Näytetään tekstit, joissa on tunniste strategia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste strategia. Näytä kaikki tekstit

14. marraskuuta 2017

EU:n kansainvälisen kaupan strategia

EU:n pohdinta-asiakirja globalisaation hallinnasta COM(2017) 240 muistuttaa meitä siitä, kuinka Euroopan unionin osuus maailman väestöstä pienenee (puhumattakaan yksittäisten jäsenmaiden osuudesta)(s. 13):

Vuonna 2025 maailman väkiluvun arvioidaan olevan noin kahdeksan miljardia, josta noin 61 prosenttia asuu Aasiassa, lähinnä Kiinassa ja Intiassa. Euroopan suhteellinen osuus maailman väestöstä vähenee. EU:n 27 jäsenvaltion osuus vastaa noin 5,5 prosenttia.

Euroopan ja maailman yhdentymisessä - globalisaatiossa - EU27:n on siis syytä toimia yhteisvoimin ja kestävien periaatteiden pohjalta kansainvälisen talouden ja ulkomaankaupan kehittämiseksi.


Junckerin komission poliittiset suuntaviivat

Kesällä ennen Jean-Claude Junckerin johtaman komission toimikauden alkua 1. marraskuuta 2014, tuleva puheenjohtaja määritteli komission poliittiset suuntaviivat. Kymmenen painopisteen  joukossa kansainvälistä kauppaa koskeva prioriteetti keskitti toiveet silloin ajankohtaiseen yhteen suureen palkintoon (Grand Prix):

6. Kohtuullinen ja tasapainoinen vapaakauppasopimus Yhdysvaltojen kanssa

Puheenjohtajakaudellani komissio neuvottelee kohtuullisen ja tasapainoisen kauppasopimuksen Yhdysvaltojen kanssa. Neuvottelut käydään yhteisiä ja vastavuoroisia etuja silmällä pitäen ja avoimuuden hengessä. Se, että Eurooppa ja Yhdysvallat kantavat tulleja toistensa tuotteista on 2000-luvulla vanhanaikaista. Tullit on poistettava nopeasti ja kokonaan. Uskon myös, että pystymme etenemään merkittävästi toistemme tuotestandardien tunnustamisessa tai kehittämään EU:n ja Yhdysvaltojen yhteisiä standardeja.

Minulla ei kuitenkaan ole komission puheenjohtajana aikomusta uhrata eurooppalaista työterveyttä ja -turvallisuutta, sosiaaliturvaa, tietosuojaa tai kulttuurista moninaisuutta vapaakaupan alttarille. En tule neuvottelemaan eurooppalaisten syömän ruoan turvallisuudesta tai eurooppalaisten henkilötietojen suojelusta. En aio myöskään hyväksyä sitä, että EU-jäsenvaltioiden tuomioistuinten toimivaltaa rajoitetaan sijoittajan ja valtion välistä riitojenratkaisua koskevien erityisjärjestelyjen takia. Oikeusvaltioperiaate ja yhdenvertaisuus lain edessä on otettava huomioon myös tässä yhteydessä.

Euroopan parlamentilla on EU:n perussopimusten mukaisesti lopullinen toimivalta päättää sopimuksen hyväksymisestä. Tulen vaatimaan avoimuuden lisäämistä kansalaisia ja Euroopan parlamenttia kohtaan neuvottelujen jokaisessa vaiheessa.


EU:n kauppapolitiikan strategia

Seuraavana vuonna julkaistu kauppapolitiikan strategia käsitteli EU:n ulkomaankaupan kysymyksiä verrattoman paljon laajemmin ja syvällisemmin, sekä noudatettavien periaatteiden että konkreettisten tavoitteiden osalta.   

Euroopan unionin kansainvälisen kaupan strategian perustaksi tuli komission tiedonanto  “Kaikkien kauppa” (englanniksi Trade for All: Towards a more responsible trade and investment policy):  

Kaikkien kauppa: Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa; Bryssel 14.10.2015 COM(2015) 497 final (28 sivua)

EU:n kansainvälisen kaupan strategia pyrki vastaamaan perimmäisiin kysymyksiin myös epäilijöille, mikä näkyy jo tiedonannon nimessä (s. 3):

Keskustelun perimmäisenä kysymyksenä on ollut se, kenelle EU:n kauppapolitiikka on tarkoitettu. Tässä tiedonannossa osoitetaan, että EU:n kauppapolitiikka on tarkoitettu kaikille. Sillä pyritään parantamaan kansalaisten, kuluttajien, työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien, pienten, keskisuurten ja suurten yritysten samoin kuin kehittyvien maiden köyhimpien asukkaiden olosuhteita ja puuttumaan niiden ongelmiin, jotka kokevat jäävänsä häviölle globalisaation myötä. Kauppapolitiikalla on edistettävä kasvua, työllisyyttä ja innovointia, mutta sen on myös oltava eurooppalaisen mallin periaatteiden mukainen. Sen on lyhyesti sanottuna oltava vastuullista, sillä on pystyttävä tehokkaasti tarjoamaan todellisia taloudellisia mahdollisuuksia, sen on oltava avointa ja julkisen valvonnan alaista, ja sillä on edistettävä ja puolustettava eurooppalaisia arvoja.

Kauppapolitiikan strategia vastasi epäilijöille käsittelemällä varsin yksityiskohtaisesti kysymyksiä, jotka tässä esitetään pähkinänkuoressa (s. 10):

Poliittisen päätöksenteon on oltava läpinäkyvää, ja keskustelun on perustuttava tosiseikkoihin. Poliittisessa päätöksenteossa on otettava huomioon EU:n sosiaalisessa mallissa ihmisiä huolestuttavat seikat. Komission on harjoitettava politiikkaa, joka hyödyttää koko yhteiskuntaa, edistää eurooppalaisia ja universaaleja standardeja ja arvoja puhtaasti taloudellisten etujen ohella ja painottaa enemmän kestävää kehitystä, ihmisoikeuksia, kuluttajansuojaa, veronkierron torjumista ja vastuullista ja reilua kauppaa.

Vaikka päätelmät voivat antaa vain ylimalkaisen kuvan tarkemmin käsitellyistä aiheista, ne voivat kuitenkin tarjota jonkinlaista osviittaa EU:n kauppapolitiikan tavoitteiden suunnasta (s. 28):

Päätelmät

Kauppa itsessään ei ole päämäärä. Se on väline, joka tarjoaa etuja ihmisille. EU:n kauppapolitiikan tarkoituksena on hyödyntää näitä etuja mahdollisimman hyvin.

Tätä varten on varmistettava, että kauppa- ja investointipolitiikka on vaikuttavaa. Siinä on käsiteltävä todellisia aiheita, jotka perustuvat ajantasaiseen tietoon siitä, että maailmantalous liittyy tiukasti globaaleihin arvoketjuihin, että palvelut – myös ne, jotka edellyttävät palveluntarjoajien siirtymistä valtioiden rajojen yli – ovat yhä tärkeämpiä ja että digitaalinen vallankumous on muuttamassa kansainvälistä taloutta. Kauppasopimuksissa on puututtava esteisiin, joita yrityksillä on edessään modernissa globaalissa taloudessa. Nämä sopimukset on myös pantava tosiasiallisesti täytäntöön ja niiden täytäntöönpanoa on valvottava, myös pienten ja keskisuurten yritysten osalta.

Kauppa- ja investointipolitiikassa on lisäksi otettava vastuu EU:n arvojen ja standardien noudattamisesta ja edistämisestä. EU:n on sitouduttava kumppaniensa kanssa edistämään ihmisoikeuksia, työntekijöiden oikeuksia sekä ympäristön, terveyden ja kuluttajien suojaa ja tukemaan kehitystä ja tekemään oma osansa korruption kitkemisessä. Lisäksi tulevalla politiikalla, jolla Eurooppaa integroidaan maailmantalouteen, kuten investointi- ja sääntely-yhteistyöllä, on tuettava eikä heikennettävä ihmisten ja planeetan suojeluun liittyviä EU:n laajempia tavoitteita. Suojan tason muutosten ainoa suunta voi olla ylöspäin.

Näiden kaikkien tavoitteiden saavuttamiseksi keskeisellä sijalla on kauppapolitiikka, jolla on kunnianhimoiset pyrkimykset muokata globalisaatiota. Kauppa hyödyttää ihmisiä eniten, kun se luo taloudellisia mahdollisuuksia. Tämä tarkoittaa toimia, joilla tuetaan WTO:hon sisältyvää monenvälistä järjestelmää ja kohdennettua kahdenvälisten ja alueellisten kauppa- ja investointisopimusten strategiaa.

EU voi päästä näihin tavoitteisiin vain, jos se puhuu yhdellä äänellä ja varmistaa, että kaikkia EU:n jäsenvaltioita, ihmisiä ja yrityksiä kohdellaan yhdenveroisesti. Sen on oltava johdonmukainen kaikilla politiikan aloilla. Näiden yhtenäisyyden ja yhdenmukaisuuden periaatteiden on oltava toiminnan perustana, kun komissio neuvoston ja parlamentin tuella pyrkii panemaan tässä tiedonannossa esitettyjä asioita täytäntöön tulevina vuosina.

***

Olosuhteiden muutokset, käytännön edistyminen sekä jatkuva oppimis- ja kehitysprosessi vaikuttavat siihen, miten strategiadokumentti on muovautunut  käytännön kauppapolitiikaksi.


Ralf Grahn

6. syyskuuta 2017

Euroopan unionin tulevaisuus ja tila 2017


Jos Euroopan unionin jäsenmaiden hallitukset päättivät pohdintansa ennennäkemättömistä haasteista Rooman julistukseen, komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker esitti valkoisessa kirjassa Euroopan tulevaisuudesta COM(2017) 2025 avoimen kutsun keskusteluun, joka jatkuu Euroopan parlamentin vaaleihin vuonna 2019 (s. 18):

Valkoinen kirja on Euroopan komission panos Rooman huippukokoukseen. Kuten merkkipäivät yleensä, tämä on luonteva hetki tarkastella menneiden kuuden vuosikymmenen aikana tapahtunutta kehitystä. Nyt olisi kuitenkin annettava myös alkusysäys prosessille, jossa EU:n 27 jäsenvaltiota päättävät yhdessä unionin tulevaisuudesta.

Euroopan komissio osallistuu tähän keskusteluun esittämällä tulevina kuukausina keskusteluasiakirjat seuraavista aiheista:

• EU:n sosiaalisen ulottuvuuden kehittäminen;
• talous- ja rahaliiton syventäminen kesäkuussa 2015 esitetyn viiden puheenjohtajan raportin pohjalta;
• globalisaation hallinta;
• EU:n puolustuksen tulevaisuus;
• EU:n rahoituksen tulevaisuus.

Samoin kuin tässä valkoisessa kirjassa, näissä keskusteluasiakirjoissa esitetään keskustelun pohjaksi erilaisia ideoita, ehdotuksia, vaihtoehtoja ja skenaarioita siitä, millainen Eurooppa voisi olla vuonna 2025. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan tehdä vielä varsinaisia päätöksiä.

Puheenjohtaja Juncker esittää yhteenvedon näistä ideoista unionin tilaa koskevassa vuoden 2017 puheessaan,  ja Eurooppa-neuvosto voi esittää ensimmäiset päätelmänsä joulukuussa 2017 pidettävässä kokouksessaan. Tämän pohjalta pitäisi olla helpompi päättää, miten asiassa olisi edettävä, hyvissä ajoin ennen kesäkuussa 2019 pidettäviä Euroopan parlamentin vaaleja.


Euroopan unionin tila 2017

Puheenjohtaja Juncker esittää puheessaan Euroopan unionin tilasta 13. syyskuuta 2017 näkemyksiään Euroopan tulevaisuudesta ja esittelee komission painopisteet vuodelle 2018.
Johdatuksena tulevaisuusaiheeseen voivat toimia otsikon EU:n tulevaisuus ja Rooman julistus alle kootut yksitoista blogikirjoitusta sekä merkinnät EU-sanasto tulevaisuuskeskusteluun ja Puolan lahja Euroopalle: liberum veto.

Jos EU:n jäsenmaiden johtajat toimisivat geopoliittisesti ja strategisesti, olisimme kaiketi jo kirjoituksen Myopia or Utopia? kuvaamassa tilassa.
Junckerin puheessa tulevaisuus ja tila virtaavat samaan uomaan. Monikielistä viestintää unionin tulevaisuudesta voi seurata Twitterissä tunnuksella #FutureOfEurope ja EU:n tilaa koskevan puheen alustamista tunnuksella #SOTEU (sanoista State of the European Union).


Ralf Grahn

2. toukokuuta 2017

EU:n energiaunionipaketti


Kirjoitus EU:n energiaunionin puitteet valotti energiaunionin strategisia lähtökohtia. Komission energiaunionipaketin muodostivat viralliset asiakirjat, osaltaan tiedonanto ja liitteenä julkaistu etenemissuunnitelma:
Joustavaa energiaunionia ja tulevaisuuteen suuntautuvaa ilmastonmuutospolitiikkaa koskeva puitestrategia; Bryssel 25.2.2015 COM(2015) 80 final (24 sivua)

Energiaunionin etenmissuunnitelma; Bryssel 25.2.2015 COM(2015) 80 final ANNEX 1 (11 sivua)


Energian yhtenäismarkkinat

Poimin jo tässä vaiheessa esille yhden keskeisen kohdan. Jos haluamme energiaa käyttävien yritysten ja ihmisten hyötyvän, komission tiedonanto näyttää suuntaa yhdennettyihin energiamarkkinoihin (s. 3):

Nykyisin Euroopan unionilla on Euroopan tasolla vahvistettuja energiasääntöjä, mutta käytännössä sillä on 28 kansallista sääntelykehystä. Tämä ei voi jatkua. Tarvitaan yhdennetyt energiamarkkinat, jotta voidaan lisätä kilpailua, tehostaa markkinoiden toimintaa hyödyntämällä paremmin energiantuotantolaitoksia eri puolilla EU:ta ja saada kuluttajahinnoista kohtuullisia.


Energiaunionistrategian viisi ulottuvuutta

Energiaunionia koskeva strategia perustuu viiteen ulottuvuuteen, joiden tarkoituksena on parantaa energiaturvallisuutta ja tehdä energiasta kestävämpää ja kilpailukykyisempää (s. 4):

- Energiaturvallisuus, solidaarisuus ja luottamus;
- Täysin yhdentyneet EU:n energiamarkkinat;
- Energiatehokkuus hillitsemässä kysyntää;
- Vähähiiliseen talouteen siirtyminen, ja
- Tutkimus, innovointi ja kilpailukyky


Energiaunionin toteuttaminen

Käytyään tarkemmin läpi kunkin ulottuvuuden alle ryhmitellyt kysymykset, komissio tiivisti energiaunionin toteuttamiseen tarvittavan viidentoista toimen paketin (s. 21-24):

Energiaunionin 15 toimenpidettä

1. Energiaan liittyvän voimassa oleva lainsäädännön täytäntöönpano kaikilta osin ja sen noudattamisen tiukka valvonta on ensisijainen edellytys energiaunionin perustamiselle.  

  • Komissio varmistaa kaikin mahdollisin välinein, että jäsenvaltiot panevat kaikin osin täytäntöön energialainsäädännön, erityisesti energia-alan kolmannen sisämarkkinapaketin, ja se valvoo tiukasti perustamissopimuksen kilpailusääntöjen noudattamista.

2. EU:n on monipuolistettava kaasunsaantiaan ja tehtävä siitä paremmin toimitushäiriöitä kestävää.  

  • Komissio ehdottaa kaasua koskevaa joustavuus- ja monipuolistamispakettia vuosien 2015–2016 aikana tarkistamalla kaasunsaannin turvaamista koskevan nykyisen asetuksen.  

  • Komissio laatii kattavan strategian nesteytettyä maakaasua (LNG) ja sen varastointia varten, ja  

  • Komissio tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa kehittääkseen pääsyä vaihtoehtoisten toimittajien kaasuvaroihin, mukaan lukien eteläinen kaasukäytävä, Välimeri ja Algeria, jotta voidaan vähentää nykyistä riippuvuutta yksittäisistä toimittajista.

3. Hallitustenvälisten sopimusten olisi oltava täysin EU:n lainsäädännön mukaisia ja entistä avoimempia.  

  • Komissio aikoo ehdottaa hallitustenvälisiä sopimuksia koskevan päätöksen tarkistamista vuonna 2016. Tarkistuksilla varmistetaan sopimusten yhteensopivuus EU:n lainsäädännön kanssa ennen niiden neuvottelemista, otetaan komissio mukaan neuvotteluihin, kehitetään EU:n säännöt kattavia vakiomuotoisia sopimuslausekkeita ja lisätään kaupallisten kaasuntoimitussopimusten avoimuutta.

4. Oikeanlainen infrastruktuuri on välttämätön edellytys energian sisämarkkinoiden toteuttamiselle, uusiutuvien energialähteiden integroinnille ja toimitusvarmuudelle.  

  • Komissio tukee suurten infrastruktuurihankkeiden, erityisesti yhteistä etua koskevien hankkeiden, toteutusta käytettävissä olevin rahoitusvaroin, kuten Verkkojen Eurooppa -välineestä, Euroopan rakenne- ja investointirahastoista ja tulevasta Euroopan strategisten investointien rahastosta. Siten pyritään saamaan aikaan vipuvaikutusta tarvittavan yksityisen ja julkisen rahoituksen houkuttelemiseksi.

  • Komissio kokoaa yhteen tietoja EU:n rahoittamista infrastruktuurihankkeista johdonmukaisuuden parantamiseksi ja hankkeiden vaikutuksen maksimoimiseksi.  

  • Komissio perustaa energiainfrastruktuurifoorumin, jolla keskustellaan suurten infrastruktuurihankkeiden edistymisestä jäsenvaltioiden, alueellisten yhteistyöryhmien ja EU:n toimielinten kanssa. Foorumi kokoontuu ensimmäisen kerran vuoden 2015 lopulla.

5. Saumattomasti toimivien, kansalaisia hyödyttävien energian sisämarkkinoiden luominen, energian toimitusvarmuuden varmistaminen, uusiutuvien energiamuotojen integroiminen markkinoille ja kapasiteettimekanismien tämänhetkisen koordinoimattoman kehityksen oikaiseminen jäsenvaltioissa edellyttävät nykyisen markkinarakenteen tarkistamista.  

  • Komissio aikoo antaa sähkön toimitusvarmuutta koskevan lainsäädäntöehdotuksen vuonna 2016.  

  • Komissio ehdottaa Euroopan sähkömarkkinoiden uutta rakennetta vuonna 2015, ja antaa lainsäädäntöehdotuksia vuonna 2016.

6. Energia-alan kolmannessa sisämarkkinapaketissa vahvistettua sääntelykehystä on kehitettävä edelleen, jotta saadaan aikaan niin kansalaisten kuin yritysten kannalta saumattomasti toimivat energian sisämarkkinat.  

  • Komissio tarkistaa sääntelykehystä ja erityisesti energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) ja siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisten verkostojen (ENTSO) toimintaa vuosien 2015–2016 aikana ja ehdottaa asianmukaisia toimia, joilla vahvistetaan EU:n sääntelykehystä.

7. Alueelliset lähestymistavat markkinoiden yhdentymiseen ovat tärkeä osa siirtymistä kohti täysin yhdentyneitä EU:n laajuisia energiamarkkinoita.  

  • Komissio laatii ohjeita alueellista yhteistyötä varten ja osallistuu aktiivisesti alueellisten yhteistyöelinten toimintaan jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa.

8. Energian kustannuksia ja hintoja sekä julkista tukea koskevan avoimuuden lisääminen edistää markkinoiden yhdentymistä ja auttaa kartoittamaan toimenpiteitä, jotka vääristävät sisämarkkinoiden toimintaa.  

  • Komissio laatii joka toinen vuosi kertomuksen energian hinnoista ja analysoi perusteellisesti verojen ja tukien merkitystä ja pyrkii poistamaan vaiheittain kustannuksia alhaisemmiksi säännellyt hinnat.  

  • Kansallisella ja alueellisella tasolla olisi toteutettava toimia heikoimmassa asemassa olevien kuluttajien suojelemiseksi sosiaalipolitiikan avulla.

9. EU on asettanut tavoitteekseen saada aikaan vähintään 27 prosentin energian säästöt vuoteen 2030 mennessä.  

  • Vuosina 2015 ja 2016 komissio arvioi uudelleen kaiken asiaankuuluvan energiatehokkuutta koskevan lainsäädäntönsä ja esittää tarvittaessa tarkistuksia, joilla tuetaan pääsyä vuoden 2030 tavoitteeseen.  

  • Jäsenvaltioiden ja alueiden olisi hyödynnettävä entistä enemmän asuntojen uudistamiseen tarkoitettuja EU:n varoja.

10. Rakennuksissa on valtava energiansäästöpotentiaali. Olemassa olevien rakennusten energiatehokkuutta parantavilla muutostöillä ja hyödyntämällä täysimittaisesti sisätilojen kestävää lämmitystä ja jäähdytystä voidaan pienentää EU:n energian tuonnista aiheutuvia laskuja, parantaa energiaturvallisuutta ja vähentää kotitalouksien ja yritysten energiakustannuksia.  

  • Komissio kehittää olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantamista varten ”Älykästä rahoitusta älykkäille rakennuksille” -aloitetta, joka helpottaa rahoituksen saantia nykyisistä rahoitusvälineistä.  

  • Komissio ehdottaa strategiaa, jonka tarkoituksena on helpottaa investointeja lämmitykseen ja jäähdytykseen.

11. EU:n on vauhditettava liikennealan muuttumista energiatehokkaammaksi ja vähähiilisemmäksi ja sen asteittaista siirtymistä vaihtoehtoisiin polttoaineisiin sekä energia- ja liikennejärjestelmien integrointia.  

  • Komissio aikoo ehdottaa kattavaa tieliikennepakettia, jolla edistetään infrastruktuurin tehokkaampaa hinnoittelua ja älykkäiden liikenneratkaisujen käyttöönottoa ja parannetaan energiatehokkuutta.  

  • Komissio toteuttaa lisätoimia luodakseen oikeat markkinaolosuhteet vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön ja saastuttamattomien ajoneuvojen hankinnan yleistymiselle. Sitä varten kehitetään erilaisia kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimenpiteitä, joihin EU antaa tukensa.

12. EU hyväksyi lokakuun Eurooppa-neuvostossa vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet. Seuraavaksi ne on pantava täytäntöön. EU antaa kunnianhimoisen panoksensa kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin.  

  • Komissio aikoo ehdottaa lainsäädäntöä, jotta lokakuussa 2014 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston sopima kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskeva tavoite voidaan saavuttaa sekä päästökauppajärjestelmässä että siihen kuulumattomilla aloilla.

13. EU on sopinut, että vähintään 27 prosenttia EU:ssa käytetystä energiasta on uusiutuvista lähteistä tuotettua vuoteen 2030 mennessä.  

  • Komissio aikoo ehdottaa uusiutuvaa energiaa koskevaa uutta lainsäädäntöpakettia vuosien 2016–2017 kuluessa. Siihen sisältyy kestävän kehityksen mukaisia biomassaa ja biopolttoaineita koskeva uusi politiikka sekä lainsäädäntöä, jolla varmistetaan, että vuotta 2030 koskeva tavoite saavutetaan kustannustehokkaasti.

14. EU:n on kehitettävä tulevaisuuteen suuntautuva, ilmastoon ja energiaan keskittyvä tutkimus- ja investointistrategia, jotta Eurooppa voi säilyttää teknologisen johtoasemansa ja laajentaa vientimahdollisuuksiaan.  

  • Komissio aikoo ehdottaa vuosina 2015–2016 energia-alan tutkimusta ja investointeja koskevaa eurooppalaista lähestymistapaa, johon sisältyy parannettu strateginen energiateknologiasuunnitelma ja liikennealan strateginen tutkimus- ja innovointiohjelma ja jossa on muutama keskeinen painopisteala ja selkeät tavoitteet.  

  • Komissio laatii aloitteen, joka liittyy maailmanlaajuiseen johtoasemaan energia- ja ilmastoalan teknologiassa ja innovoinnissa, vauhdittaakseen uusien työpaikkojen syntymistä ja kasvua.

15. EU käyttää kaikkia ulkopolitiikan välineitä sen varmistamiseen, että vahva ja yhtenäinen EU käy rakentavaa vuoropuhelua kumppaneidensa kanssa ja että sillä on yhtenäinen linja energia- ja ilmastoasioissa.  

  • Komission on yhdessä korkean edustajan / varapuheenjohtajan ja jäsenvaltioiden kanssa määrä uudistaa EU:n energia- ja ilmastodiplomatiaa.  

  • Komissio kehittää yhdessä korkean edustajan / varapuheenjohtajan kanssa aktiivisia toimia, joilla lujitetaan EU:n kolmansien maiden kanssa tekemää yhteistyötä energiaalalla, myös uusiutuvien energialähteiden ja energiatehokkuuden osalta.  

  • Komissio aikoo hyödyntää täysimääräisesti EU:n ulkomaankauppapolitiikkaa edistääkseen energiavarojen saatavuutta ja eurooppalaisten energiateknologian ja - palvelujen pääsyä ulkomaisille markkinoille.


Etenemissuunnitelma

Energiaunionin etenemissuunnitelma COM(2015) 80 final ANNEX 1 tarkensi havainnollisesti kohteita, toimijoita, aikatauluja ja vaikutusalueita 11 sivulla.


Energiaunionipaketti
Yleiskuvan energiaunionista tarjoaa komission tiedote IP/15/4497, tiedotteeksi kutsuttu taustoittava muistio MEMO/15/4485 energiaunionista, MEMO/15/4486 energiamarkkinoiden yhteenliittämisestä ja MEMO/15/4487 Pariisin pöytäkirjaa koskevasta tiedonannosta.

Energiaunionipaketin viralliset asiakirjat puitestrategian ja etenemissuunnitelman ohella olivat, toisaalta yhteenliittämiseen liittyvä, toisaalta Pariisin pöytäkirjaan liittyvä tiedonanto oheisasiakirjoineen:
Sähköverkkojen 10 prosentin yhteenliitäntätavoitteen saavuttaminen - Euroopan sähköverkon parantaminen vuoteen 2020 mennessä; Bryssel 25.2.2015 COM(2015) 82 final  

Pariisin pöytäkirja – Suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi vuoden 2020 jälkeen; Bryssel 25.2.2015 COM(2015) 81 final

Liite komission tiedonantoon Pariisin pöytäkirjasta; Bryssel 25.2.2015 COM(2015) 81 final ANNEX 1  

The Paris Protocol - a blueprint for tackling global climate change beyond 2020; Brussels, 25.2.2015 SWD(2015) 17 final

Ralf Grahn

10. huhtikuuta 2017

EU:n sisämarkkinastrategia 2015


Euroopan parlamentin vaalien jälkeen Jean-Claude Junckerin johtama uusi komissio aloitti 1. marraskuuta 2014, joten 2015 oli sen ensimmäinen toimintavuosi. Toimintaa ovat strategisten suuntaviivojen ohella leimanneet vanhojen esitysten peruuttaminen, olemassa olevan EU-lainsäädännön hyödyllisyyden kriittinen tarkastelu (Refit) ja aiempaa harvempien uusien lakiesitysten antaminen.

Silti vuoteen 2015 sisältyi merkittäviä rakenneuudistuksiin tähtääviä ehdotuksia, joista sisämarkkinoiden uusi etenemissuunnitelma oli yksi.


Uusi sisämarkkinastrategia

Tiedonannon virallinen nimi puhuu sisämarkkinoiden päivityksestä, mutta puheissa ja kirjoituksissa toimenpidepaketti mainitaan useimmiten uutena sisämarkkinastrategiana:
Sisämarkkinoiden päivitys: enemmän mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille; Bryssel 28.10.2015 COM(2015) 550 final (23 sivua)

Tavara- ja palvelumarkkinoiden joustavoittamiseen tähtäävää sisämarkkinastrategiaa pohjustettiin komission kahdella tuhdilla työasiakirjalla (jälkimmäinen tosin “painettu” julkaisu, joka jostain syystä on jaettu kolmeen osaan Eur-Lexissä).  Nämä dokumentit löytyvät vain englanniksi:
A Single Market Strategy for Europe - Analysis and Evidence; Brussels, 28.10.2015 SWD(2015) 202 final (108 sivua)


Report on Single Market Integration and Competitiveness in the EU and its Member States; Brussels, 28.10.2015 SWD(2015) 203 final PART 1/3   
Report on Single Market Integration and Competitiveness in the EU and its Member States; Brussels, 28.10.2015 SWD(2015) 203 final PART 2/3
Report on Single Market Integration and Competitiveness in the EU and its Member States; Brussels, 28.10.2015 SWD(2015) 203 final PART 3/3   


Oikeusportaali Eur-Lexin ulkopuolella sisämarkkinoiden yhdentymis- ja kilpailukykykertomus 2015 on tosin ladattavissa myös yhtenä kappaleena (112 sivua), painetun tuntuisena julkaisuna, komission verkkosivuilta.

***

Jatkossa tutustumme siihen, kuinka komissio tiedotti ja miten Pohjoismaiden hallitukset raportoivat EU:n uudesta sisämarkkinastrategiasta.


Ralf Grahn

18. helmikuuta 2017

Komission Single Market Act -sivu (sisämarkkinapaketti)


Sisämarkkinoiden toimenpidepaketin verkkosivu asiakirjalinkkeineen löytyy lähes vain teoriassa suomeksi. Otsikkona on Single Market Act ja tekstikin on englanniksi, vaikka kielivalintana on suomi.

Lisäksi sivujen sisältöä on karsittu kovalla kädellä vuosien saatossa. Yksittäisiä hankkeita ei enää löydä.
Pikakatsauksen julkisen kuulemisen vastauksiin tarjoavat englanninkieliset asiakirjat: First overview of the responses ja Consultation on the Single Market Act - All responses (statistical charts).  


SEC(2011) 467

Vain englanniksi julkaistiin myös julkisen kuulemisen yhteenveto:  


Koska minua on askarruttanut kysymys sisämarkkinoiden toimenpidepaketin mahdollisesta strategisesta luonteesta, totean että eräät elinkeinoelämän järjestöt nostivat esiin kysymyksen strategisesta otteesta (sivu 15):

A large number of respondents in this category welcome the comprehensive approach of the SMA. Some of them invite the European Commission to adopt a more focused and strategic approach, and to seek coherence with the other policy areas and the EU 2020 flagship initiatives.

Kysymys näyttää kuitenkin jääneen ilman vastausta, ellei komission samana päivänä julkaisemaa toimenpidepakettia itsessään pidetä vastauksena.
Itse emme voi todentaa kuulemisvastauksia, sillä komission yhteenvetoasiakirjassa lupaamaa alkuperäisten lausuntojen verkkosivua en löydä.


Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti

Saamme siis etsiä vastausta komission toimenpidepaketista:

12 viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi
”Yhdessä uuteen kasvuun”
Bryssel 13.4.2011 KOM(2011) 206 lopullinen (26 sivua)   

Nimien välillä löytyy tiettyjä eroja eri kieliversioissa. Lisäksi englanninkielinen Single Market Act ja lyhenne SMA tunkevat eri paikkoihin komission muka suomenkielisiä verkkosivuja myöten, kuten huomasimme.

Sitäpaitsi englanti lienee todennäköisin vaihtoehto suomenkieliselle lukijalle, joten laitan tähän viittauksen tiedonantoon, vaikka seuraankin jatkossa suomenkielistä tekstiä:
Twelve levers to boost growth and strengthen confidence
"Working together to create new growth"
Brussels, 13.4.2011 COM(2011) 206 final   

Strategiseen otteeseen viittaa komission esittelyteksti (sivu 3):

Komissio on yksilöinyt 12 viputekijää julkisen keskustelun kuluessa esitettyjen kannanottojen, Euroopan parlamentin ja neuvoston lausuntojen ja päätelmien sekä alueiden komitean ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausuntojen perusteella. Komissio ehdottaa, että EU hyväksyy vuoden 2012 loppuun mennessä kullekin viputekijälle avaintoimen kasvun vauhdittamiseksi ja kansalaisten luottamuksen lisäämiseksi.   

Kuulemisasiakirjan KOM(2010) 608 mainitsemasta pöydällä olevasta 50 ehdotuksesta komissio oli varsinaisessa toimenpidepaketissa KOM(2011) 206 edennyt jonkinlaiseen tärkeyden tai kiireellisyyden perusteella määräytyvään  etujärjestykseen “juhlan kunniaksi”: 12 viputekijään (avaintoimeen), unohtamatta muita ehdotuksia.  
Olihan tarkoitus vuonna 2012 juhlia 20 vuotta sisämarkkinoiden käynnistymisestä vuonna 1992.


Ralf Grahn

18. helmikuuta 2012

EU: Teollis- ja tekijänoikeuksien sisämarkkinat

Kirjoituksen EU:n teollis- ja tekijänoikeuksia koskeva suunnitelma pohjalta otamme seuraavaksi tarkasteluun komission strategian:

Teollis- ja tekijänoikeuksien sisämarkkinat: Luovuuden ja innovoinnin kannustaminen talouskasvun, laadukkaiden työpaikkojen ja ensiluokkaisten tuotteiden ja palvelujen tarjoamiseksi Euroopassa; Bryssel 24.5.2011 KOM(2011) 287 lopullinen (28 sivua)

Etenemissuunnitelmasta löytyy 22 kieliversiota.

Näin komissio luonnehtii itse strategiaansa (sivu 3):

Tässä tiedonannossa esitetään komission strateginen visio, jolla pyritään luomaan Eurooppaan todelliset teollis- ja tekijänoikeuksien sisämarkkinat, jotka sieltä tällä hetkellä puuttuvat. Tavoitteena on luoda järjestelmä, joka soveltuu uuteen talouteen, palkitsee luovia ja kekseliäitä tekoja, kannustaa EU-pohjaiseen innovointiin ja mahdollistaa kulttuurin moninaisuuden kukoistamisen tarjoamalla sisällölle uusia tilaisuuksia avoimilla ja kilpailukykyisillä markkinoilla.

Jo vilkaisu sisällysluetteloon riittää kertomaan kuinka moni immateriaalioikeuksiin liittyvä asia on ajankohtainen.

Tiedonanto kuvaa suhteellisen tiiviisti seuraavat etapit ja dokumentointi auttaa löytämään kunkin kysymyksen keskeiset asiakirjat viime kevään tilanteessa.

Suosittelen siis tiedonannon lukemista yleiskuvan saamiseksi tai tiekartan käyttämistä hakuteoksena yksittäisen aiheen osalta.



Ralf Grahn
EU-asioiden, erityisesti digitaalipolitiikan ja -juridiikan puhuja

J.K. 1: ACTA osoittaa että EU on – hyvässä tai pahassa - tärkeä toimija globaalin ja kansallisen tason välissä. Monikielinen Bloggingportal.eu kokoaa yli 900 euroblogin kirjoitukset, myös tietoyhteiskuntaa, Internetiä ja digimediaa koskevissa asioissa.

J.K. 2: Avaazin käynnistämä verkkovetoomuus ACTA:n eli väärentämisen (ja paljon muun) vastaisen kauppasopimuksen hylkäämisestä kerää jatkuvasti uusia allekirjoittajia. Hetki sitten jo 2.363.922 kansalaista oli allekirjoittanut vetoomuksen Euroopan parlamentille (ja kansallisille parlamenteille). Tunnisteen #ACTA alla voi Twitterissä seurata mielipiteitä ja uutisia torjuntataistelusta.

16. helmikuuta 2012

EU:n teollis- ja tekijänoikeuksia koskeva suunnitelma

Internet on muodostumassa yhä kiihkeämmäksi taistelukentäksi erilaisten etujen välillä. Keskeisessä asemassa ovat immateriaalioikeudet, joilla globaalit yritykset linnoittavat asemiaan ja estävät kilpailijoita, netin käyttäjien taistellessa parempien palvelujen ja omien oikeuksiensa puolesta.

Viime vuoden toukokuussa Euroopan komissio julkisti strategian immateriaalioikeuksien suojan vahvistamiseksi entisestään. Tiedote IP/11/630 Komissiolta teollis- ja tekijänoikeuksia koskeva suunnitelma luovan toiminnan ja innovoinnin edistämiseksi tarjoaa selkeästi jäsennellyn johdannon aiheeseen (22 kieliversiota).

Täydentävää tietoa tarjoavat kolme muistiota, jotka on suunnattu lehtimiehille ja muille kiinnostuneille (vain englanniksi).

Muistio MEMO/11/332 Intellectual Property Strategy – Frequently Asked Questions tarjoaa taustatietoa teollis- ja tekijänoikeuksista sekä niiden taloudellisesta merkityksestä. Keskeinen EU-lainsäädäntö (kuten myös keskeiset kansainväliset sopimukset) ja suunnitellut lakiesitykset mainitaan.

Samana päivänä (24.5.2011) annettu ehdotus orpoteosten tietyistä sallituista käyttötarkoituksista on saanut oman taustoittavan muistionsa MEMO/11/333 Orphan works – Frequently asked questions. Kysymys on tärkeä erityisesti kulttuuriperinnön digitoinnin ja tarjonnan kannalta.

Edelleen komissio tarttui samana päivänä tulliliiton ulkorajojen valvonnan tehostamiseen teollis- ja tekijänoikeuksien osalta. Muistiossa MEMO/11/327 Customs enforcement of intellectual property rights – Frequently Asked Questions komissio selostaa miksi tuoteväärennösten ja piratismin vastustaminen vaatii uuden asetuksen.

***

Jatkossa lähdemme seuraamaan esitysten etenemistä.



Ralf Grahn
Toimin puhujana EU-asioista, erityisesti digitaalipolitiikasta ja -juridiikasta

J.K. 1: ACTA osoittaa että EU on – hyvässä tai pahassa - tärkeä toimija globaalin ja kansallisen tason välissä. Monikielinen Bloggingportal.eu tarjoaa yli 900 euroblogin kirjoitukset tuoreeltaan, myös tietoyhteiskuntaa, Internetiä ja digimediaa koskevissa asioissa.

J.K. 2: Avaazin käynnistämä verkkovetoomuus ACTA:n eli väärentämisenvastaisen (ja paljon muun) kauppasopimuksen hylkäämisestä kerää jatkuvasti uusia allekirjoittajia. Hetki sitten jo 2.337.816 kansalaista oli allekirjoittanut vetoomuksen Euroopan parlamentille (ja kansallisille parlamenteille). Tunnisteen #ACTA alla voi seurata mielipiteitä ja uutisia torjuntataistelusta.

5. helmikuuta 2011

Eurooppa 2030 -hanke: Haasteet ja mahdollisuudet

Ilahduin huomatessani että Euroopan unionin ”viisaiden” pitkän aikavälin strategia on nyt julkaistu myös suomeksi. Mietintäryhmää johti Espanjan entinen pääministeri Felipe González ja toisena varapuheenjohtajan toimi Jorma Ollila.

Suomen kielellä yhteisiä haasteitamme hahmottava julkaisu löytyy täältä:

Eurooppa 2030 -hanke: Haasteet ja mahdollisuudet - Mietintäryhmän raportti Eurooppa-neuvostolle EU:n tulevaisuudesta vuoteen 2030 saakka (54 sivua)

EU:n neuvoston julkaisu Eurooppa 2030 -hanke on nyt saatavissa unionin 23 virallisella kielellä.



Ralf Grahn



J.K. Euroopan komission Suomen edustusto tarjoaa virallista tietoa Euroopan unionista suomeksi ja osin myös ruotsiksi. Voit tilata viikkotiedotteen joka pitää sinut ajan tasalla.

J.K. 2: Lähiaikoina tulen ensi sijassa käsittelemään aiheita jotka koskevat (varsinkin liikkuvia) yrityksiä, työpaikkoja, kuluttajia ja kansalaisia Euroopassa. Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti ja Eurooppa 2020 -kasvustrategia kuuluvat keskeisiin aiheisiin. Olen iloinen jos haluat seurata euroblogejani, jotka pyrkivät valistamaan ja opastamaan lähteille. Blogini ovat: yläjuoksulla Grahnlaw (englanniksi), Grahnblawg (ruotsiksi) och Eurooppaoikeus (suomeksi) sekä yleensä alajuoksulla kolmikielinen Grahnlaw Suomi Finland. Jos yritystoiminta, politiikka ja oikeus Euroopassa kiinnostavat sinua, voimme tutustua myös Facebookissa ja Twitterissä @RalfGrahn.