Kilpailukyky: Voittajat ja haastajat

Kuten näimme, ITIF:in mukaan maailman kilpailukykyisimmät taloudet innovaatiokyvyn perusteella ovat Massachusetts, Kalifornia, Connecticut, New Jersey, Washington, Delaware, Maryland, Kolorado ja New Hampshire.

Katso:

Robert D. Atkinson and Scott M. Andes, the Information Technology and Innovation Foundation: The Atlantic Century II: Benchmarking EU & U.S. Innovation and Competitiveness (July 2011, 42 sivua)

Itsenäisten valtioiden joukossa mitalikolmikko oli:

1. Singapore
2. Suomi
3. Ruotsi

USA oli neljäs ja Etelä-Korea viides.

Nopeimmin ovat kehittyneet Kiina, Etelä-Korea, Kypros, Slovenia, Viro, Tshekin tasavalta, Latvia ja Singapore (1999-2011).


World Economic Forum

World Economic Forum mittaa vuosittain lähes kaikkien maiden (ja joidenkin alueiden) kilpailukyvyn monipuolisin mittarein. Tuoreimman selvityksen mukaan kärkisijoille ylsivät:

1. Sveitsi
2. Ruotsi
3. Singapore
4. USA
5. Saksa
6. Japani
7. Suomi
8. Alankomaat
9. Tanska
10. Kanada

Katso:

World Economic Forum, Klaus Schwab (editor): The Global Competitiveness Report 2010-2011 (501 sivua)


WEF:n IKT-kilpailukyky

World Economic Forum on erikseen laatinut laajan vertauksen maiden ja (talous)alueiden kilpailukyvystä tieto- ja viestintätekniikan osalta.

Kymmenes GITR, jonka takana ovat INSEAD ja World Economic Forum (WEF):

Soumitra Dutta, INSEAD, and Irene Mia, World Economic Forum (editors): The Global Information Technology Report 2010–2011 Transformations 2.0 (411 sivua)

Pohjoismaat ja Aasian ”tiikerit” esiintyvät kärkipäässä:

1. Ruotsi
2. Singapore
3. Suomi
4. Sveitsi
5. USA
6. Taiwan
7. Tanska
8. Kanada
9. Norja
10. Etelä-Korea


Suomi

Suomen kansallisen kilpailukypolitiikan sekä tieto- ja viestintäplitiikan kannalta edellä mainitut maat ja alueet vaativat erityistä seurantaa. Lisäksi tarvitaan nöyryyttä oppia maailman valioilta. Hallitusohjelma sisältää joukon kauniita fraaseja, mutta teot ratkaisevat.

Euroopan unionin jäsenenä Suomen on syytä toimia pontevasti sekä kestävien julkistalouksien että Eurooppa 2020 -strategian menestyksen eteen.


Euroopan unioni

Älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävä EU2020-strategia on laaja kokonaisuus, johon kuuluvat muun muassa seitsemän lippulaivahanketta:

1. Euroopan digitaalistrategia
2. Innovaatiounioni
3. Nuoret liikkeellä
4. Resurssitehokas Eurooppa
5. Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka
6. Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma
7. Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi

Euroopan kasvumahdollisuuksien avaamiseksi Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti on keskeisessä asemassa. Muun muassa palvelujen, tieto- ja viestintätekniikan tuotteiden ja palvelujen, julkisten hankintojen sekä energian osalta löytyy paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia aitojen yhtenäismarkkinoiden luomiseksi ja Euroopan kilpailukyvyn kohentamiseksi.

Yleisesti ottaen Euroopan unionin jäsenmaat eivät ole riittävän kilpailukykyisiä, ja kehityksen suunta on usein taantuva. Jäsenmaiden pienipiirteisesen pelin tilalle tarvitaan rohkeita reformeja.



Ralf Grahn

J.K. Euroblogien joukossa Financial Timesin Brussels blog on ohittamaton euroalueen kriisinhallinnan avaajana ja laajemmin EU:n elinkeinoelämää koskevien aiheiden käsittelijänä.

Eurooppa 2020: Innovaatiounionin haasteet

Yhdysvallat kasvattaa etumatkaansa ja Kiina on jo siirtynyt ohituskaistalle. Japanissa ja Etelä-Koreassa yritykset investoivat kaksi kertaa enemmän tutkimukseen ja kehitykseen kuin Euroopassa. Siinä lyhykäisyydessään Euroopan asema innovaatioiden maailmassa.

EU-maiden lähtökohdat ja saavutukset eroavat tosin suuresti. Muutamat jäsenmaat ovat maailman huipulla, mutta huolestuttavan suuri joukko on edelleen tietoyhteiskuntakehityksen alkutaipaleella.


Innovaatiounionin kilpailukykyraportti

Innovaatiounioni on yksi Eurooppa 2020 -kasvustrategian (EU2020) seitsemästä lippulaivahankkeesta.

Euroopan komission tuore innovaatiounionin kilpailukykyraportti tuo esille EU:n jäsenmaiden ja kuuden assosiaatiomaan heikkoudet ja vahvuudet talouskilpailussa.

Pikanäkymän tarjoaa 22 EU-kielellä julkaistu tiedote:

Komission raportissa pohditaan Euroopan innovaatiokriisiä ja tarkastellaan jäsenvaltioiden edistystä (9. kesäkuuta 2001 IP/11/692)

Täydentävää tietoa löytyy englanniksi julkaistusta muistiosta:

Innovation Union Competitiveness report 2011 – frequently asked questions (9 June 2011 MEMO/11/392)


Teemasivusto

Tiedotteita täydentää komission englanninkielinen teemasivusto linkkeineen:

Innovation Union Cempetitiveness Report 2011


IUC 2011

Sivun kautta löytyvä kilpailukykyraportti (IUC 2011, englanniksi) on 42,8 MB:n järkäle (pdf):

Innovation Union Competitiveness report – 2011 edition

Tiivistelmät löytyvät kuitenkin 22 kielellä, muun muassa suomeksi. Kunkin maan kuva löytyy myös erikseen (country profile), esim Suomi:

Country profile FI - Finland

Nyt julkaistu innovaatiounionin kilpailukykyraportti on ensimmäinen laatuaan. Komissio aikoo julkaista vastaavan analyysin kahden vuoden välein.



Ralf Grahn

Uudistajat kannustavat Eurooppa-neuvostoa

Sopivasti ennen Eurooppa-neuvostoa 24. ja 25. maaliskuuta 2011, Britannia, Alankomaat, Ruotsi, Tanska, Viro, Puola, Liettua, Latvia ja Suomi toimittivat yhteisen kirjeen Eurooppa-neuvoston ja komission puheenjohtajalle.

Suomen puolesta allekirjoittajana toimi pääministeri Mari Kiviniemi.

Herman Van Rompuy ja José Manuel Barroso saivat lukea yhdeksän EU-maan päämiesten ajatukset talouskasvun nopeuttamisesta ja kilpailukyvyn kohentamisesta:

Valtioneuvoston viestintäyksikkö: Suomi tukee talouskasvua edistäviä EU-toimia (18.3.2001)

Alkuperäinen lähde (englanniksi):

Joint letter from Prime Minister David Cameron, Prime Minister Mark Rutte, Prime Minister Fredrik Reinfeldt, Prime Minister Lars Løkke Rasmussen, Prime Minister Mari Kiviniemi, Prime Minister Andrus Ansip, Prime Minister Donald Tusk, President Dalia Grybauskaitơ, and Prime Minister Valdis Dombrovskis (18 March 2011)


Uudistajasiipi

Kun EU:n jäsenmaita on 27, yhdeksän maan uudistajasiipi edustaa tasan kolmannesta unionin jäsenmaista.

Kirjeen keskeisenä tavoitteena on vauhdittaa talousuudistuksia ja erityisesti kasvua:

Despite the efforts we have made, without stronger ambition and fundamental reform – to unleash enterprise, open markets and promote innovation, including in green technologies – we face a future of low productivity, high unemployment, lost investment and relative economic decline.

Sisämarkkinat

Kirjoittajien mielestä tarvitaan riittävän kunnianhimoisia toimia Eurooppa 2020 -strategian toteuttamiseksi, julkisten talouksien saattamiseksi kestävälle pohjalle ja EU:n budjetin suuntaamiseksi huomisen haasteisiin.

Tämän jälkeen uudistajamaiden päämiehet painottivat neljää tärkeää uudistuskohdetta, joista ensimmäinen koskee sisämarkkinoiden mahdollisuuksien hyödyntämistä.

Erityisesti palvelualoilla esteitä pitäisi raivata määrätietoisesti talouskasvun virittämiseksi.

Aitojen digitaalisten sisämarkkinoiden aikaansaaminen vuoteen 2015 mennessä vaatii rohkeita toimia sekä yritysten että kuluttajien etujen puolesta.

Myös energian osalta on saatava aikaan toimivat, integroidut sisämarkkinat.


Vapaakauppa

Päämiehet vaativat ponnisteluja, jotta Maailman kauppajärjestön (WTO) piirissä pystyttäisiin viemään loppuun kauan sitten paikoilleen jämähtänyt Dohan neuvottelukierros.

Kuitenkin pääministerit näyttävät uskovan enemmän kahdenvälisiin kauppasopimuksiin, sillä he nostavat esiin Etelä-Korean kanssa allekirjoitetun vapaakauppasopimuksen malliksi sopimuksille, jotka pitäisi solmia Intian, Kanadan, Japanin, Mercosurin ja ASEANin maiden kanssa.

Vapaakauppaa ja talouskasvua tulisi edistää pontevasti myös itäisessä naapurustossa ja Välimeren maiden kanssa.


Yritystoiminnan säätely

Yritystoiminnalle täytyy antaa uutta puhtia vähentämällä yrityksille aiheutuvia kustannuksia säätelystä nykyisen komission toimikauden kuluessa. Erityisesti pienyrityksille tulee myöntää poikkeuksia raskaista velvoitteista.


Innovaatiot

Luovuuden vapauttaminen, innovaatioiden käynnistäminen, riskirahoituksen kehittäminen ja edullisemman EU-patentin saaminen käyttöön muodostavat maiden päämiesten neljännen toivomusryhmän.

***

Yhdeksän allekirjoittajamaan joukko edustaa EU:n sisällä niitä, jotka näkevät markkinat pikemmin mahdollisuutena kuin uhkana (vaikka ryhmän ulkopuolelta löytyy joitakin samanhenkisiä lisää).

Karkeasti ottaen, nämä maat ovat menestyneet keskimääräistä paremmin talouden ja työllisyyden kehittämisessä.

Yhdessä ne rohkaisevat muita EU-jäsenmaita ja Eurooppa-neuvostoa entistä rohkeampaan ja päättäväisempään uudistustyöhön.



Ralf Grahn



J.K. Monikielinen Bloggingportal.eu kokoaa nyt jo 778 euroblogin kirjoitukset. Tiedon ja kielitaidon lähde.