kaikkialla vaaniva “uusliberaalin globalisaation” uhka kerää kaduille vastarintaliikkeiden (mouvements altermondialistes) aktivistit ja ammattiyhdistykset sekä “ekologistien” ja muiden vasemmistolaisten liikkeiden väkeä, unohtamatta maanviljelijöitä. Samansuuntaista henkeä löytyy joistakin EU:n eteläisistä jäsenmaista.

Kilpailukyky vai siilipuolustus?

Vapaakaupan edistäjien ja vastustajien välinen syvä juopa saa komission toimimaan ja kirjoittamaan kieli keskellä suuta. Toisaalta komissio haluaa että Euroopan yritykset hyödyntävät kansainvälistymisen nykyisiä mahdollisuuksia ja tahtoo luoda uusia, toisaalta komissio haluaa suojella sekä taloutta että tuntoja.

Talouden ja elämän murroksessa rannalle jääneiden tunnot ja kohtalot muistuttavat globalisaation osalta asetelmia, joista keskustellaan Euroopan unionin sosiaalisen markkinatalouden, EU:n sosiaalisen ulottuvuuden ja sosiaalisen pilarin kohdalla.

***

Kilpailukyvyn, siilipuolustuksen ja hyvinvointivaltion roolista keskusteltaessa ollaan jopa poliittisen filosofian ytimissä ja ainakin politiikan peruskysymyksissä.

Kuinka unionin kansalaisten ja yleinen etu tulevat kuuluviin, jos aiheista käydään 27 erillistä kansallista keskustelua?   

Ralf Grahn

Euroopan tulevaisuus: parlamentti ja komissio yhtä jalkaa

EU:n tulevaisuuskeskustelun aikaperspektiivi näkyy nimestä Valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta: Pohdintaa ja skenaarioita: EU-27 vuoteen 2025 mennessä, siis kutakuinkin vuonna 2019 valittavan seuraavan Euroopan parlamentin toimikauden loppuun. Jo ennen komission valkoisen kirjan ja sitä seuraavien pohdinta-asiakirjojen julkaisemista Euroopan parlamentti oli käynnistänyt keskustelun toimintakykyisestä ja demokraattisesta unionista hyväksymällä kolme päätöslauselmaa.

EP tulevaisuudesta

Ensimmäiseksi mainittu päätöslauselma lähti Lissabonin sopimuksen joustojen käyttämisestä, toinen perussopimusten muuttamisesta ja kolmas budjettivarojen löytämisestä euroalueelle:

Euroopan parlamentin päätöslauselma P8_TA(2017)0049 16. helmikuuta 2017 Euroopan unionin toiminnan parantamisesta hyödyntämällä Lissabonin sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia (2014/2249(INI)) [esittelijät Elmar Brok ja Mercedes Bresso]

Euroopan parlamentin päätöslauselma P8_TA(2017)0048 16. helmikuuta 2017 Euroopan unionin nykyisen toimielinrakenteen mahdollisista kehityskuluista ja mukautuksista (2014/2248(INI)) [esittelijä Guy Verhofstadt]

Euroopan parlamentin päätöslauselma P8_TA(2017)0050 16. helmikuuta 2017 euroalueen budjettikapasiteetista (2015/2344(INI)) [esittelijät Reimer Böge ja Pervenche Berès]

Unionin tila 2017: kommentoitu versio  

Puheessaan unionin tilasta 2017 SPEECH/17/3165 ja aiekirjeessään puheenjohtaja Jean-Claude Juncker hahmotti komission vuoden 2018 työohjelmaan sisältyvien tavanomaisten lakiehdotusten lisäksi joukon aloitteita yhtenäisemmän, vahvemman ja demokraattisemman unionin käynnistämiseksi vuoteen 2025 mennessä.  

Julkaisun virallinen nimi on pitkä kuin nälkävuosi: Puheenjohtaja Junckerin vuoden 2017 puhe unionin tilasta: Euroopan tulevaisuutta koskevat ehdotukset, jotka voidaan toteuttaa Lissabonin sopimuksen perusteella. Ehkä kommentoitu versio riittää arkiseen käyttöön.

Unionin tilaa 2017 koskevassa kommentoidussa versiossa osoitetaan kohta kohdalta kuinka puheenjohtaja Junckerin pitkän tähtäimen uudistusajatukset eivät vaadi EU:n perussopimusten muuttamista, vaan niiden tarjoamien joustojen hyödyntämistä.

Jo otsikkotasolla parlamentin ensiksi mainitun päätöslauselman P8_TA(2017)0049 (Brok ja Bresso) ja Junckerin uudistamisajatusten yhtäläisyys on ilmeinen.

EP:n Think Tank

Euroopan parlamentin ajatuspaja Think Tank on kuitenkin laatinut tarkemman vertailun parlamentin ja komission ehdotuksista:

The European Parliament Think Tank: The European Council and the 2017 State of the Union Proposals.

EU:n kahden toimielimen, siis unionin kansalaisia edustavan Euroopan parlamentin ja yleistä etua ajavan komission ajatusten yhdennäköisyys on selkeä myös yksittäisten esitysten kohdalta. Merkittäviä parannuksia voidaan saada aikaan muuttamatta perussopimuksia, kunhan käytetään niiden tarjoamia joustoja.

Ralf Grahn

Arvioita komission EMU-pohdinta-asiakirjasta

Pian Euroopan komission julkaistua pohdinta-asiakirjansa talous- ja rahaliiton syventämisestä COM(2017) 291 valtiotieteilijä Protesilaos Stavrou kirjoitti blogiartikkelin On the EU reflection paper about euro reform: The EMU must become a state.

Haluan nostaa esille kirjoituksen, joka käsittelee EMU:n kehittämistä kansalaisen kannalta ja euroalueen yleisen edun näkökulmasta.  

Stavroun mukaan pohdinta-asiakirja on säällinen yhdistelmä rakentavaa itsekritiikkiä, tosiasioita ja käytännöllisiä etenemisehdotuksia. Kunnianhimon puute (antautuminen jo valmiiksi) ja tulevaisuusnäkymien epämääräisyys ovat heikkouksia. Komission pitäisi selkeämmin tuoda esille yleisen edun vaatimukset ja jättää omien agendojen ajaminen jäsenmaille.  

Tarvitaan euroalueen makrotason talouspolitiikasta vastaava keskustaho, mikä on talous- ja rahaliiton demokratisoinnin edellytys.

Suomalaistenkin lukijoiden ajatuksiin haluan tuoda lukusuosituksen ohella myös viimeisen kappaleen näkösälle ja pohdittavaksi:

The Commission’s work has to be recognised as largely positive. It would be even more so if alongside those reflection papers, some thematic documents were also drafted. Perhaps we could get concrete ideas on a European Treasury, a European Finance Minister, the incorporation of the Eurogroup in the wider Council framework, a redesign of the ESM’s governance, and so on. The point is to keep the debate going and to demonstrate that major reforms in Europe can enjoy input from citizens and their representatives at all levels of government. The opportunity to offer feedback such as with this blog post should not be underestimated. The more we discuss the EU and learn about it, the greater the likelihood of improving it.

Ari Åberg

Samaan suuntaan kirjoitti TEKin johtaja Ari Åberg keväisessä blogikirjoituksessaan komission valkoisen kirjan perusteella Suomi ei saa jäädä ulkokehälle:

Tässä tilanteessa Suomen on tarkkaan katsottava, missä joukoissa seistä. Korukuviokiemuroita ja kaavioita voi toki piirrellä, mutta ulkokehälle ei parane jäädä yhdessä änkyrävaltioiden kanssa. On mentävä mukaan ytimiin ja kehittämään tätä historiallista yhteisöä. On palattava Lipposen linjoille.

Hieman myöhemmin Åberg jatkoi kirjoittamistaan EMU-aiheisella blogimerkinnällä Riittääkö uskallus? Lyhyt katsaus EMUn kehittämispakettiin, joka päättyi seuraaviin toteamiin:

Euroryhmä näyttää nyt muodostuvan koko EU:n kehittämisen keskiöksi. Suomen päätös euroon liittymisestä osoittautuu nyt viisaaksi; Tanskan ja Ruotsin päätös pysyä ulkopuolella ei.

Suomen hallituksen pitää nyt huolehtia siitä, että se pysyy mukana tässä EU:n ytimessä. Pitää olla uskallusta olla mukana vaikuttamassa. Yhteispohjoismaisesta viitekehyksestä voi olla tässä yhteydessä vaikea puhua ennen kuin routa on ajanut porsaat kotiin.

***

Talous- ja rahaliittoa pitäisi kehittää unionin kansalaisten etujen mukaisesti. Tämä tarkoittaa yhteisen rahan lisäksi demokraattisesti hallittua, vahvaa ja iskunkestävää talouspolitiikkaa euroalueen tasolla.  

Ralf Grahn

Pohdinta-asiakirja talous- ja rahaliiton syventämiseksi

Kirjoituksessa Euroopan tulevaisuus: talous- ja rahaliiton syventäminen näimme muun muassa viiden puheenjohtajan raportin, virallisesti Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely, jonka piti toimia pohjana tulevalle keskusteluasiakirjalle, jonka puoleen nyt käännymme:

Pohdinta-asiakirja talous- ja rahaliiton syventämiseksi; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final (36 sivua)

Liite pohdinta-asiakirjaan; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final ANNEX 1 (mahdollinen etenemissuunnitelma; 2 sivua)

Liite pohdinta-asiakirjaan; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final ANNEX 2 (talous- ja rahaliiton välineet; 4 sivua)

Liite pohdinta-asiakirjaan; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final ANNEX 3 (keskeiset talouden suuntaukset euroalueella; 5 sivua)

Tuumasta toimeen?

Talous- ja rahaliiton (economic and monetary union, EMU) kehittämistä palvelevana virikkeenä jäsenmaiden johtajille pohdinta-asiakirja lainaa jo sivulla 2 hieman lyhennellen heidän Rooman julistuksensa toista kohtaa, jossa he lupasivat tehdä työtä seuraavan puolesta:

Vauras ja kestävästi kehittyvä Eurooppa: unioni, joka luo kasvua ja työpaikkoja, jonka vahvat, verkottuneet ja teknologisen muutoksen sisäistäneet kehittyvät sisämarkkinat sekä vakaa ja entistä vahvempi yhteinen raha avaavat mahdollisuuksia kasvuun, koheesioon, kilpailukykyyn, innovointiin ja vaihtoon erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille; unioni, joka edistää jatkuvaa ja kestävää kasvua investoinnein, rakenneuudistuksin ja talous- ja rahaliiton viimeistelyyn tähtäävin toimin; unioni, jonka taloudet lähentyvät toisiaan; unioni, jossa energian saanti on turvattu ja energian hinnat kohtuulliset ja jossa on puhdas ja turvallinen ympäristö.

Keskeneräinen EMU

Mukavan alun jälkeen pohdinta-asiakirja lähestyy varsinaista pohdittavaa, yhteisen rahan ja perimmältään kansallisen talouspolitiikan ristiriitaa  (sivut 5-6):

Talous- ja rahaliitto on nyt vahva, mutta se on edelleen epätäydellinen. Talous- ja rahaliiton rahapoliittinen pilari on hyvin kehittynyt, kuten Euroopan keskuspankin (EKP) asema osoittaa. Talouspoliittisen pilarin kehitys on sitä vastoin jäänyt jälkeen. Koska talouspolitiikka on EU:n tasolla vähemmän yhdentynyt, sen avulla ei ole mahdollista täysillä tukea rahapolitiikkaa ja kansallisia talouspolitiikkoja. Tämä osoittaa, että tarvitaan lisää poliittista tahtoa talous- ja rahaLIITON vahvistamiseen. Luottamusta on lujitettava kaikkialla: sekä jäsenvaltioiden kesken että jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten välillä ja myös suhteessa suureen yleisöön.

Tämä on osoitus siitä, että euron matka on vasta alussa. Tarve lujittaa sen rakennetta on otettava vakavasti. Tähänastisista saavutuksista ei pidä peräytyä. Kesäkuussa 2015 hyväksytyssä viiden puheenjohtajan kertomuksessa muistutettiin tarpeesta viimeistellä Euroopan talous- ja rahaliitto ja kaavailtiin toimia, joita tätä varten olisi toteutettava vuoteen 2025 mennessä. Kertomuksella käynnistettiin näiden toimien ensimmäinen vaihe, ”tiivistetään tekemällä”, joka jatkuu kesäkuuhun 2017 asti. Toisen vaiheen jatkotoimista kohti vuotta 2025 on kuitenkin vielä keskusteltava ja sovittava jäsenvaltioiden kesken.

Tiivistetysti talousliiton puutteiden korjaaminen vaatii (s. 21):

Nyt esitetyt vaihtoehdot edellyttävät toimia kolmella keskeisellä osa-alueella: 1) aidon rahoitusunionin viimeistely; 2) yhdentyneemmän talous- ja finanssivakausunionin luominen; 3) demokraattisen vastuuvelvollisuuden ankkurointi ja euroalueen instituutioiden vahvistaminen.  

Valuvian paikkailua?

Pohdinta-asiakirja esittelee euron historiaa, talous- ja rahaliiton viimeistely-yrityksiä, pohdintoja tulevaisuudesta ja viimein päätelmiä. Karkeat puitteet savijaloin seisovan jättiläisen sitkeille korjailuyrityksille esitetään sivulla 35 (ja havainnollistetaan edelleen liitteessä 1 yhdellä aanelosella):

Ensimmäinen vaihe ulottuu vuoden 2019 loppuun. Tänä aikana pankkiunioni ja pääomamarkkinaunioni olisi saatava valmiiksi niiden elementtien osalta, jotka on jo esitetty. Näitä ovat yhteisen kriisinratkaisurahaston varautumisjärjestely, toimenpiteet, joilla edelleen vähennetään rahoitusalan riskejä, ja eurooppalainen talletussuojajärjestelmä. Voitaisiin testata myös uusia välineitä, kuten parempia taloudellisen ja sosiaalisen lähentymisen standardeja. Demokraattista vastuuvelvollisuutta ja talous- ja rahaliiton rakenteen toimivuutta parannettaisiin vähitellen.

Toisessa vaiheessa, vuosina 2020–25, talous- ja rahaliiton rakenne viimeisteltäisiin. Siihen sisältyisi pidemmälle meneviä toimenpiteitä, joilla täydennetään rahoitusunionia, mahdollisesti euroalueen turvallisella sijoitusvälineellä ja muuttamalla valtion joukkovelkakirjalainojen sääntelykohtelua. Lisäksi voitaisiin harkita julkistalouden vakautusjärjestelyä. Tämän seurauksena institutionaalista rakennetta voitaisiin muuttaa merkittävämmin.

Selkeästi ja aiheeseen nähden ymmärrettävästi kirjoitettu pohdinta-asiakirja kutsuu talousliiton puutteiden ymmärtämiseen ja paikkailumahdollisuuksien miettimiseen. Tältä osin asiakirja voi avartaa näköaloja ja keskustelua kansallisten siilojen ohi nykymuotoisen Euroopan unionin ja euroalueen piirissä.

Pohtimatta jää kuitenkin millainen olisi kansalaisten omistukseen ja etuun perustuva euroalue (EU) rahoineen demokratian, talouskasvun ja vakauden kannalta.

Ralf Grahn

Euroopan tulevaisuus: talous- ja rahaliiton syventäminen

Syyskuussa keskustelu Euroopan tulevaisuudesta sai kaksi merkittävää sykäystä. Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude  Juncker esitti unionin tilaa 2017 koskevassa puheessaan SPEECH/17/3165 vuoden 2018 työohjelman aloitteiden lisäksi mahdollisuuksia perussopimusten joustojen hyödyntämiseen EU:n toimintakyvyn vahvistamiseksi.  

Ranskan presidentti Emmanuel Macronin Sorbonnen palopuhe oli ennen kaikkea vetoomus ulkoisesti ja sisäisesti vahvan Euroopan puolesta, mutta tarjosi samalla lukuisia esimerkkejä arjen uudistuksista ja EU-sopimusten muuttamisesta; Twitterissä #InitiativeEurope.

Suomalaisittain ilahduttaa DebattiBaari, jonka Euroopan unionin rakentamista koskeva keskustelu näkyy myös Twitterissä, aihetunnisteella #EUdebatti.

Toinen myönteinen asia on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n muutama päivä sitten julkaisema kannanotto Näkemyksiä EU:n tulevaisuudesta (28 sivua), joka puoltaa Suomen pysymistä integraation etujoukossa ja esittää yritysmaailman näkemyksiä komission viiden pohdinta-asiakirjan tiimoilta.

Tämän blogikirjoituksen tarkoituksena on koota perusaineistoa talous- ja rahaliiton tulevaisuutta koskevaan keskusteluun.  

Euroopan tulevaisuus  

Maaliskuun 1. päivänä komissio oli julkaissut tiedonannon Valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta: Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 vuoteen 2025 mennessä; Bryssel 1.3.2017 COM(2017) 2025 final. Siinä komissio lupasi jatkoa tulevaisuuskeskustelulle ja uusia avauksia (sivu 18):

Euroopan komissio osallistuu tähän keskusteluun esittämällä tulevina kuukausina keskusteluasiakirjat seuraavista aiheista:

• EU:n sosiaalisen ulottuvuuden kehittäminen;

• talous- ja rahaliiton syventäminen kesäkuussa 2015 esitetyn viiden puheenjohtajan raportin pohjalta;

• globalisaation hallinta;

• EU:n puolustuksen tulevaisuus;

• EU:n rahoituksen tulevaisuus.

EU:n tulevaisuutta koskevan keskustelun uusien käänteiden seuraamisessa auttaa aihetunniste #FutureOfEurope.

EMU-pohdinta-asiakirja

Keskusteluasiakirjan nimi täsmentyi julkaisuvaiheessa pohdinta-asiakirjaksi.

Kolmisen kuukautta Valkoisen kirjan jälkeen komissio julkaisi talous- ja rahaliiton (economic and monetary union EMU) keskeneräisyyden korjaamiseen tähtäävän pohdinta-asiakirjan ja kolme liitettä, joilla on erityistä merkitystä euroalueen kannalta:

Pohdinta-asiakirja talous- ja rahaliiton syventämiseksi; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final (36 sivua)

Liite pohdinta-asiakirjaan; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final ANNEX 1 (mahdollinen etenemissuunnitelma; 2 sivua)

Liite pohdinta-asiakirjaan; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final ANNEX 2 (talous- ja rahaliiton välineet; 4 sivua)

Liite pohdinta-asiakirjaan; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final ANNEX 3 (keskeiset talouden suuntaukset euroalueella; 5 sivua)

Valkoisessa kirjassa - Twitter-keskustelu  #FutureOfEurope - komissio oli siis luvannut, että talous- ja rahaliiton syventämistä käsitellään kesäkuussa 2015 esitetyn viiden puheenjohtajan raportin pohjalta. Näin ollen esitän tässä vain muistutuksen EMU:n asemasta komission poliittisten painopisteiden joukossa ennen siirtymistä viiden puheenjohtajan raporttiin.

Kymmenen painopistettä: 5. EMU  

Puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin johtaman komission poliittisten suuntaviivojen kymmenen painopistettä löytyvät kätevästi julkaisusta Uusi alku Euroopalle: Työllisyyden, kasvun, oikeudenmukaisuuden ja demokraattisen muutoksen muutoksen ohjelma (vuodelta 2014). Viidentenä prioriteettina mainitaan syvempi ja oikeudenmukaisempi talous- ja rahaliitto.

Euroopan komission painopisteiden verkkosivu Syvempi ja oikeudenmukaisempi talous- ja rahaliitto, Twitterissä #deepeningEMU, viittaa viiden puheenjohtajan raporttiin ja esittelee muutamalla sanalla tarvittavien uudistusten keskeiset alat: talousunioni, rahoitusunioni, fiskaaliunioni, poliittinen unioni ja euroopan sosiaalinen pilari.

Tähän mennessä euron ovat ottaneet käyttöön 19 valtiota ja euroalueen asukasmäärä on 341 miljoonaa. Yhteinen raha ja kansallinen talouspolitiikka synnyttävät jännitteitä ja vaaroja.

 

Viiden puheenjohtajan kertomus  

Viiden puheenjohtajan kertomus (Five presidents’ report), virallisesti Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely, valmistui vuoden 2015 kesäkuussa puheenjohtaja Junckerin johdolla, mutta “tiiviissä yhteistyössä” olivat mukana Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk eurohuippukokouksen puheenjohtajana, euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloem, Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi ja Euroopan parlamentin puhemies Martin Schulz.

Raportin johdannossa esitetään tavoitteet pähkinänkuoressa:

Tämä kertomus heijastelee viiden puheenjohtajan pohdintoja ja keskusteluja. Se keskittyy euroalueeseen, sillä valtioilla, joilla on yhteinen valuutta, on erityisiä yhteisiä haasteita, etunäkökohtia ja velvollisuuksia. Tiiviimmän talous- ja rahaliiton kehittäminen on kuitenkin avoinna kaikille EU:n jäsenvaltioille. Kehittämisen tulisi olla läpinäkyvää, ja siinä tulisi säilyttää sisämarkkinoiden kaikinpuolinen eheys. Itse asiassa kun sisämarkkinat saadaan viimeisteltyä ja niitä hyödynnetään täysimääräisesti tavaroiden ja palveluiden alalla, digitaali- ja energia-alalla sekä pääomamarkkinoilla, tämän tulisi osaltaan edistää vahvempaa kehitystä talousunionia kohti, samalla kun kehitys luo lisää työpaikkoja ja vauhdittaa kasvua.

Se, että talous- ja rahaliitto saadaan valmiiksi, ei ole sinänsä päämäärä. Se on keino, jolla annetaan paremmat ja oikeudenmukaisemmat elinolosuhteet kaikille kansalaisille. Sen avulla unioni valmistautuu maailmanlaajuisiin tulevaisuuden haasteisiin, ja sillä annetaan jokaiselle unionin jäsenvaltiolle tilaisuus vaurastua.

Kertomuksen sivuilla 4 ja 5 esitetään tarvittavien uudistusten avainsanat tiivistelmineen:

Edistystä on tapahduttava neljällä osa-alueella: ensiksi kohti todellista talousunionia, joka varmistaa, että jokaisella taloudella on rakenteelliset edellytykset vaurastua rahaliitossa. Toiseksi kohti rahoitusunionia, joka varmistaa valuuttamme eheyden kaikkialla rahaliitossa ja lisää riskinjakoa yksityissektorin kanssa. Tämä tarkoittaa pankkiunionin viimeistelemistä ja pääomamarkkinaunionin kehittämisen kiihdyttämistä. Kolmanneksi kohti fiskaaliunionia, joka tuottaa sekä julkisen talouden kestävyyttä että vakautta. Ja lopuksi kohti poliittista unionia, joka antaa pohjan kaikelle yllä mainitulle välineinään demokraattinen oikeutus, vastuuvelvollisuus ja toimielinten vahvistaminen.

Jatkossa 26-sivuisessa kertomuksessa käsitellään kutakin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä (vuoteen 2025 mennessä), joskin etenemisen tulisi tapahtua pääteasemaa koskevan näkemyksen pohjalta. Liitteissä esitetään etenemissuunnitelma, yhdennetympi talouspolitiikan EU-ohjausjakso sekä neuvoa-antavaa Euroopan finanssipoliittista komiteaa koskevat pääperiaatteet.

Ralf Grahn