EU valtiokeskeisten mielipidesiilojen vankina

Kansalliset, ehkä oikeammin valtiokeskeiset mielipidesiilot muovaavat EU-asenteita eri jäsenmaissa. Poliitikkojen ja tiedotusvälineden sanomissa on lähes symbioottisia piirteitä, mutta jäsenmaittain mielipideilmastot vaihtelevat.

Kansallisten poliitikkojen tekemisissä ja median seurannassa jäsenmaiden hallitusten tekemiset Eurooppa-neuvostossa ja neuvostossa ovat saaneet tärkeimmän roolin, sikäli kuin mielenkiintoa on riittänyt EU:n seuraamiseen ylipäätään.

Tiedotusvälineiltä ja poliitikoilta kansalaiset saavat aineksia käsityksiinsä Euroopan yhdentymisestä. Valtiokeskeisyyden  heijastuessa yleiseen mielipiteeseen, monissa jäsenmaissa näkee harvoin pohdintaa unionin kansalaisten edusta tai EU:n yleisestä edusta.

Mikäli vaikutteita siirtyy maiden rajojen yli, englannin kielen asema ja siten brittiläisten tiedotusvälineiden merkitys kansainvälisten virtausten välittäjinä ovat perinteisesti ylikorostaneet Yhdistyneen kuningaskunnan ja sen EU:lle vihamielisten lehtien ja poliitikkojen merkitystä.

Erityisesti viime aikoina Yhdysvalloissa, Pohjoismaissa ja osin muualla Euroopassa Englannin skandaalilehdistön epätoivoisiksi muuttuneet yritykset EU:n mustamaalaamiseksi ja Brexitin haittojen häivyttämiseksi  sekä saarivaltakunnan hallituksen surkuhupaisiksi kääntyneet erovalmistelut ovat lähes peittäneet alleen 27 EU-maan unionin: mannermaiset näkökulmat EU:n arkisista politiikoista ja  445 miljoonan eurooppalaisen tulevaisuutta koskevan keskustelun.

Varsinkin Britannian massalehdissä ja niistä ammentavien populistiliikkeiden joukoissa jäsenmaiden kyvyttömyys on usein peittynyt Euroopan komissiosta ja Euroopan parlamentista tuotettujen irvikuvien taakse. Vain laatulehdissä - “eliittijulkaisuissa” - on ollut hieman parempi asiallinen ja toimielinten välinen tasapaino.

Junckerin strategisesti toimiva komissio on kohentanut kuvaansa. Tällä kertaa katsomme kuitenkin Euroopan parlamentin suuntaan.

Parlemeter 2017  

Kirjoitus Euroopan parlamentti kansalaisten EU:n puolesta esitteli Euroopan unionin tulevaisuusaloitteita kokoavan mainion kirjasen (joka toistaiseksi näyttää löytyvän vain englanniksi): Future of Europe: European Parliament sets out its vision (28 sivua).

Euroopan unionin kansalaiset uskovat entistä enemmän EU:n hyötyyn ja Euroopan parlamenttiin sekä odottavat unionilta turvaa mm. terrorismilta, työttömyydeltä, köyhyydeltä ja syrjäytymiseltä, kuten myös hallitsemattomalta maahanmuutolta, kertoo kirjanen tuoreeseen Parlemeter 2017 -mielipidemittaukseen viitaten (sivu 2).

Tämän blogikirjoituksen tarkoituksena onkin tarkastella EU:n kansalaisten luottamusta Euroopan parlamenttiin mielipidemittauksen valossa.

Mielipidetiedustelun tarkemmat viitetiedot ovat Parlemeter 2017: A stronger voice: citizens’ views on Parliament and the EU (lokakuu 2017; 56 sivua). Tulokset perustuvat yhteensä 27881 tuoreeseen haastatteluun 28 EU:n jäsenmaassa.

Lähes vuosikymmen vierähti ennen kuin Nizzan julistus unionin tulevaisuudesta  (joulukuu 2000), joka käynnisti Euroopan unionin perussopimusten uudistamisprosessin, johti Lissabonin sopimuksen voimaantulon kautta Euroopan parlamentin aseman vahvistumiseen 1. joulukuuta 2009 alkaen. SEU-sopimuksen ja SEUT-sopimuksen konsolidoidut toisinnot (viimeksi vuodelta 2016) osoittavat tärkeitä politiikka-aloja, joilla nykyään sovelletaan tavallista lainsäätämisjärjestystä, mutta myös keskeisiä kohtia, joissa jäsenmaat edelleen rajaavat itselleen tärkeimmät valtuudet.

Jäsenvaltioiden tasolla askaroivista poliitikoista ja tiedotusvälineistä sekä Euroopan parlamentin toimivallan puutteiden hitaasta korjaamisesta johtuen, europarlamentin tie kohti asemaa ja arvostusta on ollut kivinen.

Euroopan parlamenttiin neutraalisti suhtautuvilla kansalaisilla on edelleen  suhteellinen enemmistö, 42 prosenttia, joka on kutakuinkin sama kuin Lissabonin sopimuksen voimassaoloaikana (sivu 27).

Tämän suurimman ryhmän takana kannatussuhteet ovat kuitenkin viimeksi kääntyneet positiiviseen suuntaan. Viime syksystä Euroopan parlamenttiin myönteisesti suhtautuvien osuus nousi kahdeksan prosenttiyksikköä, ollen nyt 33%.

Kielteisesti suhtautuvien osuus laski lähes vastaavasti 21 prosenttiin, jossa oli pudotusta seitsemän prosenttiyksikköä.

Euroopan parlamentin ilolla oli siis asialliset perusteet. Kuitenkaan emme voi olla varmoja siitä, kuinka suuressa määrin tämä on parlamentin työvoitto tai kuinka paljon johtuu erinäisistä tunnelmatekijöistä. Kielteiset ja myönteiset tuntemukset ovat vaihdelleet aikojen kuluessa, joten emme myöskään tiedä edustaako luottamuksen lisääntyminen europarlamenttiin pysyvää trendiä.

***

Jostain syystä Suomi kuuluu jäsenmaihin, joissa Euroopan parlamentti sai vähiten kannatusta (ja kolmen prosenttiyksikön nousu oli sekin hännänhuippujen katraassa). Kertooko tämä jotain erityisen valtiokeskeisistä vaikuttajista ja poikkeuksellisen rajoittuneista näkökentistä EU-asioissa?

Ralf Grahn

Euroopan unionin tila 2017 suomeksi

Euroopan komissio tarjoaa kiinnostuneille verkkosivun Puhe unionin tilasta 2017, jonka kautta löytyvät suomeksi muun muassa puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin puhe SPEECH/17/3165, aiekirje ja siihen liittyvä luonnos komission työsuunnitelmaksi vuodelle 2018, aikataulumainen etenemissuunnitelma kohti yhtenäisempää, vahvempaa ja demokraattisempaa unionia, kätevänä koonnoksena 108-sivuinen Unionin tila 2017 -esite ja vastapainoksi lyhyehkö ja yleisluonteinen lehdistötiedote IP/17/3164.

Tähän sisältyvät sekä lyhyen aikavälin konkreettiset esitykset, joista osa on jo annettu, että hieman pitempää keskustelua vaativat vastaiset ehdotukset perussopimusten joustojen käyttämisestä EU:n toiminnan tehostamiseksi.

Komission verkkosivun kautta voi myös kuulla Junckerin kolmikielisen puheen, tutustua tiivistettyihin tietosivuihin ja perehtyä komission tuoreisiin aloitteisiin, joiden aiheina ovat kauppapolitiikka, teollisuuspolitiikka, kyberturvallisuus, digitaalisen tiedon (datan) liikkuvuus, komission toimintasäännöt, eurooppalainen kansalaisaloite ja europuolueiden rahoitus.

Euroopassa monikielinen keskustelu unionin tilasta ei ole aivan vähäistä. Euroopan parlamentin State of the Union 2017 -sivusto oli hetki sitten rekisteröinyt 128360  twiittiä tunnisteella #SOTEU.

DebattiBaari

Suomalaisen EU-keskustelun tasoa pyrkii nostamaan DebattiBaari, joka on perustettu asiallista ja argumentoitua yhteiskunnallista verkkokeskustelua varten. Twitterissä @debattibaari ja aihetunniste #EUdebatti auttavat lähteille.

Unionin tilasta englanniksi

Englanninkielinen blogini Grahnlaw tarjoaa 21. Syyskuuta julkaistun koonnoksen unionin tilaa ja EU.n uudistamista koskevista kirjoituksista: State of the Union and EU reform compilation.

Tämän jälkeen ovat ilmestyneet seuraavat kirjoitukset:

State of the Union: economic progress

State of the Union: legislative worries

Brexit negotiations after Florence speech

State of the Union: European Solidarity Corps

State of the Union: relations with national Parliaments

State of the Union: EU citizens, reform and future

State of the Union: Citizens’ Dialogues

State of the Union: openness and Democracy Package

Future of Europe: idea of democratic conventions

Future of Europe: relaunch through democratic conventions?

Ralf Grahn

Sisämarkkinastrategia EU:n kilpailukykyneuvostossa

Euroopan unionin kilpailukykyneuvosto kokoontui tänään 28. ja jatkaa huomenna 29. päivänä marraskuuta 2016. Julkisia osia voi seurata täältä. Valaisen EU:n sisämarkkinastrategian käsittelyä.

Sisämarkkinastrategia

Runsas vuosi sitten Euroopan komissio julkisti uuden sisämarkkinastrategian 23 virallisella kielellä (ei iirinkielisenä); tiedonanto suomeksi: Sisämarkkinoiden päivitys: enemmän mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille; Bryssel 28.10.2015 COM(2015) 550 final (23 sivua).

Tiedonanto perustui komission kahteen työasiakirjaan. Euroopan ja ympäröivän maailman talous ja kilpailukyky kertovat vakuuttavasti EU:n markkinoiden uudistustarpeesta julkaisussa  SWD(2015) 203 final, joka (vain englanniksi) löytyy kolmena osana oikeusportaali Eur-Lexin kautta, mutta yhtenäisenä ladattavana “painettuna” versiona komission sivulta: Single market integration and competitiveness in the EU and its member states - Report 2015 (112 sivua).

Yksinomaan englanniksi löytyy myös toinen työasiakirja: COMMISSION STAFF WORKING DOCUMENT A Single Market Strategy for Europe - Analysis and Evidence; Brussels, 28.10.2015 SWD(2015) 202 final (108 sivua). Siinä komissio kävi laajemmin ja syvällisemmin läpi oikeuspoliittisia perusteita tuleville ehdotuksilleen kuin mitä voidaan lukuisille kielille käännettävässä tiedonannossa.  

Euroopan komission verkkosivuilta löytyy ajankohtaista tietoa englanniksi sisämarkkinastrategiaan kuuluvien ehdotusten etenemisestä.

Kilpailukykyneuvosto

Euroopan unionin kilpailukykyneuvoston suomenkieliseltä kokoussivulta 28.-29.11.2016 löytyy muutama pääkohta, mutta jos valitsee vastaavan englanninkielisen sivun, löytyy tietty määrä linkkejä hyödyllisiin asiakirjoihin: alustava ohjelma, melko perusteellinen taustamuistio käsiteltävistä asioista, alustava esityslista, (muodolliset) lainsäädäntökäsittelyt ja muut kuin lainsäädäntösasiat.

Periaatekeskustelu sisämarkkinastrategiasta

Neuvoston puheenjohtajamaa Slovakia on laatinut periaatekeskustelun jäsentämiseksi tausta-asiakirjan Sisämarkkinat: Vuosi sisämarkkinastrategian hyväksymisestä; Bryssel, 11. marraskuuta 2016; 14246/16.

Ote edistämisestä:

C. Tähänastinen edistyminen

Komissio on toimittanut ensimmäiset sisämarkkinastrategian mukaiset aloitteet. Toukokuussa 2016 komissio hyväksyi sähköistä kaupankäyntiä koskevaan pakettiin5 kuuluvan lainsäädäntöehdotuksensa, jonka tavoitteena on estää kuluttajien syrjintä kansalaisuuden tai asuinpaikan perusteella (geoblokkausaloite)6 . Kesäkuussa 2016 komissio hyväksyi standardointipaketin7 , johon sisältyy (kilpailukykyneuvostossa 28. syyskuuta esitelty) standardointia koskeva yhteinen aloite ja palvelustandardeja koskevat ohjeet. Komissio hyväksyi kesäkuussa 2016 myös yhteistyötaloutta koskevan eurooppalaisen toimintasuunnitelman8 . Tiedonannossa määritetään hyviin käytäntöihin perustuvia ratkaisuja ja selvitetään EU:n nykylainsäädännön soveltamista ja markkinatoimijoiden ja viranomaisten kohtaamia tärkeimpiä ongelmia, kuten markkinoille pääsyä koskevia vaatimuksia, kuluttajansuojaa, vastuukysymyksiä, työlainsäädäntöä ja verotusta. Lisäksi komissio aikoo marraskuussa 2016 hyväksyä startupyrityksiä koskevan aloitteen antamalla tiedonannon, jonka tavoitteena on auttaa nuoria yrityksiä laajentamaan toimintaansa ja kasvamaan sisämarkkinoilla.

D. Seuraavat toimet

Useita aloitteita komissio ei ole vielä hyväksynyt. Se aikoo toimittaa joitakin tärkeitä ehdotuksia ja paketteja vuoden 2016 loppuun mennessä. Palvelupaketti on määrä hyväksyä vuoden lopulla. Paketti sisältää ehdotuksen palveluihin liittyvää lainsäädäntöä koskevan ilmoitusmenettelyn parantamiseksi, eurooppalaista palvelukorttia koskevan ehdotuksen (sisämarkkinastrategiassa palvelupassialoite), jolla pyritään parantamaan palvelujen rajatylittävää tarjoamista, sekä säänneltyjä ammatteja koskevia aloitteita, kuten oikeasuhteisuuden arviointi laadittaessa uutta tämän alan lainsäädäntöä ja säänneltyjä ammatteja koskevat ohjeet jäsenvaltioille.

Komissio jatkaa sisämarkkinastrategian jäljellä olevien aloitteiden hyväksymistä vuonna 2017. Näitä ovat teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanopuitteiden tarkastelu, noudattamista ja avustamista koskeva paketti, mukaan lukien yksi kaikenkattava portaali (Single Digital Gateway), sisämarkkinoiden markkinatietoväline ja SOLVIT-toimintasuunnitelma. Tämän jälkeen käsittelyyn tulee tavaroita koskeva paketti, joka sisältää aloitteet vastavuoroisesta tunnustamisesta ja puuttumisesta vaatimusten vastaisten tavaroiden lisääntyneeseen määrään tavaroiden sisämarkkinoilla. Vuonna 2017 komissio aikoo esitellä myös julkisten hankintojen paketin, jonka yksi osa on suurten infrastruktuurihankkeiden vapaaehtoinen ennakkoarviointimekanismi. Lisäksi komissio aikoo julkaista tiedonannon hyvistä toimintatavoista, joilla helpotetaan vähittäiskaupan sijoittautumista sisämarkkinoilla.

Tanskan näkemys

Pieni katsaus kansalliselta tasolta, pohjoismaista.

Tanskan kansankäräjien Eurooppavaliokunnan - Europaudvalget, Folketinget - avoimet kuulemiset ovat omaa luokkaansa ja maan ulkoministeriön muistio (sivut 47-71) osoittaa mallia ajankohtaisen sisämarkkinastrategian käsittelemisestä.

Ruotsin näkemys

Ruotsin hallituksen tavanomainen kommentoitu asialista tarjoaa lisänakökulman sisämarkkinastrategiaan:

6. Inre marknad: ett år efter antagandet av Inremarknadsstrategin

- Policydebatt och presentation

Ansvarigt statsråd: Ann Linde

Inremarknadsstrategin för varor och tjänster, KOM (2015) 550, presenterades den 28 oktober 2015. Strategin togs fram mot bakgrund av att det fortfarande finns ett antal hinder för fritt utbyte av varor och tjänster, vilka begränsar möjligheterna för företag och individer och som därmed leder till färre arbeten och onödigt höga priser. Avsikten är att strategin ska ge den inre marknaden en nystart genom dels ett antal lagförslag, dels ett antal åtgärder som hjälper bl.a. små- och medelstora företag och nystartade företag att expandera, främja innovation och ökade investeringar. Åtgärderna i strategin är både lagförslag och policyinitiativ och merparten planeras genomföras under 2016 och 2017.

Nu ett år efter att strategin lanserades är avsikten att vid mötet diskutera hur det har gått hittills med genomförandet, var det finns mest potential och hur rådet fortsatt kan bidra till ett snabbt och ambitiöst genomförande av strategin. Kommissionen förväntas vid mötet även presentera ett nytt initiativ för nystartade företag, s.k. start-ups.

Förslag till svensk ståndpunkt

Sverige delar kommissionen uppfattning om vikten av att stärka EU:s inre marknad. Ansträngningarna för att ta bort hinder för handeln med varor och tjänster på den inre marknaden måste fortsätta för att tillväxten och jobben i Europa därmed ska kunna öka.

Regeringen anser att det är av stor vikt att kommissionen fortsatt prioriterar genomförandet av strategin och levererar annonserade åtgärder. När det gäller att bedöma områden med stor potential är det viktigt att ha en bred och ambitiös reformagenda. Med detta i beaktande vill regeringen framhålla att åtgärder som stärker den inre marknaden för tjänster och den digitala inre marknaden är av högsta prioritet för Sverige. Framtidens nya jobb kommer framför allt att skapas inom tjänstesektorn och i den digitala ekonomin. Varuområdet utgör stommen av den inre marknaden och bör med viss regelbundenhet ses över och moderniseras. Därutöver behöver även verktyg likt problemlösningsnätverket Solvit effektiviseras för att bättre avhjälpa fall där medborgarnas rättigheter inte blivit tillvaratagna.  

Avoimuus: entä Suomi?

Monet suomalaiset pitävät maatamme avoimuuden mallimaana. Tanskan ja Ruotsin käytäntöjä voi kuitenkin verrata kilpailukykyneuvoston asioiden esittelyyn Eduskunnan suuren valiokunnan tiedotteessa.

Ralf Grahn

Saksan ja Euroopan perusarvot

Saksan jälleenyhdistymisen 25-vuotisjuhlassa liittopresidentti Joachim Gauck (lyhyt elämäkerta englanniksi) tarkasteli maansa kasvamista yhteen Itä-Saksan diktatuurin luhistumisen jälkeen, mutta myös turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien määrän kasvusta johtuvia haasteita. Vastaus ei ole etninen tasakoosteisuus vaan yhteinen arvoperusta:

In einer offenen Gesellschaft kommt es nicht darauf an, ob diese Gesellschaft ethnisch homogen ist, sondern ob sie eine gemeinsame Wertegrundlage hat. Es kommt nicht darauf an, woher jemand stammt, sondern wohin er gehen will, mit welcher politischen Ordnung er sich identifiziert.

Perusarvojen ja perusoikeuksien osalta tarvitaan paljon työtä myös Suomessa. Gauckin puhe on hyvä johdatus aiheeseen.

Ralf Grahn

EU-keskustelun matka lähteille

Ovatko ohueksi ja kotikutoiseksi jäänyt julkinen EU-keskustelu Suomessa ja suomalaisten laimea osallistuminen eurooppalaiseen keskusteluun maanosamme tulevaisuudesta kohtalon sanelemia?

Joitakin valopilkkuja toki löytyy julkisen viestinnän puolelta. Valtioneuvoston EU-asioiden tiedotus ja EU-ministerivaliokunnan tiedotus toimivat kohtuullisesti, vaikka mielestäni Tanska ja Ruotsi ovat edellä ja Euroopan ulkopuolella pysyvä Norja on vähintään Suomen rinnalla.

Vaikka eduskunnassa käydään myös laajempaa poliittista keskustelua Euroopan unionin asioista, lakiehdotusten ja neuvoston kokousten kattava puinti tahtoo jäädä laajemman yleisön huomion ulkopuolelle.

Ministeriöiden EU-sivut ja -tiedotteet, verkkoon siirtynyt Eurooppatiedotus ja Suomen Brysselissä sijaitseva EU-edustusto täydentävät. Oman lisänsä tuovat myös Euroopan unionin (komission) edustusto ja Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto Helsingissä.

Ulkopoliittisen instituutin Euroopan unioni -tutkimusohjelma osallistuu eurooppalaiseen keskusteluun mielenkiintoisilla puheenvuoroilla ja tilaisuuksilla. Tuoreimmat julkaisut käsittelevät arabikevättä, Euroopan hiipumista G20-maiden joukossa ja vahvemman Saksan tarvetta EU:n rakennustyössä.

Vaikka monet erityisjulkaisut tuotetaan vain englanniksi tai muutamilla kielillä, Euroopan unioni julkaisee häkellyttävän määrän tietoa unionin 22 tai jopa 23 kielellä. Virallisen tiedon rungon muodostaa oikeusportaali Eur-Lex ja ennen pitkää lähes kaikki tärkeät päätökset ilmestyvät Euroopan unionin viralliseen lehteen (EUVL).

Ajankohtaisista aiheista tiedottavat Euroopan komissio, Eurooppa-neuvosto, (ministeri)neuvosto, Euroopan parlamentti, Euroopan keskuspankki, Euroopan unionin tuomioistuin, Alueiden komitea ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitea, tärkeimmät viralliset elimet mainitakseni.

Kirjakauppa EU Bookshop tarjoaa selvityksiä, kertomuksia ja esitteitä lähes kaikilta politiikan aloilta. Verkkojulkaisut ovat yleensä ilmaisia ja paperijulkaisujen hinnat kohtuullisia.

Valistuneen kansalaiskeskustelun ensimmäinen matka käy lähteille.



Ralf Grahn
EU-asioiden, erityisesti digitaalipolitiikan ja -juridiikan puhuja

J.K. Tällä hetkellä aktiivisen blogikolmikkoni muodostavat Eurooppaoikeus-blogin ohella englannninkielinen Grahnlaw (jonka Cision Finland rankkasi äsken neljänneksi Suomen poliittisten blogien joukossa) sekä ruotsinkielisten kirjoitusteni koti Grahnblawg. Niiden ja yli 900 muun euroblogin kirjoitukset kokoaa monikielinen Bloggingportal.eu, joka on osa eurooppalaista verkkokeskustelua.

Eurooppa-neuvosto kadonneen kasvun metsästyksessä

Pääministeri Jyrki Katainen ja muiden EU-maiden poliittiset johtajat kokoontuvat jälleen Brysselissä 1.-2. maaliskuuta 2012. Perinteiseen tapaan talous, kasvu ja työllisyys ovat Eurooppa-neuvoston kevätkokouksen asialistalla. Paineet talouskasvun käynnistämiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi ovat kasvaneet entisestään, samalla kun taannoisen elvytyspolitiikan mahdollisuudet ovat kaventuneet. Talouspolitiikan vaikeusaste on siis noussut euroalueen ja EU:n kriisien myötä.

Kirjoitin eilen englanniksi tämän Euroopan unionin tärkeimmän virallisen toimielimen ompeluseuraa vastaavasta julkisesta valmistelusta ja kaivoin neuvoston asiakirjoista yhteenvedon (synteesiraportin) talouspoliittisten linjausten pohjustamisesta kevätkokouksen alla.

Päivän mittaan saatiin puheenjohtaja Herman Van Rompuy eilen päiväämä kutsukirje valtioneuvoston verkkosivuille. Kirje löytyy nyt myös suomeksi, komission verkkosivulta. Hallitus julkaisi myös EU-sihteeristön laatiman muistion kokouksen keskeisistä asioista.

EU-ministerivaliokunnalle valmisteltu kuuden sivun muistio kertoo tiivisti ja samalla havainnollisesti sekä asioiden taustat että Suomen hallituksen painotukset.


Kasvukirje

Kahdentoista EU-maan johtajan kirje talouskasvusta (A plan for growth in Europe) oli turhan häveliäästi piilotettu yleisten asioiden neuvoston kokousta koskevan tiedotteen liitteeksi.

Britannian pääministeri David Cameron oli järjestänyt ”puhtoisen tusinan” kirjeen löytämisen helpommaksi: Joint letter to President Van Rompuy and President Barroso (Monday 20 February 2012).

Viimevuotiseen malliin johtajat lisäsivät pökköä pesään tietyillä painopistealueilla. Kahdeksan prioreteettia olivat:

* sisämarkkinoiden tehostaminen, erityisesti palvelumarkkinoilla
* todellisten digitaalisten sisämarkkinoiden luominen vuoteen 2015 mennessä
* energian sisämarkkinoiden aikaansaaminen vuoteen 2014
* innovaatioiden tehostaminen Euroopan tutkimusalueen luomisella
* vapaakaupan edistäminen moneen suuntaan
* yritysten sääntelytaakan keventäminen
* työmarkkinoiden toimivuuden kehittäminen
* rahoitusmarkkinoiden kilpailukyvn vahvistaminen

Komission puheenjohtaja José Manuel Barroso oli huomannut Eurooppa-neuvoston surkean valmistelun tarjoaman suhdetoiminta-aukon. Hän on viime päivinä esiintynyt hyvin aktiivisesti julkisuudessa talouskasvun lähettiläänä (The Lisbon Council SPEECH/12/125, Euroopan parlamentti SPEECH/12/126) ja hän julkaisi myös vastauksen päämiesten kasvukirjeeseen: Time to deliver on growth: letter from President Barroso ahead of the European Council (MEMO/12/146). Barroso järjesti eilen tiedotustilaisuuden sanomiensa levittämiseen (SPEECH/12/135).

Näin ollen puutteelliseen valmisteluun on tullut hieman täydennystä ja ripaus uutta dynamiikkaa, kun johtotason toimijat markkinoivat omia painotuksiaan Eurooppa-neuvoston kevätkokouksen kynnyksellä.

Löytävätkö Euroopan poliittiset johtajat talouskasvun kadonneen kaavan? Jäämme odottamaan konkreettisia toimia.



Ralf Grahn
EU-asioiden, erityisesti digitaalipolitiikan ja -juridiikan puhuja

J.K. Joko olet tutustunut muihin blogeihini? Tällä hetkellä aktiivisen kolmikon muodostavat Eurooppaoikeus-blogin ohella englannninkielinen Grahnlaw, jonka Cision Finland rankkasi äsken neljänneksi Suomen poliittisten blogien joukossa, sekä ruotsinkielisten kirjoitusteni koti Grahnblawg.

ACTA ja fakta

Twitterin tunnisteen #ACTA alla käy melkoinen kuhina, mutta vanhentunutta ja väärää tietoa väärentämisenvastaisen kauppasopimuksen sisällöstä ja vaikutuksista kannattaisi välttää.


ACTA suomeksi

Euroopan komission ehdotus on julkaistu 22 EU:n virallisella kielellä. Liitteenä on kussakin tapauksessa sopimuksen teksti. Suomenkielinen versio liiteteksteineen:

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden, Amerikan yhdysvaltojen, Australian, Japanin, Kanadan, Korean tasavallan, Marokon kuningaskunnan, Meksikon yhdysvaltojen, Singaporen tasavallan, Sveitsin valaliiton sekä Uuden-Seelannin välisen väärentämisenvastaisen kauppasopimuksen tekemisestä; Bryssel 24.6.2011 KOM(2011) 380 lopullinen


EU ja Suomi allekirjoittivat

EU:n komission ja neuvoston surkeasta tiedotuksesta huolimatta tiedämme ACTA:n tähän mennessä allekirjoittaneet tahot, joukossa Euroopan unioni ja 22 EU-maata, joista Suomi yhtenä. Hallituksen Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri on Alexander Stubb.

Suomessa ulkoasiainministeriö sentään tiedotti väärentämisenvastaisen kauppasopimuksen eli ACTA:n allekirjoittamisesta. Tiedote korosti vain myönteisiä vaikutuksia. Sopimuksen rikosoikeudellisille määräyksille tarvitaan eduskunnan suostumus, mutta hallituksen esitys on odotettavissa aikaisintaan syksyllä 2012.


Euroopan parlamentin hyväksyntä

Kansallisten ratifiointien tapaan Euroopan parlamentti voi hyväksyä tai hylätä tämän kansainvälisen sopimuksen. Asia on tällä hetkellä valiokuntavaiheessa ja menettelyä voi seurata tunnuksella 2011/0167(NLE).

Vastuullinen on kansainvälisen kaupan valiokunta (INTA), jonka esittelijä Kader Arif ilmoitti juuri EU:n allekirjoituspäivänä julkisesti luopuvansa mietinnön valmistelusta. Vastalauseen (ranskaksi) kautta ACTA-mietinnön valmisteluun tuli lisää dramatiikkaa.


Wikipedia ja ACTA

Verkkotietosanakirja Wikipedia tarjoaa otsikolla Anti-Counterfeiting Trade Agreement lyhyen suomenkielisen johdatuksen väärentämisenvastaisen kauppasopimuksen syntyyn ja sisältöön.

Englanninkielinen Wikipedia tarjoaa huomattavasti perusteellisemman johdatuksen aiheeseen: Anti-Counterfeiting Trade Agreement. Tosin Wikipedian artikkeleiden vaiheittainen synty ja yhteisöllinen tekotapa johtavat toistoihin sekä siihen että jää usein epäselväksi käsitelläänkö varhaisempaa luonnosta tai lopullista tekstiä. Vaikka aivan viime päivien tapahtumia on otettu mukaan, käsittely painottuu aiempiin vaiheisiin. Suosittelen varovaisuutta.


Kannattaa tarkistaa

ACTA-sopimusta vastaan protestoivat ovat yleisemminkin esittäneet vanhentuneita tietoja, joten väitteitä ja mielipiteitä kannattaa verrata lopulliseen sopimustekstiin ja tuoreisiin asiantuntija-arvioihin.

Luonnollisesti myös virallisten tahojen viestintää on syytä tarkastella kriittisesti - faktapohjalta.



Ralf Grahn

J.K. Monikielinen Bloggingportal.eu tarjoaa yli 900 euroblogin tuoreet kirjoitukset kuin hopeavadilta, myös tietoyhteiskuntaa, Internetiä ja digimediaa koskevissa asioissa.

Tekijänoikeustoimikunta verkkopiratismia vastaan

Eilen professori Niklas Bruunin johdolla toiminut tekijänoikeustoimikunta luovutti mietintönsä kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäelle.

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) tiedotteen mukaan verkkopiratismi on toimikunnan hampaissa:

Toimikunta ehdottaa myös säännöksiä teleoperaattoriin kohdistettavasta estomääräyksestä. Tuomioistuin voisi määrätä teleoperaattorin (verkkoyhteyden tarjoajan) estämään asiakkailtaan pääsyn tekijänoikeutta loukkaavalle verkkosivulle, jollei sitä voida pitää kohtuuttomana ottaen huomioon aineistoa yleisön saataviin saattavan henkilön, välittäjän tai tekijän oikeudet. Tällaisen säännöksen tarvetta on lisännyt se, että yhä useampi Suomen markkinoillesuunnattu verkkopalvelu toimii ulkomailta käsin. Ehdotuksen tavoitteena on osaltaan vähentää luvattoman verkkojakelun kielteisiä vaikutuksia oikeudenhaltijoille ja kuluttajille sekä ohjata laillisten palveluiden käyttämiseen.

 

OKM:n verkkosivuilla on tarjolla julkaisun tiivistelmä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Julkaisu on saatavissa suomenkielisenä:

Tekijänoikeustoimikunnan mietintö: Ratkaisuja digiajan haasteisiin; Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:2


Media

Teleoperaattoreiden eriävä mielipide verkkopalvelujen sulkemista vastaan nousi odotetusti esille viestinten alku-uutisissa. Muutama poiminta:

Talous-sanomat, Digitoday: Teleyhtiöt vastustavat Suomen piraattilakia. Juttu sisältää linkin tiedotteeseen, jossa Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom perustelee eriävää mielipidettään.

Tietoviikko: FiCom tyrmää nettiestot: ”väärä keino puuttua piratismiin”

Helsingin Sanomat: Toimikunta: Tuomioistuimille oikeus estää pääsy piraattisivustoille



Ralf Grahn

Hallituksen kirjeet EU:n talousunionin vahvistamisesta

Ennen eduskunnan valiokuntakäsittelyn etenemistä ja sivujen päivitystä hallituksen vakausunionia koskevat kirjeet eivät oikein löytyneet parlamentin sivujen kautta. Tilanteen korjauduttua laitan täydennykseksi linkit selvityksiin:

E-kirje (122/2011 vp): Sopimus talousunionin vahvistamisesta (liitteenä sopimusluonnos 16.12.2011 englanniksi)

E-jatkokirje: Sopimus talousunionin vahvistamisesta (VNK 12.1.2012; sisältönä sopimusluonnoksen kolmas versio englanniksi)

E-jatkokirje: Sopimus talousunionin vahvistamisesta (VNK 19.1.2012; EU-ministerivaliokunnan käsittelyyn perustuva jatkoselvitys)

Tähän mennessä neljän sopimusluonnoksen kohdalla hallitus ja eduskunta ovat olleet yleisölle hieman hitaita ja valikoivia.



Ralf Grahn

Suomi ja EU:n vakausunioni: Eduskunnalta lisävalaistusta

Kirjoituksessa Avoimuus: Suomi ja EU:n vakausunioni mainittiin jo ulkoasiainvaliokunnan 19. tammikuuta 2012 päivätty lausunto 3/2011 vp, joka koskee valtioneuvoston selvitystä sopimuksesta talousunionin vahvistamisesta (E-kirje 122/2011 vp sekä VNK:n kaksi jatkokirjelmää, ensimmäinen 12.1.2012 ja toinen 19.1.2012).

Kovin kauaa ei mennyt blogikirjoitukseni julkaisemisesta niin eduskunnan sivuille ilmestyi 20.1.2012 kuluessa useampi päivitys talousunionin vahvistamisesta vakausunionin suuntaan:

Valtiovarainvaliokunnan lausunto 8/2011 vp

Talousvaliokunnan lausunto 28/2011 vp

Perustusvaliokunnan lausunto 24/2011 vp


Suuri valiokunta

Erityisvaliokunnat osoittivat lausuntonsa suurelle valiokunnalle, jonka lausunnon liitteiksi ne otettiin. Myös suuren valiokunnan lausunto on päivätty 20.1.2012:

Suuren valiokunnan lausunto 10/2011 vp

Valtioneuvoston selvitys sopimuksesta talousunionin vahvistamisesta käsitellään yksityiskohtaisimmin suuren valiokunnan kokoavassa lausunnossa, jossa toisaalta viitataan muiden valiokuntien näkemyksiin, toisaalta tuodaan esille omia näkökohtia.

Näillä näkymin Suomi on liittymässä muiden euromaiden rintamaan matkalla kohti vakausunionia.

Kansallisesta konsensuksesta irtaantuvat perussuomalaiset, joiden edustajat ovat väsänneet sopimusta vastustavan eriävän mielipiteen jokaiseen valiokunnan lausuntoon.



Ralf Grahn

Avoimuus: Suomi ja EU:n vakausunioni

Hallitusten välisen yhteistyön varjopuolet kuten hämäräksi jäävä päätöksenteko ja avoimuuden puute tulivat jälleen esille edellisessä blogikirjoituksessa: EU:n vakausunioni – neljäs sopimusluonnos.

Jos siirrymme julkisen tiedotuksen kansalliselle tasolle, asiat näyttävät hieman paremmilta Suomessa vakausunionin osalta, mutta kuinka paljon?

Hallitus julkaisi EU-ministervaliokunnan sivuilla 22.12.2011 päivätyn kirjelmän, joka sisältää varsin perusteellisen selostuksen neuvoteltavasta sopimuksesta (muttei luonnoksen tekstiä):

Sopimus talousunionin vahvistamisesta (E-kirje)

Eilen hallitus julkais jatkokirjelmän VNK 19.1.2012 E-jatkokirje: Sopimus talousunionin vahvistamisesta. (Käsittelee kolmatta sopimusluonnosta 10.1.2012, mutta ei sisällä tekstiä.)

Arvailujen varaan jää valtioneuvoston jatkokirjelmä VNK 12.1.2012, johon viitataan ulkoasiainvaliokunnan lausunnossa 3/2011 vp, joka on päivätty 19. tammikuuta 2012.

Jostain syystä hallituksen alkukirjelmä E 122/2011 vp ja mainitut kaksi jatkokirjelmää eivät löydy eduskunnan verkkosivuilta tarjolla olevien linkkien tai tavanomaisten hakujen avulla.

Täysiä avoimuuspisteitä ei siis voi antaa Suomen hallitukselle tai eduskunnalle asiassa joka sekä periaatteiden että talouden tasolla on merkittävä kansalaisten kannalta.



Ralf Grahn

Euroalueen kriisi: Vallan linnakkeesta (Borgen) Tuomiojaan

Palkittu televisiosarja Vallan linnake (Borgen) esitettiin Suomessa sopivasti ennen kuin oikea Tanska ja maan uusi naispääministeri ryhtyivät hoitamaan Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuutta vuoden 2012 alusta.

Ainakin englantilaiset lehtimiehet ovat hyvinkin tietoisia sarjasta, jota BBC Four alkoi esittää vuodenvaihteen jälkeen alkuperäisnimellä Borgen (The Telegraph).


Tanskan puheenjohtajuus alkuun

Blogimerkintä EU Council presidency of Denmark in the media 1/2 sisälsi muun muassa linkit kahdeksaan Tanskan puheenjohtajuudesta kirjoittamaani juttuun. Osa kaksi tarkasteli median reaktioita laajemmin.

Kirjoitus Danmark ordförandeland: Konfliktfrågor i EU käsitteli vakausunionia ja muita ajankohtaisia poliittisia pulmia EU:n ja Tanskan puheenjohtajuuden kannalta.

Edellinen Tanskan ohjelman ja aloituksen tarkastelu blogeissani oli EU Council: Evaluating the Danish presidency programme. Ohjelma tarjoaa luettavaa yleistietoa EU:n ajankohtaisia hankkeita, mutta ei mielestäni palvele syventävän tiedon hakijoita kovinkaan hyvin.

Huomenna, keskiviikkona 18. tammikuuta 2012, Tanskan pääministeri Helle Thorning-Schmidt esittelee puheenjohtajamaan ohjelman ja painotukset Euroopan parlamentille, joka kokoontuu Strasbourgissa. Kiinnostuneet voivat seurata parlamentin keskustelua suoraan.


Tosielämän draamaa

Draamaa esiintyy myös tosielämässä.

Suomen virallisen toisinajattelijan maineelleen uskollinen ulkoministeri Erkki Tuomioja on jälleen esiintynyt euroskeptikkona ja lähettänyt terveisiä puoluetovereilleen myös Ruotsissa. "Sopimus vakaudesta, koordinaatiosta ja hallinnosta", jota yksinkertaisuuden vuoksi kutsun vakausunionia koskevaksi sopimukseksi, saa huutia Tuomiojan blogissa:

Tosiasiassa koko sopimus on parhaimmassakin tapauksessa tarpeeton ja pahimmassa tapauksessa vahingollinen, ja Suomen olisi perusteltua vastustaa koko sopimusta ja ainakin itse jäädä sen ulkopuolelle.

Odotamme tosin vielä vakausunionia koskevan neljännen version vuotamista julkisuuteen, mutta ei Tuomioja täysin väärässä ole. Asiallisesti sopimus ei ratkaise euroalueen poliittista kriisiä eikä sen talouskriisiä.

Tuomioja ei kuitenkaan esitä minkäänlaista vaihtoehtoista ratkaisua euroalueen kriisien ratkaisemiseen, joten kirjoitus jää protestin asteelle.


Vastalauseen hinta?

Suomi on 17 maan euroalueen ja 23 maan Euro Plus -sopimuksen jäsen, joka 26 EU-maan joukossa neuvottelee vakausunionista.

Vakausunionin hylkääminen euromaan puolelta nähtäisiin vakavana epäsolidaarisuuden osoituksena EU-maiden piirissä.

Britanniaa lukuun ottamatta kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat halunneet osallistua neuvotteluihin vakausunionin muovaamiseksi. Viime kädessä muutama maa jää todennäköisesti brittien seuraksi EU:n ulkorinkiin. Veikkaukseni viime kädessä hyväsyvistä maista on edelleen 23 maan kieppeillä.

Todennäköisä pudokkaita ovat oikeusvaltion ja EU:n perusarvot syrjäyttävä Unkari ja ennenkin äksyillyt Tšekin tasavalta.

Ruotsi hylkäsi euron käyttöön ottamisen kansanäänestyksessä ja jättäytyi myös Euro Plus -sopimuksen ulkopuolelle. Tuomiojan iloksi maan liittyminen vakausunioniin on epävarmaa. On mahdollista että hän paljolti suuntasi terveisensä sikäläisille puoluetovereilleen.

Fredrik Reinfeldtin johtama vähemmistöhallitus ei kykene itse osallistumaan vakausunioniin. Sosiaalidemokraatit harkitsevat kuitenkin tuen antamista, jos euroalueen ulkopuolisten maiden velvoitteet jäävät lähinnä vertauskuvallisiksi, kertoo Europaportalen.se.

Ruotsissa nähdään siis vakausunioni linjaratkaisuna klassiseen kysymykseen: Kenen joukoissa seisot?

Ruotsin pysyminen loitolla olisi kuitenkin paljon pienempi poliittinen viesti kuin Suomen tietoinen lähteminen änkyröiden joukkoon. Vakussopimuksen ympärille on rakentumassa uusi EU-maiden ydin, jonka piirissä virallisesti tai epävirallisesti tullaan muovaamaan unionin politiikkaa laajalla rintamalla. Eriseuraisuus olisi kauaskantoinen linjaratkaisu Suomelle.

Päivitys 19. tammikuuta 2012: Ruotsin sosiaalidemokraatit ovat sittenkin kääntyneet vakausunionia vastaan, kertoo Europaportalen.se, joten maa jää ilmeisesti Unkarin,Tšekin ja Britannian kaltaisten maiden seuraan.



Ralf Grahn

Suomeksi EU:n kasvuselvityksestä

Kootaan välillä langat käsiin. Kirjoituksesta EU:n talousopit vuodelle 2012 löytyvät linkit aiempiin blogimerkintöihin (FI SV EN) komission käynnistämän eurooppalaisen ohjausjakson asiakirjoista. Nämä dokumentit ovat vuotuinen kasvuselvitys 2012 ja sen neljä liitettä.

Komission suomenkielinen Eurooppa 2020 -sivusto on nyt kohentunut niin, että tarjolla on linkki kasvuselvitykseen suomeksi. Tärkeät liitteet komissio tarjoaa täällä edelleen vain englanniksi, ranskaksi ja saksaksi.

Vaihtoehtoisen reitin tarjoaa Eur-Lex, joka päällisin puolin näyttää tarjoavan kasvuselvityksen 22 virallisella EU-kielellä. Todellisuudessa myöhemmin lisätyt linkit englannin-, ranskan- ja saksankielisiin versioihin eivät edelleenkään johda varsinaiseen kasvuselvitykseen vaan johonkin sen liitteistä. Puutelistalla on edelleen että 'tähän asiakirjaan viittaavat asiakirjat' ei avaa tietä liitteisiin.

Varsinainen kasvuselvitys löytyy silti suomeksi hyvässä järjestyksessä myös Eur-Lexin kautta:

KOMISSION TIEDONANTO Vuotuinen kasvuselvitys 2012 VOL. 1/5; Bryssel 23.11.2011 KOM(2011) 815 lopullinen


Kasvuselvityksen esittely suomeksi

Suomeksi esittelin vuoden 2012 kasvuselvityksen pääkohdat täällä, asiakirjahaun tulokset täällä ja komission viestinnän siihen mennessä olemattomat kohennukset täällä.

Näin ollen tilannekatsaus Eurooppa 2020 -strategian (EU2020) toteutumisesta on vuorossa seuraava.



Ralf Grahn

EU, Suomi ja Ruotsi: tietohallinnon kehittäminen

EU:n, Suomen ja Ruotsin digitaalisen agendan sisällön ja jatkotoimien käsittely jatkuu.

Ruotsi on asettamassa itselleen viralliseksi tavoitteeksi maailman kärkisijan sähköisen viestinnän mahdollisuuksien hyödyntäjänä. Suomen hallitusohjelman kirjaukset tietoyhteiskunnasta ovat pyöreämpiä. Voivatko EU ja Suomi oppia Ruotsilta, joka useimmissa tieto- ja viestintätekniikkaa (TVT) koskevissa kansainvälisissä vertailuissa on aivan huipulla?


Hallitusohjelman toimeenpano

Pääministeri Jyrki Kataisen kuuden puolueen hallitusohjelman toteutus on käynnistynyt. Vastikään hallitus teki päätöksen strategisista hankkeista:

Valtioneuvoston periaatepäätös 5.10.2011: Hallitusohjelman strateginen toimeenpanosuunnitelma – kärkihankkeet ja vastuut

Alkuun on koottu kolme laajaa päämäärää, joiden mukaan poikkihallinnolliset hankkeet on ryhmitelty:

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman kolme painopistealuetta ovat:

I Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen

II Julkisen talouden vakauttaminen

III Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen

Tarkastelen seuraavassa julkistalouden ja hallinnon kehittämistyötä pääasiassa tietoyhteiskunnan näkökulmasta, vaikka tieto- ja viestintätekniikan parempi hyödyntäminen liittyy lähes kaikkiin uudistushankkeisiin.


Julkisen talouden vakaus ja hallinnon kehittäminen

Nuorten tietoyhteiskuntaosallisuuden kohdalla voidaan todeta opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) vetovastuulla toimiva kehittämishanke (sivu 9).

Julkisen talouden vakauttamiseksi hallitus on valmis sekä menojen lisävähennyksiin että tulojen kasvattamiseen, mutta lisäksi tarvitaan onnistumisia talouskasvun nopeuttamisessa ja työllisyysasteen nostamisessa. Eräänä painopisteenä on tuottavuuden parantaminen sekä yksityissektorilla että julkishallinnossa (sivu 11).

Erityisesti liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) vetovastuulla ovat niin sanotut älystrategiat. Niillä edistetään tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävien älyratkaisujen käyttöönottoa poikkihallinnollisesti kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Jokainen ministeriö laatii hallituskauden alussa älystrategian tavoitteineen ja ohjauskeinoineen (sivu 13).

Valtiovarainministeriö (VM) luotsaa julkishallinnon sähköisen asioinnin ja palvelujen kehittämistä asiakaslähtöisesti mm. SADe-ohjelman ja Kantahankkeen kautta (sivu 13).

VM:n vastuulla on myös valtion uusi vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma, joka korvaa nykyisen valtionhallinnon tuottavuusohjelman (sivu 13).

Harmaan talouden torjunta sisältää useita toimenpiteitä, joista yksi on viranomaisten välisen tiedonvaihdon esteiden (ml. kansainvälisten) purkaminen ja tarvittavien viranomaisrekistereiden saattaminen joustavasti harmaan talouden torjuntaviranomaisten käyttöön. Päävastuuministeriönä toimii VM (sivu 15).


Tietohallintolaki täytäntöön

Tietohallintolaki eli laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta 634/2011 tuli voimaan 1. syyskuuta 2011. Valtiovarainministeriön ohjauksessa valtion, tuomioistuinten ja kuntien tietohallintoa pyritään kehittämään entistä määrätietoisemmin ja huolehtimaan järjestelmien yhteensopivuudesta:

1 §
Lain tarkoitus

Tämän lain tarkoituksena on tehostaa julkisen hallinnon toimintaa sekä parantaa julkisia palveluja ja niiden saatavuutta säätämällä julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta ja tietojärjestelmien yhteentoimivuuden edistämisestä ja varmistamisesta.

Valtiovarainministeriö on julkaissut esitteen tietohallintolain pääkohdista ja JulkICT-toiminnosta.

Valtiovarainministeriö käynnisti tietohallintolakiin perustuvan strategiatyön 25. lokakuuta pidetyssä seminaarissa (tiedote ja linkki seminaarin alustuksiin). Tilaisuudessa avattiin yhteentoimivuusportaali.


Ruotsin sähköinen hallinto

Ruotsin talousarvioesityksessä vuodelle 2012 (Prop. 2011/12:1 Utgiftsområde 22 Kommunikationer) käsitellään sähköistä hallintoa mm. otsikon 4.4.3 Elektronisk förvaltning alla (sivut 90-91).

Perustaksi otetaan jälleen kansainvälinen vertailu, tällä kertaa EU-maiden ja muutamien läheisten maiden välillä tehty monipuolinen selvitys, joka valmistui unionin edellisen tietoyhteiskuntastrategian aikana:

Smarter, Faster, Better eGovernment: 8th eGovernment Benchmark Measurement; November 2009

Kunkin maan osalta esitetään huomioita, mm. hyvin edistynyt Suomi (sivut 94-95) ja vahva Ruotsi (sivut 132-133).

Ruotsin kansallisesta kehittämistyöstä vastaa E-delegationen.



Ralf Grahn


J.K. Hyvä lukija, toivon tietoa EU-maiden tieto- ja viestintätekniikkaa koskevista strategioista sekä näiden digitaalisten agendojen kieliversioista. Samoin konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista eri maissa. Jos sinulla on tietoa, voit kirjoittaa kommentin tai lähettää sähköpostin.

Tietoyhteiskunta: Voivatko EU ja Suomi oppia Ruotsilta?

Ruotsi on vahvistamassa viralliseksi tavoitteeksi maailman ykkössijan digitalisoinnin hyödyntämisessä. Suomen hallitusohjelma on tavoitteiden osalta pyöreämpi.

On siis syytä jatkaa Ruotsin talousarvioehdotuksen ja digitaalisen agendan lukemista ja oppimismahdollisuuksien miettimistä:

PROP. 2011/12:1 UTGIFTSOMRÅDE 22 Förslag till statens budget för 2012 Kommunikationer

Regeringskansliet: It i människans tjänst – en digital agenda för Sverige (lokakuu 2011; 57 sivua)


Kääntäjille ja lukijoille

Joku on ehkä kiinnittänyt huomiota siihen että käsitteet eroavat hieman toisistaan suomeksi ja ruotsiksi. Lisäksi löytyy hallinnollisia eroja maiden välillä.

Suomeksi erotellaan liikenne ja viestintä. Näin ollen meillä on liikenne- ja viestintäministeriö LVM. Ruotsiksi puhutaan ikään kuin yhteyksistä, joten Suomessa kommunikationsministeriet kattaa molemmat.

Toki myös ruotsiksi tehdään tarvittaessa eroa (fyysisen) liikenteen ja (tele)viestinnän välillä, jolloin Ruotsin budjettiehdotus tarjoaa meille muutaman luontevan (lisä)termin (myös Suomessa toimiville kääntäjille; sivulla 13):

Utgiftsområde 22 Kommunikationer omfattar transportpolitik samt politiken för informationssamhället.

Liikenne voisi ainakin vaihtelun vuoksi olla 'transport' (eikä aina 'trafik').

Viestintä voisi olla myös 'politik för informationssamhället' ja 'it-politik' jos 'kommunikation' tuntuu liian laajalta asiayhteydessä. Vaihteleva ja sujuva kielenkäyttö ei muutenkaan olisi pahitteeksi.


Talousarvio 2012

Ruotsin vuoden 2012 talousarviossa eduskunta vahvistaa hallituksen ja hallinnon keskeiset tavoitteet. Esityksen mukaan (s. 9-10):

Regeringen föreslår att tiksdagen

19. godkänner målet för it-politiken och att det tidigare målet samt två av tre tidigare delmål upphör att gälla (avsnitt 4.3),

Viestintää (tietoyhteiskuntaa) koskeva politiikka jatkuu sitten jaksossa 4 Politiken för informationssamhället sivulta 83. Sekä käsitteiden että sisällön kannalta on ehkä syytä toistaa politiikka-alan kuvaus:

Politiken för informationssamhället omfattar områdena informationsteknik (it), elektronisk förvaltning, elektronisk kommunikation, post och grundläggande betaltjänster. Åtgärder och resultat följs även upp och redovisas inom andra utgifts- och politikområden.

TVT-politiikan uusi tavoite

Jaksossa 4.3 Mål, tietoyhteiskuntapolitiikan (tai aavistuksen suppeammin tieto- ja viestintätekniikan TVT:n hyödyntämisen) osalta Ruotsin hallitus esittää siis maan virallisen päätavoitteen muuttamista ja nostamista:

It-politik

Regeringens förslag: Det tidigare målet för it-politiken, Sverige ska vara ett hållbart informationssamhälle för alla, ersätts med målet Sverige ska vara bäst i världen på att använda digitaliseringens möjligheter.

De två tidigare delmålen it ska bidra till att förbättra livskvalitet och till att förbättra och förenkla vardagen för människor och företag samt it ska användas för att främja hållbar tillväxt upphävs.

Ruotsin hallitus perustelee kunnianhimoista tavoitetta seuraavasti:

Skälen för regeringens förslag: Målet för it-politiken bör vara att Sverige ska vara bäst i världen på att använda digitaliseringens möjligheter. Det nya målet innebär att Sverige bättre ska tillvarata digitaliseringens möjligheter ur ett brett perspektiv. Målet ska i första hand nås genom marknadens försorg.

I samband med att ett nytt mål föreslås, finns inte längre behov av de två delmålen att it ska bidra till att förbättra livskvalitet och till att förbättra och förenkla vardagen för människor och företag samt att it ska användas för att främja hållbar tillväxt. Innebörden av dessa delmål inkluderas i det övergripande målet och i de områden som föreslås ingå i en digital agenda (se avsnitt 4.5 Politikens inriktning.)

Utvecklingen inom it-området har de senaste åren varit snabb och förändrat förutsättningarna för både den offentliga och privata sektorn samt för enskilda. Det krävs en ny sammanhållen strategi och nya mål för området som i större utsträckning möter denna utveckling. Regeringen arbetar därför i dialog med berörda aktörer med att ta fram en digital agenda under 2011.

Viimeksi viitattiin siis kansalliseen digitaaliseen agendaan, joka julkaistiin 6. lokakuuta 2011.


Connectivity Scorecard 2011

Ruotsin hallituksen talousarvioesitys (s. 86) viittaa maan kilpailukyvyn osalta selvitykseen Connectivity Scorecard 2011, jossa viestintäyhteydet ymmäretään laajasti (s. 4):

In summary, we use the term “connectivity” to refer to the totality of interaction between a nation’s telecommunications infrastructure, hardware, software, networks, and users of these networks, hardware and software. Thus broadband lines, PCs, advanced corporate data networks and advanced use of wireless data services are certainly measures of connectivity, but so are human skills relevant to the usage of these infrastructures, technologies and networks.

Vuoden 2011 vertailussa Ruotsi rankattiin maailman ykköseksi, mutta Suomi enää yhdeksänneksi oltuaan kuudennella sijalla vuonna 2010. (Tosin mittaustavat ovat muuttuneet ja kehittyneet vuosi vuodelta.)

Ympäristöanalyysi sivuilla 86-87 sisältää viittauksia muihinkin kansainvälisiin IT-kilpailukyvyn vertailuihin sekä varsin hienojakoiset indikaattorit nykyisten tavoitteiden seuraamiseksi. Seuraavilla sivuilla kuvataan edistymistä kohti tavoitteita eri osa-alueilla.

Kuvaukset, analyysit ja johtopäätökset tarjoavat mielenkiintoisia näkökulmia tulevaisuuteen suuntautuneille poliitikoille ja virkamiehille muissa EU-maissa, Suomi mukaan lukien.



Ralf Grahn


J.K. Hyvä lukija, toivon tietoa EU-maiden tieto- ja viestintätekniikkaa koskevista strategioista sekä näiden digitaalisten agendojen kieliversioista. Samoin konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista eri maissa. Jos sinulla on tietoa, voit kirjoittaa kommentin tai lähettää sähköpostin.