Ruotsi valikoivasti Euroopan unionissa

Tarkastelemme Ruotsin hallitusta, eduskuntaa, hallintoa ja avainkysymyksiä Euroopan unionissa sekä hieman myös politiikan kenttää.

Ruotsin näkökulmasta sivuamme lisäksi Ison-Britannian lähtöä EU:sta (Brexit).

Ruotsin hallitus

Naapurimaamme Ruotsi toteuttaa Tanskan tapaan verraten hyvin pohjoismaista avoimuutta myös Euroopan unionia koskevissa asioissa. Muutama esimerkki:

Ruotsin hallitus tiedottaa varsin aktiivisesti EU-asioista sekä julkaisee vuosittain EU-politiikkansa tärkeimmät ja muut prioriteetit. Ajankohtaisista tavoitteista hieman enemmän kirjoituksessa Sverige i EU 2017.

Ennen jokaista Euroopan unionin neuvoston kokousta hallitus antaa eduskunnan EU-lautakunnalle (EU-nämnden) kommentoidun esityslistan (kommenterad dagordning).

Vuosittain hallitus raportoi eduskunnalle toiminnastaan Euroopan unionin neuvostossa. Vaikka kertomuksen sivumäärä on puolittunut, se on komission esitteen suuntaan muuttunutta yleiskertomusta ja Eurooppa-neuvoston epäsäännölliseksi muuttunutta toimintakertomusta valaisevampi ja luettavampi johdatuksena tapahtumiin eri politiikka-aloilla. Tuorein kertomus on:

Regeringens skrivelse 2016/17:115 Verksamheten i Europeiska unionen under 2016  

Ruotsin eduskunta

Ruotsin eduskunta (Sveriges riksdag) seuraa, arvioi ja ohjaa hallituksen toimintaa, kuten näimme. Eduskunnan EU-lautakunta tiedottaa ahkerasti ja julkaisee myös keskustelupöytäkirjansa. Ennen Eurooppa-neuvoston kokousta pääministeri osallistuu lautakunnan avoimeen kuulemiseen.

Ruotsin hallinto

Keskus-, alue- ja paikallishallinnon osalta voi puhua samankaltaisesta avoimuuden ja tiedottamisen perinteestä. Mainitsen tässä kuitenkin vain yhden viranomaisen. Kommerskollegium toimii hallituksen ulkomaankaupan ja EU:n sisämarkkinoiden asiantuntijaviranomaisena, jonka julkaisut ovat lukemisen arvoisia.

Virallisena ajatuspajana Sieps - Svenska institutet för europapolitiska studier -  analysoi skeptisen viileästi Euroopan unionin kehittämisaihioita.

Ruotsi EU:n jäsenenä

Ruotsi esiintyy huippumaana monissa kansainvälisissä vertailuissa, koskivat ne tekniikan tasoa, taloudellista kilpailukykyä tai hyvinvointiyhteiskuntaa. Kansainvälisyyteen liittyy ehkä siksi tunne että maa on enemmän antava kuin saava osapuoli. Jos maa on pikemmin malli kuin oppilas, kansallisvaltio tuntuu helposti liittovaltiota houkuttelevammalta.

Euroalueen, siis EU:n ytimen ulkopuolella pysyttelevä Ruotsi suhtautuu lähes brittiläisen viileästi useimpiin Euroopan unionin demokraattista luonnetta ja tehostavaa toimivaltaa vahvistaviin ajatuksiin, mutta mölyämättä hallitustenvälisyydestä ja suvereniteetista monien saarivaltion lehtien ja poliitikkojen tapaan.

Joillakin aloilla virallinen Ruotsi ajaa kuitenkin tarmokkaasti ja asiantuntevasti EU:n toiminnan tehostamista. Vuoden 2017 prioriteetit ovat:

• Työpaikat ja osallistava kasvu
• Kunnianhimoisempi ilmasto-, energia- ja ympäristöpolitiikka
• Solidaarinen pakolais- ja maahanmuuttopolitiikka sekä turvallisempi kansainvälinen ympäristö

Työpaikkojen ja kasvun osalta Ruotsi ajaa voimakkaasti kilpailukyvyn kohentamista sekä siten EU:n ulkomaankaupan vapauttamista ja sisämarkkinoiden kehittämistä.

Kilpailukykyasioissa (kuten laajentumisessa, budjettikurissa ja toimivaltaviileydessä) Iso-Britannia on ollut tärkeä liittolainen, jonka lähtöä Ruotsi valittaa.

Kun britit kuitenkin päättivät lähteä, hallituksen prioriteeteissä (s. 1-2) kerrottu kanta on kuitenkin kirkas: EU:n ja Ruotsin etujen turvaaminen Britannian lähtöneuvotteluissa.  

Jos Brexit on Britannialle lähtö, Ruotsille se on - tavalliseen tapaan - huolellisen valmistelun paikka. Tähän mennessä on julkaistu kolmen viranomaisen raportit: Business Sweden, Sieps ja Kommerskollegium. Toukokuussa ilmestyy innovointi- ja tutkimuspolitiikkaa koskeva raportti (Vetenskapsrådet ja Vinnova) ja muidenkin alojen analyysejä on luvassa.  

Suorastaan aloitteellisesti Ruotsi haluaa kuitenkin yhdistää kilpailukyvyn terävöittämisen Euroopan unionin sosiaalisen pilarin rakentamiseen. Pääministeri Stefan Löfven ja komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker isännöivät yhdessä oikeudenmukaisten työpaikkojen ja kasvun huippukokousta Göteborgissa 17. marraskuuta 2017.

EU:n neuvoston kokoonpanojen mukaan ryhmitellyistä muista tärkeistä kysymyksistä poimin yhden (s. 2): unionin monivuotinen talousarviokehys 2020 jälkeen. Britannian lähdön synnyttämiä budjettiaukkoja Ruotsi ei halua paikata, vaan maan hallitus taistelee suppeiden menojen ja uudelleenpriorisoinnin puolesta:

En flerårig budgetram för perioden efter 2020

Kommissionen ska före utgången av 2017 presentera ett förslag till flerårig budgetram för perioden efter 2020 och sannolikt förslag till ändringar av det gällande systemet för hur de gemensamma utgifterna ska finansieras. Regeringen avser verka för en restriktiv total utgiftsnivå för nästa fleråriga budgetram i syfte att värna det offentligfinansiella utrymmet nationellt genom att hålla nere EU-avgiften. Utgifterna i den fleråriga budgetramen bör omprioriteras till förmån för åtgärder som har ett tydligt europeiskt mervärde, bl.a. åtgärder för att främja tillväxt och konkurrenskraft, insatser på det rättsliga och inrikespolitiska området inkl. migration samt utrikespolitik, inkl. där relevant åtgärder som bidrar till klimatomställningen och resurseffektivitet. Utgifterna för icke-ändamålsenliga åtgärder inom den gemensamma jordbrukspolitiken och sammanhållningspolitiken bör minska betydligt. Regeringen avser verka för att bördan av att finansiera EU:s utgifter fördelas utifrån bärkraft och rättviseprinciper. Rabattsystemet spelar i detta sammanhang en viktig roll.

Europaportalen kertoo kuinka Ruotsin hallitus on aktiivisesti ja näkyvästi asettunut asemiin: Regeringen: Vi kommer att vara snålast i EU.

Suomi istuu perinteisesti muun muassa Alankomaiden, Britannian ja Ruotsin kanssa budjettihaukkojen leirissä, mutta Suomi on näihin päiviin asti suhtautunut Ruotsia hempeämmin maatalousmenoihin ja rakennerahastoihin, joista on toistaiseksi voinut ammentaa suhteellisesta rikkaudestaan huolimatta.

Hallitustasolla Ruotsin EU-politiikkaa on leimannut suuri jatkuvuus oikeisto- ja demarijohtoisten hallitusten aikana, joskin vasemmistolle ja ympäristöpuolueelle parikymmentä vuotta on vaivoin riittänyt maan EU-jäsenyyden sulattamiseen.

Oikealta on nyt eduskunnan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi noussut kansalliskiihkoinen ja EU-vastainen Sverigedemokraterna (SD). Mutta kun oppositiossa oleva oikeistojohtaja Anna Kinberg Batra ehdotteli yhteistyötä Ruotsidemokraattien kanssa, Maltillisen kokoomuksen kannatusluvut laskivat selvästi. Myös EU-asioissa toiseksi suurimman eduskuntapuolueen Kinberg Batra on hivuttautunut nationalistiseen suuntaan. Hän vaatii EU:lle entistä vähemmän tehtäviä, syyttäen sosiaalidemokraatteja liiallisesta uskosta EU-rakenteisiin ja erityisesti sosiaaliseen pilariin.        

Ralf Grahn

Sisämarkkinastrategia EU:n kilpailukykyneuvostossa

Euroopan unionin kilpailukykyneuvosto kokoontui tänään 28. ja jatkaa huomenna 29. päivänä marraskuuta 2016. Julkisia osia voi seurata täältä. Valaisen EU:n sisämarkkinastrategian käsittelyä.

Sisämarkkinastrategia

Runsas vuosi sitten Euroopan komissio julkisti uuden sisämarkkinastrategian 23 virallisella kielellä (ei iirinkielisenä); tiedonanto suomeksi: Sisämarkkinoiden päivitys: enemmän mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille; Bryssel 28.10.2015 COM(2015) 550 final (23 sivua).

Tiedonanto perustui komission kahteen työasiakirjaan. Euroopan ja ympäröivän maailman talous ja kilpailukyky kertovat vakuuttavasti EU:n markkinoiden uudistustarpeesta julkaisussa  SWD(2015) 203 final, joka (vain englanniksi) löytyy kolmena osana oikeusportaali Eur-Lexin kautta, mutta yhtenäisenä ladattavana “painettuna” versiona komission sivulta: Single market integration and competitiveness in the EU and its member states - Report 2015 (112 sivua).

Yksinomaan englanniksi löytyy myös toinen työasiakirja: COMMISSION STAFF WORKING DOCUMENT A Single Market Strategy for Europe - Analysis and Evidence; Brussels, 28.10.2015 SWD(2015) 202 final (108 sivua). Siinä komissio kävi laajemmin ja syvällisemmin läpi oikeuspoliittisia perusteita tuleville ehdotuksilleen kuin mitä voidaan lukuisille kielille käännettävässä tiedonannossa.  

Euroopan komission verkkosivuilta löytyy ajankohtaista tietoa englanniksi sisämarkkinastrategiaan kuuluvien ehdotusten etenemisestä.

Kilpailukykyneuvosto

Euroopan unionin kilpailukykyneuvoston suomenkieliseltä kokoussivulta 28.-29.11.2016 löytyy muutama pääkohta, mutta jos valitsee vastaavan englanninkielisen sivun, löytyy tietty määrä linkkejä hyödyllisiin asiakirjoihin: alustava ohjelma, melko perusteellinen taustamuistio käsiteltävistä asioista, alustava esityslista, (muodolliset) lainsäädäntökäsittelyt ja muut kuin lainsäädäntösasiat.

Periaatekeskustelu sisämarkkinastrategiasta

Neuvoston puheenjohtajamaa Slovakia on laatinut periaatekeskustelun jäsentämiseksi tausta-asiakirjan Sisämarkkinat: Vuosi sisämarkkinastrategian hyväksymisestä; Bryssel, 11. marraskuuta 2016; 14246/16.

Ote edistämisestä:

C. Tähänastinen edistyminen

Komissio on toimittanut ensimmäiset sisämarkkinastrategian mukaiset aloitteet. Toukokuussa 2016 komissio hyväksyi sähköistä kaupankäyntiä koskevaan pakettiin5 kuuluvan lainsäädäntöehdotuksensa, jonka tavoitteena on estää kuluttajien syrjintä kansalaisuuden tai asuinpaikan perusteella (geoblokkausaloite)6 . Kesäkuussa 2016 komissio hyväksyi standardointipaketin7 , johon sisältyy (kilpailukykyneuvostossa 28. syyskuuta esitelty) standardointia koskeva yhteinen aloite ja palvelustandardeja koskevat ohjeet. Komissio hyväksyi kesäkuussa 2016 myös yhteistyötaloutta koskevan eurooppalaisen toimintasuunnitelman8 . Tiedonannossa määritetään hyviin käytäntöihin perustuvia ratkaisuja ja selvitetään EU:n nykylainsäädännön soveltamista ja markkinatoimijoiden ja viranomaisten kohtaamia tärkeimpiä ongelmia, kuten markkinoille pääsyä koskevia vaatimuksia, kuluttajansuojaa, vastuukysymyksiä, työlainsäädäntöä ja verotusta. Lisäksi komissio aikoo marraskuussa 2016 hyväksyä startupyrityksiä koskevan aloitteen antamalla tiedonannon, jonka tavoitteena on auttaa nuoria yrityksiä laajentamaan toimintaansa ja kasvamaan sisämarkkinoilla.

D. Seuraavat toimet

Useita aloitteita komissio ei ole vielä hyväksynyt. Se aikoo toimittaa joitakin tärkeitä ehdotuksia ja paketteja vuoden 2016 loppuun mennessä. Palvelupaketti on määrä hyväksyä vuoden lopulla. Paketti sisältää ehdotuksen palveluihin liittyvää lainsäädäntöä koskevan ilmoitusmenettelyn parantamiseksi, eurooppalaista palvelukorttia koskevan ehdotuksen (sisämarkkinastrategiassa palvelupassialoite), jolla pyritään parantamaan palvelujen rajatylittävää tarjoamista, sekä säänneltyjä ammatteja koskevia aloitteita, kuten oikeasuhteisuuden arviointi laadittaessa uutta tämän alan lainsäädäntöä ja säänneltyjä ammatteja koskevat ohjeet jäsenvaltioille.

Komissio jatkaa sisämarkkinastrategian jäljellä olevien aloitteiden hyväksymistä vuonna 2017. Näitä ovat teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanopuitteiden tarkastelu, noudattamista ja avustamista koskeva paketti, mukaan lukien yksi kaikenkattava portaali (Single Digital Gateway), sisämarkkinoiden markkinatietoväline ja SOLVIT-toimintasuunnitelma. Tämän jälkeen käsittelyyn tulee tavaroita koskeva paketti, joka sisältää aloitteet vastavuoroisesta tunnustamisesta ja puuttumisesta vaatimusten vastaisten tavaroiden lisääntyneeseen määrään tavaroiden sisämarkkinoilla. Vuonna 2017 komissio aikoo esitellä myös julkisten hankintojen paketin, jonka yksi osa on suurten infrastruktuurihankkeiden vapaaehtoinen ennakkoarviointimekanismi. Lisäksi komissio aikoo julkaista tiedonannon hyvistä toimintatavoista, joilla helpotetaan vähittäiskaupan sijoittautumista sisämarkkinoilla.

Tanskan näkemys

Pieni katsaus kansalliselta tasolta, pohjoismaista.

Tanskan kansankäräjien Eurooppavaliokunnan - Europaudvalget, Folketinget - avoimet kuulemiset ovat omaa luokkaansa ja maan ulkoministeriön muistio (sivut 47-71) osoittaa mallia ajankohtaisen sisämarkkinastrategian käsittelemisestä.

Ruotsin näkemys

Ruotsin hallituksen tavanomainen kommentoitu asialista tarjoaa lisänakökulman sisämarkkinastrategiaan:

6. Inre marknad: ett år efter antagandet av Inremarknadsstrategin

- Policydebatt och presentation

Ansvarigt statsråd: Ann Linde

Inremarknadsstrategin för varor och tjänster, KOM (2015) 550, presenterades den 28 oktober 2015. Strategin togs fram mot bakgrund av att det fortfarande finns ett antal hinder för fritt utbyte av varor och tjänster, vilka begränsar möjligheterna för företag och individer och som därmed leder till färre arbeten och onödigt höga priser. Avsikten är att strategin ska ge den inre marknaden en nystart genom dels ett antal lagförslag, dels ett antal åtgärder som hjälper bl.a. små- och medelstora företag och nystartade företag att expandera, främja innovation och ökade investeringar. Åtgärderna i strategin är både lagförslag och policyinitiativ och merparten planeras genomföras under 2016 och 2017.

Nu ett år efter att strategin lanserades är avsikten att vid mötet diskutera hur det har gått hittills med genomförandet, var det finns mest potential och hur rådet fortsatt kan bidra till ett snabbt och ambitiöst genomförande av strategin. Kommissionen förväntas vid mötet även presentera ett nytt initiativ för nystartade företag, s.k. start-ups.

Förslag till svensk ståndpunkt

Sverige delar kommissionen uppfattning om vikten av att stärka EU:s inre marknad. Ansträngningarna för att ta bort hinder för handeln med varor och tjänster på den inre marknaden måste fortsätta för att tillväxten och jobben i Europa därmed ska kunna öka.

Regeringen anser att det är av stor vikt att kommissionen fortsatt prioriterar genomförandet av strategin och levererar annonserade åtgärder. När det gäller att bedöma områden med stor potential är det viktigt att ha en bred och ambitiös reformagenda. Med detta i beaktande vill regeringen framhålla att åtgärder som stärker den inre marknaden för tjänster och den digitala inre marknaden är av högsta prioritet för Sverige. Framtidens nya jobb kommer framför allt att skapas inom tjänstesektorn och i den digitala ekonomin. Varuområdet utgör stommen av den inre marknaden och bör med viss regelbundenhet ses över och moderniseras. Därutöver behöver även verktyg likt problemlösningsnätverket Solvit effektiviseras för att bättre avhjälpa fall där medborgarnas rättigheter inte blivit tillvaratagna.  

Avoimuus: entä Suomi?

Monet suomalaiset pitävät maatamme avoimuuden mallimaana. Tanskan ja Ruotsin käytäntöjä voi kuitenkin verrata kilpailukykyneuvoston asioiden esittelyyn Eduskunnan suuren valiokunnan tiedotteessa.

Ralf Grahn

Suomi ja muut budjettikapinalliset EU:n yleisten asioiden neuvostossa 26.3.2012

Kirjoitus EU:n kasvu- ja talousuudistusten toteutus tarjosi linkit euro- ja EU-maiden johtajien viime kuukausien lausuntoihin sekä puheenjohtajamaa Tanskan laatimaan seurantakatsaukseen: European Council - Follow-up by the Council; Brussels, 19 March 2012; asiakirja 7824/12 (8 sivua)


Yleisten asioiden neuvosto

Tässä vaiheessa löytyy koordinoivan yleisten asioiden neuvoston maanantaina 26. maaliskuuta 2012 pidettävän kokouksen esityslista.

Ruotsin hallituksen esityslistan kommentit (kommenterad dagordning) hahmottavat tällä kertaa EU:n tulevan monivuotisen rahoituskehyksen (Multiannual Financial Framework MFF) käsittelyä, mutta eivät anna lisävalaistusta kasvu- ja talousuudistusten jatkokäsittelyyn Eurooppa-neuvoston viime kuukausien kokoontumisten jäljiltä.


Ruotsi – budjettikapina

Muutenkin Ruotsin hallitus keskittyy pitkän aikavälin budjettikehykseen: Förhandlingar om EU:s långtidsbudget inleds.

Europaportalen.se kuvaa kyllästyneiden maksajien kapinaa hieman värikkäämmin: Sverige vill banta EU-budget med 900 miljarder. Suomi on mukana kymmenen maan leikkausryhmässä, joka kokoontuu ennen neuvostoa maanantaina. Jäsenet ovat tosin erimielisiä kohteista.

Tanskan pääministeri Helle Thorning-Schmidt kannatti ainakin päällisin puolin Ruotsin linjaa, joka painottaa EU:n talousarvion kohdentamista talouskasvun edistämiseen maatalous- ja aluepolitiikan pönkittämisen sijaan.

Euroopan parlamentin puhemies Martin Schulz toivoo käytännönläheistä ratkaisua pitkän aikavälin budjettiin ideologisen sodankäynnin [leikkausinnon?] sijaan (The Parliament).

Komission puheenjohtaja José Manuel Barroso näkee finanssitransaktioveron (financial transaction tax FTT) ratkaisuna EU:n rahoitusongelmiin joka samalla voisi jopa puolittaa jäsenmaiden maksuosuudet (European Voice).

Robin Hood -verosta tai Tobinin verosta kertoo myös EUobserver.


Tanska – virallistieto

Folketinget (Tanskan kansankäräjät) tarjoaa tavalliseen tapaan parhaan kootun julkisen tiedon yleisten asioiden kokouksen esityslistasta tausta-asiakirjoineen: Dagsorden for mødet i Europaudvalget d. 23. marts 2012 (26.3. pidettävän neuvoston kokouksen aineisto sivun loppupäässä).

Erikseen kannattaa mainita yleisten asioiden neuvoston 26.3.2012 pidettävää kokousta koskeva muistio (Samlenotat), jossa esitellään budjettikehys 2014-2020 varsin yksityiskohtaisesti (sivulta 2), mutta Eurooppa-neuvoston seuranta vain ylimalkaisesti (sivulta 14).

Suomen EU-ministerivaliokunta kokoontuu yleensä perjantaisin, joten ei ole vielä tiedottanut yleisten asioiden kokouksesta.



Ralf Grahn
EU-politiikan ja eurooppaoikeuden riippumaton puhuja ja luennoitsija

J. K. Monikielinen Bloggingportal.eu kokoaa jo 946 euroblogin kirjoitukset. Eurooppalainen verkkokeskustelu yli maan- ja kielirajojen kehittyy siis edelleen. Electronic Communications Regulation Update seuraa sähköisen viestinnän oikeutta koskevaa uutisvirtaa Euroopassa.

Euroblogien joukossa on tällä hetkellä aktiivinen blogikolmikkoni, jonka muodostavat Eurooppaoikeus-blogin ohella englannninkielinen Grahnlaw (jonka Cision Finland rankkasi äsken neljänneksi Suomen poliittisten blogien joukossa) sekä pohjoismainen Grahnblawg. Kirjoitan ja puhun EU-tason demokratiasta ja EU:n toimielinten avoimuudesta, mutta nykyään entistä useammin myös Euroopan talouskasvuun (EU2020) sekä (digitaalisiin) sisämarkkinoihin liittyvistä, eurooppalaisille elintärkeistä haasteista ja hankkeista.

EU, Suomi ja Ruotsi: tietohallinnon kehittäminen

EU:n, Suomen ja Ruotsin digitaalisen agendan sisällön ja jatkotoimien käsittely jatkuu.

Ruotsi on asettamassa itselleen viralliseksi tavoitteeksi maailman kärkisijan sähköisen viestinnän mahdollisuuksien hyödyntäjänä. Suomen hallitusohjelman kirjaukset tietoyhteiskunnasta ovat pyöreämpiä. Voivatko EU ja Suomi oppia Ruotsilta, joka useimmissa tieto- ja viestintätekniikkaa (TVT) koskevissa kansainvälisissä vertailuissa on aivan huipulla?


Hallitusohjelman toimeenpano

Pääministeri Jyrki Kataisen kuuden puolueen hallitusohjelman toteutus on käynnistynyt. Vastikään hallitus teki päätöksen strategisista hankkeista:

Valtioneuvoston periaatepäätös 5.10.2011: Hallitusohjelman strateginen toimeenpanosuunnitelma – kärkihankkeet ja vastuut

Alkuun on koottu kolme laajaa päämäärää, joiden mukaan poikkihallinnolliset hankkeet on ryhmitelty:

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman kolme painopistealuetta ovat:

I Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen

II Julkisen talouden vakauttaminen

III Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen

Tarkastelen seuraavassa julkistalouden ja hallinnon kehittämistyötä pääasiassa tietoyhteiskunnan näkökulmasta, vaikka tieto- ja viestintätekniikan parempi hyödyntäminen liittyy lähes kaikkiin uudistushankkeisiin.


Julkisen talouden vakaus ja hallinnon kehittäminen

Nuorten tietoyhteiskuntaosallisuuden kohdalla voidaan todeta opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) vetovastuulla toimiva kehittämishanke (sivu 9).

Julkisen talouden vakauttamiseksi hallitus on valmis sekä menojen lisävähennyksiin että tulojen kasvattamiseen, mutta lisäksi tarvitaan onnistumisia talouskasvun nopeuttamisessa ja työllisyysasteen nostamisessa. Eräänä painopisteenä on tuottavuuden parantaminen sekä yksityissektorilla että julkishallinnossa (sivu 11).

Erityisesti liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) vetovastuulla ovat niin sanotut älystrategiat. Niillä edistetään tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävien älyratkaisujen käyttöönottoa poikkihallinnollisesti kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Jokainen ministeriö laatii hallituskauden alussa älystrategian tavoitteineen ja ohjauskeinoineen (sivu 13).

Valtiovarainministeriö (VM) luotsaa julkishallinnon sähköisen asioinnin ja palvelujen kehittämistä asiakaslähtöisesti mm. SADe-ohjelman ja Kantahankkeen kautta (sivu 13).

VM:n vastuulla on myös valtion uusi vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma, joka korvaa nykyisen valtionhallinnon tuottavuusohjelman (sivu 13).

Harmaan talouden torjunta sisältää useita toimenpiteitä, joista yksi on viranomaisten välisen tiedonvaihdon esteiden (ml. kansainvälisten) purkaminen ja tarvittavien viranomaisrekistereiden saattaminen joustavasti harmaan talouden torjuntaviranomaisten käyttöön. Päävastuuministeriönä toimii VM (sivu 15).


Tietohallintolaki täytäntöön

Tietohallintolaki eli laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta 634/2011 tuli voimaan 1. syyskuuta 2011. Valtiovarainministeriön ohjauksessa valtion, tuomioistuinten ja kuntien tietohallintoa pyritään kehittämään entistä määrätietoisemmin ja huolehtimaan järjestelmien yhteensopivuudesta:

1 §
Lain tarkoitus

Tämän lain tarkoituksena on tehostaa julkisen hallinnon toimintaa sekä parantaa julkisia palveluja ja niiden saatavuutta säätämällä julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta ja tietojärjestelmien yhteentoimivuuden edistämisestä ja varmistamisesta.

Valtiovarainministeriö on julkaissut esitteen tietohallintolain pääkohdista ja JulkICT-toiminnosta.

Valtiovarainministeriö käynnisti tietohallintolakiin perustuvan strategiatyön 25. lokakuuta pidetyssä seminaarissa (tiedote ja linkki seminaarin alustuksiin). Tilaisuudessa avattiin yhteentoimivuusportaali.


Ruotsin sähköinen hallinto

Ruotsin talousarvioesityksessä vuodelle 2012 (Prop. 2011/12:1 Utgiftsområde 22 Kommunikationer) käsitellään sähköistä hallintoa mm. otsikon 4.4.3 Elektronisk förvaltning alla (sivut 90-91).

Perustaksi otetaan jälleen kansainvälinen vertailu, tällä kertaa EU-maiden ja muutamien läheisten maiden välillä tehty monipuolinen selvitys, joka valmistui unionin edellisen tietoyhteiskuntastrategian aikana:

Smarter, Faster, Better eGovernment: 8th eGovernment Benchmark Measurement; November 2009

Kunkin maan osalta esitetään huomioita, mm. hyvin edistynyt Suomi (sivut 94-95) ja vahva Ruotsi (sivut 132-133).

Ruotsin kansallisesta kehittämistyöstä vastaa E-delegationen.



Ralf Grahn


J.K. Hyvä lukija, toivon tietoa EU-maiden tieto- ja viestintätekniikkaa koskevista strategioista sekä näiden digitaalisten agendojen kieliversioista. Samoin konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista eri maissa. Jos sinulla on tietoa, voit kirjoittaa kommentin tai lähettää sähköpostin.

Tietoyhteiskunta: Voivatko EU ja Suomi oppia Ruotsilta?

Ruotsi on vahvistamassa viralliseksi tavoitteeksi maailman ykkössijan digitalisoinnin hyödyntämisessä. Suomen hallitusohjelma on tavoitteiden osalta pyöreämpi.

On siis syytä jatkaa Ruotsin talousarvioehdotuksen ja digitaalisen agendan lukemista ja oppimismahdollisuuksien miettimistä:

PROP. 2011/12:1 UTGIFTSOMRÅDE 22 Förslag till statens budget för 2012 Kommunikationer

Regeringskansliet: It i människans tjänst – en digital agenda för Sverige (lokakuu 2011; 57 sivua)


Kääntäjille ja lukijoille

Joku on ehkä kiinnittänyt huomiota siihen että käsitteet eroavat hieman toisistaan suomeksi ja ruotsiksi. Lisäksi löytyy hallinnollisia eroja maiden välillä.

Suomeksi erotellaan liikenne ja viestintä. Näin ollen meillä on liikenne- ja viestintäministeriö LVM. Ruotsiksi puhutaan ikään kuin yhteyksistä, joten Suomessa kommunikationsministeriet kattaa molemmat.

Toki myös ruotsiksi tehdään tarvittaessa eroa (fyysisen) liikenteen ja (tele)viestinnän välillä, jolloin Ruotsin budjettiehdotus tarjoaa meille muutaman luontevan (lisä)termin (myös Suomessa toimiville kääntäjille; sivulla 13):

Utgiftsområde 22 Kommunikationer omfattar transportpolitik samt politiken för informationssamhället.

Liikenne voisi ainakin vaihtelun vuoksi olla 'transport' (eikä aina 'trafik').

Viestintä voisi olla myös 'politik för informationssamhället' ja 'it-politik' jos 'kommunikation' tuntuu liian laajalta asiayhteydessä. Vaihteleva ja sujuva kielenkäyttö ei muutenkaan olisi pahitteeksi.


Talousarvio 2012

Ruotsin vuoden 2012 talousarviossa eduskunta vahvistaa hallituksen ja hallinnon keskeiset tavoitteet. Esityksen mukaan (s. 9-10):

Regeringen föreslår att tiksdagen

19. godkänner målet för it-politiken och att det tidigare målet samt två av tre tidigare delmål upphör att gälla (avsnitt 4.3),

Viestintää (tietoyhteiskuntaa) koskeva politiikka jatkuu sitten jaksossa 4 Politiken för informationssamhället sivulta 83. Sekä käsitteiden että sisällön kannalta on ehkä syytä toistaa politiikka-alan kuvaus:

Politiken för informationssamhället omfattar områdena informationsteknik (it), elektronisk förvaltning, elektronisk kommunikation, post och grundläggande betaltjänster. Åtgärder och resultat följs även upp och redovisas inom andra utgifts- och politikområden.

TVT-politiikan uusi tavoite

Jaksossa 4.3 Mål, tietoyhteiskuntapolitiikan (tai aavistuksen suppeammin tieto- ja viestintätekniikan TVT:n hyödyntämisen) osalta Ruotsin hallitus esittää siis maan virallisen päätavoitteen muuttamista ja nostamista:

It-politik

Regeringens förslag: Det tidigare målet för it-politiken, Sverige ska vara ett hållbart informationssamhälle för alla, ersätts med målet Sverige ska vara bäst i världen på att använda digitaliseringens möjligheter.

De två tidigare delmålen it ska bidra till att förbättra livskvalitet och till att förbättra och förenkla vardagen för människor och företag samt it ska användas för att främja hållbar tillväxt upphävs.

Ruotsin hallitus perustelee kunnianhimoista tavoitetta seuraavasti:

Skälen för regeringens förslag: Målet för it-politiken bör vara att Sverige ska vara bäst i världen på att använda digitaliseringens möjligheter. Det nya målet innebär att Sverige bättre ska tillvarata digitaliseringens möjligheter ur ett brett perspektiv. Målet ska i första hand nås genom marknadens försorg.

I samband med att ett nytt mål föreslås, finns inte längre behov av de två delmålen att it ska bidra till att förbättra livskvalitet och till att förbättra och förenkla vardagen för människor och företag samt att it ska användas för att främja hållbar tillväxt. Innebörden av dessa delmål inkluderas i det övergripande målet och i de områden som föreslås ingå i en digital agenda (se avsnitt 4.5 Politikens inriktning.)

Utvecklingen inom it-området har de senaste åren varit snabb och förändrat förutsättningarna för både den offentliga och privata sektorn samt för enskilda. Det krävs en ny sammanhållen strategi och nya mål för området som i större utsträckning möter denna utveckling. Regeringen arbetar därför i dialog med berörda aktörer med att ta fram en digital agenda under 2011.

Viimeksi viitattiin siis kansalliseen digitaaliseen agendaan, joka julkaistiin 6. lokakuuta 2011.


Connectivity Scorecard 2011

Ruotsin hallituksen talousarvioesitys (s. 86) viittaa maan kilpailukyvyn osalta selvitykseen Connectivity Scorecard 2011, jossa viestintäyhteydet ymmäretään laajasti (s. 4):

In summary, we use the term “connectivity” to refer to the totality of interaction between a nation’s telecommunications infrastructure, hardware, software, networks, and users of these networks, hardware and software. Thus broadband lines, PCs, advanced corporate data networks and advanced use of wireless data services are certainly measures of connectivity, but so are human skills relevant to the usage of these infrastructures, technologies and networks.

Vuoden 2011 vertailussa Ruotsi rankattiin maailman ykköseksi, mutta Suomi enää yhdeksänneksi oltuaan kuudennella sijalla vuonna 2010. (Tosin mittaustavat ovat muuttuneet ja kehittyneet vuosi vuodelta.)

Ympäristöanalyysi sivuilla 86-87 sisältää viittauksia muihinkin kansainvälisiin IT-kilpailukyvyn vertailuihin sekä varsin hienojakoiset indikaattorit nykyisten tavoitteiden seuraamiseksi. Seuraavilla sivuilla kuvataan edistymistä kohti tavoitteita eri osa-alueilla.

Kuvaukset, analyysit ja johtopäätökset tarjoavat mielenkiintoisia näkökulmia tulevaisuuteen suuntautuneille poliitikoille ja virkamiehille muissa EU-maissa, Suomi mukaan lukien.



Ralf Grahn


J.K. Hyvä lukija, toivon tietoa EU-maiden tieto- ja viestintätekniikkaa koskevista strategioista sekä näiden digitaalisten agendojen kieliversioista. Samoin konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista eri maissa. Jos sinulla on tietoa, voit kirjoittaa kommentin tai lähettää sähköpostin.

Tietoyhteiskunta Suomi: Viestinnän kärkimaa?

Olen lueskellut pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaa (22.6.2011) Suomen tieto- ja viestintätekniikan (TVT) kehityksen ja maamme kilpailukyvyn kannalta.

Hallituksen syntyaikoihin Petteri Järvinen ei blogissaan ollut kovinkaan vakuuttunut ohjelmasta:

...on ilmeistä, ettei viestintä- ja tietoyhteiskunta-asioita pidetty kovin tärkeinä.

Viestintä ja tietotekniikka mainitaan uudessa hallitusohjelmassa useita kertoja ja niitä pidetään muka tärkeinä. Salkut osoittavat, ettei niin ole.

Viestintäministeri Krista Kiuru ja muu hallitus saivat siinä haastetta.

Jyrki Kasvi taas valitteli sitä, että koulutuksen osalta kaikki ylioppilaskirjoituksia lukuun ottamatta puristettiin kuuteen sanaan.

Suomen hallitusohjelmassa kerrotaan (tele)viestinnästä paljolti samoja asioita kuin EU:n digitaalistrategiassa ja Ruotsin digitaalisessa agendassa, mutta riittääkö kunnianhimo Suomen kilpailukyvyn palauttamiseksi?



Ralf Grahn


J.K. Hyvä lukija, toivon tietoa EU-maiden tieto- ja viestintätekniikkaa koskevista strategioista sekä näiden digitaalisten agendojen kieliversioista. Samoin konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista. Jos sinulla on tietoa, voit kirjoittaa kommentin tai lähettää sähköpostin.

Ruotsin digitaalinen agenda: tavoitteena maailmanmestaruus

Heti IT-strategian julkistamisen jälkeen mainitsin Ruotsin uuden digitaalisen agendan ja äsken tarjoilin alkupaloja.

Nyt jatkan Ruotsin elinkeinoministeriön (Näringsdepartementet) 6. lokakuuta 2011 julkaiseman kansallisen tietoyhteiskuntaohjelman tarkastelua:

It i människans tjänst – en digital agenda för Sverige (pdf; 57 sivua)

Mitä voimme oppia Ruotsilta, joka jo nykyisellään kuuluu maailman valioihin tieto- ja viestintätekniikan (TVT) käytössä?

Silläkin voi olla merkitystä että Euroopan digitaalistrategian julkaisemisesta on lähes puolitoista vuotta ja Suomen digitaalisen agendan valmistumisesta lähes vuosi, joten tietoyhteiskuntaa koskevat näkemykset ovat voineet kehittyä tällä välin.


”Maailman paras”

Ruotsin digitaalinen agenda toistaa TVT-politiikan uuden ja kunnianhimoisen tavoitteen joka tuotiin julki vuoden 2012 talousarvioesityksessä (s. 15):

Sverige ska vara bäst i världen på att använda digitaliseringens möjligheter.

Ensi vuoden budjettiesitys antaa muutenkin monipuolisen mutta tiukan asiallisen kuvan Ruotsin tietoyhteiskuntapolitiikasta osa-alueineen:

Budgetpropositionen för 2012 (prop. 2011/12:01) Kommunikationer (utgiftsområde 22), jakso 4 Politiken för informationssamhället, sivulta 83 aina sivulle 113

Kaikenkarvaiset visiot ja suunnitelmat tuppaavat olemaan täynnä näitä 'paras'-hokemia, joten tässä on ehkä syytä korostaa että Ruotsin hallitus esittää harkiten vanhan tavoitteen korvaamista uudella ja eduskunnalta odotetaan hyväksymisleimaa.


Digitalisointitoimikunta

Ylevä tavoite ei kuitenkaan jää leijumaan ilmaan. Digitaalisen agendan päällepäsmäriksi Ruotsin hallitus aikoo asettaa uuden toimielimen, digitalisointitoimikunnan (s. 18-19):

Regeringen avser därför att inrätta en Digitaliseringskommission som får i uppdrag att verka för att målet i den digital agendan uppnås.

Digitaliseringskommissionen ska beskriva och analysera den faktiska utvecklingen mot det it-politiska målet och rapportera detta till regeringen. På motsvarande sätt som E-delegationen gör, bör Digitaliseringskommissionen uppmärksamma och analysera problem samt identifiera möjligheter inom området.

Kommissionen ska också lämna förslag på lämpliga åtgärder som bidrar till att förverkliga det it-politiska målet. En viktig del av Digitaliseringskommissionens arbete blir att samverka bl.a. med myndigheter, privata aktörer och organisationer inom området.

Kommissionens första uppgift är att utforma ett förslag till handlingsplan för arbetet med att verka för att målet i agendan uppfylls. Utgångspunkten är att detta ska ske med befintliga medel. Kommissionen ska dessutom, efter samråd med relevanta myndigheter, privata aktörer och organisationer utforma ett förslag på hur utvecklingen mot målet i agendan kan följas upp. Utgångspunkten är de strategiska områden som regeringen har formulerat i agendan. Kommissionen ska därför i förslaget till uppföljning definiera nödvändiga nyckelindikatorer, som löpande kan följas upp och som är av betydelse för måluppfyllelsen.

Kuvauksen perusteella asetettava digitalisointitoimikunta, -komissio tai -neuvottelukunta vaikuttaa lähinnä neuvoa-antavalta elimeltä, joka analysoi ja tekee aloitteita vailla toimeenpanovaltaa. Emme tosin vielä ole nähneet kokoonpanoa ja asettamispäätöstä, mutta tavoitteet ovat silti kunnianhimoiset.

Alkuun komissio saa laatia itselleen toimintasuunnitelman avainlukuineen, mielessä maailmanmestaruus.



Ralf Grahn


J.K. Hyvä lukija, toivon tietoa EU-maiden tieto- ja viestintätekniikkaa koskevista strategioista kieliversioineen sekä konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista. Jos sinulla on tietoa, voit kirjoittaa kommentin tai lähettää sähköpostin.

Ruotsin digitaalinen agenda: alkupalat

Tuoreeltaan mainitsin Ruotsin uuden digitaalisen agendan, mutta mitä voimme oppia maasta joka tieto- ja viestintätekniikan (TVT) käytössä kuuluu maailman valioihin?

Sikäläinen elinkeinoministeriö (Näringsdepartementet) julkisti 6. lokakuuta 2011 kansallisen tietoyhteiskuntaohjelman EU:n digitaalistrategian vanavedessä:

It i människans tjänst – en digital agenda för Sverige (57 sivua)

IT- ja energiaministeri Anna-Karin Hatt tuo jo esipuheessa selvästi esille hallituksen tavoitteen. Ruotsista on tehtävä maailman ykkösmaa digitalisioinnin mahdollisuuksien hyödyntämisessä (s. 5). Tavoite toistetaan yhteenvedon ensimmäisessä kappaleessa (s. 6), joten salamyhkäisestä etenemisestä ei Ruotsin hallitusta voi syyttää ainakaan kunnianhimoisen päämäärän osalta.

Pohjoismaissa voimme jo nyt tutustua Ruotsin kaavailemiin tavoitteisiin ja toimiin, mutta muualla joudutaan vielä odottamaan englanninkielisen version valmistumista. Ministeriön mukaan siihen menee vielä viikko tai pari.

Elinkeinoministeriön mukaan valmisteilla ovat edelleen myös digitaalistrategian edellyttämät jatkopäätökset.


Käyttäjän näkökulma

Yhteenvedossa kerrotaan että tietoyhteiskuntastrategia perustuu käyttäjän näkökulmaan, jota käsitellään neljän strategisen kokonaisuuden kannalta (s. 6):

* käytön helppous ja turvallisuus
* palvelujen hyödyllisyys
* infrastruktuurin tarve
* TVT:n merkitys yhteiskunnan kehitykselle

Yhteenveto on sen verran tiiviisti kirjoitettu että muutamalla sivulla (s. 6-11) saa käsityksen useista tavoitteista, vastuuviranomaisista ja summittaisista toimista.

Vaikka useimmat haasteet ja aiheet ovat samankaltaisia, Ruotsin IT-agenda nostaa Suomen digitaalista agendaa laajemmin esille yhteiskunnallisia näkökohtia, sekä kansallisella tasolla että kansainvälisesti.



Ralf Grahn


J.K. Hyvä lukija, toivon tietoa EU-maiden TVT-strategioista kieliversioineen sekä konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista. Jos sinulla on tietoa, voit kirjoittaa kommentin tai kirjoittaa sähköpostin.

Digitaalinen agenda vie Ruotsin maailman ykkösmaaksi?

Eurooppa 2020 on Euroopan unionin ja jäsenmaiden strategia joka tähtää älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun. Digitaalinen agenda on yksi EU2020-strategian seitsemästä lippulaivahankkeesta.

Tieto- ja viestintätekniikan sekä ICT-kilpailukyvyn osalta Ruotsi sijoittuu jo nykyisellään tärkeimpien kansainvälisten vertailujen kärkisijoille.

Eilen Ruotsin hallitus julkisti EU:n esimerkin innoittamana laaja-alaisen kansallisen digitaalisen agendan:

Regeringskansliet: It i människans tjänst – en digital agenda för Sverige (lokakuu 2011; 57 sivua)

Ohjelman tavoite on selvä. Ruotsi halua maailman ykköseksi:

Sverige ska vara bäst i världen på att använda digitaliseringens möjligheter.

Ralf Grahn

Eurooppatiedotus ajetaan alas – Tanska ja Ruotsi EU-valistuksen kärjessä

Kansalaiset ovat harvoin olleet yhtä ymmällään Euroopan unionin (euroalueen) toimista ja Suomen EU-linjauksista kuin nyt. Samaan aikaan ulkoasiainministeriö ”uudistaa” Eurooppatiedotuksen toimintaa lakkauttamalla maakunnalliset tiedotuspisteet. Lapin aluetiedotus säilyy osittain, mutta muuten toiminta keskitetään ministeriöön, joka aikoo suosia verkkoviestintää ja sosiaalista mediaa. Voimavarat vähenevät, sillä: Uudistuksen yhteydessä turvataan Eurooppatiedotuksen vakinaisen henkilöstön mahdollisuus siirtyä uusiin tehtäviin ulkoasiainministeriössä.

UM:n tiedote puhuu virallisen optimismin hengessä EU-kansalaisviestinnän laadun ja nopeuden parantamisesta keskittämällä voimavarat yhteen paikkaan sekä suuntaamalla päivittäistiedotus internettiin.

Ehkä kasvokkain annettava neuvonta maakunnissa on aikansa elänyt malli. Silti jää nähtäväksi toteutuvatko uumoillut parannukset.


Pohjoismaat

Jos ulkoasiainministeriö todella haluaa parantaa EU-asioiden kansalaisviestintää Suomessa, parhaat mallit löytyvät nyt, kuten aiemmin, muista Pohjoismaista.

Arvoasteikkoni on subjektiivinen, mutta perustuu kokemuksiini käyttäjänä.

Ykkönen on Tanskan integroitu malli, joka tarjoaa sekä yleistietoa kansalaisille että Euroopan laajuisesti parhaan väylän EU-asioiden käsittelyyn kansallisella tasolla: Kansankäräjien (Folketinget) EU-Oplysningen.

Hyvänä kakkosena tulee Ruotsi, jossa eduskunnan yhteydessä toimiva EU-valistus ahkerasti ja kansantajuisesti päivittää tietoja lähes kaikista Euroopan unionin politiikka-aloista: EU-upplysningen.

Vaikka Ruotsin eloisa verkkolehti Europaportalen ei ole viranomainen, verkkosivusto kelpaisi esimerkiksi EU-maissa laajemminkin. Portaali tarjoaa uutisia, keskustelua ja linkkejä muualla käytävään keskusteluun. Sivuston takana ovat sekä ammattiyhdistysliike että elinkeinoelämän keskusjärjestö.

Kolmannen sijan ovat jakaneet Norja (joka ei kuulu EU:hun) ja Suomi.

Norjan Brysselin lähetystö tiedottaa aktiivisesti Euroopan talousalueeseen kuuluvan ja Schengenin sopimukseen liittyneen maan suhteista. Kansalaisen kannalta keskeinen on kaiketi sikäläisen ulkoministeriön ylläpitämä Europaportalen, josta löytyy runsaasti jatkoyhteyksiä.

Suomen EU-tiedotus on kutistumassa, mutta haaste pysyy samana: Tanskan ja Ruotsin tavoittaminen.

Mahtaakohan onnistua?



Ralf Grahn

EU kohti digitaalistrategiaa: neuvosto 2009

Kirjoituksesta Digital Agenda for Europe roundup löytyvät linkit blogimerkintöihini Euroopan digitaalistrategian taustasta.

Joukossa oli myös juttu A Green Knowledge Society (Digital Agenda) joka mainitsee tärkeimmät palikat.

Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuutta ajatellen Ruotsin hallitus tilasi raportin, joka myötävaikutti i2010-strategiaa seuranneen digitaalistrategian muotoutumiseen:

A Green Knowledge Society – An ICT policy agenda to 2015 for Europe's future knowledge society (syyskuu 2009; 63 sivua)

Vihreää osaamisyhteiskuntaa hahmottava selvitys on mielestäni edelleen lukemisen ja pohtimisen arvoinen.


Yleispäätelmät

Neuvoston kokous Rutosin puheenjohtajuuskauden loppupäivinä oli tärkeä virallinen virstanpylväs matkalla kohti uutta tietoyhteiskuntastrategiaa. Suomea edustivat liikenneministeri Anu Vehviläinen ja viestintäministeri Suvi Lindén:

Neuvoston 2987. istunto Liikenne, televiestintä ja energia; Bryssel, 17.–18. joulukuuta 2009 (neuvoston asiakirja 17456/09)

Televiestintä-otsikon alta löydämme kohdan 'i2010:n jälkeinen strategia – Neuvoston päätelmät' sivulta 21:

Neuvosto kävi periaatekeskustelun i20106strategian tulevaisuudesta valmistellakseen komissiolle annettavia ohjeita uuden digitaaliohjelman laatimiseksi.

Ministerit toivat erityisesti esiin näkemyksiään i2010:n jälkeisen strategian painopisteistä, joilla pyritään varmistamaan kasvu, työpaikkojen luominen ja kestävä EU, sekä keinoista saada kansalaiset osallistumaan aktiivisemmin päätöksentekoon internetin ja muiden yhteiskunnallisten viestintävälineiden kautta. Komission on tarkoitus esittää tämä uusi ohjelma vuoden 2010 kevään aikana, ja asiaa on tarkoitus käsitellä Espanjan puheenjohtajuuskaudella.

Neuvosto antoi päätelmät, joissa luetellaan asioita, jotka olisi otettava huomioon Euroopan uudessa digitaaliohjelmassa (17107/09).

Päätelmissä korostetaan muun muassa, että:

on tärkeää tukea internetin avointa, hajautettua ja dynaamista luonnetta, mikä edistää sen laajentumista,

on tärkeää kehittää sähköiseen tunnistamiseen järjestelyjä, joilla taataan tietosuoja ja kansalaisten yksityisyyden suoja,

kaikkien esteetön pääsy internetiin on osallistavan ja mahdollisuuksia luovan tietoyhteiskunnan keskeinen edellytys.

Yksityiskohtaiset päätelmät

Kuten näimme, liikenne-, televiestintä- ja energianeuvoston yleispäätelmät olivat varsin ylimalkaiset.

Tarkemman kuvan saamme asiakirjasta 17107/09, johon yleispäätelmät avuliaasti linkittivät.

Neuvoston hakutoiminnon kautta voimme löytää yksityiskohtaiset päätelmät eri EU-kielillä. Näyttää siltä että kieliasua ei ole muutettu kokouksen käsittelyn perusteella, vaan ennakkoon työstetyt muotoilut on hyväksytty sellaisinaan:

i2010:n jälkeinen strategia – kohti avointa, vihreää ja kilpailukykyistä tietoyhteiskuntaa – Neuvoston päätelmien antaminen; Bryssel, 7. joulukuuta 2009 (14.12) (17107/09; 16 sivua)

Saatekirje selostaa asiayhteyden ja tarjoaa viitteitä kiinnostuneille (sivut 1-2).

Varsinaiset päätelmät alkavat sivulta 3 (liite), nekin viitetietoja luetteloimalla. Jaloja pyrkimyksiä oli moneen suuntaan – pk-yrityksiä unohtamatta – mutta poimin tähän kolme.

Olennaista, joskaan ei yllätyksellistä oli neuvoston tuki tieto- ja viestintätekniikkaa (TVT) koskevalle strategialle osana uutta kasvustrategiaa Lissabonin vuosikymmenen jälkeen.

Kattava ja vaativa oli vaatimus saada aikaan kilpailukykyiset (eurooppalaiset) markkinat TVT-verkoille, -tuotteille ja palveluille sekä tehokkaat tietoyhteiskuntapalvelujen sisämarkkinat sekä kuluttajille että yrityksille.

Merkittävä oli myös tavoite että kaikille on saatava nopeat, suurikapasiteettisesti toimivat ja vakaasti toimivat ja kaikkien käytössä olevat avoimeen internetiin yhdistetyt digitaaliset viestintäverkot.

Neuvoston kannanotto näytti komissiolle vihreää valoa uuden digitaalistrategian valmistelun jatkamiseksi.



Ralf Grahn



J.K. Brittany Griffin Smith on kirjoittanut Citizen Media Law Project -blogiin paikallisen tutkivan kansalaisjournalismin tulevaisuudesta. Löytyykö yhtymäkohtia USA:n ja Euroopan välillä?

EU:n digitaalistrategia (tietoyhteiskunta)

Euroopan komissio julkaisi 19. toukokuuta 2010 laaja-alaisen digitaalistrategian, joka kuuluu Eurooppa 2020 -kasvustrategian lippulaivahankkeisiin. Tiedote tiivisti olennaiset asiat tietoyhteiskunnan kehittämisestä yhteen kappaleeseen:

Euroopan komission tänään julkistaman digitaalistrategian toteuttaminen edesauttaisi merkittävästi EU:n talouskasvua ja levittäisi digitaaliaikakauden hyödyt kaikille yhteiskunnan osa-alueille. Puolet tuottavuuden kasvusta Euroopasta viimeisten 15 vuoden aikana on ollut lähtöisin tieto- ja viestintäteknologian käytöstä (ks. IP/10/571) ja tämän kehityksen uskotaan nopeutuvan entisestään. Strategiassa hahmotellaan seitsemän tärkeintä toimenpidealaa: digitaalisten yhtenäismarkkinoiden luominen, yhteentoimivuuden parantaminen, internetin luotettavuuden ja tietoturvallisuuden lisääminen, paljon nykyistä nopeammat internet-liittymät, tutkimus- ja kehitysinvestointien lisääminen, digitaalisen lukutaidon ja osallisuuden edistäminen sekä tieto- ja viestintäteknologioiden hyödyntäminen ratkaistaessa ilmastonmuutoksen ja väestön ikääntymisen kaltaisia yhteiskunnallisia haasteita. Hyödyt näkyisivät esimerkiksi sähköisen maksamisen ja laskutuksen helpottumisena, etälääketieteen käyttöönoton nopeutumisena ja energiatehokkaina valaistusratkaisuina. Näillä seitsemällä alalla strategiassa kaavaillaan noin sataa toimenpidettä, joista 31 on lainsäädäntöaloitteita. Digitaalistrategia on ensimmäinen Eurooppa 2020 -strategian seitsemästä lippulaivahankkeesta, joilla pyritään älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun (ks. IP/10/225).

Digitaalistrategian vaiheiden seuraamisen aloitin tällä kertaa kokoamalla aiempia kirjoituksia ja jonkin verran uusia lähteitä englanniksi, joskin ne löytyvät kätevimmin ruotsinkielisen jutun 'Den digitala EU-agendan' kautta.



Ralf Grahn



J.K. EU:n mallin mukaisesti Ruotsi valmistelee kansallista digistrategiaa. Kansalaiskeskustelua voi seurata elinkeinoministeriön (Näringsdepartementet) ylläpitämällä sivustolla Digital Agenda Forum.

EU-tieto: Yleiskertomukset Euroopan unionin toiminnasta 2009

Yleiskertomus Euroopan unionin toiminnasta 2009 on hyödyllinen tietolähde niille, jotka haluavat kattavan kuvauksen EU:n toimista tai suhteellisen tuoreen kuvan tietyn politiikka-alan tärkeimmistä tapahtumista. Tarkat viitteet ohjaavat lisätiedon hankintaan.

Vuotta 2009 koskevan yleiskertomuksen esitystapaa on kevennetty värikuvin ja taulukoin. Kertomus on myös aiempaa lyhyempi (132 sivua). Yleiskertomus on julkaistu kaikilla virallisilla kielillä iirin kieltä lukuun ottamatta (siis 22 kielellä).

Monilla erityisaloilla komissio tosin raportoi neuvostolle, Euroopan parlamentille ja yleisölle erityiskertomuksin, joten syventävää tietoa on tarjolla.

Komissio on viime vuonna luopunut kuukausittain julkaistusta tiedotteesta (Bulletin), joten tuoreempaa tietoa etsivän on syytä hakeutua komission tai asianomaisen pääosaston uutissivuille, joita tosin hallitsevat englanti, ranska ja saksa.


Ruotsi

Valtiopäiväjärjestyksen nojalla Ruotsin hallitus raportoi vuosittain toiminnasta(an) Euroopan unionissa. Tuoreimmassa selostuksessa tiukan asiallinen painoasu ja pituus ovat pysyneet entisellä tasolla:



Regeringens skrivelse 2009/10:150 Berättelse om verksamheten i Europeiska unionen under 2009 (410 sivua).

Kyseessä on yksityiskohtainen ja hyödyllinen tietolähde EU:sta kiinnostuneille.




Ralf Grahn

Ruotsin haaste EU:n neuvoston puheenjohtajamaiden verkkoviestinnälle

Ruotsin toiminta Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaana sai paljon kiitosta asiallisesta ja tehokkaasta asioiden hoidosta. Myös viestinnän osalta Ruotsi iski pöytään haasteen seuraavalle puheenjohtajuuskolmikolle: Espanja, Belgia ja Unkari.




Ruotsi onnistui muuttamaan EU:n neuvoston läpinäkymättömiä työskentelytapoja jossain määrin pohjoismaisen avoimuuden suuntaan. Puheenjohtajamaan verkkosivujen rakenne oli selkeä. Jokainen neuvostokokoonpano muodosti oman kokonaisuutensa. Sisältö kulki lyhyistä tiedotteista yksityiskohtaisiin asiakirjoihin. Linkit toimivat yleensä hyvin, joten liikkuminen ja oikean tiedon löytäminen oli helppoa.

Ruotsi otti myös käyttöön vuorovaikutteisen viestinnän keinoja. Kustakin kokonaisuudesta vastaavan tiedottajan yhteystiedot olivat selkeästi esillä mahdollisia yhteydenottoja varten. Videohaastattelut ja tiedotustilaisuuksien tallenteet toivat vaihtelua asiakirjojen maailmaan. Eurooppaministeri Cecilia Malmström täydensi puheenjohtajuuden viestintää pitämällä blogia, ja ulkoministeri Carl Bildt jatkoi omaa aktiivista blogikirjoitteluaan.

Hallituksen viestintätiimin jäsenet käyttivät mm. Twitterä pikaviestintään ja keskustelujen seuraamiseen. Puheenjohtajuus seurasi Twinglyn kautta lehtimiesten ja kansalaisten blogikirjoituksia ja nosti niitä verkkosivuilleen, joten esille tuli myös kriittisiä sävyjä.

Lissabonin sopimuksen myötä ja vuoden 2010 alusta EU:n neuvoston puheenjohtajuus on muuttunut ja monimutkaistunut. Herman Van Rompuy johtaa puhetta Eurooppa-neuvostossa, joka nyt on virallinen toimielin. Kustakin jäsenmaasta osallistuu valtion tai hallituksen päämies. Ulkoministerit kokoontuvat erilliseen ulkoasiainneuvostoon korkean edustajan (Catherine Ashton) puheenjohdolla.

Espanjan ja tulevien puheenjohtajuusmaiden tehtäväksi jää neuvoston muiden kokoonpanojen ja niihin liittyvien työryhmien johtaminen. Jatkuvuuden parantamiseksi on lisäksi pyritty vahvistamaan puheenjohtajuuskolmikon asemaa, vaikka Espanjan, Belgian ja Unkarin 18 kuukauden ohjelma ei ole ensimmäinen laatuaan.



Kesäkuun loppuun asti saamme seurata kuinka Espanja onnistuu Euroopan unionin poliittisten haasteiden kohtaamisessa ja verkkoviestinnän hoitamisessa Ruotsin antaman näytön jälkeen. Parin viikon kokemusten perusteella aika rupeaa olemaan kypsä ensimmäisten havaintojen esittämiseen.




Ralf Grahn



J.K. Monikielinen Bloggingportal.eu kokoaa nyt yli 500 euroblogin kirjoitukset samaan kätevään osoitteeseen. Myös suomalaiset EU-aiheiset blogit voivat ilmoittautua mukaan.

Euroblogit yhteiskunnan huipulta

Euroopan blogikartalla pohjoismaiset päättäjät ovat olleet edelläkävijöitä ja esimerkin antajia kollegoilleen.


Carl Bildt



Ei Helsingin vierailua ilman käyntiä Akateemisessa Kirjakaupassa, hehkutti Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt euroblogien aateliin kuuluvassa nettipäiväkirjassaan Alla Dessa Dagar: Besök på Akademen (20. joulukuuta 2009). Suomen historian ja politiikan tuntijana Bildt tarjosi lukuvinkkejä omille lukijoilleen.

Bildt on blogimaailman konkari. Ulkoministeriksi tultuaan hän on kirjoittanut pääosin ruotsiksi, ja Ruotsin kausi Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaana nosti EU:n ulkopolitiikan haasteet keskiöön yleisempien kansainvälisten aiheiden ohella. Ahkerasti matkustava ulkoministeri on tuottelias nettipäiväkirjan pitäjä: keskimäärin pari merkintää päivässä. Lukijoita riittää.


Alex Stubb



Myös Suomen ulkoministeri Alexander Stubb pitää yhteyttä kansalaisiin suomenkielisen bloginsa välityksellä, normaaliaikoina lähes päivittäin. Lukijoiden kommentit tarjoavat suoraa (usein myönteistä) palautetta ministerille.


David Miliband



Ulkoministerisarjan kolmas on Britannian David Miliband, joka viime aikoina on päivittänyt blogiaan varsin ahkerasti. Tosin blogi on suoraan ulkoministeriön eli FCO:n (Foreign and Commonwealth Office) ylläpitämä ja sävykin virallisempi kuin Bildtin ja Stubbin.


Cecilia Malmström



Puheenjohtajamaana Ruotsi tiedotti runsaammin, monipuolisemmin ja vuorovaikutteisemmin kuin yksikään EU:n jäsenmaa tähän mennessä. Osana tätä Eurooppaministeri Cecilia Malmström piti englanniksi nettipäiväkirjaa EU Minister’s Blog, jossa hän kommentoi tapahtumia. Jäähyväiskirjoituksensa Malmström julkaisi eilen, mutta häntä odottavat uudet tehtävät EU:n komission jäsenenä. Toivottavasti hän ryhtyy pitämään nettipäiväkirjaa EU:n sisäasioista vastaavana komissaarina.


Margot Wallström


Komissiossa viestinnästä vastaava varapuheenjohtaja Margot Wallström ehti jo luoda perinteitä blogillaan. Hän sai myös muutaman muun komission jäsenen ryhtymään blogin pitäjäksi.

Komissaarikausiensa päätteeksi Wallström kirjoitti mielenkiintoisen muistelon omista kokemuksistaan blogin pitäjänä ja katsauksen euroblogien maailmaan merkinnässään Blogging (15. joulukuuta 2009), ennen jäähyväiskirjoitusta Goodbye (16. joulukuuta 2009).


Bloggingportal.eu



Monet Wallströmin mainitsemat kansalaisyhteiskunnan euroblogit ja muut Eurooppa-aiheiset nettipäiväkirjat löytyvät yhdestä osoitteesta. Monikielinen Bloggingportal.eu haravoi jo 495 EU-aiheisen blogin kirjoitukset. Silti on luultavaa että Suomessa ja muissa jäsenmaissa on Eurooppaa käsitteleviä blogeja, jotka eivät vielä ole löytäneet tietään Bloggingportal.eu:hun.



Ralf Grahn

Ruotsi ja Lissabonin sopimus

Tähän mennessä viisitoista EU-maata on hoitanut Euroopan unionin Lissabonin sopimuksen kansallisen hyväksymisen pääkohdan eli parlamentin hyväksynnän. Presidentin allekirjoitus tai ratifioimiskirjan tallettaminen puuttuu edelleen usealta, mutta selkeä enemmistö jäsenmaista on asiallisesti ratifioinut EU:n uudistetut perussopimukset.

Ruotsin aikataulu on koko ajan ollut verkkainen. Kun ensimmäiset jäsenmaat käynnistivät kansallisen hyväksynnän, Ruotsi lähetti sinänsä ansiokkaan muistion Lissabonin sopimuksesta laajalle lausuntokierrokselle.

Seikkaperäinen selvitys Lissabonfördraget (Statsrådsberedningen, Departementsserien Ds 2007:48, 20 december 2007) on tähän asti ollut eurooppaoikeuden harrastajien parhaita lähteitä Lissabonin sopimuksesta.

Maaliskuussa 2008 päättyneen lausuntokierroksen jälkeen Ruotsin hallitus on nyt laatinut luonnoksen hallituksen esitykseksi Lissabonin sopimuksen hyväksymisestä. Hallitus on 29. toukokuuta jättänyt luonnoksen lakineuvoston tarkastettavaksi.

(Ruotsin lakineuvosto – Lagrådet – on Suomen taannoista laintarkastuskuntaa muistuttava asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on lakiehdotusten perustuslainmukaisuuden ja juridisen johdonmukaisuuden valvominen.)

Hallituksen esitysluonnos on tuorein kattava ruotsinkielinen selvitys Lissabonin sopimuksesta, joten luonnos syrjäyttänee yllä mainitun ’ministeriöselvityksen’ lähiaikojen lähteenä. Kattavuudeltaan samaa luokkaa on Suomen hallituksen Lissabonin sopimuksen ratifiointiesitys (suomeksi HE 23/2008 vp, ruotsiksi RP 23/2008 rd).


Ralf Grahn


Lähteet:

Regeringskansliet har beslutat överlämna Lissabonfördraget till Lagrådet (Regeringskansliet, Statsrådsberedningen, pressmeddelande 29 maj 2008)
http://www.regeringen.se/sb/d/10616/a/106295

Lissabonfördraget (Statsrådsberedningen, Lagrådsremiss, 29 maj 2008): Ladda ner Lissabonfördraget (pdf 1,5 MB)
http://www.regeringen.se/sb/d/5676/a/106277

Lagrådsremisser och propositioner (Regeringskansliet, uppdaterad 25 september 2006)
http://www.regeringen.se/sb/d/1522/a/13506

Lagrådet
http://www.lagradet.se