“Se on oksat pois ranskanpullasta, pojat,” liittyy mielessäni Santahaminan urheilukomppaniaan, mutta varmuudella en muista oliko sanojana vääpeli Pekka Lario. Jostain syystä siekailematon toiminta ja huippusuoritukset nousevat kuitenkin ajatuksiini, kun tarkasteltavaksi tulee Aasian pikkujättiläinen Singapore.
Singapore vertailuissa
Euroopan unionin neuvoston 16. lokakuuta 2017 hyväksymä EU:n vuosikertomus ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2016, neuvoston asiakirja 12816/17, kuvailee Singaporen tasavaltaa sivuilla 325-327. Eräänlaisena yhteenvetona toimii kappale:
Singaporelle yhteisesti sovitut tavoitteet vuosiksi 2016–2020 ovat seuraavat: ratifioida keskeiset kansainväliset ihmisoikeussopimukset, joissa maa ei ole osapuolena; edistää sananvapautta, tiedotusvälineiden vapautta ja poliittista osallistumista; harkita kuolemanrangaistusta koskevaa moratoriota ja toimittaa yksityiskohtaisempaa tietoa kuolemanrangaistuksen käytöstä vuotuisen kokonaismäärän lisäksi; toteuttaa parempia toimia muuttajien oikeuksien suojaamiseksi ja toteuttamiseksi; sekä dekriminalisoida homoseksuaalisuus (uusi tavoite vuosiksi 2016–2020).
EU:n ihmisoikeuskertomuksessa todetaan myös Yhdistyneiden kansakuntien (YK) UPR-arviointi (Universal Periodic Review) viime vuonna:
Vuonna 2016 Singaporelle tehtiin toinen YK:n UPR-arviointi. Vaikka Singaporen hallitus on toistuvasti torjunut suurimman osan suosituksista, kansalaisjärjestöt pitävät UPR-arviointia edelleen hyödyllisenä menettelynä hallinnon haastamiseksi ja sen asettamiseksi vastuuseen toimistaan.
YK:n ihmisoikeusneuvoston 24. kesäkuuta 2016 tekemä päätös Singaporen UPR-arvioinnista perustui UPR-työryhmän kertomukseen, joka yksityiskohtaisemmin pureutuu maan tilanteeseen, sekä Singaporen vastauksiin.
Suomen ulkoministeriön Singaporea koskeva matkustustiedote varoittaa selkein sanoin keihäsmatkailuun taipuvaisia tavalla, joka vei ajatukseni ranskanpullasta lähteviin oksiin:
Singaporen lait ovat ankaria ja niiden toimeenpano on tehokasta myös ulkomaalaisten osalta. Henki- ja huumausainerikoksista voi saada kuolemantuomion.
Singaporessa käytetään vankilatuomion ja sakkojen lisäksi rangaistuksena myös kepiniskuja (caning). Keppirangaistuksen voi saada esimerkiksi vandalismista, maahantulorikoksista sekä säädyttömästä käyttäytymisestä (outrage of modesty).
Roskaaminen on kielletty ja roskien heittämisestä kadulle voi saada sakot. Myös sylkeminen on kielletty. Julkisissa liikennevälineissä ja asemilla syöminen, juominen ja tupakointi on sakon uhalla kielletty. Yleisillä paikoilla tupakointi on pääsääntöisesti sallittu vain erikseen merkityillä alueilla. Noudata liikennesääntöjä ja ylitä katu vain suojatien kohdalta.
Homoseksuaalisuus on Singaporen lainsäädännön mukaan rikos.
Singaporen säännökset lääkkeiden maahantuonnin osalta ovat tiukat. Selvitä hyvissä ajoin ennen maahantuloa lääkkeiden luvanvaraisuus, sillä monille lääkkeille tarvitaan etukäteislupa maahantuontiin.
Kun Transparency Internationalin Corruption Perceptions Index 2016 luokittelee Singaporen sijalle 7 maailmassa, maalla on edellään enää kolme alhaisen korruption maata EU:n 28:sta jäsenmaasta (Tanska, Suomi ja Ruotsi).
Singaporen asukasmäärä on sama kuin Suomen, mutta tiheästi asutun Singapore on kilpailukyvyltään kolmas maailman 137 tutkitun talouden joukossa siinä missä Suomi on kymmenes, World Economic Forumin (WEF) tuoreen Global Competitiveness Index 2017-2018 -vertailun mukaan. Singaporen bruttokansantuote on selkeästi suurempi kuin Suomen sekä absoluuttisesti että henkeä kohden.
Komission työohjelma 2018
Kirjoituksessa Seitsemän kauppasopimuksen urakka viitataan komission vuoden 2018 työohjelman liitteen 3 “muistilistaan” COM(2017) 650 final ANNEX 1, jossa otsikon ‘Kauppa: Globalisaation hallinta tasapainoisen ja edistyksellisen kauppapolitiikan avulla’ ja alaotsikon ‘”Kaikkien kauppa” -strategian toteuttaminen’ alla, kohdassa 15 mainitaan tavoitteena Singaporen kanssa tehtävän sopimuksen viimeistely.
EU:n kauppapoliittisessa strategiassa
Komission kauppapoliittisessa strategiassa ‘Kaikkien kauppa: Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa’ COM(2015) 497 mainittiin Kaakkois-Aasiassa tehdyksi kahdenvälinen sopimus Singaporen kanssa (s. 25).
“Kaikkien kauppa” -strategian käyttökokemuksista komissio esitti syyskuussa kertomuksen:
"Kaikkien kauppa" -strategian täytäntöönpanoa koskeva kertomus: Globalisaation hallinta edistyksellisen kauppapolitiikan avulla; Bryssel 13.9.2017 COM(2017) 491 final
Raportin mukaan jatketaan nyt toimia Singaporen kanssa neuvotellun sopimuksen ratifioimiseksi. Lisäksi mainittiin että Singaporen vapaakauppasopimusta koskevalla Euroopan unionin tuomioistuimen toukokuisella lausunnolla 2/15 selkeytetään toimivallan jakoa kauppa- ja investointisopimuksissa (s. 5).
Kertomuksen kanssa komissio julkaisi samana päivänä eteenpäin katsovan tiedonannon:
Globalisaation hallinta tasapainoisen ja edistyksellisen kauppapolitiikan avulla; Bryssel 13.9.2017 COM(2017) 492 final
Tiedonanto liitti Singaporen kanssa tehdyn kahdenvälisen sopimuksen myös maailman monenvälisen kauppajärjestelmän vahvistamiseen (s. 3):
EU etsii kumppaneita, jotka haluavat tehdä yhteistyötä ja kehittää avoimia ja edistyksellisiä sääntöjä 2000-luvun kaupankäyntiä varten ja vahvistaa näin globaalia hallintotapaa. EU:n hiljattaiset sopimukset Kanadan, Singaporen ja Vietnamin kanssa ja periaatesopimus Japanin kanssa luovat EU:n yrityksille ja kansalaisille uusia taloudellisia mahdollisuuksia, mutta tämän lisäksi ne heijastavat ja edistävät universaaleja arvoja, joita unioni kannattaa, ja säilyttävät hallitusten oikeuden sääntelyyn yleiseen etuun liittyvissä asioissa.
Tulevassa kirjoituksessa katsomme EU:n ja Singaporen välisen kauppasopimuksen käsittelyvaihetta ja sisältöä hieman tarkemmin.
Ralf Grahn
