EU-maat matkalla sisämarkkinoiden toimenpidepakettiin (2010-2011)

Kilpailukykyneuvosto (sisämarkkinat, teollisuus, tutkimus ja avaruus)  hyväksyi 10. joulukuuta 2010 päätelmät sisämarkkinoiden tulevasta toimenpidepaketista (yleispäätelmät asiakirjassa 17668/10 ja erityispäätelmät asiakirja 17799/10, kansilehtineen 9 sivua).

Neuvosto hyväksyi komission pakettiluonnoksessa (kuulemisasiakirjassa)  noudatetun yleisen lähestymistavan, jonka mukaan sisämarkkinoilla on oltava vahva taloudellinen ja sosiaalinen perusta erittäin kilpailukykyisen talouden aikaansaamiseksi.

Erityispäätelmissä neuvosto kävi läpi lähes kaikki hahmotellut toimenpidelajit  myönteisessä hengessä auottuja uria seuraten, mutta ilman strategisen tason nostoa.

Eurooppa-neuvosto

Valtioiden ja hallitusten päämiesten miehittämä Eurooppa-neuvosto hyväksyi 24. ja 25. maaliskuuta 2011 (asiakirja EUCO 10/1/11 REV 1) uuden EU-ohjausjakson yhteydessä suuntaviivoja julkisen talouden vakauttamiseksi ja luetteli talouskasvua edistävien rakenneuudistusten painopisteitä Eurooppa 2020 -strategiaan liittyen.  

Kevään perinteisessä talouskokoontumisessa ja matkalla sisämarkkinoiden toimenpidepakettiin Eurooppa-neuvosto hahmotti myös sisämarkkinoiden kehittämistä (kohdassa 7) ja niiden ulkoista ulottuvuutta (kohdassa 8):

7. Sisämarkkinat ovat ratkaisevassa asemassa kasvun ja työllisyyden aikaansaamisessa ja kilpailukyvyn edistämisessä. Eurooppa-neuvosto pitää myönteisenä sitä, että komissio aikoo esittää sisämarkkinoiden toimenpidepaketin ja kehottaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa hyväksymään vuoden 2012 loppuun mennessä ensimmäisen erän ensisijaisia toimenpiteitä sisämarkkinoiden vauhdittamiseksi. Erityisesti olisi painotettava toimenpiteitä, joilla luodaan kasvua ja työpaikkoja ja saadaan aikaan konkreettisia tuloksia, jotka hyödyttävät kansalaisia ja yrityksiä. Painoa olisi pantava myös digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamiselle. Sääntelystä erityisesti pk-yrityksille aiheutuvaa kokonaiskuormitusta olisi vähennettävä sekä Euroopan tasolla että kansallisesti. Komissio esittää asiasta selvityksen kesään mennessä. Eurooppa-neuvosto piti myönteisenä myös sitä, että komissio aikoo ehdottaa tapoja, joilla mikroyritykset voitaisiin vapauttaa tietyistä tulevista sääntelytoimista. Komission tiedonannon "Palvelujen sisämarkkinat toimivammiksi" pohjalta Eurooppa-neuvosto kehottaa jäsenvaltioita panemaan palveludirektiivin kaikilta osin täytäntöön sekä komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittaessa lisätoimia palvelujen sisämarkkinoiden parantamiseksi.

8. Sisämarkkinoiden ulkoinen ulottuvuus on niin ikään merkittävä tekijä, ja painopisteen olisi oltava vapaan, oikeudenmukaisen ja avoimen kaupankäynnin edistämisessä sekä WTO:n Dohan kierroksen päätökseen saattamisessa ja vapaakauppasopimusten tekemisessä vuoden 2011 kuluessa 16. syyskuuta 2010 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti. Työskentelyä olisi joudutettava komission kertomuksen pohjalta, jossa määritetään painopisteet kaupan esteiden purkamiseksi kolmansissa maissa.

Samassa kokouksessa euroalueen valtion- tai hallitusten päämiehet hyväksyivät myös päätelmien liitteenä olevan  Euro Plus -sopimuksen, johon Bulgaria, Tanska, Latvia, Liettua, Puola ja Romania liittyivät. Toiveikkaan hallitustenvälisen välipuheen tarkoituksena oli yhdessä ja rohkeammin vahvistaa rahaliiton talouspilaria, koordinoida  talouspolitiikkaa ja parantaa kilpailukykyä rakenneuudistuksilla.

Neljän ohjaavan säännön joukkoon otettiin sisämarkkinat, tosin sopimuksen ulkopuolelle jättäytyviä maita rauhoitellen:

d. Osallistuvat jäsenvaltiot ovat täysin sitoutuneita sisämarkkinoiden toteuttamiseen, joka on ratkaisevan tärkeää EU:n ja euroalueen kilpailukyvyn parantamisessa. Prosessi tulee olemaan kaikilta osin perussopimuksen mukainen. Tässä sopimuksessa otetaan kaikilta osin huomioon sisämarkkinoiden eheys.

Osoittaakseen sitoumuksensa muutoksiin ja varmistaakseen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavan poliittisen sysäyksen, osallistuvien jäsenvaltioden piti  vuosittain ylimmällä tasolla sopia joukosta konkreettisia toimia, jotka toteutettaisiin  12 kuukauden kuluessa.

Euro Plus -sopimuksen ulkopuolelle jättäytyivät suvereniteettikorosteiset maat Iso-Britannia, Ruotsi, Tshekin tasavalta ja Unkari. Kroatia ei liittynyt sopimukseen tullessaan Euroopan unionin jäseneksi 1. heinäkuuta 2013.

Ralf Grahn

Eurooppa 2020 -strategian uudistukset hitaasti alkuun EU-maissa

Edellisessä kirjoituksessa Suomeksi EU:n kasvuselvityksestä vedin yhteen vuoden 2012 kasvuselvityksen käsittelyn suomeksi tähän mennessä. Mukavuussyistä tarjoan seuraavaksi uudelleen linkit EU:n kasvuselvityksen dokumentteihin. Tämän jälkeen tarkastelen Eurooppa 2020 -strategian (EU2020) toteutumista.


Kasvuselvitys liitteineen

Koska komissio ei vieläkään halua tiedottaa yhtä laajasti kaikille kieliryhmille, lähdemme ”verkkovierailulle” neuvoston puolelle liitteiden löytämiseksi. Neuvoston asiakirjahaun avulla voimme kaivaa esille koko paketin, siis varsinaisen kasvuselvityksen ja sen neljä liitettä, yhteensä viisi asiakirjaa, jotka löytyvät myös suomeksi:

Vuotuinen kasvuselvitys; 2012 KOM(2011) 815 lopullinen (neuvoston asiakirja 17229/11)

Tilannekatsaus Eurooppa 2020 -Strategian toteuttamiseen; KOM(2011) 815 lopullinen VOL. 2/5 – LIITE I (asiakirja 17229/11 ADD 1)

Makrotaloudellinen kertomus; KOM(2011) 815 lopullinen VOL. 3/5 - LIITE II (asiakirja 17229/11 ADD 2)

Luonnos: yhteinen työllisyysraportti; KOM(2011) 815 lopullinen Vol. 4/5 Liite 3 (johdonmukaisemmin III; asiakirja 17229/11 ADD 3)

Kasvua edistävät veropolitiikat jäsenvaltioissa ja verotuksen parempi koordinointi EU:ssa; KOM(2011) 815 lopullinen VOL. 5/5 - LIITE IV (asiakirja 17229/11 ADD 4)


EU2020-strategian tarkoitus

Tilannekatsaus, kasvuselvityksen ensimmäinen liite, kertoo kuinka älykkääseen, kestävään ja osallistavaan talouskasvuun tähtäävä uudistusohjelma Eurooppa 2020 on edistynyt jäsenmaissa ja EU:n tasolla.

Johdannossa komissio muistuttaa EU2020-strategian tarpeesta ja tarkoituksesta (sivu 2):

EU:n on historiansa syvimmässä talouskriisissä. Sen on siksi tehtävä kaksin verroin enemmän kasvun vauhdittamiseksi, tuottavuuden parantamiseksi ja työpaikkojen luomiseksi. Enää ei ole tarpeen erottaa toisistaan lyhyen ja pitkän aikavälin toimia, koska pitkän aikavälin talousnäkymillä on lyhyellä aikavälillä välitön vaikutus maiden valtionlainojen kustannuksiin. Pitkän aikavälin uudistuksia on toteutettava samaan aikaan lyhyen aikavälin toimenpiteiden kanssa.

Eurooppa 2020 -strategiassa korostetaan perustellusti tarvetta uuteen kasvu-uraan, jonka avulla voidaan saavuttaa älykäs, kestävä ja osallistava talous, korjata Euroopan taloudessa olevat rakenteelliset puutteet, parantaa sen kilpailukykyä ja tuottavuutta sekä luoda perusta kestävälle sosiaaliselle markkinataloudelle.

EU2020-strategian tavoitteet

Tilannekatsaus muistuttaa tiiviisti EU2020-strategian tavoitteista (jotka jäsenmaiden päämiehet ovat asettaneet)(sivu 2):

Strategiassa määritellään yleistavoitteet, jotka EU:n olisi saavutettava vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteena on tilanne, jossa työllisten osuus EU:n 20–64-vuotiaasta väestöstä on 75 prosenttia, jossa EU:n BKT:stä 3 prosenttia investoidaan T&K:hon, jossa 20/20/20-ilmasto- ja energiatavoitteet on saavutettu ja jossa koulunkäynnin keskeyttävien osuus on alle 10 prosenttia ja vähintään 40 prosenttia nuoremmasta sukupolvesta suorittaa korkea-asteen (alempi korkea-aste) tai vastaavan tutkinnon. Lisäksi köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen uhan alla olevien määrää on tarkoitus vähentää 20 miljoonalla. Nämä tavoitteet ovat yhteydessä toisiinsa, ja ne vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten EU yleisesti ottaen onnistuu pyrkimyksissään. Ne vaativat kaikilta jäsenvaltioilta yhteisiä toimia, joita tuetaan EU:n tason toimilla.

Luvussa 2 (sivut 3-4) käydään läpi tärkeimmät tulokset jäsenmaissa tavoite kerrallaan:

* Koulutustavoite
* Työllisyystavoite
* Tutkimusta ja kehittämistä koskeva tavoite
* Köyhyyden vähentämistä koskeva tavoite
* 20/20/20-tavoite


EU2020-uudistusten alkutaival

Alkuvauhti ei vielä riitä tavoitteiden saavuttamiseen ”tasaisen vauhdin taulukolla”, joten EU-maissa on lisättävä kaasua, toteaa tilannekatsaus.

Lähes kaikki EU-maat ponnistelevat julkisen talouden tasapainottamiseksi. Useiden kohdalla valtion lainanotto, mukaan lukien vanhan velan kierrätys, on muodostunut karmaisevan kalliiksi. Siksi Euroopan maissa on vain vähän mahdollisuuksia velkaelvytykseen tai kalliisiin uudistuksiin.

Mahdollisuuden tarjoavat laadulliset uudistukset, jotka eivät rasita budjettitaloutta. Niillä kevennetään yritysten sääntelyä, edistetään kilpailua tai avataan mahdollisuuksia tuote-, palvelu ja työmarkkinoilla.

Lissabonin strategian menetetyn vuosikymmenen jälkeen vuonna 2010 hyväksytyn EU2020-strategian hidas käynnistyminen jäsenmaissa uhkaa jättää Euroopan kilpailukyvyn entistä kauemmaksi nopeasti kehittyvien maiden vauhdista.



Ralf Grahn


J.K. Onko hyväksyttävää tai edes mahdollista että Euroopan unionin jäsenmaassa lähdetään purkamaan EU:n perusarvoja kuten demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia. Näin on kuitenkin tapahtunut Unkarissa. Bloggingportal.eu:n viikkokatsaus Week in Blogginportal kuvaa huolestuttavaa kehitystä. Vielä monipuolisemmin euroblogien näkemykset tunnisteen #Hungary alla.

Suomeksi EU:n kasvuselvityksestä

Kootaan välillä langat käsiin. Kirjoituksesta EU:n talousopit vuodelle 2012 löytyvät linkit aiempiin blogimerkintöihin (FI SV EN) komission käynnistämän eurooppalaisen ohjausjakson asiakirjoista. Nämä dokumentit ovat vuotuinen kasvuselvitys 2012 ja sen neljä liitettä.

Komission suomenkielinen Eurooppa 2020 -sivusto on nyt kohentunut niin, että tarjolla on linkki kasvuselvitykseen suomeksi. Tärkeät liitteet komissio tarjoaa täällä edelleen vain englanniksi, ranskaksi ja saksaksi.

Vaihtoehtoisen reitin tarjoaa Eur-Lex, joka päällisin puolin näyttää tarjoavan kasvuselvityksen 22 virallisella EU-kielellä. Todellisuudessa myöhemmin lisätyt linkit englannin-, ranskan- ja saksankielisiin versioihin eivät edelleenkään johda varsinaiseen kasvuselvitykseen vaan johonkin sen liitteistä. Puutelistalla on edelleen että 'tähän asiakirjaan viittaavat asiakirjat' ei avaa tietä liitteisiin.

Varsinainen kasvuselvitys löytyy silti suomeksi hyvässä järjestyksessä myös Eur-Lexin kautta:

KOMISSION TIEDONANTO Vuotuinen kasvuselvitys 2012 VOL. 1/5; Bryssel 23.11.2011 KOM(2011) 815 lopullinen


Kasvuselvityksen esittely suomeksi

Suomeksi esittelin vuoden 2012 kasvuselvityksen pääkohdat täällä, asiakirjahaun tulokset täällä ja komission viestinnän siihen mennessä olemattomat kohennukset täällä.

Näin ollen tilannekatsaus Eurooppa 2020 -strategian (EU2020) toteutumisesta on vuorossa seuraava.



Ralf Grahn

EU:n vuotuinen kasvuselvitys 2012 liitteineen suomeksi

Outoa vaatimattomuutta komission taholta. Kynttilän pitäminen vakan alla ei kuulu EU:n toimielinten tunnusomaisiin piirteisiin.

Jostain syystä komission EU2020-teemasivu tarjosi vuotuisen kasvuselvityksen vuodelle 2012 ja sen liitteet vain englanniksi, ranskaksi ja saksaksi.

Myöhemmin totesin että sama kolmikielisyys vallitsi myös komission talous- ja rahoitusasioiden pääosaston verkkosivulla EU economic governance ja puheenjohtaja José Manuel Barroson sivulla New action for growth,governance and stability.

Kaikki eivät arvaa navigoida sinne, mutta EU:n oikeusportaali Eur-Lex tarjosi viimein vuotuisen kasvuselvityksen 19 muulla EU-kielellä, mutta mitään yhteyttä liitteisiin ei ollut. Kasvuselvitys suomeksi:

KOMISSION TIEDONANTO Vuotuinen kasvuselvitys 2012; VOL. 1/5 Bryssel 23.11.2011 KOM(2011) 815 lopullinen

Kasvuselvitys liitteineen on komission talouspoliittisen uudistusajattelun, aloitteellisuuden ja osaamisen kruununjalokivi. Kuinka innoitetaan jäsenmaiden poliitikot ja hallinnot alue- ja kuntatasoa myöten sekä rakennerahastojen ja kansalaisyhteiskunnan toimijat, jos valtaosa sisällöstä ja kielistä jätetään pimentoon?


Neuvosto

Koko uudistusnivaska löytyy eri EU-kielillä, mutta naapurin tontilta. Neuvoston asiakirjahaun avulla voimme kaivaa esille koko paketin, siis viisi asiakirjaa myös suomeksi:

Vuotuinen kasvuselvitys; 2012 KOM(2011) 815 lopullinen (neuvoston asiakirja 17229/11)

Tilannekatsaus Eurooppa 2020 -Strategian toteuttamiseen; KOM(2011) 815 lopullinen VOL. 2/5 – LIITE I (asiakirja 17229/11 ADD 1)

Makrotaloudellinen kertomus; KOM(2011) 815 lopullinen VOL. 3/5 - LIITE II (asiakirja 17229/11 ADD 2)

Luonnos: yhteinen työllisyysraportti; KOM(2011) 815 lopullinen Vol. 4/5 Liite 3 (johdonmukaisemmin III; asiakirja 17229/11 ADD 3)

Kasvua edistävät veropolitiikat jäsenvaltioissa ja verotuksen parempi koordinointi EU:ssa; KOM(2011) 815 lopullinen VOL. 5/5 - LIITE IV (asiakirja 17229/11 ADD 4)

Vaatimattomuus kaunistaa – ainako?



Ralf Grahn

EU:n vuotuinen kasvuselvitys 2012

Vuoden 2012 ensimmäisenä päivänä on syytä suunnata katse tulevaan myös Euroopan unionin tasolla.

Viime vuonna julkaistu ensimmäinen kasvuselvitys (2011) oli tiivis ja havainnollinen kuvaus Euroopan unionin ja jäsenmaiden talouspolitiikan haasteista. Koottiin yhteen julkisen talouden vakauttaminen, kasvuun tähtäävät rakenneuudistukset ja työllisyys johdonmukaisen hallinnan aikaansaamiseksi.


Vuoden 2012 kasvuselvitys

Toinen suunnittelu- ja seurantakierros – eurooppalainen ohjausjakso - voitiin käynnistää huomattavasti aikaisemmalla aikataululla. Komission monikielinen Eurooppa 2020 -sivusto näyttää linkittävän vuoden 2012 kasvuselvitykseen liitteineen myös suomeksi. Todellisuudessa linkki tarjoaa asiakirjalle kolme kielivaihtoehtoa, jotka ovat komission työkielet: englanti, ranska ja saksa.

Sama toistuu kasvuselvityksen liitteiden osalta, jotka ovat:

* Kertomus Eurooppa 2020 -ohjelman edistymisestä
* Makrotaloudellinen kertomus
* Yhteinen työllisyysraportti
* Kasvua edistävät jäsenvaltioiden veropolitiikat ja verotuksen parempi koordinointi EU:ssa

Eur-Lexin kautta ovat kuitenkin löydettävissä varsinaisen kasvuselvityksen muut kieliversiot, mukaan lukien suomi (pdf):

KOMISSION TIEDONANTO Vuotuinen kasvuselvitys 2012; VOL. 1/5 Bryssel 23.11.2011 KOM(2011) 815 lopullinen (20 sivua)


Lähtökohdat ja haasteet

Ensimmäinen ohjausjakso ei toteutunut aivan nappiin (sivu 3):

Vaikka tilanne vaatii kiireellisiä toimia, jäsenvaltiot ovat edistyneet vuotta 2011 koskevassa vuotuisessa kasvuselvityksessä esitettyjen suuntaviivojen täytäntöönpanossa odotettua heikommin. Jäsenvaltiot eivät vielä ole ottaneet täyttä vastuuta talouden uuden ohjaus- ja hallintajärjestelmän puitteissa sovituista radikaaleista muutoksista.

Komission mielestä vuoden 2012 tärkeimmät haasteet ovat (sivu 3):

▪ Eriytetyt, kasvua edistävät strategiat julkisen talouden vakauttamiseksi
▪ Talouden normaalin luotottamisen palauttaminen
▪ Nykyisen ja tulevan kasvun ja kilpailukyvyn edistäminen
▪ Työttömyyteen ja kriisin sosiaalisiin seurauksiin puuttuminen
▪ Julkishallinnon nykyaikaistaminen

Luvuittain (1-5) käsitellään tavoitteita tarkemmin. Jos yksinkertaistamme lukujen ydinsanomat vielä tiiviimpään muotoon, avainsanoiksi voivat tulla esimerkiksi julkinen talous, pankit, kasvu-uudistukset, työllisyys ja hyvä hallinto.

Vaikka jäsenmaiden talouksien tila on hyvin erilainen, komission esittämät yleistajuiset linjaukset ovat arvokkaita myös kansallisen tason talouspolitiikasta kiinnostuneille.

Etenemistä koskevien päätelmien (luku 6) jälkeen tulee liite, johon on koottu kasvupotentiaalin kohentamiseen liittyviä toimia (sivulta 16). Ne on jaettu kolmeen ryhmään:

I. Otetaan enemmän irti siitä, mistä EU:n tasolla on jo sovittu
II. Nopeutetaan neuvostossa ja Euroopan parlamentissa käsiteltävänä olevien ehdotusten hyväksymistä
III. Käsitellään nopeasti ehdotukset, joita komissio aikoo tehdä lähikuukausina

Ralf Grahn

Euroopan digitaalistrategian sisällys

Euroopan komissio julkaisi 19. toukokuuta 2010 tiedonannon Euroopan digitaalistrategia KOM(2010) 245. Noin kolme kuukautta myöhemmin ilmestyi kuitenkin korjattu ja korvaava tiedonanto, joka koskee kaikkia kieliversioita. Myös suomenkielinen tiedonanto tulee varoitustekstein:

CORRIGENDUM:
Annule et remplace le document COM(2010) 245 final du 19.5.2010
Concerne toutes les versions linguistiques

Euroopan digitaalistrategia; Bryssel 26.8.2010 KOM(2010) 245 lopullinen/2 (46 sivua)


Euroopan digitaalistrategia

Euroopan digitaalistrategian sisällysluettelo tarjoaa pikakatsauksen Eurooppa 2020 -kasvustrategian (EU2020) tämän lippulaivahankkeen keskeisiin aiheisiin:

1. Johdanto
2. Digitaalistrategian toiminta-alueet
2.1. Elinvoimaiset digitaaliset yhtenäismarkkinat
2.2. Yhteentoimivuus ja standardit
2.3. Luottamus ja turvallisuus
2.4. Nopeat ja ultranopeat internetyhteydet
2.5. Tutkimus ja innovointi
2.6. Digitaalisen lukutaidon, osaamisen ja osallisuuden parantaminen
2.7. TVT:n yhteiskunnalliset hyödyt EU:ssa
2.8. Digitaalistrategian kansainväliset näkökohdat
3. Toteutus ja hallinnointi

Ainakin vireiden eurooppalaisten on syytä seurata EU2020-strategian ja siihen kuuluvan digitaalistrategian etenemistä.



Ralf Grahn

Euroopan digitaalistrategia puutteiden kimppuun

Eurooppa 2020 -strategian käynnisti komission tiedonanto, joka on julkaistu 22 EU-kielellä. Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun maailmaan pääsemme suomeksi (pdf):

EUROOPPA 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia; Bryssel 3.3.2010 KOM(2010) 2020 lopullinen


Eurooppalainen digitaalistrategia

EU2020-kasvustrategian seitsemän lippulaivahankkeen joukosta löytyy (s. 6):

”Eurooppalainen digitaalistrategia”, jolla vauhditetaan nopeiden internetyhteyksien leviämistä ja jonka avulla kotitaloudet ja yritykset pääsevät nauttimaan verkkopalvelujen ja -sisältöjen sisämarkkinoiden eduista.

Euroopan digitaalistrategia

Jatkoa seurasi kun komissio 19. toukokuuta 2010 julkaisi tiedonannon Euroopan digitaalistrategia KOM(2010) 245, jonka kaikki kieliversiot kuitenkin myöhemmin korvasi korjattu versio. Myös suomenkielinen tiedonanto tulee varoitustekstein:

CORRIGENDUM:
Annule et remplace le document COM(2010) 245 final du 19.5.2010
Concerne toutes les versions linguistiques

Euroopan digitaalistrategia; Bryssel 26.8.2010 KOM(2010) 245 lopullinen/2 (46 sivua)

Heti johdannossa korostuvat hyvin nopeat verkkoyhteydet ja digitaaliset yhtenäismarkkinat (s. 3):

Digitaalistrategian yleisenä tavoitteena on saada kestäviä taloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä nopeisiin ja ultranopeisiin internetyhteyksiin ja yhteentoimiviin sovelluksiin perustuvista digitaalisista yhtenäismarkkinoista.

Englannin 'digital single market' on siis suomeksi 'digitaaliset yhtenäismarkkinat'.


Puutelista

Komission mukaan Eurooppa oli jäänyt ja jäämässä jälkeen teollisuuskumppaneistaan tieto- ja viestintätekniikan (TVT) hyödyntämisessä. Pahimmista puutteista komissio kokosi seitsemän kohdan luettelon (s. 5-7):


• Hajanaiset digitaaliset markkinat

• Puutteellinen yhteentoimivuus

• Yleistyvä verkkorikollisuus ja riski alhaisesta luottamuksesta verkkoihin

• Puutteelliset investoinnit verkkoihin

• Riittämätön tutkimus- ja innovointitoiminta

• Digitaalisen lukutaidon ja osaamisen puute

• Menetetyt mahdollisuudet vastattaessa yhteiskunnallisiin haasteisiin


Euroopan digitaalistrategia yrittää paneutua syvällisemmin ongelmiin sekä kääntämään ne ensin haasteiksi ja sitten voitoksi.



Ralf Grahn

Digitaalinen agenda vie Ruotsin maailman ykkösmaaksi?

Eurooppa 2020 on Euroopan unionin ja jäsenmaiden strategia joka tähtää älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun. Digitaalinen agenda on yksi EU2020-strategian seitsemästä lippulaivahankkeesta.

Tieto- ja viestintätekniikan sekä ICT-kilpailukyvyn osalta Ruotsi sijoittuu jo nykyisellään tärkeimpien kansainvälisten vertailujen kärkisijoille.

Eilen Ruotsin hallitus julkisti EU:n esimerkin innoittamana laaja-alaisen kansallisen digitaalisen agendan:

Regeringskansliet: It i människans tjänst – en digital agenda för Sverige (lokakuu 2011; 57 sivua)

Ohjelman tavoite on selvä. Ruotsi halua maailman ykköseksi:

Sverige ska vara bäst i världen på att använda digitaliseringens möjligheter.

Ralf Grahn

Euroopan parlamentti: EU:n uusi kauppapolitiikka

Euroopan komission arvion mukaan maailmankauppa on 36 miljoonan työpaikan kysymys (18 prosenttia EU:n työvoimasta).


Euroopan parlamentti

Tällä viikolla Euroopan parlamentti hyväksyi suurella äänten enemmistöllä kriittisen päätöslauselman EU:n yhteisestä kauppapolitiikasta:

Euroopan parlamentin päätöslauselma 27. syyskuuta 2011 Eurooppa 2020 -strategian mukaisesta Euroopan uudesta kauppapolitiikasta P7_TA(2011)0412

Parlamentin mielestä komissio ei ollut esittänyt riittävän syvällistä analyysia maailmankaupan kehityssuunnista, joten edustajat pyysivät komissiota antamaan sekä perusteellisen ennusteen että esittämään tarkistetun keskipitkän ja pitkän aikavälin kauppastrategian kesään 2013 mennessä (jossa yksi armovuosi lisää kansainvälisen kaupan valiokunnan mietintöön verrattuna).


Markkinoille pääsy

Monien muiden toimijoiden tavoin Euroopan parlamentti vuodatti kyyneleitä Maailman kauppajärjestö WTO:n umpikujan johdosta, mutta tunnusti että Dohan neuvottelukierroksen saattaminen hyvään päätökseen on erittäin epätodennäköistä. - Jopa tuntuvan edistyksen saavuttaminen joulukuun ministerikonferenssissa Genevessä vaikuttaa toivottomalta.

Parlamentti suuntasi siksi katseensa eteenpäin, kohti kahdenvälisiä sopimuksia tärkeiden kauppakumppaneiden kanssa. Ensin nousivat esille markkinoille pääsyn esteet, mutta myös parlamentin halu päästä vaikuttamaan neuvottelujen kaikissa vaiheissa:

Parlamentin mielestä vapaakauppasopimus on tärkeä markkinoille pääsyn keino

13.  toistaa, että kaikkien EU:n tekemien uusien vapaakauppasopimusten olisi sovittava yhteen WTO:n sääntöjen kanssa ja että niiden olisi oltava myös kestävän kehityksen kannalta kattavia ja kunnianhimoisia, niillä olisi saatava aikaan vastavuoroinen markkinoille pääsy ja niiden olisi oltava laajempia kuin sekä olemassa olevat monenväliset sitoumukset että Dohan kehitysohjelman onnistuneen päättämisen jälkeen odotettavissa olevat sitoumukset; suhtautuu myönteisesti joissakin neuvotteluissa saavutettuun edistykseen; pitää kuitenkin valitettavana, että useimpia neuvotteluja ei ole vielä saatu päätökseen; pyytää komissiota analysoimaan, mitä voitaisiin tehdä tai muuttaa, jotta keskeneräiset vapaakauppasopimusneuvottelut voitaisiin saada päätökseen paremmin ja nopeammin kuitenkin Euroopan etuja vaarantamatta, sillä sisällön tulisi aina olla ajoitusta tärkeämpi; pyytää komissiota analysoimaan mahdollisia seurauksia työllisyydelle erityisesti, jotta se voi mukauttaa toimivaltuuksiaan tehdäkseen vapaakauppasopimuksia, jotka hyödyttävät EU:n kasvua pitkäjänteisesti; pyytää komissiota analysoimaan mahdollisuutta sisällyttää WTO:n riidanratkaisumekanismit kahdenvälisiin vapaakauppasopimuksiin; pyytää komissiota vähentämään niin sanottua spagettikulhovaikutusta esimerkiksi neuvottelemalla monenvälisistä alkuperäsäännöistä; pyytää sisällyttämään mukaan turvalausekkeisiin liittyvän, kestävyyttä koskevan kappaleen, joka koskee vapaakauppasopimusten esimerkiksi kauppaan, ympäristöön, tuotantoon ja prosessointiin liittyviä asioita;

14.  vaatii komissiota tekemään sellaisen kehyksen avulla, jossa määritetään aikatauluun ja strategisiin maantieteellisiin alueisiin liittyvät kaupalliset painopistealat, perusteellisen, puolueettoman ja ennakkoluulottoman ennakkoarvion EU:n eduista ennen kuin tulevista vapaakauppasopimuskumppaneista ja neuvotteluvaltuuksista päätetään; korostaa, että vapaakauppasopimuksista olisi neuvoteltava vain taloudellisesti kiinnostavien maiden kanssa ja ottaen huomioon täydellisen vastavuoroisuuden, nolla-tullien purkamisen, muihin kuin tulleihin perustuvien kaupan esteiden poistamisen, tullien palautusta koskevien järjestelmien kieltämisen ja korkean alkuperäsääntökynnyksen yhtenäisen soveltamisen kaltaiset pääperiaatteet; muistuttaa komissiota ja neuvostoa, että parlamentin näkemykset on otettava asianmukaisesti huomioon valtuuksista päätettäessä; kehottaa komissiota toteuttamaan kattavia vaikutusten arviointeja ja arvioimaan erityisesti EU:n eri toimialoihin kohdistuvia vaikutuksia kuulemalla perusteellisesti kaikkia asianomaisia osapuolia ennen neuvottelujen päättämistä ja säännöllisesti sopimuksen kestoaikana; huomauttaa komissiolle ja neuvostolle, että jos parlamentin halutaan käyttävän hyväksyntävaltaansa vastuullisesti, parlamentti on otettava mukaan kaikkiin vaiheisiin neuvotteluvaltuuksista päättämisestä alkaen ja jokaisella neuvottelukierroksella;

Euroopan komissio

Euroopan parlamentin kannanoton lähtökohtana oli komission viime syksynä julkaistu tiedonanto KOM(2010) 612, joka liittyy Eurooppa 2020 -strategiaan (EU2020), joka tähtää älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun. Maailmankauppa edustaa kasvustrategian ulkoista ulottuvuutta.

Kauppapolitiikkaa koskeva tiedonanto on saatavissa 22 EU-kielellä; suomeksi:

Kauppa, kasvu ja maailmanpolitiikka: Kauppapolitiikka Eurooppa 2020 -strategian kulmakivenä; Bryssel 9.11.2010 KOM(2010) 612 lopullinen (25 sivua)

Tiedonantoon liittyi kaksi täydentävää asiakirjaa:

COMMISSION STAFF WORKING DOCUMENT: Report on progress achieved on the Global Europe strategy, 2006-2010; Brussels, 9.11.2010 SEC(2010) 1268 final

COMMISSION STAFF WORKING DOCUMENT: Trade as a driver of prosperity; Brussels, 9.11.2010 SEC(2010) 1269 final

Kolmen asiakirjan pakettiin sisältyi siis menneen arviointia, kehityksen tarkastelua ja tulevaisuuden linjauksia, vaikka Euroopan parlamentti ei ollut erityisen armollinen omassa kannanotossaan.


Yhteinen kauppapolitiikka

Euroopan unionin yhteistä kauppapolitiikkaa koskevan kolmikielisen ajankohtaissarjani (EN SV FI) ensimmäiset kymmenen kirjoitusta löytyvät artikkelista Kahina EU:n kauppapolitiikasta sekä Stubb ja Bildt. Sen jälkeen olen julkaissut kirjoitukset EU common commercial policy: Business or charity? ja EU:s nya handelspolitik enligt Europaparlamentet.



Ralf Grahn

Kahina EU:n kauppapolitiikasta sekä Stubb ja Bildt

Yhteinen kauppapolitiikka on se osa ulkoisesta toiminnasta jossa Euroopan unionin 502 miljoonan asukkaan etua pystytään ajamaan melkoisella painolla, jos yhteinen sävel löytyy.

BRIC-maat tarjoavat kuitenkin ulkoisia haasteita ja EU:n jäsenmaiden erisuuntaiset näkemykset tuottavat sisäisiä paineita riittämiin.

Blogikirjoitusten sarja alkoi (ulkomaan)kauppaministereiden kokouksella ja jatkui Euroopan komission ja Euroopan parlamentin kahinaan unionin suunnasta maailmankaupassa.

Tähän mennessä olen julkaissut seuraavat kirjoitukset:

EU:n kauppapolitiikka valokeilassa maanantaina 26.9.2011

EU trade ministers ponder comatose WTO Doha Development Round

Vill EU bryta dödläget i WTO:s Doharunda?

EU:s nya handelspolitik i Europa 2020-strategin

EU trade policy review

Europa 2020-strategin: EU:s gemensamma handelspolitik i Europaparlamentet

Europaparlamentet antog kritisk resolution om handelspolitiken

EP wants new trade strategy for Europe under EU2020

European Parliament: Caspary and De Gucht debated new trade policy for Europe (EU2020)

EP resolution on a new trade policy for Europe

***

Kauppapoliittinen sarja jatkuu vielä.

Suomen eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb on blogeineen myös maamme eturivin EU-tiedottaja. Kauppaministereiden kokousta hän valotti kirjoituksessa Brysselissä.

Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt ja Suomen Stubb ovat esimerkillisiä sosiaalisen median käyttäjiä myös Euroopan huippupoliitikkojen sarjassa.



Ralf Grahn

Kilpailukyky: Voittajat ja haastajat

Kuten näimme, ITIF:in mukaan maailman kilpailukykyisimmät taloudet innovaatiokyvyn perusteella ovat Massachusetts, Kalifornia, Connecticut, New Jersey, Washington, Delaware, Maryland, Kolorado ja New Hampshire.

Katso:

Robert D. Atkinson and Scott M. Andes, the Information Technology and Innovation Foundation: The Atlantic Century II: Benchmarking EU & U.S. Innovation and Competitiveness (July 2011, 42 sivua)

Itsenäisten valtioiden joukossa mitalikolmikko oli:

1. Singapore
2. Suomi
3. Ruotsi

USA oli neljäs ja Etelä-Korea viides.

Nopeimmin ovat kehittyneet Kiina, Etelä-Korea, Kypros, Slovenia, Viro, Tshekin tasavalta, Latvia ja Singapore (1999-2011).


World Economic Forum

World Economic Forum mittaa vuosittain lähes kaikkien maiden (ja joidenkin alueiden) kilpailukyvyn monipuolisin mittarein. Tuoreimman selvityksen mukaan kärkisijoille ylsivät:

1. Sveitsi
2. Ruotsi
3. Singapore
4. USA
5. Saksa
6. Japani
7. Suomi
8. Alankomaat
9. Tanska
10. Kanada

Katso:

World Economic Forum, Klaus Schwab (editor): The Global Competitiveness Report 2010-2011 (501 sivua)


WEF:n IKT-kilpailukyky

World Economic Forum on erikseen laatinut laajan vertauksen maiden ja (talous)alueiden kilpailukyvystä tieto- ja viestintätekniikan osalta.

Kymmenes GITR, jonka takana ovat INSEAD ja World Economic Forum (WEF):

Soumitra Dutta, INSEAD, and Irene Mia, World Economic Forum (editors): The Global Information Technology Report 2010–2011 Transformations 2.0 (411 sivua)

Pohjoismaat ja Aasian ”tiikerit” esiintyvät kärkipäässä:

1. Ruotsi
2. Singapore
3. Suomi
4. Sveitsi
5. USA
6. Taiwan
7. Tanska
8. Kanada
9. Norja
10. Etelä-Korea


Suomi

Suomen kansallisen kilpailukypolitiikan sekä tieto- ja viestintäplitiikan kannalta edellä mainitut maat ja alueet vaativat erityistä seurantaa. Lisäksi tarvitaan nöyryyttä oppia maailman valioilta. Hallitusohjelma sisältää joukon kauniita fraaseja, mutta teot ratkaisevat.

Euroopan unionin jäsenenä Suomen on syytä toimia pontevasti sekä kestävien julkistalouksien että Eurooppa 2020 -strategian menestyksen eteen.


Euroopan unioni

Älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävä EU2020-strategia on laaja kokonaisuus, johon kuuluvat muun muassa seitsemän lippulaivahanketta:

1. Euroopan digitaalistrategia
2. Innovaatiounioni
3. Nuoret liikkeellä
4. Resurssitehokas Eurooppa
5. Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka
6. Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma
7. Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi

Euroopan kasvumahdollisuuksien avaamiseksi Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti on keskeisessä asemassa. Muun muassa palvelujen, tieto- ja viestintätekniikan tuotteiden ja palvelujen, julkisten hankintojen sekä energian osalta löytyy paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia aitojen yhtenäismarkkinoiden luomiseksi ja Euroopan kilpailukyvyn kohentamiseksi.

Yleisesti ottaen Euroopan unionin jäsenmaat eivät ole riittävän kilpailukykyisiä, ja kehityksen suunta on usein taantuva. Jäsenmaiden pienipiirteisesen pelin tilalle tarvitaan rohkeita reformeja.



Ralf Grahn

J.K. Euroblogien joukossa Financial Timesin Brussels blog on ohittamaton euroalueen kriisinhallinnan avaajana ja laajemmin EU:n elinkeinoelämää koskevien aiheiden käsittelijänä.

Euroopan digitaalistrategian tulostaulu 2011

Runsas vuosi sitten, 19. toukokuuta 2010, Euroopan komissio julkaisi Eurooppa 2020 (EU2020) -kasvustrategian ensimmäisen lippulaivahankkeen: Euroopan digitaalistrategian (Digital Agenda for Europe).

Linkitän kuitenkin korjattuun versioon, joka korvasi alkuperäisen. Tässä suomeksi:

Komission tiedonanto: Euroopan digitaalistrategia; Bryssel 26.8.2010 KOM(2010) 245 lopullinen/2


Tulostaulu 2011 lyhyesti

Vuotta myöhemmin komissio selvitti sekä omien toimiensa että jäsenmaiden edistymistä osaamisyhteiskunnan kehittämiseksi.

Tämä ja keskeiset havainnot kerrottiin 22 EU-kielellä julkaistussa tiedotteessa; suomeksi:

Digitaalistrategia: Tulostaulu kertoo edistymisestä (31.5.2011 IP/11/663)

Laaja-alaisen digitaalistrategian tavoitteet ja tulokset lyhyesti:

EU sitoutui digitaalistrategiassa 101 yksittäiseen toimeen, joista 23 kuuluu jäsenvaltioiden ja 78 komission vastuulle (jälkimmäisiin sisältyy muun muassa 31 säädösehdotusta). Näillä toimilla edistetään digitaaliteknologioiden käyttöä ja niihin tehtäviä investointeja. Euroopan digitaalistrategian toimista yksitoista on saatettu päätökseen, kuusi vuodeksi 2010 kaavailtua toimea on viivästynyt ja loput etenevät pitkälti suunnitelmien mukaan.

Tiedote tarjoaa tiiviin tilannekatsauksen kehittämishankkeesta, joka on tärkeä eurooppalaisten elintasolle ja elämänlaadulle.


Täydentävää tietoa

Samaan aikaan komissio julkaisi täydentävän muistion (vain englanniksi):

Digital Agenda: building a flourishing digital economy - Scoreboard outlines progress so far; 31.5.2011 MEMO/11/361




Ralf Grahn


J.K. Euroopan tieto- ja viestintätekniikka-alan (TVT) etujärjestö on DigitalEurope, jonka puheenjohtajana toimii suomalainen Erkki Ormala (Nokia).

EU:n digitaalistrategia (tietoyhteiskunta)

Euroopan komissio julkaisi 19. toukokuuta 2010 laaja-alaisen digitaalistrategian, joka kuuluu Eurooppa 2020 -kasvustrategian lippulaivahankkeisiin. Tiedote tiivisti olennaiset asiat tietoyhteiskunnan kehittämisestä yhteen kappaleeseen:

Euroopan komission tänään julkistaman digitaalistrategian toteuttaminen edesauttaisi merkittävästi EU:n talouskasvua ja levittäisi digitaaliaikakauden hyödyt kaikille yhteiskunnan osa-alueille. Puolet tuottavuuden kasvusta Euroopasta viimeisten 15 vuoden aikana on ollut lähtöisin tieto- ja viestintäteknologian käytöstä (ks. IP/10/571) ja tämän kehityksen uskotaan nopeutuvan entisestään. Strategiassa hahmotellaan seitsemän tärkeintä toimenpidealaa: digitaalisten yhtenäismarkkinoiden luominen, yhteentoimivuuden parantaminen, internetin luotettavuuden ja tietoturvallisuuden lisääminen, paljon nykyistä nopeammat internet-liittymät, tutkimus- ja kehitysinvestointien lisääminen, digitaalisen lukutaidon ja osallisuuden edistäminen sekä tieto- ja viestintäteknologioiden hyödyntäminen ratkaistaessa ilmastonmuutoksen ja väestön ikääntymisen kaltaisia yhteiskunnallisia haasteita. Hyödyt näkyisivät esimerkiksi sähköisen maksamisen ja laskutuksen helpottumisena, etälääketieteen käyttöönoton nopeutumisena ja energiatehokkaina valaistusratkaisuina. Näillä seitsemällä alalla strategiassa kaavaillaan noin sataa toimenpidettä, joista 31 on lainsäädäntöaloitteita. Digitaalistrategia on ensimmäinen Eurooppa 2020 -strategian seitsemästä lippulaivahankkeesta, joilla pyritään älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun (ks. IP/10/225).

Digitaalistrategian vaiheiden seuraamisen aloitin tällä kertaa kokoamalla aiempia kirjoituksia ja jonkin verran uusia lähteitä englanniksi, joskin ne löytyvät kätevimmin ruotsinkielisen jutun 'Den digitala EU-agendan' kautta.



Ralf Grahn



J.K. EU:n mallin mukaisesti Ruotsi valmistelee kansallista digistrategiaa. Kansalaiskeskustelua voi seurata elinkeinoministeriön (Näringsdepartementet) ylläpitämällä sivustolla Digital Agenda Forum.

Eurooppa 2020: Innovaatiounionin haasteet

Yhdysvallat kasvattaa etumatkaansa ja Kiina on jo siirtynyt ohituskaistalle. Japanissa ja Etelä-Koreassa yritykset investoivat kaksi kertaa enemmän tutkimukseen ja kehitykseen kuin Euroopassa. Siinä lyhykäisyydessään Euroopan asema innovaatioiden maailmassa.

EU-maiden lähtökohdat ja saavutukset eroavat tosin suuresti. Muutamat jäsenmaat ovat maailman huipulla, mutta huolestuttavan suuri joukko on edelleen tietoyhteiskuntakehityksen alkutaipaleella.


Innovaatiounionin kilpailukykyraportti

Innovaatiounioni on yksi Eurooppa 2020 -kasvustrategian (EU2020) seitsemästä lippulaivahankkeesta.

Euroopan komission tuore innovaatiounionin kilpailukykyraportti tuo esille EU:n jäsenmaiden ja kuuden assosiaatiomaan heikkoudet ja vahvuudet talouskilpailussa.

Pikanäkymän tarjoaa 22 EU-kielellä julkaistu tiedote:

Komission raportissa pohditaan Euroopan innovaatiokriisiä ja tarkastellaan jäsenvaltioiden edistystä (9. kesäkuuta 2001 IP/11/692)

Täydentävää tietoa löytyy englanniksi julkaistusta muistiosta:

Innovation Union Competitiveness report 2011 – frequently asked questions (9 June 2011 MEMO/11/392)


Teemasivusto

Tiedotteita täydentää komission englanninkielinen teemasivusto linkkeineen:

Innovation Union Cempetitiveness Report 2011


IUC 2011

Sivun kautta löytyvä kilpailukykyraportti (IUC 2011, englanniksi) on 42,8 MB:n järkäle (pdf):

Innovation Union Competitiveness report – 2011 edition

Tiivistelmät löytyvät kuitenkin 22 kielellä, muun muassa suomeksi. Kunkin maan kuva löytyy myös erikseen (country profile), esim Suomi:

Country profile FI - Finland

Nyt julkaistu innovaatiounionin kilpailukykyraportti on ensimmäinen laatuaan. Komissio aikoo julkaista vastaavan analyysin kahden vuoden välein.



Ralf Grahn

EU ja kilpailu radiotaajuuksista

Radiotaajuudet ovat olennaisen tärkeitä digitaaliselle yhteiskunnalle ja nopeille langattomille palveluille, talouden elpymiselle ja kasvulle, laadukkaille työpaikoille ja EU:n pitkän aikavälin kilpailukyvylle. Taajuuspoliittiset aloitteet ovat keskeisellä sijalla myös Euroopan digitaalistrategian sekä älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Eurooppa 2020 -strategian kannalta, sanoi Euroopan komissio ehdotuksessaan.

Juridisesti ehdotettu monivuotinen ohjelma perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 114 artiklaan, joka koskee oikeuden lähentämistä sisämarkkinoiden toteuttamiseksi.

Komission ehdotus radiotaajuuksien tehokkaampaan hallintaan tähtäävästä ohjelmasta julkaistiin 20. syyskuuta 2010. Päätösehdotus on saatavilla 22 virallisella EU-kielellä. Suomenkielinen pdf-versio:

Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS ensimmäisen radiotaajuuspoliittisen ohjelman perustamisesta; Bryssel 20.9.2010 KOM(2010) 471 lopullinen


Tarkoitus

Ehdotuksen 1 artiklassa ilmaistaan ohjelman strateginen ja koordinoiva tarkoitus:

1 artikla
Tarkoitus

Tällä päätöksellä perustetaan sisämarkkinoiden toiminnan varmistamiseksi radiotaajuuspoliittinen ohjelma taajuuksien käytön strategista suunnittelua ja yhdenmukaistamista varten.

Kilpailu

Radiotaajuudet ovat niukka luonnonvara, johon kohdistuva kysyntä kasvaa nopeasti. Sääntely on siis välttämätöntä, mutta teleyritysten, asiakasyhtiöiden ja kuluttajien kannalta on tärkeää että kilpailu toimii ja kilpailun vääristymiltä vältytään.

Kilpailunäkökohdat tuodaan siksi painokkaasti esille komission perusteluissa (sivu 10):

(8) Taajuuksien käyttöoikeuksien kaupan, yhdistettynä joustaviin käyttöehtoihin, uskotaan merkittävästi edesauttavan talouskasvua. Tästä syystä olisi välittömästi puitedirektiivin nojalla sallittava kaupankäynti sellaisilla taajuuskaistoilla, joilla joustava käyttö on EU-oikeudessa jo mahdollistettu. Lisäksi tällaisten toimenpiteiden koordinoitua käyttöönottoa kaikissa jäsenvaltioissa ja kyseisten oikeuksien hankintaa koko EU:ssa voitaisiin helpottaa määrittelemällä yhteiset periaatteet tällaisten kaupattavien oikeuksien muodolle ja sisällölle sekä yhteiset toimenpiteet, joilla estetään sellainen oikeuksien kasaantuminen, joka voisi luoda määrääviä markkina-asemia tai johtaa hankittujen oikeuksien perusteettomaan käyttämättömyyteen.

(9) Kuten Euroopan digitaalistrategiassa korostetaan, langaton laajakaista on tärkeä keino piristää kilpailua, lisätä kuluttajien valinnanvaraa ja mahdollistaa yhteydet maaseudulla ja muilla alueilla, joilla kiinteän verkon laajakaistan käyttöönotto on vaikeaa tai taloudellisesti kannattamatonta. Taajuushallinnolla saatetaan kuitenkin vaikuttaa kilpailuun muuttamalla markkinatoimijoiden roolia tai markkinavoimaa esimerkiksi jos taajuuksien nykykäyttäjät saavat perusteetonta kilpailuetua. Taajuuksien saatavuuden rajallisuus, varsinkin kun soveltuvimmista taajuuksista tulee pulaa, voi luoda markkinoilletulon esteen uusille palveluille ja sovelluksille ja tukahduttaa innovointia ja kilpailua. Uusien käyttöoikeuksien hankkiminen muun muassa taajuuskaupan tai muunlaisten käyttäjien välisten siirtojen kautta ja uusiin joustaviin taajuuksien käyttöehtoihin siirtyminen saattavat vaikuttaa vallitsevaan kilpailutilanteeseen. Jäsenvaltioiden olisi siksi toteutettava ennakkoon tai jälkikäteen tarvittavia sääntelyllisiä toimenpiteitä (esimerkiksi tehtävä olemassa oleviin oikeuksiin muutoksia, estettävä tietyt taajuuksien käyttöoikeuksien hankinnat, asetettava taajuuksien varastoon keräämistä ja taajuuksien tehokasta käyttöä koskevia ehtoja, jollaisiin viitataan puitedirektiivin 9 artiklan 7 kohdassa, rajoitettava kunkin operaattorin käytössä olevien taajuuksien määrää ja pyrittävä välttämään taajuuksien liiallinen kasautuminen) kilpailunvääristymien välttämiseksi direktiivin 2002/20/EY (valtuutusdirektiivi) 5 artiklan 6 kohdan ja direktiivin 87/372/ETY (GSM-direktiivi) 1 artiklan 2 kohdan taustalla olevien periaatteiden mukaisesti.

5 artikla

Käyttötarkoitusten lisäksi kilpailua käydään eri teleyritysten välillä niukoista taajuuksista. Toimivan kilpailun periaatteet ilmaistaan juridisesti komission päätösehdotuksen 5 artiklassa (sivut 16-17):

5 artikla
Kilpailu

1. Jäsenvaltioiden on ylläpidettävä ja edistettävä toimivaa kilpailua ja vältettävä kilpailun vääristymät sisämarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla.

2. Täyttääkseen täysimääräisesti 1 kohdassa asetetut velvollisuutensa ja erityisesti varmistaakseen, että kilpailu ei vääristy radiotaajuuksien käyttöoikeuksien kasautumisen, siirtojen tai muutosten vuoksi, jäsenvaltiot voivat toteuttaa muun muassa seuraavat toimenpiteet rajoittamatta kuitenkaan kilpailusääntöjen soveltamista:

a) jäsenvaltiot voivat rajoittaa yksittäiselle talouden toimijalle myönnettävien taajuuksien käyttöoikeuksien määrää tai asettaa käyttöoikeuksille ehtoja, esimerkiksi velvoittaa tukkutason käyttöoikeuden tarjontaan, tietyillä taajuuskaistoilla tai tietyissä ominaisuuksiltaan samankaltaisten taajuuskaistojen ryhmissä, esimerkiksi sähköisen viestinnän palveluille osoitetuilla alle 1 GHz taajuusalueilla;

b) jäsenvaltiot voivat kieltäytyä myöntämästä uusia käyttöoikeuksia tai sallimasta taajuuksien uudenlaista käyttöä tietyillä taajuuskaistoilla, tai asettaa edellytyksiä uusien käyttöoikeuksien myöntämiselle tai uusien käyttötarkoitusten valtuuttamiselle, jos käyttö johtaisi taajuuksien kasautumiseen tietyille talouden toimijoille tavalla, joka todennäköisesti merkittävästi haittaisi kilpailua;

c) jäsenvaltiot voivat estää käyttöoikeuksien siirron tai asettaa sille ehtoja, jos se ei kuulu kansallisen tai EU:n harjoittaman yrityskeskittymien valvonnan piiriin ja se todennäköisesti haittaisi merkittävästi kilpailua;

d) Jäsenvaltiot voivat tehdä olemassa oleviin oikeuksiin muutoksia direktiivin 2002/20/EY 14 artiklan mukaisesti korjatakseen jälkikäteen tilanteen, jossa taajuuksia on liiallisessa määrin kasautunut tietylle talouden toimijalle tavalla, joka haittaa merkittävästi kilpailua.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että valtuutus- ja valintamenettelyissä vältetään viivästykset ja edistetään toimivaa kilpailua.

Sekä Euroopan parlamentti että Unkarin puheenjohdolla toimiva EU:n neuvosto ovat käsitelleet komission ehdotusta. Käsittely jatkuu Puolan puheejohtajuuskaudella, joka alkaa 1. heinäkuuta 2011.



Ralf Grahn

EU-maiden talouspolitiikka: Seuraavat vaiheet

Euroopan unionin jäsenmaiden päämiesten kevätkokouksen pääaiheena oli perinteiseen tapaan talous, mutta uusin menettelyin, tavoittein ja strategioin.

Nykyään Eurooppa-neuvoston päätelmät julkaistaan heti kokouksen päätyttyä kaikilla virallisilla EU-kielillä, niin myös suomeksi:

Eurooppa-neuvosto 24. ja 25. maaliskuuta 2011: Päätelmät; Bryssel, 25. maaliskuuta 2011 (EUCO 10/11; 34 sivua)


Mihin päädyttiin?

Päätelmien ensimmäinen kappale johdattaa lyhyesti talouspolitiikasta annettuihin suuntaviivoihin:

Eurooppa-neuvosto hyväksyi tänään laajan toimenpidepaketin, jolla pyritään vastaamaan kriisiin, säilyttämään rahoitusvakaus ja luomaan perusta älykkäälle, kestävälle, sosiaalista osallisuutta edistävälle ja työpaikkoja luovalle kasvulle. Tämä parantaa euroalueen ja Euroopan unionin talouden ohjausta ja hallintaa sekä kilpailukykyä.

Toinen kappale tarkentaa kuvaa jossain määrin tulevien toimien osalta:

2. Eurooppa-neuvosto hyväksyi uuden EU-ohjausjakson yhteydessä julkisen talouden vakauttamisen ja rakenneuudistuksen painopisteet (1). Se korosti, että etusijalle on asetettava talousarvioiden tervehdyttäminen ja julkisen talouden kestävyyden palauttaminen, työttömyyden vähentäminen työmarkkinauudistusten avulla sekä uudet kasvua edistävät toimet. Kaikki jäsenvaltiot toteuttavat nämä painopisteet konkreettisina toimenpiteinä, jotka sisällytetään niiden vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin. Komissio esittää tältä pohjalta maakohtaisia lausuntoja ja suosituksia koskevat ehdotuksensa hyvissä ajoin, jotta ne voidaan hyväksyä ennen kesäkuun Eurooppa-neuvostoa.

Alaviite 1:

Painopisteet ovat 15. helmikuuta ja 7. maaliskuuta 2011 annettujen neuvoston päätelmien mukaisia ja perustuvat komission vuotuiseen kasvuselvitykseen. Ks. myös puheenjohtajavaltion 16. maaliskuuta 2011 laatima yhteenveto.

Huhtikuun kuluessa jokainen euromaa toimittaa vakausohjelman ja euroalueen ulkopuolinen maa lähentymisohjelman vakaus- ja kasvusopimuksen (Stability and Growth Pact SPG) perusteella.

Kaikki maat toimittavat kansallisen uudistusohjelman (National Reform Programme NPR), jolla tähdätään Eurooppa 2020 -kasvustrategian (EU2020) toteuttamiseen.

Komissio antaa ohjelmista lausuntoja ja suosituksia toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa, jotta neuvosto ja Eurooppa-neuvosto voivat antaa tarvittavaa lisäohjausta.



Ralf Grahn

Uudistajat kannustavat Eurooppa-neuvostoa

Sopivasti ennen Eurooppa-neuvostoa 24. ja 25. maaliskuuta 2011, Britannia, Alankomaat, Ruotsi, Tanska, Viro, Puola, Liettua, Latvia ja Suomi toimittivat yhteisen kirjeen Eurooppa-neuvoston ja komission puheenjohtajalle.

Suomen puolesta allekirjoittajana toimi pääministeri Mari Kiviniemi.

Herman Van Rompuy ja José Manuel Barroso saivat lukea yhdeksän EU-maan päämiesten ajatukset talouskasvun nopeuttamisesta ja kilpailukyvyn kohentamisesta:

Valtioneuvoston viestintäyksikkö: Suomi tukee talouskasvua edistäviä EU-toimia (18.3.2001)

Alkuperäinen lähde (englanniksi):

Joint letter from Prime Minister David Cameron, Prime Minister Mark Rutte, Prime Minister Fredrik Reinfeldt, Prime Minister Lars Løkke Rasmussen, Prime Minister Mari Kiviniemi, Prime Minister Andrus Ansip, Prime Minister Donald Tusk, President Dalia Grybauskaitơ, and Prime Minister Valdis Dombrovskis (18 March 2011)


Uudistajasiipi

Kun EU:n jäsenmaita on 27, yhdeksän maan uudistajasiipi edustaa tasan kolmannesta unionin jäsenmaista.

Kirjeen keskeisenä tavoitteena on vauhdittaa talousuudistuksia ja erityisesti kasvua:

Despite the efforts we have made, without stronger ambition and fundamental reform – to unleash enterprise, open markets and promote innovation, including in green technologies – we face a future of low productivity, high unemployment, lost investment and relative economic decline.

Sisämarkkinat

Kirjoittajien mielestä tarvitaan riittävän kunnianhimoisia toimia Eurooppa 2020 -strategian toteuttamiseksi, julkisten talouksien saattamiseksi kestävälle pohjalle ja EU:n budjetin suuntaamiseksi huomisen haasteisiin.

Tämän jälkeen uudistajamaiden päämiehet painottivat neljää tärkeää uudistuskohdetta, joista ensimmäinen koskee sisämarkkinoiden mahdollisuuksien hyödyntämistä.

Erityisesti palvelualoilla esteitä pitäisi raivata määrätietoisesti talouskasvun virittämiseksi.

Aitojen digitaalisten sisämarkkinoiden aikaansaaminen vuoteen 2015 mennessä vaatii rohkeita toimia sekä yritysten että kuluttajien etujen puolesta.

Myös energian osalta on saatava aikaan toimivat, integroidut sisämarkkinat.


Vapaakauppa

Päämiehet vaativat ponnisteluja, jotta Maailman kauppajärjestön (WTO) piirissä pystyttäisiin viemään loppuun kauan sitten paikoilleen jämähtänyt Dohan neuvottelukierros.

Kuitenkin pääministerit näyttävät uskovan enemmän kahdenvälisiin kauppasopimuksiin, sillä he nostavat esiin Etelä-Korean kanssa allekirjoitetun vapaakauppasopimuksen malliksi sopimuksille, jotka pitäisi solmia Intian, Kanadan, Japanin, Mercosurin ja ASEANin maiden kanssa.

Vapaakauppaa ja talouskasvua tulisi edistää pontevasti myös itäisessä naapurustossa ja Välimeren maiden kanssa.


Yritystoiminnan säätely

Yritystoiminnalle täytyy antaa uutta puhtia vähentämällä yrityksille aiheutuvia kustannuksia säätelystä nykyisen komission toimikauden kuluessa. Erityisesti pienyrityksille tulee myöntää poikkeuksia raskaista velvoitteista.


Innovaatiot

Luovuuden vapauttaminen, innovaatioiden käynnistäminen, riskirahoituksen kehittäminen ja edullisemman EU-patentin saaminen käyttöön muodostavat maiden päämiesten neljännen toivomusryhmän.

***

Yhdeksän allekirjoittajamaan joukko edustaa EU:n sisällä niitä, jotka näkevät markkinat pikemmin mahdollisuutena kuin uhkana (vaikka ryhmän ulkopuolelta löytyy joitakin samanhenkisiä lisää).

Karkeasti ottaen, nämä maat ovat menestyneet keskimääräistä paremmin talouden ja työllisyyden kehittämisessä.

Yhdessä ne rohkaisevat muita EU-jäsenmaita ja Eurooppa-neuvostoa entistä rohkeampaan ja päättäväisempään uudistustyöhön.



Ralf Grahn



J.K. Monikielinen Bloggingportal.eu kokoaa nyt jo 778 euroblogin kirjoitukset. Tiedon ja kielitaidon lähde.

EU2020 (16032011)

Ensi viikolla Eurooppa-neuvosto kokoontuu kevään huippukokoukseen talouskasvun ja työllisyyden puolesta.

Blogikirjoitusteni punaisena lankana ovat siksi edelleen talous- ja työllisyyspolitiikan uudistusten huippukokousvalmistelut EU:n neuvoston eri kokoonpanoissa.

Käsillä on viime vuonna hyväksytyn Eurooppa 2020 -strategian (EU2020) ensimmäinen keväinen jälkitarkastus.

Onko vauva pysynyt kasvu- ja painokäyrällä, vai pitääkö hoitoa tehostaa?


Edellinen retrospektiivi

Edellinen EU2020-aiheinen otsikko- ja linkkikoonnos julkaistiin 12. maaliskuuta 2011 täällä:

Grahnblawg (SV): EU-ekonomi: Tillväxt och sysselsättning på Grahnlaw & Co


Uusimmat kirjoitukset

Takautuvan katsauksen jälkeen olen julkaissut seuraavat blogikirjoitukset:

Grahnblawg (SV): EU-riktlinjerna för sysselsättningspolitiken 2011

Grahnlaw Suomi Finland (EN, FI, SV): Regionerna utmanar EU-rådet: Pakt och partnerskap för EU2020-strategin

Grahnlaw (EN): Europe 2020 strategy: Regions challenge central governments

Grahnlaw Suomi Finland (EN, FI, SV): EU employment guidelines 2011: How annual can you get?

Eurooppaoikeus (FI): EU:n yhteinen työllisyysraportti 2011 ja eduskuntavaaliehdokkaan muistilappu

Grahnlaw Suomi Finland (EN, FI, SV): EU:n haasteet ja jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat 2011

***

Mitä tarvitaan Euroopan nousuun?



Ralf Grahn



J.K. Pohjoismaissa ja muualla toimiville lakimiehille tarkoitettu Nordic Law Blog oli minulle uusi ja lupaava tuttavuus. Voisi kiinnostaa muitakin, jotka harjoittavat haureutta pilkkujen kanssa.

EU:n sisämarkkinat Montin raportista uuteen nousuun?

Unionin tila oli José Manuel Barroson puheen virallinen otsikko, mutta käytännössä komission puheenjohtaja esitteli europarlamentaarikoille komission vuoden 2011 työohjelmaluonnoksen pääkohdat.

Viiden suuren haasteen joukossa Barroso asetti kärkeen kaksi talouteen liittyvää, julkistalouksien vakauttamisen ja taloudelliset uudistukset:

• talouskriisiin hoitaminen ja hallintotavan käsittely
• työllisyyttä edistävän kasvun palauttaminen nopeuttamalla Eurooppa 2020 uudistusohjelman täytäntöönpanoa
• vapauteen, oikeuteen ja turvallisuuteen perustuvan alueen luominen
• neuvottelujen aloittaminen nykyaikaisesta EU:n talousarviosta ja
• globaalin painoarvomme vahvistaminen.

Terveiden julkistalouksien pohjalta komissio tähtää parempaan työllisyyteen:

Terveen julkisen talouden avulla voidaan päästä päämäärään: työllisyyttä edistävään kasvuun. Tavoitteenamme on kasvu, kestävä kasvu, osallistava kasvu. Tämä on ensisijainen yleistavoitteemme. Meidän täytyy investoida tähän tavoitteeseen.

Eurooppa 2020 alkaa nyt. Meidän on aikaistettava ja nopeutettava ohjelmamme kasvua eniten edistäviä uudistuksia. Tämä voisi nostaa kasvua yli kolmanneksella vuoteen 2020 mennessä.

Se merkitsee keskittymistä kolmeen ensisijaiseen tavoitteeseen, jotka ovat työpaikkojen lisääminen, yritystemme kilpailukyvyn parantaminen ja yhtenäismarkkinoiden syventäminen.

Yhtenäismarkkinasäädös (Single Market Act)



Professori Mario Monti kävi Suomessa tapaamassa hallituksen edustajia selvittäessään Euroopan unionin sisämarkkinoiden toimivuutta. Eurooppapäivänä 9. toukokuuta 2010 Monti luovutti raporttinsa: A new strategy for the Single Market – At the service of Europe’s economy and society (107 sivua).



Kirjeessään Euroopan parlamentin jäsenille Barroso (MEMO/10/393) hahmotti Eurooppa 2020 -kasvustrategiaa (EU2020) lippulaivahankkeineen komission viimeisteltävänä olevan työohjelman 2011 kannalta. Tärkeällä sijalla ovat Jatkotoimet sisämarkkinoiden kehittämiseksi Montin raportin perusteella.

Nyt jo alkaneen lokakuun loppuun mennessä komission tarkoituksena on julkaista toimenpidenippu, joka kulkee nimellä yhtenäismarkkinasäädös (Single Market Act). Lisäksi vuoden 2011 työohjelmaan kuuluu muita sisämarkkinoita koskevia toimia:

• yhtenäismarkkinasäädöksessä vahvistettavat toimenpiteet,
• eurooppalainen sopimusoikeuden viitekehys ja toimet niiden esteiden poistamiseksi, joita yritykset ja kansalaiset kohtaavat periessään velkasaatavia muista jäsenvaltioista; kun pääoman saaminen on rajoitettua, vaateiden nopea täytäntöönpano on yritysten toimintaedellytysten kannalta elintärkeää,
• verkkovierailupalvelujen kehittämisen arviointi,
• julkisen sektorin tiedon uudelleenkäytön tarkistetut säännöt,
• kollektiivista oikeussuojaa koskevan työn loppuun saattaminen;
• sen määrittäminen, miten EU voi edistää eläkeuudistuksen muodostaman valtavan haasteen ratkaisemista.

Barroso lupaa myös uusia ehdotuksia, joilla vähennetään talouden toimijoille ja erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) aiheutuvaa hallinnollista rasitusta.




Ralf Grahn