Kauppakumppani Singapore

“Se on oksat pois ranskanpullasta, pojat,” liittyy mielessäni Santahaminan urheilukomppaniaan, mutta  varmuudella en muista oliko sanojana vääpeli Pekka Lario. Jostain syystä siekailematon toiminta ja huippusuoritukset nousevat kuitenkin ajatuksiini, kun tarkasteltavaksi tulee Aasian pikkujättiläinen Singapore.

Singapore vertailuissa

Euroopan unionin neuvoston 16. lokakuuta 2017 hyväksymä EU:n vuosikertomus ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2016, neuvoston asiakirja 12816/17, kuvailee Singaporen tasavaltaa sivuilla 325-327. Eräänlaisena yhteenvetona toimii kappale:

Singaporelle yhteisesti sovitut tavoitteet vuosiksi 2016–2020 ovat seuraavat: ratifioida keskeiset kansainväliset ihmisoikeussopimukset, joissa maa ei ole osapuolena; edistää sananvapautta, tiedotusvälineiden vapautta ja poliittista osallistumista; harkita kuolemanrangaistusta koskevaa moratoriota ja toimittaa yksityiskohtaisempaa tietoa kuolemanrangaistuksen käytöstä vuotuisen kokonaismäärän lisäksi; toteuttaa parempia toimia muuttajien oikeuksien suojaamiseksi ja toteuttamiseksi; sekä dekriminalisoida homoseksuaalisuus (uusi tavoite vuosiksi 2016–2020).

EU:n ihmisoikeuskertomuksessa todetaan myös Yhdistyneiden kansakuntien (YK) UPR-arviointi (Universal Periodic Review) viime vuonna:

Vuonna 2016 Singaporelle tehtiin toinen YK:n UPR-arviointi. Vaikka Singaporen hallitus on toistuvasti torjunut suurimman osan suosituksista, kansalaisjärjestöt pitävät UPR-arviointia edelleen hyödyllisenä menettelynä hallinnon haastamiseksi ja sen asettamiseksi vastuuseen toimistaan.  

YK:n ihmisoikeusneuvoston 24. kesäkuuta 2016 tekemä päätös Singaporen UPR-arvioinnista perustui UPR-työryhmän kertomukseen, joka yksityiskohtaisemmin pureutuu maan tilanteeseen, sekä Singaporen vastauksiin.

Suomen ulkoministeriön Singaporea koskeva matkustustiedote varoittaa selkein sanoin keihäsmatkailuun taipuvaisia tavalla, joka vei ajatukseni ranskanpullasta lähteviin oksiin:

Singaporen lait ovat ankaria ja niiden toimeenpano on tehokasta myös ulkomaalaisten osalta. Henki- ja huumausainerikoksista voi saada kuolemantuomion.

Singaporessa käytetään vankilatuomion ja sakkojen lisäksi rangaistuksena myös kepiniskuja (caning). Keppirangaistuksen voi saada esimerkiksi vandalismista, maahantulorikoksista sekä säädyttömästä käyttäytymisestä (outrage of modesty).

Roskaaminen on kielletty ja roskien heittämisestä kadulle voi saada sakot. Myös sylkeminen on kielletty. Julkisissa liikennevälineissä ja asemilla syöminen, juominen ja tupakointi on sakon uhalla kielletty. Yleisillä paikoilla tupakointi on pääsääntöisesti sallittu vain erikseen merkityillä alueilla. Noudata liikennesääntöjä ja ylitä katu vain suojatien kohdalta.

Homoseksuaalisuus on Singaporen lainsäädännön mukaan rikos.

Singaporen säännökset lääkkeiden maahantuonnin osalta ovat tiukat. Selvitä hyvissä ajoin ennen maahantuloa lääkkeiden luvanvaraisuus, sillä monille lääkkeille tarvitaan etukäteislupa maahantuontiin.  

Kun Transparency Internationalin Corruption Perceptions Index 2016 luokittelee Singaporen sijalle 7 maailmassa, maalla on edellään enää kolme alhaisen korruption maata EU:n 28:sta jäsenmaasta (Tanska, Suomi ja Ruotsi).

Singaporen asukasmäärä on sama kuin Suomen, mutta  tiheästi asutun Singapore on  kilpailukyvyltään kolmas maailman 137 tutkitun talouden joukossa siinä missä Suomi on kymmenes, World Economic Forumin (WEF) tuoreen Global Competitiveness Index 2017-2018 -vertailun mukaan. Singaporen bruttokansantuote on selkeästi suurempi kuin Suomen sekä absoluuttisesti että henkeä kohden.

Komission työohjelma 2018

Kirjoituksessa Seitsemän kauppasopimuksen urakka viitataan komission vuoden 2018 työohjelman liitteen 3 “muistilistaan” COM(2017) 650 final ANNEX 1, jossa otsikon ‘Kauppa: Globalisaation hallinta tasapainoisen ja edistyksellisen kauppapolitiikan avulla’ ja alaotsikon ‘”Kaikkien kauppa” -strategian toteuttaminen’ alla, kohdassa 15 mainitaan tavoitteena Singaporen kanssa tehtävän sopimuksen viimeistely.

EU:n kauppapoliittisessa strategiassa

Komission kauppapoliittisessa strategiassa ‘Kaikkien kauppa: Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa’ COM(2015) 497 mainittiin Kaakkois-Aasiassa tehdyksi kahdenvälinen sopimus Singaporen kanssa (s. 25).

“Kaikkien kauppa” -strategian käyttökokemuksista komissio esitti syyskuussa  kertomuksen:

"Kaikkien kauppa" -strategian täytäntöönpanoa koskeva kertomus: Globalisaation hallinta edistyksellisen kauppapolitiikan avulla; Bryssel 13.9.2017 COM(2017) 491 final

Raportin mukaan  jatketaan nyt toimia Singaporen kanssa neuvotellun sopimuksen ratifioimiseksi. Lisäksi mainittiin että Singaporen vapaakauppasopimusta koskevalla Euroopan unionin tuomioistuimen toukokuisella lausunnolla 2/15 selkeytetään toimivallan jakoa kauppa- ja investointisopimuksissa (s. 5).  

Kertomuksen kanssa komissio julkaisi samana päivänä eteenpäin katsovan tiedonannon:   

Globalisaation hallinta tasapainoisen ja edistyksellisen kauppapolitiikan avulla; Bryssel 13.9.2017 COM(2017) 492 final

Tiedonanto liitti Singaporen kanssa tehdyn kahdenvälisen sopimuksen myös maailman monenvälisen kauppajärjestelmän vahvistamiseen (s. 3):

EU etsii kumppaneita, jotka haluavat tehdä yhteistyötä ja kehittää avoimia ja edistyksellisiä sääntöjä 2000-luvun kaupankäyntiä varten ja vahvistaa näin globaalia hallintotapaa. EU:n hiljattaiset sopimukset Kanadan, Singaporen ja Vietnamin kanssa ja periaatesopimus Japanin kanssa luovat EU:n yrityksille ja kansalaisille uusia taloudellisia mahdollisuuksia, mutta tämän lisäksi ne heijastavat ja edistävät universaaleja arvoja, joita unioni kannattaa, ja säilyttävät hallitusten oikeuden sääntelyyn yleiseen etuun liittyvissä asioissa.

Tulevassa kirjoituksessa katsomme EU:n ja Singaporen välisen kauppasopimuksen käsittelyvaihetta ja sisältöä hieman tarkemmin.

Ralf Grahn

Seitsemän kauppasopimuksen urakka

Valkoisen kirjan ja viiden pohdinta-asiakirjan avulla Euroopan komissio kutsui unionin asukkaat keskustelemaan yhteisestä tulevaisuudestamme. Suurvaltasuhteiden muutokset, Pariisin ilmastosopimus ja Yhdistyneiden Kansakuntien Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteineen ilmentävät globaaleja muutosprosesseja, jotka vaikuttavat taustalla maailman verkottuessa. Usein tekniikan, talouden ja elämän integraatio ovat ihmisten mielessä, kun he ajattelevat globalisaatiota, jopa rajatummin niin että kauppa ja tuotanto ovat keskiössä.

Näin ollen Euroopan komission toukokuinen pohdinta-asiakirja globalisaation hallinnasta COM(2017) 240 lähtikin eurooppalaisten toiveista ja peloista työpaikkojen ja maailmankaupan suhteen.

Suuntaviivojen tasolta voimme siirtyä arjen askareisiin komission tulevan vuoden työohjelman avulla.   

Komission työohjelma 2018

Euroopan komission työohjelman 2018 COM(2017) 650 final/2 tavoitteena on yhtenäisempi, vahvempi ja demokraattisempi unioni. Komissio etenee strategisesti puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin poliittisten suuntaviivojen ja painopisteiden perusteella, mutta valmistautuu myös EU:n tulevaisuutta koskevan keskustelun pohjalta esittämään unionin vahvistamista vuoden 2025 perspektiivissä.

Tässä kirjoituksessa tarkasteltava yhteisen kauppapolitiikan painopiste kuuluu nykyään: Globalisaation hallinta tasapainoisen ja edistyksellisen kauppapolitiikan avulla.

Työohjelman kolmannen liitteen vireillä oleviin ehdotuksiin sisältyivät syyskuun kauppapoliittisen paketin ja muut käsittelyn alla olevat aloitteet, joita olemme tarkastelleet aiemmissa kirjoituksissa.   

Työohjelman ensimmäinen liite COM(2017) 650 final ANNEX 1 esittelee sitten loput eli  uudet aloitteet kuin muistilistan, ohimennen:

15. ”Kaikkien kauppa” -strategian toteuttaminen   

Japanin, Singaporen ja Vietnamin kanssa tehtävien sopimuksien viimeistely, neuvottelujen käyminen Mercosurin ja Meksikon kanssa ja Australian ja Uuden-Seelannin kanssa käytävien neuvottelujen edistäminen sen jälkeen, kun neuvosto on hyväksynyt komission suosittelemat neuvotteluohjeet

Kauppapolitiikan strategia

Komission työohjelman mukaan toteutetaan siis strategiaa, jonka nimi on Kaikkien kauppa: Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa COM(2015) 497.

Toimikautensa puolivälin ohittanut Euroopan komissio on kuitenkin vastikään raportoinut kauppapoliittisen strategian käyttökokemuksista:

"Kaikkien kauppa" -strategian täytäntöönpanoa koskeva kertomus: Globalisaation hallinta edistyksellisen kauppapolitiikan avulla; Bryssel 13.9.2017 COM(2017) 491 final  

Samalla komissio kertoi kansainvälisen kaupan strategian kehittämisestä tiedonannossa, joka sekin sai nimensä tulevaisuuskeskusteluun kuuluvan pohdinta-asiakirjan ja komission uuden painopisteen mukaan:

Globalisaation hallinta tasapainoisen ja edistyksellisen kauppapolitiikan avulla; Bryssel 13.9.2017 COM(2017) 492 final  

Jos komissio edelleen noudattaa vuoden 2015 strategiaa, onko nyt kyseessä strategian mukauttaminen tai päivittäminen tahi puolivälin tarkistus?

Oli miten oli, komission kertomus ja tiedonanto johdattavat yhdessä vuoden 2018 työohjelman tehtäviin, seitsemään kauppasopimusprosessiin.

Ralf Grahn

Monenvälisen investointituomioistuimen perustaminen

Euroopan tulevaisuuskeskustelun osana komissio julkaisi pohdinta-asiakirjan globalisaation hallinnasta COM(2017) 240 final, jonka jakson 3.3. otsikko kuuluu: EU:n on toimittava tasapuolisten toimintaedellytysten palauttamiseksi.

Sopimusten ja sääntöjen noudattamisen ohella tarvittiin muitakin toimia (s. 20):

Unionin olisi myös jatkettava työtä kansainväliset investoinnit suojaavien oikeudenmukaisten sääntöjen laatimiseksi. Samaan aikaan hallitusten olisi voitava jatkaa toimiaan lainmukaisten poliittisten tavoitteidensa saavuttamiseksi. Olisi lakattava käyttämästä vanhaa investoijien ja valtion välistä riitojenratkaisumenettelyä (ISDS). Komissio onkin ehdottanut monenvälistä investointituomioistuinta oikeudenmukaiseksi ja läpinäkyväksi riitojen ratkaisumekanismiksi. Siitä käydään parhaillaan keskustelua kumppaneiden kanssa.  

Komission työohjelma 2018

Komission työohjelmaa vuodeksi 2018 COM(2017) 650 final/2 täydentävä liite 3 COM(2017) 650 final ANNEX 3 kokoaa ensisijaiset vireillä olevat ehdotukset. Painopisteen ‘Kauppa: Globalisaation hallinta tasapainoisen ja edistyksellisen kauppapolitiikan avulla’ esitellään neljä ehdotusta, joista yksi on syksyn kauppapoliittiseen pakettiin kuuluva:

51. Monenvälinen investointituomioistuin

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta aloittaa neuvottelut yleissopimuksesta investointiriitojen ratkaisemiseen tarkoitetun monenvälisen investointituomioistuimen perustamiseksi; 13.9.2017 COM(2017) 493 final

Liite asiakirjaan; Bryssel 13.9.2017 COM(2017) 493 final ANNEX 1

Ehdotuksen seurana tulivat komission valmisteluasiakirjat, vaikutusten arviointi (vain englanniksi) ja sen tiivistelmä:

Impact assessment: Multilateral reform of investment dispute resolution; Brussels, 13.9.2017 SWD(2017) 302 final

Tiivistelmä vaikutusten arvioinnista; Bryssel 13.9.2017 SWD(2017) 303 final

Neuvoston päätöksen ehdotettu sisältö on:

1 artikla

Annetaan komissiolle lupa aloittaa unionin puolesta neuvottelut yleissopimuksesta investointiriitojen ratkaisemiseen tarkoitetun monenvälisen investointituomioistuimen perustamiseksi.

2 artikla

Neuvottelut käydään tämän päätöksen liitteenä olevien neuvotteluohjeiden mukaisesti.

3 artikla

Tämä päätös ja sen liite julkaistaan välittömästi niiden hyväksymisen jälkeen.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu komissiolle.

Euroopan parlamentti  

Koska ehdotus tähtää neuvoston päätökseen, Euroopan parlamentti on omasta aloitteestaan perustanut menettelyn 2017/2924(RSP), joka tähtää täysistuntokeskusteluun 29. marraskuuta 2017 ja julkilausumaan ajankohtaisesta aiheesta. Kansainvälisen kaupan valiokunnan (INTA) valmistelijana toimii sen puheenjohtaja, S&D-ryhmään kuuluva Bernd Lange.  

Euroopan parlamentin seurantaväline Legislative Train Schedule tarjoaa tiiviissä muodossa tietoa komission ehdotuksesta: Multilateral Investment Court (MIC).

Syventävää tietoa löytyy esimerkiksi tutkimuksesta In Pursuit of an International Investment Court: Recently negotiated investment chapters in EU comprehensive FTA in comparative perspective.

Monenvälinen investointituomioistuin oli neuvoston kauppapoliittisen komitean (palvelut ja investoinnit) eilisen kokouksen asialistalla.  

Ralf Grahn

Julkisten hankintojen markkinoille pääsy EU:n ulkopuolella

Euroopan tulevaisuuskeskustelua pohjustava pohdinta-asiakirja globalisaation hallinnasta COM(2017) 240 korosti tasapuolisten toimintaedellytysten palauttamista kansainvälisen kaupan ja investointien osalta. Komission mielestä EU:lla on oltava käytettävissään välineitä, joiden avulla tasapuoliset toimintaedellytykset palautetaan ja toimitaan määrätietoisesti epäreiluja käytäntöjä noudattavia maita ja yrityksiä vastaan. Kaupan suojatoimia ja julkisia hankintoja koskeva kappale kiteytti (s. 20):

Lisäksi tarvitaan tehokkaita kaupan suojatoimia: ne olisi uudistettava perinpohjin, jotta niillä voitaisiin puuttua nopeammin, joustavammin ja tehokkaammin polkumyyntiin ja epäoikeudenmukaisiin tukiin. Vastaavasti EU:n julkisten hankintojen markkinat ovat maailman avoimimmat, mutta EU:n yritykset eivät aina pääse vastavuoroisesti muiden maiden julkisten hankintojen markkinoille. Tämän ongelman ratkaisemiseksi on tehty ehdotus kansainvälisestä julkisia hankintoja koskevaksi säädökseksi. Molemmilla aloilla on toimittava nopeasti.

Komission työohjelma 2018

Euroopan komission työohjelmaa vuodeksi 2018 COM(2017) 650 final/2 täydentävä liite 3 COM(2017) 650 final Annex 3 yksilöi ensisijaiset vireillä olevat ehdotukset. Uudelleen nimetty ja kirjattu prioriteetti ‘Globalisaation hallinta tasapainoisen ja edistyksellisen kauppapolitiikan avulla’ sisälsi neljä käsittelyn alla olevaa esitystä, joista yksi liittyy julkisten hankintojen taloudellisesti merkittäviin, mutta vaikeasti vallattaviin linnakkeisiin:

49. Kansainvälinen julkisten hankintojen väline  

Muutettu ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS kolmansien maiden tavaroiden ja palvelujen pääsystä unionin sisämarkkinoille julkisten hankintojen alalla sekä unionin tavaroiden ja palvelujen kolmansien maiden julkisten hankintojen markkinoille pääsyä koskevia neuvotteluja tukevista menettelyistä; 29.1.2016 COM(2016) 34 final [menettely 2012/0060 (COD)]

Euroopan parlamentti

Tosiaan, lainsäädäntömenettely 2012/0060(COD) on käynnistynyt komission alkuperäisellä ehdotuksella COM(2012) 124 final vuoden 2012 alkupuolella ja komission muutettu ehdotus vuodelta 2016 on vielä vireillä. (Protektionismin ja avoimuuden kannattajien ristiriidat ja painotuserot värittävät kansainvälistä kauppaa koskevien esitysten käsittelyä, joka saattaa jumiutua neuvostossa. Yleisön kannalta neuvoston avoimuus on sitä paitsi alkeellisella tasolla.)

Euroopan parlamentissa pyritään kahden valiokunnan yhteiseen mietintöön. Syyskuussa 2017 on saatu rakennuspalikat tontille:

kansainvälisen kaupan valiokunnan (INTA) mietintöluonnos PE609.474 (esittelijä Daniel Caspary kuuluu Euroopan kansanpuolueen ryhmään)

sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan (IMCO) lausunto PE605.925 (valmistelija Ivan Štefanec, Euroopan kansanpuolueen ryhmä)

Euroopan parlamentin mainio seurantaväline Legislative train schedule taustoittaa lakiehdotuksia tiiviisti ja tarkentaa niiden käsittelyvaihetta. Otsikon A new EU international procurement instrument (IPI) alla ongelmat ja aiemman käsittelyn solmut tulevat selkeästi esiin, mutta näinkin kiistanalaisesta aiheesta olisi odottanut enemmän selvityksiä ja muuta tausta-aineistoa (vuoden 2012 jälkeen).  

Tässä yhteydessä olisi voitu mainita Euroopan parlamentin tuore selvitys Openness of public procurement markets in key third countries, jossa tarkastellaan pääsyä Yhdysvaltojen, Brasilian, Intian, Kiinan ja Japanin julkisten hankintojen markkinoille.

Hieman erilainen, mutta syntymässä oleva ongelma voidaan mainita ohimennen. Britannian sisällöltään edelleen varsin selkiytymätön lähtö Euroopan unionista aiheuttaa potentiaalisia pulmia, joihin EU:n on varauduttava. Tästä kimpoaa parlamentin tutkimus Consequences of Brexit in the Area of Public Procurement huhtikuulta 2017.

Kansainvälisen kauppapolitiikan kuuleminen      

Lisävalaistusta julkisten hankintojen markkinoille pääsyyn kolmansissa maissa saattaa tuoda tänään, siis 22. marraskuuta 2017 iltapäivällä järjestettävä parlamentin kansainvälisen kaupan valiokunnan kuuleminen Trade Policy Day, jonka aiheina ovat EU:n kauppapoliittisen strategian päivitys ja kaupan rooli globalisaation muovaamisessa.

Ralf Grahn

EU:n kauppapolitiikan uusi painopiste

Euroopan parlamentin ajatuspaja EPRS julkaisi heinäkuussa 2017 puolivälin arvion Jean-Claude Junckerin johtaman komission etenemisestä kymmenen prioriteetin osalta: The European Commission at mid-term: State of play of President Juncker’s ten priorities.

Komission painopistettä 6, Kohtuullinen ja tasapainoinen vapaakauppasopimus Yhdysvaltojen kanssa, käsittelevä osuus (sivut 19-22) alkaa toteamalla transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden (englanniksi Transatlantic Trade and Investment Partnership TTIP) laskennalliset hyödyt, jotka perustuvat kauppasopimuksen vaikutusten arviointiin (Trade Sustainability Impact Assessment = Trade SIA).

Maaliskuussa 2017 valmistuneen mittavan tutkimuksen SIA in support of the negotiations on a Transatlantic Trade and Investment Partnership (TTIP) mukaan EU:n bruttokansantuote kasvaisi 0,5 prosenttia ja USA:n 0,4 prosenttia. Euroopan unionin vienti karttuisi 8,2 prosenttia ja Yhdysvaltojen 11,3 prosenttia. Kummankin tuonti kasvaisi myös: EU:n 7,4% ja USA:n 4,6% (EPRS s. 19).  

Parlamentin väliarviointi käy varsin hienosyistä keskustelua siitä, millaisessa koomassa TTIP on viidentoista neuvottelukierroksen jälkeen (viimeinen vuoden 2016 lokakuussa), mutta tarjoaa myös tietoa TTIP-neuvottelujen sisältökysymyksistä, osapuolten kannoista sekä Euroopan parlamentin ehdoista ja toivomuksista.

Johtopäätösten tekeminen jäi kuitenkin Euroopan komission harteille.    

Kauppapolitiikan uusi prioriteetti

Kuten näimme, Yhdysvallat järkytti EU:n kauppapolitiikkaa. Euroopan komissio joutui siis vetämään johtopäätökset transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden (englanniksi Transatlantic Trade and Investment Partnership TTIP) joutumisesta pakastimeen presidentti Donald Trumpin valinnan myötä. Virallisesti tämä tapahtui asiakirjassa:

Komission työohjelma 2018: Yhtenäisempi, vahvempi ja demokraattisempi unioni; Bryssel 24.10.2017 COM(2017) 650 final/2

Väistyä sai prioriteetti 6. Kohtuullinen ja tasapainoinen vapaakauppasopimus Yhdysvaltojen kanssa. Vuoden 2018 työohjelmassa ovat muuttununeet sekä prioriteetin otsikko että sisältö pohdinta-asiakirjaa ja kauppapolitiikan pakettia myötäilevään muotoon:

Globalisaation hallinta tasapainoisen ja kehittyvän kauppapolitiikan avulla

Maailman suurimpana kauppamahtina EU on riippuvainen avoimesta ja oikeudenmukaisesta kaupasta kumppaneidensa kanssa kaikkialla maailmassa. Tavoitteenamme on toteuttaa kehittyvää ja kunnianhimoista kauppaohjelmaa, jossa otetaan tasapuolisesti huomioon avoimuus ja vastavuoroisuus sekä sosiaali- ja ympäristönormien noudattaminen. EU:n kauppasopimukset luovat työpaikkoja ja kasvua. Sopimusneuvotteluja Mercosurin ja Meksikon kanssa jatketaan, ja yhteistyössä Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden kanssa varmistetaan, että sopimukset muun muassa Japanin, Singaporen ja Vietnamin kanssa tehdään ja pannaan asianmukaisesti täytäntöön niin, että nämä hyödyt toteutuvat. Lisäksi komissio haluaa edistää kauppaneuvotteluja Australian ja Uuden-Seelannin kanssa sen jälkeen kun neuvosto on hyväksynyt komission suosittamat neuvotteluvaltuudet. Emme kuitenkaan ole sinisilmäisiä vapaakauppiaita. Tänä vuonna jatkamme työtä Euroopan tiukkojen normien ylläpitämiseksi ja edistämiseksi kolmansien maiden kanssa sekä tasapuolisten globaalien toimintaedellytysten varmistamiseksi eurooppalaisille yrityksille ja työntekijöille. Tätä varten on olennaisen tärkeää, että Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät vireillä olevat ehdotukset kaupan suojakeinojen nykyaikaistamisesta ja EU:hun tehtävien ulkomaisten suorien investointien seurannasta nopeasti.

Kuinka komission uusi painopiste toteutuu? Seuraavaksi luomme silmäyksen vireillä oleviin konkreettisiin lainsäädäntöehdotuksiin ja uusiin kauppapolitiikan aloitteisiin.

Ralf Grahn

Yhdysvallat järkytti EU:n kauppapolitiikkaa

Jean-Claude Junckerin johtaman komission ensimmäinen kokonainen toimintavuosi oli 2015, jolloin valmistui EU:n kansainvälisen kaupan strategia “Kaikkien kauppa”. Samalla komission poliittisten painopisteiden konkreettisena prioriteettina oli kohtuullinen ja tasapainoinen vapaakauppasopimus Yhdysvaltojen kanssa.

Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen yhteinen osuus maailman bruttokansantuotteesta on lähes puolet, maailman tuonnista ja viennistä noin neljännes. Viennin, tuonnin ja sijoitusten osalta EU ja USA ovat toistensa merkittävimmät kumppanit.

Kaupan esteiden karsinnalla on siten huikea potentiaali, jota osapuolet tavoittelivat neuvottelemalla tiiviisti transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta (englanniksi Transatlantic Trade and Investment Partnership TTIP).

TTIP prioriteettina 2015

Euroopan unionin yleiskertomus vuodelta 2015 palauttaa mieliin kuinka TTIP hallitsi EU:n kauppapolitiikkaa, luvun otsikko etunenässä ja tekstistä suurin piirtein kaikki luvun viimeistä sivua lukuun ottamatta:   

EU vuonna 2015: yleiskertomus Euroopan unionin toiminnasta

6 luku Kohtuullinen ja tasapainoinen vapaakauppasopimus Yhdysvaltojen kanssa (sivut 53-58)

TTIP prioriteetista epäilyksi 2016  

Prioriteetti ja otsikko säilyivät kutakuinkin samoina EU:n vuoden 2016 yleiskertomuksessa:

EU vuonna 2016: yleiskertomus Euroopan unionin toiminnasta  

6 luku Kohtuullinen ja tasapainoinen vapaakauppasopimus Yhdysvaltojen kanssa (sivut 51-56)

Yhdysvaltojen kanssa neuvoteltavalle transatlanttiselle kauppa- ja investointikumppanuudelle uhrattiin kyllä huomattava osa kauppaluvun tekstistä, mutta helmikuussa 2017 hyväksyttyyn vuosikertomukseen oli hiipinyt epäily TTIP:n edellytysten hupenemisesta.

Donald Trumpin valintaan  presidentinvaaleissa EU:n komissio reagoi vakuuttamalla haluaan tehdä yhteistyötä Yhdysvaltojen uuden hallinnon kanssa sen jälkeen, kun neuvotteluissa oli tauko marraskuussa 2016 pidettyjen vaalien jälkeen.

Maailmanlaajuisen kauppajärjestelmän voimassa pitämisen jälkeen luvun tekstissä nostettiin kuitenkin jo esille lokakuussa 2016 allekirjoitettu EU:n ja Kanadan välinen laaja- alainen talous- ja kauppasopimus (Comprehensive Economic and Trade Agreement CETA), jota kehuttiin uraauurtavaksi malliksi tuleville kauppasopimuksille kestävän kehityksen, työvoiman ja ympäristön kannalta.

Kanada on kehittynyt ja monin tavoin yhteensopiva kumppani Euroopan unionille, mutta Yhdysvaltojen väestömäärä on lähes yhdeksän kertaa suurempi.

Yhdysvaltojen ulkomaankauppaviranomainen (Office of the United States Trade Representative USTR) ei ole tiedottanut tapahtumista TTIP-rintamalla vuoden 2017 tammikuun yhteisen edistymisraportin jälkeen.

TTIP jäihin ja uudet prioriteetit

TTIP joutui siis USA:n uuden hallinnon myötä jäihin, eikä vain toista osapuolta hyödyttävät kauppasopimukset houkuta sen koommin maailman muita maita kuin Euroopan unionia.

Niillä mennään, mitä on.

Euroopan komissio joutui siis muuttamaan kansainvälistä kauppaa koskevan painopisteen ja tavoitteet, kuten puheenjohtaja Juncker ilmoitti unionin tilaa koskevassa puheessaan ja komission työohjelmaa luonnostelevassa aiekirjeessä syyskuussa. Virallinen vahvistus tuli asiakirjassa:

Komission työohjelma 2018: Yhtenäisempi, vahvempi ja demokraattisempi unioni; Bryssel 24.10.2017 COM(2017) 650 final/2  

Prioriteetin uusi otsikko on nyt: “Globalisaation hallinta tasapainoisen ja kehittyvän kauppapolitiikan avulla”.

Otsikon globalisaation hallinta viittaa Euroopan tulevaisuuskeskusteluun ja komission pohdinta-asiakirjaan. Ei auta itku markkinoilla. Jos Yhdysvaltojen kanssa yhdessä metsästetty suuri valkoinen valas karkasi tietymättömiin, voimavarat on suunnattava monenvälisen kauppajärjestelmän (WTO) puolustamiseen, uusien vapaakauppasopimusten neuvottelemiseen sekä tasapuolisten kauppa- ja sijoitusedellytysten turvaamiseen kestävien periaatteiden pohjalta.

Ralf Grahn

EU:n kauppapolitiikan kehittäminen

Alustukseksi Euroopan tulevaisuutta koskevaan keskusteluun komissio julkaisi EU:n pohdinta-asiakirja globalisaation hallinnasta, josta kansainvälinen kauppa ja investoinnit muodostavat tärkeän osan. Kauppapolitiikan toteuttaminen sekä kaupan ja investointien esteiden raivaaminen olivat kirjoituksen Edistyksellinen kauppapolitiikka protektionismin puristuksissa keskiössä.

Kuinka Euroopan unionin pitäisi kehittää  kauppapolitiikkaa kokemusten valossa?  

Kauppapolitiikan paketti  

Vastauksia EU:n kansainvälisen kaupan strategian muokkaamiseen lähdemme hakemaan komission syyskuisesta tiedonannosta:

Globalisaation hallinta tasapainoisen ja edistyksellisen kauppapolitiikan avulla; Bryssel 13.9.2017 COM(2017) 492 final (8 sivua)

Osaltaan kysymyksiin vastaavat samana päivänä julkaistun kauppapolitiikan paketin uudet aloitteet (s. 2-3):

- asetusehdotus EU:hun tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten seuraamiseen tarkoitettujen puitteiden perustamisesta. Tarkoituksena on varmistaa, että ulkomaiset sijoitukset ovat edelleen tärkeä kasvun lähde EU:ssa, mutta suojata samalla EU:n keskeiset edut. Lainsäädäntöehdotukseen liittyy komission tiedonanto, jossa esitetään tarkemmin tällaisen seurannan strateginen tarve;

- suositukset kauppasopimusneuvottelujen aloittamisesta Australian ja Uuden-Seelannin kanssa. Nämä sopimukset perustuisivat muun muassa Kanadan, Singaporen, Vietnamin ja Japanin kanssa hiljattain käytyihin menestyksekkäisiin neuvotteluihin, ja niillä laajennettaisiin globaalin kaupan edistyksellisiin sääntöihin sitoutuneiden kumppaneiden liittoutumaa;

- suositus monenvälisten neuvottelujen aloittamisesta monenvälisen investointituomioistuimen perustamiseksi investointeihin liittyvien riitojen ratkaisemiseksi. Kyseessä on globaaliin hallintotapaan liittyvä mullistava innovaatio;

- komissio on myös päättänyt julkaista tästä lähtien suosituksensa kauppaneuvotteluja koskevista neuvotteluohjeista; tämä aloitetaan tänään näiden kolmen suosituksen myötä. Tämä tarkoittaa sitä, että samaan aikaan kun neuvotteluohjeet toimitetaan neuvostolle käsiteltäväksi ja Euroopan parlamentille kuten aiemminkin, ne toimitetaan nyt automaattisesti myös kansallisille parlamenteille ja asetetaan kansalaisten saataville. Näin suunnitellusta sopimuksesta voidaan käydä laajaa ja osallistavaa keskustelua heti alkuvaiheesta lähtien;

- osana avoimen ja osallistavan kauppapoliittisen päätöksenteon korostamista komissio on päättänyt myös perustaa ryhmän antamaan neuvoja EU:n kauppasopimuksista.

Kauppapolitiikan periaatteita

Enenevässä määrin EU navigoi uusien kiintotähtien avulla eri politiikka-aloilla. Myös Euroopan unionin kauppa- ja investointipolitiikan ohjaavia periaatteita ovat maapallon suojeluun tähtäävä Pariisin ilmastosopimus ja ihmiskunnan edistymiseen tähtäävä Yhdistyneiden kansakuntien Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteineen, molemmat loppuvuodelta 2015, kuten EU:n strategia “Kaikkien kauppa” COM(2015) 497.

Euroopan unioni pyrkii monenvälisen, oikeudenmukaisiin sääntöihin perustuvan järjestelmän vahvistamiseen (Maailman kauppajärjestö WTO), protektionismin vastustamiseen, eurooppalaisten yritysten markkinoille pääsyn edistämiseen, uusien (kahdenvälisten) kauppasopimusten solmimiseen, kaupallisten suojatoimien tehostamiseen polkumyyntiä ja väärinkäytöksiä vastaan sekä kauppaneuvottelujen entistä avoimempaan käsittelyyn. Jäsenvaltioiden valinnanvapaus julkisten palvelujen toteuttamisessa halutaan turvata, kuten ihmisten suojelun korkea taso.

Ralf Grahn

Edistyksellinen kauppapolitiikka protektionismin puristuksissa

Blogikirjoitus EU:n kansainvälisen kaupan strategia palautti mieliin Junckerin komission painopisteet vuodelta 2014 ja kauppapolitiikan strategian vuodelta 2015, mutta jätti auki kuinka olosuhteiden muutokset, käytännön edistyminen sekä jatkuva oppimis- ja kehitysprosessi ovat vaikuttaneet strategiadokumentin muovautumiseen   käytännön kauppapolitiikaksi.  

Kauppapolitiikan paketti

Tämän vuoden syyskuussa Euroopan komissio tarjosi “virka-apua” tähän pohdintaan. Silloin komissio esitti kauppapolitiikan paketin, johon sisältyi tiedonanto ja viisi aloitetta tasapainoisesta ja edistyksellisestä kauppapolitiikasta, tiedote IP/17/3182, ja ulkomaisten suorien sijoitusten seuraamisesta, tiedote IP/17/3183 .

Kattaukseen kuuluvassa komission kertomuksessa, joka siis on julkaistu globalisaation hallintaa koskevan pohdinta-asiakirjan jälkeen, korostetaan kauppapolitiikan edistyksellisyyttä:

"Kaikkien kauppa" -strategian täytäntöönpanoa koskeva kertomus: Globalisaation hallinta edistyksellisen kauppapolitiikan avulla; Bryssel 13.9.2017 COM(2017) 491 final (17 sivua)

Johdantokappale asettaa pitkospuut kahden vuoden takaisesta (2015)  strategiasta tämän päivän arviointiin maailmasta, jossa protektionismi nostaa päätään (s. 2):

Kaksi vuotta sitten ”Kaikkien kauppa” -strategiassa esitettiin visio kauppapolitiikasta, joka on avointa ja vastuullista, hyödyttää kaikkia kansalaisia sekä tarjoaa työpaikkoja ja kasvua ja moderneja ratkaisuja tämän päivän globaalin kaupan realiteetteihin. EU:n kauppapoliittinen ympäristö on sittemmin muuttunut merkittävästi. Euroopan sisällä on käyty kauppasopimusten tarkoituksesta ja oikeutuksesta ennennäkemättömän laajaa keskustelua, kun globalisaation vaikutuksiin liittyvät huolenaiheet ovat nousseet uudelleen esiin. Maailmankaupassa on vaarana protektionismin uudelleennousu. Muita maita vahingoittavan kotimaanpolitiikan käyttö on yleistynyt, jopa suurimmissa talouksissa, ja tämä heikentää sääntöihin perustuvaa monenvälistä kauppajärjestelmää.

[Kotimaanpolitiikan osalta asia ilmaistaan englanniksi, joka on todennäköinen lähdekieli, näin ‘An increasingly frequent use of domestic policies that damage other countries’ ja ruotsiksi ‘Allt oftare, även i vissa av de största ekonomierna, bedrivs en nationell politik som inverkar negativt på andra länder’.]

Jaksossa, joka koskee globalisaation hallintaa kauppapolitiikan avulla, komissio käsittelee kaupan esteiden poistamista ja monenvälisen hallintatavan tarvetta maailmanlaajuisesti, mutta myös EU:n jäsenmaiden kansallisten toimien välttämättömyyttä (s. 3):

Globalisaatio on luonut monimutkaisia tuotantoketjua, joissa arvonlisäystä tapahtuu useissa maissa. Kaupan esteiden poistaminen on keskeisen tärkeää, jos EU:ssa halutaan edelleen pystyä käyttämään näitä globaaleja arvoketjuja kasvun luomiseksi ja kaikkien Euroopan kansalaisten – tuojien, viejien, työntekijöiden, kuluttajien ja muiden – hyödyttämiseksi. EU:n markkinoiden sulkeminen tai protektionististen esteiden käyttöönotto vahingoittaisi erittäin integroitunutta EU:n taloutta mutta myös EU:n kumppaneiden taloutta, maailman köyhimmät maat mukaan luettuina. Maailman suurimpana kauppablokkina ja kansainvälisesti sitoutuneena toimijana EU:lla on potentiaalia muokata globalisaatiota monenvälisen hallintotavan mukaisesti.

Tätä kunnianhimoista tavoitetta ei kuitenkaan saavuteta pelkällä kauppapolitiikalla: jotta globalisaatiosta olisi etua kaikille, tarvitaan globaalin hallintotavan vahvistamista kaikilla toiminta-alueilla, myös ilmaston alalla. Tarvitaan jäsenvaltioiden tasolta lähteviä kattavia kotimaisia politiikkatoimia niin koulutuspolitiikan kuin sijoitus-, innovointi-, energia-, verotus- ja sosiaalipolitiikankin alalla.

Protektionismista puheen ollen, Jean-Claude Junckerin johtaman komission edellisessä blogikirjoituksessa esitetty painopiste (numero 6), Kohtuullinen ja tasapainoinen vapaakauppasopimus Yhdysvaltojen kanssa, joutui pakastimeen presidentti Donald Trumpin valinnan myötä. Komissio tuo EU:n puolelta esille transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden (englanniksi Transatlantic Trade and Investment Partnership TTIP) potentiaalin sekä tarpeen saada USA mukaan maailman ongelmia ratkomaan (s. 15-16):

TTIP-neuvottelut on nyt pysäytetty, mutta Yhdysvalloissa ovat edelleen EU:n suurimmat vientimarkkinat ja se on tärkeä liittolainen. EU:n ja Yhdysvaltojen lähentyminen kunnianhimoisissa tavoitteissa ja kauppasääntöihin liittyvissä keskeisissä globaalia hallintotapaa koskevissa kannoissa samoin kuin ilmaston kaltaisilla aloilla on kaikkien sopimusten välttämätön edellytys. EU ja Yhdysvallat ovat tarkastelemassa tapoja tiivistää kaupan globaaleihin haasteisiin, kuten ylikapasiteettiin, liittyvää yhteistyötä sekä konkreettisia aloitteita transatlanttisen kaupan helpottamiseksi.

Kaupan esteet

Protektionistisia paineita komissio oli esitellyt ja eritellyt yksityiskohtaisemmin jo  viime kesänä julkaistussa vuosikertomuksessa:   

Komission kertomus kaupan ja investointien esteistä 1. tammikuuta 2016 – 31. joulukuuta 2016; Bryssel 23.6.2017 COM(2017) 338 final (27 sivua)

Vuosiraportissa analysoidaan kaupan ja investointien esteitä, joista yritykset ja jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet komissiolle markkinoillepääsyä koskevan kumppanuuden (Market Access Partnership, MAP) kautta, jota komissio kuvaa korvaamattomaksi. Tämä vuosikertomus  keskittyi tosin konkreettisiin esteisiin, yleisten protektionististen suuntausten analysoinnin sijaan, kertoi komissio (s. 2).

Mitä vuosikertomus tarjoaa? Sivulla 3 on seuraava kuvaus sisällöstä, joka perustuu Market Access Database, MADB-tietokantaan:

Tämän raportin ensimmäisessä osassa esitetään numeerinen analyysi maittain, estetyypeittäin ja aloittain yhteensä 372 aktiivisesta kaupan ja investoinnin esteestä, jotka on rekisteröity MADB-tietokantaan, ja vuonna 2016 rekisteröidystä 36 uudesta esteestä.

Toisessa osassa on yksityiskohtaisempi analyysi vuonna 2016 (1.1.–31.12.2016) raportoiduista uusista esteistä, kuvataan erityisiä suuntauksia eri maissa ja aloilla ja arvioidaan kauppavirtoja, joihin mahdollisesti kohdistuu vaikutuksia.

Kolmannessa osassa kuvaillaan markkinoillepääsystrategiassa käytettyjä välineitä näiden esteiden torjumiseksi ja esitetään yleiskatsaus 20 esteestä, jotka poistettiin onnistuneesti vuonna 2016. Siinä esitetään myös yleinen analyysi kauppavirroista, joihin on mahdollisesti kohdistunut vaikutuksia, sekä analyysi keskeisistä aloista, jotka hyötyivät, ja lisäksi tuodaan esiin joitakin menestystarinoita.

Hieman kepeämmin ilmaisten, kertomuksen myötä vientimaittemme koko kuva, niiden meikkaamattomat äidinkasvot ovat ainiaaksi painuneet mieleemme. Puheet politiikan ja hallinnon kekseliäisyyden ja luovuuden puutteista voidaan heittää romukoppaan, ainakin kaupan ja investointien esteiden rakentelun osalta.

Kaupan esteiden taloudelliset haitat EU:n vientiyrityksille ovat suuret (s. 18):

On arvioitu, että Venäjän käyttöön ottamilla toimenpiteillä on yhdessä voinut olla suurin vaikutus EU:n vientiin, ja tämä on mahdollisesti vaikuttanut arvoltaan jopa 12,26 miljardin euron suuruisiin kauppavirtoihin. Seuraavaksi suurin vaikutus on mahdollisesti ollut Algerian (3,75 miljardia euroa), Kiinan (3,7 miljardia euroa), Turkin (2,69 miljardia euroa), Intian (2,2 miljardia euroa) ja Egyptin (1,72 miljardia euroa) käyttöön ottamilla esteillä.

MAP-kumppanuuden kautta tietoon tulleita kaupan esteitä komissio pyrkii poistamaan kahdenvälisissä kontakteissa maiden kanssa ja monenvälisillä foorumeilla, kuten maailman kauppajärjestön  komiteoissa ja WTO:n riidanratkaisujärjestelmään turvautumalla. Vuoden 2016 aikana 20 kirjattua kaupan estettä, joita sovellettiin 12 eri maassa, poistettiin kokonaan tai osittain vuonna 2016. Myös uusien kauppasopimusten solmimiseen tähtäävä neuvotteluohjelma pyrkii sekä rajaesteiden että rajantakisten esteiden poistamiseen (sivulta 18).

Kertomuksen päätelmissä kerrattiin kaupan esteiden tilanne ja vuoden 2016 aikana ilmaantuneet uudet esteet (s. 26):

Markkinoillepääsyä koskevaan tietokantaan, johon nämä esteet rekisteröidään, on tällä hetkellä kirjattu 372 aktiivista estettä 51 maasta eri puolilta maailmaa. Suuret taloudet, kuten Venäjä, Brasilia, Kiina, Intia ja Indonesia, ovat edelleen tällaisten protektionististen välineiden pääasialliset käyttäjät.

Vastaavia globaaleja suuntauksia havaittiin kalenterivuonna 2016, joka on tämän raportin viitekausi. Vuonna 2016 ilmoitettiin yhteensä 36 uutta estettä.

Komission kertomuksen loppukaneetiksi tulee aikomus jatkaa ponnisteluja markkinoille pääsyn varmistamiseksi EU:n vientiyrityksille (s. 27):

Lopuksi voidaan todeta, että EU:n markkinoillepääsystrategia on osoittautunut erittäin hyödylliseksi esteiden tunnistamisessa ja poistamisessa ja on osaltaan parantanut vientiä ja EU:n talouden toimijoiden investointimahdollisuuksia. Kun otetaan huomioon maailmanlaajuisesti lisääntyvä protektionismi, komissio tehostaa toimiaan edelleen sen varmistamiseksi, että kaikki sidosryhmät yhdistävät voimansa markkinoillepääsyä koskevan kumppanuuden yhteydessä talouskasvun ja tuottavuuden edistämiseksi avoimien maailmanlaajuisten markkinoiden pohjalta.

Protektionismin torjunnassa riittää työsarkaa.

Ralf Grahn