Kauppakumppani Vietnam

Pohjois-Korean fallistiset ohjukset syöksyvät mihin sattuu, mutta meitä kiinnostavat Aasian kehittyvät maat, niiden joukossa Vietnam.

Euroopan unionin neuvoston 16. lokakuuta 2017 hyväksymä EU:n vuosikertomus ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2016, neuvoston asiakirja 12816/17, sisältää varsin yksityiskohtaisen jakson ‘Ihmisoikeudet kaikessa EU:n ulkoisessa politiikassa’, jonka kauppaa koskevan osuuden (s. 49-51 ) tulevaa sisältöä hahmotetaan ensimmäisessä kappaleessa:

Kauppapolitiikan avulla voidaan tukea ihmisoikeuksien edistämistä ja kunnioittamista kolmansissa maissa EU:n muun ulkoisen politiikan ja etenkin kehitysyhteistyön yhteydessä. Vuonna 2015 annetussa tiedonannossa "Kaikkien kauppa: Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa" tarjotaan EU:n tukea kehitysmaille, etenkin heikoimmassa asemassa oleville ja vähiten kehittyneille maille, jotta ne pääsisivät mukaan globaaliin kauppajärjestelmään ja saisivat kansainvälisestä kaupasta mahdollisimman paljon hyötyä. Tähän liittyy monia eri politiikan välineitä, myös EU:n kauppaa tukeva kehitysyhteistyö, yksipuolisten kauppaetuuksien järjestelmä sekä kahdenvälisten ja alueellisten kauppasopimusten määräykset. Ihmisoikeusnäkökohdat, muun muassa perusperiaatteet ja työtä koskevat oikeudet, on otettu huomioon yksipuolisissa etuuksissa, EU:n vientivalvontapolitiikassa ja EU:n kahdenvälisissä vapaakauppasopimuksissa.  

Millainen on kauppakumppani Vietnam, joka osallistuu kirjoituksessa EU ja Aasian mahdollisuudet mainittuihin Asem-kokouksiin ja kuuluu ASEAN-järjestöön?  

Vietnam ja EU:n arvot  

EU:n ihmisoikeuskertomuksen mukaan Vietnamin sosialistinen tasavalta (s. 335-337) tarjoaa runsaasti kehittämiskohteita:

Vakaan talouskasvun ansiosta väestön sosioekonominen tilanne parani jonkin verran vuonna 2016, mutta kansalais- ja poliittisten oikeuksien rikkominen jatkui. Ihmisoikeuksien puolustajia häirittiin ja pidätettiin, ja osa tuomittiin pitkiin vankeusrangaistuksiin. Myönteistä kehitystä edustivat poliittisen toimintatilan avautuminen yleisön päästessä osallistumaan joidenkin lakien laadintaan ja YK:n kidutuksen vastaisen yleissopimuksen täytäntöönpanon seuranta Vietnamin YK:n ihmisoikeusneuvoston UPR-arvioinnin puitteissa antamien sitoumusten mukaisesti.

EU:n prioriteettina on edistää sananvapautta ja oikeusvaltioperiaatetta. EU osallistuu myös aktiivisesti ihmisoikeuksien puolustajien suojelemiseen ja kansalaisjärjestöjen ja osallistuvan demokratian kehittämisen tukemiseen.

EU:n työkaluihin kuului kertomuksen mukaan demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline (European Instrument for Democracy and Human Rights EIDHR), joka tuki kansalaisjärjestöjen hankkeita myös Vietnamissa.

Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenmaissa toimittaman säännöllisen ihmisoikeuksien UPR-tarkastuksen (Universal Periodic Review UPR) toinen kierros Vietnamin osalta päättyi YK:n ihmisoikeusneuvoston päätökseen 20. kesäkuuta 2014. Varsinainen asia löytyy UPR-työryhmän raportista ja eräänlaisena ennusteena Vietnamin vastaus.

Ulkoministeriön parin viikon takainen matkustustiedote Vietnamista pitää maata suhteellisen turvallisena, mutta turisteihin kohdistuvat varkaudet ja huijaukset ovat varsin tavallisia kaupungeissa. Seksuaalivähemmistöjen karsastamisen ohella tiedote ei käsittele kansalaisvapauksia.

Vietnam vertailuissa

Eurostatin tilastojulkaisu Asia-Europe meeting (ASEM): A statistical portrait (2016 edition) tarjoaa sekä alueellisia että maakohtaisia vertailukohtia Euroopasta (EU, Norja ja Sveitsi) ja Aasian Asem-maista, Vietnam mukaan lukien.

Tuoreempi on kuitenkin Maailman valuuttarahaston (IMF) Vietnamin maasivu, jolla lähes 94 miljoonan asukkaan maalle ennakoidaan 6,3 prosentin talouskasvua vuonna 2017.

IMF:n valoisa World Economic Outlook, October 2017 ennustaa maailmalle 3,6 prosentin talouskasvulle vuonna 2017 ja 3,7 prosentin lisäystä vuonna 2018, joten Vietnam on selkeästi nopeasti kasvava talous.   

World Economic Forumin (WEF) Global Competitiveness Index 2017-2018 -kilpailukykyvertailun 137 talouden joukossa Vietnam on sijalla 55. WEF piti Yhdysvaltojen vetäytymistä 2016 allekirjoitetusta Tyynenmeren alueen vapaakauppasopimuksesta (Trans-Pacific Partnership Agreement TPP) takaiskuna Vietnamin vientitaloudelle, vaikka uskoi maan talouskasvun jatkumiseen.

USA:n irrottauduttua TPP:stä, joka olisi kattanut 40 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta, yhdentoista muun maan hallitukset - joukossa Vietnam - ovat jo päässeet yhteisymmärrykseen sopimuksen elvyttämisestä ja mukauttamisen pääkohdista: Trans-Pacific Partnership Ministerial Statement 11 November 2017 liitteineen. Uusi nimi ja lyhenne tekevät tuloaan tietoisuuteemme: Comprehensive and Progressive Agreement for Trans-Pacific Partnership (CPTPP).

Maailmanpankin (World Bank) Doing Business 2018 -raportissa Vietnam on sijalla 68, kun tutkittuja talouksia on 190.

Tutkitusta 176 taloudesta Transparency Internationalin Corruption Perceptions Index 2016 rankkasi Vietnamin sijalle 113, joten parantamisen varaa on.  

EU:n ja Vietnamin suhteet

Monipuolisen johdatuksen Euroopan unionin ja Vietnamin suhteisiin tarjoaa EU:n ulkosuhdehallinnon (European External Action Service EEAS) edustuston verkkosivu, joka etenee poliittisista ja kaupallisista suhteista kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen apuun.

Euroopan komission tuore tiivistelmä kauppaneuvotteluista, Overview of FTA and other trade negotiations, kertoo että kun EU:n ja Vietnamin vapaakauppasopimuksen neuvottelut on viety päätökseen sopimuksen tekninen tarkastaminen ja tekstien kääntäminen ovat käynnissä:

Current status

On 2 December 2016, Commission President Juncker and Vietnamese Prime Minister Dung announced the formal conclusion of the negotiations for an EU-Vietnam FTA.  

Next steps

On 1 February 2016, the preliminary text of the Agreement was published on DG Trade’s website together with a Commission Staff Working Document on Human Rights and Sustainable Development in the EU-Vietnam Relations with specific regard to the EU-Vietnam Free Trade Agreement. The legal review of the text is almost completed. The text will then be translated into all official EU languages and into Vietnamese before being presented to the Council for signature and conclusion and the European Parliament for consent. Subject to the decision making procedures of these two co-legislators, it is expected that the agreement could enter into force by the end of 2018. Preparations to ensure swift practical implementation of this FTA are on-going.

Ralf Grahn

Kauppakumppani Singapore

“Se on oksat pois ranskanpullasta, pojat,” liittyy mielessäni Santahaminan urheilukomppaniaan, mutta  varmuudella en muista oliko sanojana vääpeli Pekka Lario. Jostain syystä siekailematon toiminta ja huippusuoritukset nousevat kuitenkin ajatuksiini, kun tarkasteltavaksi tulee Aasian pikkujättiläinen Singapore.

Singapore vertailuissa

Euroopan unionin neuvoston 16. lokakuuta 2017 hyväksymä EU:n vuosikertomus ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2016, neuvoston asiakirja 12816/17, kuvailee Singaporen tasavaltaa sivuilla 325-327. Eräänlaisena yhteenvetona toimii kappale:

Singaporelle yhteisesti sovitut tavoitteet vuosiksi 2016–2020 ovat seuraavat: ratifioida keskeiset kansainväliset ihmisoikeussopimukset, joissa maa ei ole osapuolena; edistää sananvapautta, tiedotusvälineiden vapautta ja poliittista osallistumista; harkita kuolemanrangaistusta koskevaa moratoriota ja toimittaa yksityiskohtaisempaa tietoa kuolemanrangaistuksen käytöstä vuotuisen kokonaismäärän lisäksi; toteuttaa parempia toimia muuttajien oikeuksien suojaamiseksi ja toteuttamiseksi; sekä dekriminalisoida homoseksuaalisuus (uusi tavoite vuosiksi 2016–2020).

EU:n ihmisoikeuskertomuksessa todetaan myös Yhdistyneiden kansakuntien (YK) UPR-arviointi (Universal Periodic Review) viime vuonna:

Vuonna 2016 Singaporelle tehtiin toinen YK:n UPR-arviointi. Vaikka Singaporen hallitus on toistuvasti torjunut suurimman osan suosituksista, kansalaisjärjestöt pitävät UPR-arviointia edelleen hyödyllisenä menettelynä hallinnon haastamiseksi ja sen asettamiseksi vastuuseen toimistaan.  

YK:n ihmisoikeusneuvoston 24. kesäkuuta 2016 tekemä päätös Singaporen UPR-arvioinnista perustui UPR-työryhmän kertomukseen, joka yksityiskohtaisemmin pureutuu maan tilanteeseen, sekä Singaporen vastauksiin.

Suomen ulkoministeriön Singaporea koskeva matkustustiedote varoittaa selkein sanoin keihäsmatkailuun taipuvaisia tavalla, joka vei ajatukseni ranskanpullasta lähteviin oksiin:

Singaporen lait ovat ankaria ja niiden toimeenpano on tehokasta myös ulkomaalaisten osalta. Henki- ja huumausainerikoksista voi saada kuolemantuomion.

Singaporessa käytetään vankilatuomion ja sakkojen lisäksi rangaistuksena myös kepiniskuja (caning). Keppirangaistuksen voi saada esimerkiksi vandalismista, maahantulorikoksista sekä säädyttömästä käyttäytymisestä (outrage of modesty).

Roskaaminen on kielletty ja roskien heittämisestä kadulle voi saada sakot. Myös sylkeminen on kielletty. Julkisissa liikennevälineissä ja asemilla syöminen, juominen ja tupakointi on sakon uhalla kielletty. Yleisillä paikoilla tupakointi on pääsääntöisesti sallittu vain erikseen merkityillä alueilla. Noudata liikennesääntöjä ja ylitä katu vain suojatien kohdalta.

Homoseksuaalisuus on Singaporen lainsäädännön mukaan rikos.

Singaporen säännökset lääkkeiden maahantuonnin osalta ovat tiukat. Selvitä hyvissä ajoin ennen maahantuloa lääkkeiden luvanvaraisuus, sillä monille lääkkeille tarvitaan etukäteislupa maahantuontiin.  

Kun Transparency Internationalin Corruption Perceptions Index 2016 luokittelee Singaporen sijalle 7 maailmassa, maalla on edellään enää kolme alhaisen korruption maata EU:n 28:sta jäsenmaasta (Tanska, Suomi ja Ruotsi).

Singaporen asukasmäärä on sama kuin Suomen, mutta  tiheästi asutun Singapore on  kilpailukyvyltään kolmas maailman 137 tutkitun talouden joukossa siinä missä Suomi on kymmenes, World Economic Forumin (WEF) tuoreen Global Competitiveness Index 2017-2018 -vertailun mukaan. Singaporen bruttokansantuote on selkeästi suurempi kuin Suomen sekä absoluuttisesti että henkeä kohden.

Komission työohjelma 2018

Kirjoituksessa Seitsemän kauppasopimuksen urakka viitataan komission vuoden 2018 työohjelman liitteen 3 “muistilistaan” COM(2017) 650 final ANNEX 1, jossa otsikon ‘Kauppa: Globalisaation hallinta tasapainoisen ja edistyksellisen kauppapolitiikan avulla’ ja alaotsikon ‘”Kaikkien kauppa” -strategian toteuttaminen’ alla, kohdassa 15 mainitaan tavoitteena Singaporen kanssa tehtävän sopimuksen viimeistely.

EU:n kauppapoliittisessa strategiassa

Komission kauppapoliittisessa strategiassa ‘Kaikkien kauppa: Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa’ COM(2015) 497 mainittiin Kaakkois-Aasiassa tehdyksi kahdenvälinen sopimus Singaporen kanssa (s. 25).

“Kaikkien kauppa” -strategian käyttökokemuksista komissio esitti syyskuussa  kertomuksen:

"Kaikkien kauppa" -strategian täytäntöönpanoa koskeva kertomus: Globalisaation hallinta edistyksellisen kauppapolitiikan avulla; Bryssel 13.9.2017 COM(2017) 491 final

Raportin mukaan  jatketaan nyt toimia Singaporen kanssa neuvotellun sopimuksen ratifioimiseksi. Lisäksi mainittiin että Singaporen vapaakauppasopimusta koskevalla Euroopan unionin tuomioistuimen toukokuisella lausunnolla 2/15 selkeytetään toimivallan jakoa kauppa- ja investointisopimuksissa (s. 5).  

Kertomuksen kanssa komissio julkaisi samana päivänä eteenpäin katsovan tiedonannon:   

Globalisaation hallinta tasapainoisen ja edistyksellisen kauppapolitiikan avulla; Bryssel 13.9.2017 COM(2017) 492 final

Tiedonanto liitti Singaporen kanssa tehdyn kahdenvälisen sopimuksen myös maailman monenvälisen kauppajärjestelmän vahvistamiseen (s. 3):

EU etsii kumppaneita, jotka haluavat tehdä yhteistyötä ja kehittää avoimia ja edistyksellisiä sääntöjä 2000-luvun kaupankäyntiä varten ja vahvistaa näin globaalia hallintotapaa. EU:n hiljattaiset sopimukset Kanadan, Singaporen ja Vietnamin kanssa ja periaatesopimus Japanin kanssa luovat EU:n yrityksille ja kansalaisille uusia taloudellisia mahdollisuuksia, mutta tämän lisäksi ne heijastavat ja edistävät universaaleja arvoja, joita unioni kannattaa, ja säilyttävät hallitusten oikeuden sääntelyyn yleiseen etuun liittyvissä asioissa.

Tulevassa kirjoituksessa katsomme EU:n ja Singaporen välisen kauppasopimuksen käsittelyvaihetta ja sisältöä hieman tarkemmin.

Ralf Grahn

EU:n perusarvot ja perusoikeusstrategia

Euroopan neuvoston jäsenmaat ovat sitoutuneet demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion vahvistamiseen. Euroopan unionin perusarvot ja perusoikeuskirja ohjaavat unionin toimintaa.

Jäsenmaiden sitoumukset ihmisten oikeuksien turvaamiseksi ovat koetteella kun Eurooppaan on saapunut aiempaa suurempia määriä turvapaikanhakijoita Lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta.

Esittelen siksi lyhyesti Euroopan unionin perusarvoja ja komission perusoikeusstrategiaa.

EU:n perusarvot

Euroopan unionin toimintaa ohjaavat SEU-sopimuksen 2 artiklassa mainitut perusarvot:

Unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo.

Unionin perusarvojen loukkaamisen vaara voi johtaa selvitysprosessiin; vakava ja jatkuva loukkaus voi periaatteessa johtaa seuraamuksiin, kuten jäsenmaan äänioikeuden pidättämiseen neuvostossa (SEU-sopimuksen 7 artikla).

Perusoikeudet

Kaikkia EU:n jäsenmaita koskee – eräänlaisena pääsykokeena ja myöhemmin – Euroopan neuvoston piirissä neuvoteltu Euroopanihmisoikeussopimus, jonka soveltamisen turvana on viime kädessä Strasbourgissa toimiva Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. SEU-sopimuksen 6.3 artiklan nojalla:

Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä eurooppalaisessa yleissopimuksessa taatut ja jäsenvaltioiden yhteisestä valtiosääntöperinteestä johtuvat perusoikeudet ovat yleisinä periaatteina osa unionin oikeutta.

Lisäksi vuonna 2000 hyväksytty Euroopan unionin perusoikeuskirja liitettiin 2007 (hieman mukautettuna) Lissabonin sopimukseen, joten sillä on sama oikeudellinen arvo kuin perussopimuksilla (SEU-sopimuksen 6 artikla).

Perusoikeuskirjan 51 artiklan mukaan sen määräykset koskevat unionin toimielimiä, elimiä ja laitoksia, mutta myös jäsenvaltioita kun ne soveltavat unionin oikeutta.

EU:n perusoikeusstrategia

Lissabonin sopimuksen tultua voimaan Euroopan komissio valmisteli perusoikeusstrategian (tiedote), joka julkaistiin komission tiedonantona:

Euroopanunionin strategia perusoikeuskirjan panemiseksi tehokkaastitäytäntöön; Bryssel 19.10.2010 KOM(2010) 573 lopullinen (14 sivua)

Pääkohtia

Merkittävä vastuu lankeaa komissiolle unionin lainsäädännön valmistelijana. Ehdotusten vaikutusten arvioinnin osaksi on otettu perusoikeuksien tarkastelu, joka koskee myös prosessin aikana tehtäviä muutoksia.

Komission tehtävänä on valvoa unionin perussopimusten ja niiden nojalla annetun lainsäädännön noudattamista (SEU-sopimuksen 17.1 artikla). Siksi komissio vaikuttaa ennaltaehkäisevästi jäsenmaiden kanssa kansallisten määräysten valmistelussa.

Komissio voi myös käynnistää rikkomismenettelyn, jos jäsenmaa ei toteuta EU-lainsäädäntöä oikein. Ellei tilanne korjaannu, komissio voi viedä rikkomuksen unionin tuomioistuimeen.

Komissio tiedottaa EU:n kansalaisille perusoikeuskirjan olemassaolosta, sisällöstä ja soveltamisalan rajoituksista. Eräänä välineenä on sähköinen Euroopan oikeusportaali, joka pyrkii ohjaamaan oikeaan valituskanavaan.

Komissio julkaisee vuosittain kertomuksen, jonka tuorein laitos on vuoden 2015 toukokuussa julkaistu:

EU:nperusoikeuskirjan soveltamista koskeva kertomus vuodelta 2014; Bryssel 8.5.2015 COM(2015) 191 final sekä liite SWD(2015) 99 final

Euroopan parlamentti ja neuvosto käsittelevät vuosikertomusta, joka siten palvelee toimielinten vuoropuhelua perusoikeuksista.

Ralf Grahn