Euroopan tulevaisuus: Junckerin ja Macronin visioiden vertailu

Jos unionin kansalaisia edustava Euroopan parlamentti ja yleistä etua ajava komissio etenevät yhtä jalkaa kohti Euroopan tulevaisuutta, avoimeksi jää hallitusten välinen unioni, jota edustavat valtioiden tai hallitusten päämiesten Eurooppa-neuvosto ja ministereiden neuvosto.    

Presidentti Emmanuel Macronin Sorbonnen palopuhe loi demokraattiselle sekä ulkoisesti ja sisäisesti vahvalle Euroopalle sillanpääaseman jäsenmaiden hallituksia edustavaan leiriin. Tähän mennessä sykäyksen tuloksena on EU-johtajien asialista 2017-2019.

Jäsenmaiden hallitusten ryhdistäytymistä odotellessamme yhdyskäytävän (Euroopan parlamentin ja) Euroopan komission sekä Ranskan hallituksen näkemysten välille tarjoaa analyysi, jonka on tuottanut European Political Strategy Centre (EPSC): Two Visions, One Direction (12 sivua; julkaistu myös ranskaksi ja saksaksi).  

Sisältöä kuvaava alaotsikko kuuluu: Plans for the future of Europe as laid out in President Juncker’s State of the Union and President Macron’s Initiative for Europe.

Vaikka Juncker tyytyi komission työohjelmaan ja perussopimusten joustojen hyödyntämiseen, kun taas Macron oli valmis myös EU-sopimusten uudistamiseen, erittelyn yleistoteamukseksi tulee ällistyttävä yhdensuuntaisuus (s. 2):

Out of the proposals put forward by President Macron in his speech of 27 September, about 80% are already proposed or foreseen in the European Commission’s work programme, as outlined on 13 September in President Juncker’s Letter of Intent to European Parliament President Antonio Tajani and to Estonian Prime Minister Jüri Ratas.

Julkaisu asettaa Junckerin ja Macronin visiot eri kohdissa rinnakkain ja kommentoi sitten yhtäläisyyksiä ja eroavuuksia, joskus ylimalkaisesti, joskus hienosyisesti. Esitys on tiivis ja havainnollinen; eri politiikka-aloja koskevat olennaiset asiat löytyvät helposti, kuten myös näkemykset unionin demokraattisen kehityksen vahvistamiseksi.

Esimerkiksi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa ranskaa lukevia ei ole paljon. Macronin puheesta en ole vielä nähnyt englanninkielistä käännöstä. Englanniksi on ollut tarjolla Macronin esitysten tiivistelmä, josta tosin puuttuu puheen väkevin osa: palavat perustelut sisäisesti ja ulkoisesti vahvan Eurooppa-projektin tärkeydestä eurooppalaisille. EPSC:n analyysistä samaiset perussyyt puuttuvat, mutta tulevaisuuskeskustelun kannalta on tärkeää että löytyy hieman laajempi ja samalla vertaileva englanninkielinen koonnos.  

Ralf Grahn

Euroopan tulevaisuus: talous- ja rahaliiton syventäminen

Syyskuussa keskustelu Euroopan tulevaisuudesta sai kaksi merkittävää sykäystä. Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude  Juncker esitti unionin tilaa 2017 koskevassa puheessaan SPEECH/17/3165 vuoden 2018 työohjelman aloitteiden lisäksi mahdollisuuksia perussopimusten joustojen hyödyntämiseen EU:n toimintakyvyn vahvistamiseksi.  

Ranskan presidentti Emmanuel Macronin Sorbonnen palopuhe oli ennen kaikkea vetoomus ulkoisesti ja sisäisesti vahvan Euroopan puolesta, mutta tarjosi samalla lukuisia esimerkkejä arjen uudistuksista ja EU-sopimusten muuttamisesta; Twitterissä #InitiativeEurope.

Suomalaisittain ilahduttaa DebattiBaari, jonka Euroopan unionin rakentamista koskeva keskustelu näkyy myös Twitterissä, aihetunnisteella #EUdebatti.

Toinen myönteinen asia on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n muutama päivä sitten julkaisema kannanotto Näkemyksiä EU:n tulevaisuudesta (28 sivua), joka puoltaa Suomen pysymistä integraation etujoukossa ja esittää yritysmaailman näkemyksiä komission viiden pohdinta-asiakirjan tiimoilta.

Tämän blogikirjoituksen tarkoituksena on koota perusaineistoa talous- ja rahaliiton tulevaisuutta koskevaan keskusteluun.  

Euroopan tulevaisuus  

Maaliskuun 1. päivänä komissio oli julkaissut tiedonannon Valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta: Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 vuoteen 2025 mennessä; Bryssel 1.3.2017 COM(2017) 2025 final. Siinä komissio lupasi jatkoa tulevaisuuskeskustelulle ja uusia avauksia (sivu 18):

Euroopan komissio osallistuu tähän keskusteluun esittämällä tulevina kuukausina keskusteluasiakirjat seuraavista aiheista:

• EU:n sosiaalisen ulottuvuuden kehittäminen;

• talous- ja rahaliiton syventäminen kesäkuussa 2015 esitetyn viiden puheenjohtajan raportin pohjalta;

• globalisaation hallinta;

• EU:n puolustuksen tulevaisuus;

• EU:n rahoituksen tulevaisuus.

EU:n tulevaisuutta koskevan keskustelun uusien käänteiden seuraamisessa auttaa aihetunniste #FutureOfEurope.

EMU-pohdinta-asiakirja

Keskusteluasiakirjan nimi täsmentyi julkaisuvaiheessa pohdinta-asiakirjaksi.

Kolmisen kuukautta Valkoisen kirjan jälkeen komissio julkaisi talous- ja rahaliiton (economic and monetary union EMU) keskeneräisyyden korjaamiseen tähtäävän pohdinta-asiakirjan ja kolme liitettä, joilla on erityistä merkitystä euroalueen kannalta:

Pohdinta-asiakirja talous- ja rahaliiton syventämiseksi; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final (36 sivua)

Liite pohdinta-asiakirjaan; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final ANNEX 1 (mahdollinen etenemissuunnitelma; 2 sivua)

Liite pohdinta-asiakirjaan; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final ANNEX 2 (talous- ja rahaliiton välineet; 4 sivua)

Liite pohdinta-asiakirjaan; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final ANNEX 3 (keskeiset talouden suuntaukset euroalueella; 5 sivua)

Valkoisessa kirjassa - Twitter-keskustelu  #FutureOfEurope - komissio oli siis luvannut, että talous- ja rahaliiton syventämistä käsitellään kesäkuussa 2015 esitetyn viiden puheenjohtajan raportin pohjalta. Näin ollen esitän tässä vain muistutuksen EMU:n asemasta komission poliittisten painopisteiden joukossa ennen siirtymistä viiden puheenjohtajan raporttiin.

Kymmenen painopistettä: 5. EMU  

Puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin johtaman komission poliittisten suuntaviivojen kymmenen painopistettä löytyvät kätevästi julkaisusta Uusi alku Euroopalle: Työllisyyden, kasvun, oikeudenmukaisuuden ja demokraattisen muutoksen muutoksen ohjelma (vuodelta 2014). Viidentenä prioriteettina mainitaan syvempi ja oikeudenmukaisempi talous- ja rahaliitto.

Euroopan komission painopisteiden verkkosivu Syvempi ja oikeudenmukaisempi talous- ja rahaliitto, Twitterissä #deepeningEMU, viittaa viiden puheenjohtajan raporttiin ja esittelee muutamalla sanalla tarvittavien uudistusten keskeiset alat: talousunioni, rahoitusunioni, fiskaaliunioni, poliittinen unioni ja euroopan sosiaalinen pilari.

Tähän mennessä euron ovat ottaneet käyttöön 19 valtiota ja euroalueen asukasmäärä on 341 miljoonaa. Yhteinen raha ja kansallinen talouspolitiikka synnyttävät jännitteitä ja vaaroja.

 

Viiden puheenjohtajan kertomus  

Viiden puheenjohtajan kertomus (Five presidents’ report), virallisesti Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely, valmistui vuoden 2015 kesäkuussa puheenjohtaja Junckerin johdolla, mutta “tiiviissä yhteistyössä” olivat mukana Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk eurohuippukokouksen puheenjohtajana, euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloem, Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi ja Euroopan parlamentin puhemies Martin Schulz.

Raportin johdannossa esitetään tavoitteet pähkinänkuoressa:

Tämä kertomus heijastelee viiden puheenjohtajan pohdintoja ja keskusteluja. Se keskittyy euroalueeseen, sillä valtioilla, joilla on yhteinen valuutta, on erityisiä yhteisiä haasteita, etunäkökohtia ja velvollisuuksia. Tiiviimmän talous- ja rahaliiton kehittäminen on kuitenkin avoinna kaikille EU:n jäsenvaltioille. Kehittämisen tulisi olla läpinäkyvää, ja siinä tulisi säilyttää sisämarkkinoiden kaikinpuolinen eheys. Itse asiassa kun sisämarkkinat saadaan viimeisteltyä ja niitä hyödynnetään täysimääräisesti tavaroiden ja palveluiden alalla, digitaali- ja energia-alalla sekä pääomamarkkinoilla, tämän tulisi osaltaan edistää vahvempaa kehitystä talousunionia kohti, samalla kun kehitys luo lisää työpaikkoja ja vauhdittaa kasvua.

Se, että talous- ja rahaliitto saadaan valmiiksi, ei ole sinänsä päämäärä. Se on keino, jolla annetaan paremmat ja oikeudenmukaisemmat elinolosuhteet kaikille kansalaisille. Sen avulla unioni valmistautuu maailmanlaajuisiin tulevaisuuden haasteisiin, ja sillä annetaan jokaiselle unionin jäsenvaltiolle tilaisuus vaurastua.

Kertomuksen sivuilla 4 ja 5 esitetään tarvittavien uudistusten avainsanat tiivistelmineen:

Edistystä on tapahduttava neljällä osa-alueella: ensiksi kohti todellista talousunionia, joka varmistaa, että jokaisella taloudella on rakenteelliset edellytykset vaurastua rahaliitossa. Toiseksi kohti rahoitusunionia, joka varmistaa valuuttamme eheyden kaikkialla rahaliitossa ja lisää riskinjakoa yksityissektorin kanssa. Tämä tarkoittaa pankkiunionin viimeistelemistä ja pääomamarkkinaunionin kehittämisen kiihdyttämistä. Kolmanneksi kohti fiskaaliunionia, joka tuottaa sekä julkisen talouden kestävyyttä että vakautta. Ja lopuksi kohti poliittista unionia, joka antaa pohjan kaikelle yllä mainitulle välineinään demokraattinen oikeutus, vastuuvelvollisuus ja toimielinten vahvistaminen.

Jatkossa 26-sivuisessa kertomuksessa käsitellään kutakin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä (vuoteen 2025 mennessä), joskin etenemisen tulisi tapahtua pääteasemaa koskevan näkemyksen pohjalta. Liitteissä esitetään etenemissuunnitelma, yhdennetympi talouspolitiikan EU-ohjausjakso sekä neuvoa-antavaa Euroopan finanssipoliittista komiteaa koskevat pääperiaatteet.

Ralf Grahn

Euroopan unionin tila 2017 suomeksi

Euroopan komissio tarjoaa kiinnostuneille verkkosivun Puhe unionin tilasta 2017, jonka kautta löytyvät suomeksi muun muassa puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin puhe SPEECH/17/3165, aiekirje ja siihen liittyvä luonnos komission työsuunnitelmaksi vuodelle 2018, aikataulumainen etenemissuunnitelma kohti yhtenäisempää, vahvempaa ja demokraattisempaa unionia, kätevänä koonnoksena 108-sivuinen Unionin tila 2017 -esite ja vastapainoksi lyhyehkö ja yleisluonteinen lehdistötiedote IP/17/3164.

Tähän sisältyvät sekä lyhyen aikavälin konkreettiset esitykset, joista osa on jo annettu, että hieman pitempää keskustelua vaativat vastaiset ehdotukset perussopimusten joustojen käyttämisestä EU:n toiminnan tehostamiseksi.

Komission verkkosivun kautta voi myös kuulla Junckerin kolmikielisen puheen, tutustua tiivistettyihin tietosivuihin ja perehtyä komission tuoreisiin aloitteisiin, joiden aiheina ovat kauppapolitiikka, teollisuuspolitiikka, kyberturvallisuus, digitaalisen tiedon (datan) liikkuvuus, komission toimintasäännöt, eurooppalainen kansalaisaloite ja europuolueiden rahoitus.

Euroopassa monikielinen keskustelu unionin tilasta ei ole aivan vähäistä. Euroopan parlamentin State of the Union 2017 -sivusto oli hetki sitten rekisteröinyt 128360  twiittiä tunnisteella #SOTEU.

DebattiBaari

Suomalaisen EU-keskustelun tasoa pyrkii nostamaan DebattiBaari, joka on perustettu asiallista ja argumentoitua yhteiskunnallista verkkokeskustelua varten. Twitterissä @debattibaari ja aihetunniste #EUdebatti auttavat lähteille.

Unionin tilasta englanniksi

Englanninkielinen blogini Grahnlaw tarjoaa 21. Syyskuuta julkaistun koonnoksen unionin tilaa ja EU.n uudistamista koskevista kirjoituksista: State of the Union and EU reform compilation.

Tämän jälkeen ovat ilmestyneet seuraavat kirjoitukset:

State of the Union: economic progress

State of the Union: legislative worries

Brexit negotiations after Florence speech

State of the Union: European Solidarity Corps

State of the Union: relations with national Parliaments

State of the Union: EU citizens, reform and future

State of the Union: Citizens’ Dialogues

State of the Union: openness and Democracy Package

Future of Europe: idea of democratic conventions

Future of Europe: relaunch through democratic conventions?

Ralf Grahn

Euroopan unionin tulevaisuus ja tila 2017

Jos Euroopan unionin jäsenmaiden hallitukset päättivät pohdintansa ennennäkemättömistä haasteista Rooman julistukseen, komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker esitti valkoisessa kirjassa Euroopan tulevaisuudesta COM(2017) 2025 avoimen kutsun keskusteluun, joka jatkuu Euroopan parlamentin vaaleihin vuonna 2019 (s. 18):

Valkoinen kirja on Euroopan komission panos Rooman huippukokoukseen. Kuten merkkipäivät yleensä, tämä on luonteva hetki tarkastella menneiden kuuden vuosikymmenen aikana tapahtunutta kehitystä. Nyt olisi kuitenkin annettava myös alkusysäys prosessille, jossa EU:n 27 jäsenvaltiota päättävät yhdessä unionin tulevaisuudesta.

Euroopan komissio osallistuu tähän keskusteluun esittämällä tulevina kuukausina keskusteluasiakirjat seuraavista aiheista:

• EU:n sosiaalisen ulottuvuuden kehittäminen;

• talous- ja rahaliiton syventäminen kesäkuussa 2015 esitetyn viiden puheenjohtajan raportin pohjalta;

• globalisaation hallinta;

• EU:n puolustuksen tulevaisuus;

• EU:n rahoituksen tulevaisuus.

Samoin kuin tässä valkoisessa kirjassa, näissä keskusteluasiakirjoissa esitetään keskustelun pohjaksi erilaisia ideoita, ehdotuksia, vaihtoehtoja ja skenaarioita siitä, millainen Eurooppa voisi olla vuonna 2025. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan tehdä vielä varsinaisia päätöksiä.

Puheenjohtaja Juncker esittää yhteenvedon näistä ideoista unionin tilaa koskevassa vuoden 2017 puheessaan,  ja Eurooppa-neuvosto voi esittää ensimmäiset päätelmänsä joulukuussa 2017 pidettävässä kokouksessaan. Tämän pohjalta pitäisi olla helpompi päättää, miten asiassa olisi edettävä, hyvissä ajoin ennen kesäkuussa 2019 pidettäviä Euroopan parlamentin vaaleja.

Euroopan unionin tila 2017

Puheenjohtaja Juncker esittää puheessaan Euroopan unionin tilasta 13. syyskuuta 2017 näkemyksiään Euroopan tulevaisuudesta ja esittelee komission painopisteet vuodelle 2018.

Johdatuksena tulevaisuusaiheeseen voivat toimia otsikon EU:n tulevaisuus ja Rooman julistus alle kootut yksitoista blogikirjoitusta sekä merkinnät EU-sanasto tulevaisuuskeskusteluun ja Puolan lahja Euroopalle: liberum veto.

Jos EU:n jäsenmaiden johtajat toimisivat geopoliittisesti ja strategisesti, olisimme kaiketi jo kirjoituksen Myopia or Utopia? kuvaamassa tilassa.

Junckerin puheessa tulevaisuus ja tila virtaavat samaan uomaan. Monikielistä viestintää unionin tulevaisuudesta voi seurata Twitterissä tunnuksella #FutureOfEurope ja EU:n tilaa koskevan puheen alustamista tunnuksella #SOTEU (sanoista State of the European Union).

Ralf Grahn

EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden strategia

Kasvu ja kilpailukyky palvelevat työpaikkojen syntyä. Seuraamme Junckerin komission aloitteita strategiatasolla, erityisesti kun ne koskevat sisämarkkinoita laajassa mielessä. Siksi sähköiset markkinat tulevat nyt tarkasteluun.

Julkistamispäivänä, 6. toukokuuta 2015, Euroopan komission tiedote IP/15/4919 kertoi 23 EU-kielellä 16 aloitteesta digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamiseksi, joten höysteenä oli multimediaa ja hyperlinkkejä, joista vain harva toimii tänä päivänä.

Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia rakentui kolmen pilarin varaan:

1) Kuluttajien ja yritysten digitaalisten tuotteiden ja palvelujen saantia parannetaan koko Euroopassa.

2) Luodaan suotuisat ja tasapuoliset olosuhteet digitaaliverkoille ja innovatiivisille palveluille.

3) Maksimoidaan digitaalitalouden kasvupotentiaali.

Tiedote jatkoi selostamalla digitaalisten sisämarkkinoiden strategiassa kolmeen pilariin jaotellut 16 toimenpidettä, jotka komissio aikoi toteuttaa vuoden 2016 loppuun mennessä.

Toimiviakin linkkejä on, kuten komission tiedonantoon, valmisteluasiakirjaan, täydentävään muistioon, maakohtaisiin sivuihin, komission aiempaa periaatekeskustelua koskeneeseen tiedotteeseen, tiedotteeseen digitalouden ja -yhteiskunnan indeksistä, varapuheenjohtaja Andrus Ansipin verkkosivuille, (nykyään budjettikomissaarina toimivan Günther H. Öttingerin verkkosivuille) ja komission vuosittaisiin työohjelmiin.

Asiakirjojen alta löytyivät vielä linkit kahteen graafiseen esitykseen sekä virallisasiakirjoihin (DSM = Digital Single Market):

• DSM Roadmap
• DSM three pillars
• DSM communication
• DSM Staff Working doc

 

Oheislukemistoa

Seuraavassa komission tiedotteen lisäksi luettavissa olevaa aineistoa, josta suurin osa mainittiin linkkien yhteydessä.

Muistio

Täydentävä muistio MEMO/15/4920 (vain englanniksi) eteni hypoteettisten kysymysten ja vastausten kautta, perustellen digitaalisten markkinoiden tarpeellisuutta myös suomeksi. Yksityiskohtainen muistio tarjoaa edelleen runsaasti linkkejä EU-lainsäädäntöön ja informatiivisiin verkkosivuihin.  

Andrus Ansip

Andrus Ansip puhe SPEECH/15/4926 (englanniksi) painotti ihanteita ‘osta kuin kotona’ ja ‘myy kuin kotona’ sekä luetteli strategian pääkohdat.

Digital Economy and Society Index (DESI)

Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksiä vuoden 2015 tilanteessa selitti tiedote  IP/15/4475.  

Maakohtaiset sivut kertovat keskeisiä tietoja ja lukuja kustakin jäsenmaasta. Esimerkin vuoksi Suomen maakohtaiset tiedot 2015 tasolla, joskin nykyään löytyy Suomen kuten muiden maiden osalta myös Digital Economy and Society Index 2017 (DESI 2017).

Kilpailunrajoitukset digimarkkinoilla

Digistrategian julkaisupäivän kunniaksi komissio käynnisti tutkimuksen sähköisen kaupan kilpailunrajoituksista IP/15/4921, josta löytyy myös päivitettyä tietoa: Sector inquiry into e-commerce.   

Yritystason esteiden osalta julkistamisajankohdan lähtökohdat kertoo Inquiry factsheet MEMO/15/4922.

Periaatekeskustelu

Ennen digitaalisia sisämarkkinoita koskevan toimenpidepaketin hyväksymistä komissio kävi hallituksen iltakoulua muistuttavan periaatekeskustelun 25. maaliskuuta 2015, josta muistoksi jaettiin tiedote IP/15/4653. Keskustelu vahvisti jo tulevan tiedonannon pääkohteet.  

Komission työohjelmat

Komission työhjelmat vuosittain esittelevä verkkosivu tarjoaa puitteet konkreettisille hankkeille Junckerin komission kokonaisstrategiassa.

Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia

Jostain syystä haen, luen ja lataan virallisasiakirjat mieluiten oikeusportaali Eur-Lexin kautta, silloin kun se on mahdollista, joten sitä kautta linkki strategiaan:

Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle; Bryssel 6.5.2015 COM(2015) 192 final (21 sivua)

Tavalliseen tapaan yksityiskohtainen ja hyödyllinen komission yksiköiden valmisteluasiakirja löytyy vain englanniksi:

A Digital Single Market Strategy for Europe - Analysis and Evidence; Brussels, 6.5.2015 SWD(2015) 100 final (109 sivua)

Ralf Grahn

EU:n sisämarkkinastrategia 2015

Euroopan parlamentin vaalien jälkeen Jean-Claude Junckerin johtama uusi komissio aloitti 1. marraskuuta 2014, joten 2015 oli sen ensimmäinen toimintavuosi. Toimintaa ovat strategisten suuntaviivojen ohella leimanneet vanhojen esitysten peruuttaminen, olemassa olevan EU-lainsäädännön hyödyllisyyden kriittinen tarkastelu (Refit) ja aiempaa harvempien uusien lakiesitysten antaminen.

Silti vuoteen 2015 sisältyi merkittäviä rakenneuudistuksiin tähtääviä ehdotuksia, joista sisämarkkinoiden uusi etenemissuunnitelma oli yksi.

Uusi sisämarkkinastrategia

Tiedonannon virallinen nimi puhuu sisämarkkinoiden päivityksestä, mutta puheissa ja kirjoituksissa toimenpidepaketti mainitaan useimmiten uutena sisämarkkinastrategiana:

Sisämarkkinoiden päivitys: enemmän mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille; Bryssel 28.10.2015 COM(2015) 550 final (23 sivua)

Tavara- ja palvelumarkkinoiden joustavoittamiseen tähtäävää sisämarkkinastrategiaa pohjustettiin komission kahdella tuhdilla työasiakirjalla (jälkimmäinen tosin “painettu” julkaisu, joka jostain syystä on jaettu kolmeen osaan Eur-Lexissä).  Nämä dokumentit löytyvät vain englanniksi:

A Single Market Strategy for Europe - Analysis and Evidence; Brussels, 28.10.2015 SWD(2015) 202 final (108 sivua)

Report on Single Market Integration and Competitiveness in the EU and its Member States; Brussels, 28.10.2015 SWD(2015) 203 final PART 1/3   

Report on Single Market Integration and Competitiveness in the EU and its Member States; Brussels, 28.10.2015 SWD(2015) 203 final PART 2/3

Report on Single Market Integration and Competitiveness in the EU and its Member States; Brussels, 28.10.2015 SWD(2015) 203 final PART 3/3   

Oikeusportaali Eur-Lexin ulkopuolella sisämarkkinoiden yhdentymis- ja kilpailukykykertomus 2015 on tosin ladattavissa myös yhtenä kappaleena (112 sivua), painetun tuntuisena julkaisuna, komission verkkosivuilta.

***

Jatkossa tutustumme siihen, kuinka komissio tiedotti ja miten Pohjoismaiden hallitukset raportoivat EU:n uudesta sisämarkkinastrategiasta.

Ralf Grahn