Ovatko ohueksi ja kotikutoiseksi jäänyt julkinen EU-keskustelu Suomessa ja suomalaisten laimea osallistuminen eurooppalaiseen keskusteluun maanosamme tulevaisuudesta kohtalon sanelemia?
Joitakin valopilkkuja toki löytyy julkisen viestinnän puolelta. Valtioneuvoston EU-asioiden tiedotus ja EU-ministerivaliokunnan tiedotus toimivat kohtuullisesti, vaikka mielestäni Tanska ja Ruotsi ovat edellä ja Euroopan ulkopuolella pysyvä Norja on vähintään Suomen rinnalla.
Vaikka eduskunnassa käydään myös laajempaa poliittista keskustelua Euroopan unionin asioista, lakiehdotusten ja neuvoston kokousten kattava puinti tahtoo jäädä laajemman yleisön huomion ulkopuolelle.
Ministeriöiden EU-sivut ja -tiedotteet, verkkoon siirtynyt Eurooppatiedotus ja Suomen Brysselissä sijaitseva EU-edustusto täydentävät. Oman lisänsä tuovat myös Euroopan unionin (komission) edustusto ja Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto Helsingissä.
Ulkopoliittisen instituutin Euroopan unioni -tutkimusohjelma osallistuu eurooppalaiseen keskusteluun mielenkiintoisilla puheenvuoroilla ja tilaisuuksilla. Tuoreimmat julkaisut käsittelevät arabikevättä, Euroopan hiipumista G20-maiden joukossa ja vahvemman Saksan tarvetta EU:n rakennustyössä.
Vaikka monet erityisjulkaisut tuotetaan vain englanniksi tai muutamilla kielillä, Euroopan unioni julkaisee häkellyttävän määrän tietoa unionin 22 tai jopa 23 kielellä. Virallisen tiedon rungon muodostaa oikeusportaali Eur-Lex ja ennen pitkää lähes kaikki tärkeät päätökset ilmestyvät Euroopan unionin viralliseen lehteen (EUVL).
Ajankohtaisista aiheista tiedottavat Euroopan komissio, Eurooppa-neuvosto, (ministeri)neuvosto, Euroopan parlamentti, Euroopan keskuspankki, Euroopan unionin tuomioistuin, Alueiden komitea ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitea, tärkeimmät viralliset elimet mainitakseni.
Kirjakauppa EU Bookshop tarjoaa selvityksiä, kertomuksia ja esitteitä lähes kaikilta politiikan aloilta. Verkkojulkaisut ovat yleensä ilmaisia ja paperijulkaisujen hinnat kohtuullisia.
Valistuneen kansalaiskeskustelun ensimmäinen matka käy lähteille.
Ralf Grahn
EU-asioiden, erityisesti digitaalipolitiikan ja -juridiikan puhuja
J.K. Tällä hetkellä aktiivisen blogikolmikkoni muodostavat Eurooppaoikeus-blogin ohella englannninkielinen Grahnlaw (jonka Cision Finland rankkasi äsken neljänneksi Suomen poliittisten blogien joukossa) sekä ruotsinkielisten kirjoitusteni koti Grahnblawg. Niiden ja yli 900 muun euroblogin kirjoitukset kokoaa monikielinen Bloggingportal.eu, joka on osa eurooppalaista verkkokeskustelua.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste viestintä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste viestintä. Näytä kaikki tekstit
4. maaliskuuta 2012
Eurooppa-neuvosto ja viestintä: yläkerroksen väelle
EU-maiden päämiehet (presidentti tai pääministeri kustakin) kokoontuivat tänäkin vuonna Eurooppa-neuvoston maaliskuiseen kevätkokoukseen, joka perinteisesti linjaa unionin ja jäsenmaiden talouspolitiikkaa.
Suomalainen valtamedia seuraa asioita varsin hyvin, joten politiikasta ja taloudesta kiinnostuneet kansalaiset saavat asiallisen kuvan pääkohdista. Seuraavassa vain muutama poiminta:
EU-johtajat allekirjoittivat sopimuksen budjettikurista, kertoi YLE. Talouskurisopimus oli HS.fi:n käyttämä ilmaisu. Herman Van Rompuyn jatkopestistä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana ja sivutoimesta eurohuippukokousten puuheenjohtajana raportoi HS.fi.
Luonnollisesti kotimainen näkökulma kiinnostaa, joten Hesari julkaisi pääministeri Jyrki Kataisen kommentit euromaiden palomuurien lujittamisesta. Suomalaisia luonnollisesti kiinnostaa, että Katainen on esillä spekulaatioissa euroryhmän uudesta puheenjohtajasta, kun Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Juncker jättää tehtävän (HS.fi).
Yläkerroksen väelle
Vaikka uutistarjontaa täydentävät median pääkirjoitukset, ajankohtaisohjelmat, mielipidekirjoitukset ja asiantuntiojoiden haastattelut, varsin monet kaipaavat (tai ainakin tarvitsisivat) syventävää tietoa ja ajatusten vaihtoa.
Näitä ovat opiskelijat, opettajat, tutkijat ja lehtimiehet. Samoin joukkoon kuuluisivat valtion, maakuntien ja kuntien poliitikot ja virkamiehet sekä erilaisissa EU-hankkeissa työskentelevät ja yritysten johtohenkilöt asiantuntijoineen. Heille ei riitä myöskään myöskään nettipalstojen mölyäminen kellarikerroksissa.
Maamme on mukana Euroopan unionissa ja sen ytimissä, kuten euroalueessa ja Schengenissä. EU-taso ja kansallinen politiikka ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa. Euromaiden keskinäinen riippuvuus on ilmeinen tosiasia.
Olen siksi huolissani siitä, kuinka ohueksi ja kotikutoiseksi julkinen EU-keskustelu on jäänyt Suomessa ja varsinkin kuinka laimeasti suomalaiset osallistuvat eurooppalaiseen keskusteluun Euroopan tulevaisuudesta.
Mistä kipinä? Millaisin keinoin?
Ralf Grahn
EU-asioiden, erityisesti digitaalipolitiikan ja -juridiikan puhuja
J.K. Joko olet tutustunut muihin blogeihini, joilla pyrin edistämään keskustelua Euroopan tulevaisuudesta ja EU:n politiikka-aloista? Tällä hetkellä aktiivisen kolmikon muodostavat Eurooppaoikeus-blogin ohella englannninkielinen Grahnlaw (jonka Cision Finland rankkasi äsken neljänneksi Suomen poliittisten blogien joukossa) sekä ruotsinkielisten kirjoitusteni koti Grahnblawg.
Suomalainen valtamedia seuraa asioita varsin hyvin, joten politiikasta ja taloudesta kiinnostuneet kansalaiset saavat asiallisen kuvan pääkohdista. Seuraavassa vain muutama poiminta:
EU-johtajat allekirjoittivat sopimuksen budjettikurista, kertoi YLE. Talouskurisopimus oli HS.fi:n käyttämä ilmaisu. Herman Van Rompuyn jatkopestistä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana ja sivutoimesta eurohuippukokousten puuheenjohtajana raportoi HS.fi.
Luonnollisesti kotimainen näkökulma kiinnostaa, joten Hesari julkaisi pääministeri Jyrki Kataisen kommentit euromaiden palomuurien lujittamisesta. Suomalaisia luonnollisesti kiinnostaa, että Katainen on esillä spekulaatioissa euroryhmän uudesta puheenjohtajasta, kun Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Juncker jättää tehtävän (HS.fi).
Yläkerroksen väelle
Vaikka uutistarjontaa täydentävät median pääkirjoitukset, ajankohtaisohjelmat, mielipidekirjoitukset ja asiantuntiojoiden haastattelut, varsin monet kaipaavat (tai ainakin tarvitsisivat) syventävää tietoa ja ajatusten vaihtoa.
Näitä ovat opiskelijat, opettajat, tutkijat ja lehtimiehet. Samoin joukkoon kuuluisivat valtion, maakuntien ja kuntien poliitikot ja virkamiehet sekä erilaisissa EU-hankkeissa työskentelevät ja yritysten johtohenkilöt asiantuntijoineen. Heille ei riitä myöskään myöskään nettipalstojen mölyäminen kellarikerroksissa.
Maamme on mukana Euroopan unionissa ja sen ytimissä, kuten euroalueessa ja Schengenissä. EU-taso ja kansallinen politiikka ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa. Euromaiden keskinäinen riippuvuus on ilmeinen tosiasia.
Olen siksi huolissani siitä, kuinka ohueksi ja kotikutoiseksi julkinen EU-keskustelu on jäänyt Suomessa ja varsinkin kuinka laimeasti suomalaiset osallistuvat eurooppalaiseen keskusteluun Euroopan tulevaisuudesta.
Mistä kipinä? Millaisin keinoin?
Ralf Grahn
EU-asioiden, erityisesti digitaalipolitiikan ja -juridiikan puhuja
J.K. Joko olet tutustunut muihin blogeihini, joilla pyrin edistämään keskustelua Euroopan tulevaisuudesta ja EU:n politiikka-aloista? Tällä hetkellä aktiivisen kolmikon muodostavat Eurooppaoikeus-blogin ohella englannninkielinen Grahnlaw (jonka Cision Finland rankkasi äsken neljänneksi Suomen poliittisten blogien joukossa) sekä ruotsinkielisten kirjoitusteni koti Grahnblawg.
4. tammikuuta 2012
EU:n vuotuinen kasvuselvitys 2012 ja kielisyrjintä: Valpas ja reagoiva komissio?
Vuoden 2012 kasvuselvitys on komission keskeinen talouspoliittinen linjaus, joka käynnisti talouspolitiikan kehittämiseen ja koordinointiin tähtäävän eurooppalaisen ohjausjakson, jonka on määrä tuottaa tulosta kaikissa EU:n jäsenmaissa ja unionissa kokonaisuutena kansalaisten hyväksi.
Komission kyvyt
On mielenkiintoista nähdä kuinka tarkasti Euroopan komissio seuraa diplomityötään talouspolitiikan alalla, Vuotuista kasvuselvitystä 2012 tärkeine liitteineen, sosiaalisen median kautta: blogit, Twitter ja Facebook.
Toiseksi odotan kiinnostuneena kuinka nopeasti komissio korjaa tiedotuksensa tarjoamalla asiakirjat näkyvästi kaikilla EU:n virallisilla kielillä (iiriä lukuun ottamatta).
Valppaus ja reaktionopeus ovat siis tarkastelun kohteina.
Toistaiseksi on kulunut vain muutama työpäivä kirjoitussarjan alkamisesta 1. tammikuuta 2012:
Eurooppaoikeus (FI): EU:n vuotuinen kasvuselvitys
Grahnblawg (SV): EU: Årlig tillväxtöversikt 2012
Grahnblawg (SV): Lägesrapport för Europa 2020-strategin
Grahnlaw (EN): EU2020 stands for 20 missing languages
Nollatulos
Komission kolme verkkosivua ovat edelleen muuttamatta (EU2020, Ecfin, Barroso). Asiakirjat ovat tarjolla vain englannin, ranskan ja saksan kielellä.
Englanniksi Eur-Lex tarjoaa luettavaksi liitteen yhteisen työllisyysraportin luonnos (Draft Joint Employment Report) kun etsinnän kohteena on varsinainen kasvuselvitys (Annual Growth Survey 2012) 23.11.2011 COM(2011) 815. Oikeusportaalista löydämme varsinaisen kasvuselvityksen 19 kielellä, mutta emme liitteitä emmekä kasvuselvityksen tekstiä englanniksi, ranskaksi tai saksaksi (taikka iirin kielellä).
Nollatulos tähän mennessä.
Neuvoston asiakirjahaulla - asiakirja 17229/11 - voimme kuitenkin löytää vuoden 2012 kasvuselvityksen liitteineen (ADD 1, 2, 3 ja 4) suomeksi tai jollain muulla kielellä, joten komissio voisi helposti lopettaa kielisyrjinnän.
Alkaako tapahtua?
Ralf Grahn
J.K. Joulukuun puolessavälissä kirjoitin New Europe -lehden pyynnöstä jutun Any hope for Europe?, joka sisältää tiivistelmän Euroopan unionin ja euroalueen heikkouksista sekä demokraattisesti hyväksyttävästä tulevaisuudesta. Lehden vuodenvaihteen numero on nyt luettavissa.
Komission kyvyt
On mielenkiintoista nähdä kuinka tarkasti Euroopan komissio seuraa diplomityötään talouspolitiikan alalla, Vuotuista kasvuselvitystä 2012 tärkeine liitteineen, sosiaalisen median kautta: blogit, Twitter ja Facebook.
Toiseksi odotan kiinnostuneena kuinka nopeasti komissio korjaa tiedotuksensa tarjoamalla asiakirjat näkyvästi kaikilla EU:n virallisilla kielillä (iiriä lukuun ottamatta).
Valppaus ja reaktionopeus ovat siis tarkastelun kohteina.
Toistaiseksi on kulunut vain muutama työpäivä kirjoitussarjan alkamisesta 1. tammikuuta 2012:
Eurooppaoikeus (FI): EU:n vuotuinen kasvuselvitys
Grahnblawg (SV): EU: Årlig tillväxtöversikt 2012
Grahnblawg (SV): Lägesrapport för Europa 2020-strategin
Grahnlaw (EN): EU2020 stands for 20 missing languages
Nollatulos
Komission kolme verkkosivua ovat edelleen muuttamatta (EU2020, Ecfin, Barroso). Asiakirjat ovat tarjolla vain englannin, ranskan ja saksan kielellä.
Englanniksi Eur-Lex tarjoaa luettavaksi liitteen yhteisen työllisyysraportin luonnos (Draft Joint Employment Report) kun etsinnän kohteena on varsinainen kasvuselvitys (Annual Growth Survey 2012) 23.11.2011 COM(2011) 815. Oikeusportaalista löydämme varsinaisen kasvuselvityksen 19 kielellä, mutta emme liitteitä emmekä kasvuselvityksen tekstiä englanniksi, ranskaksi tai saksaksi (taikka iirin kielellä).
Nollatulos tähän mennessä.
Neuvoston asiakirjahaulla - asiakirja 17229/11 - voimme kuitenkin löytää vuoden 2012 kasvuselvityksen liitteineen (ADD 1, 2, 3 ja 4) suomeksi tai jollain muulla kielellä, joten komissio voisi helposti lopettaa kielisyrjinnän.
Alkaako tapahtua?
Ralf Grahn
J.K. Joulukuun puolessavälissä kirjoitin New Europe -lehden pyynnöstä jutun Any hope for Europe?, joka sisältää tiivistelmän Euroopan unionin ja euroalueen heikkouksista sekä demokraattisesti hyväksyttävästä tulevaisuudesta. Lehden vuodenvaihteen numero on nyt luettavissa.
22. joulukuuta 2011
Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin (BEREC)
Euroopan unionin telelainsäädännön vuoden 2009 uudistuksen osana perustettiin uusi yhteistyöelin, englanniksi Body of European Regulators for Electronic Communications (BEREC), jonka lyhyesti esittelin (Grahnlaw EN). Sääntelyviranomaisten edustajat kokoontuivat ensimmäisen kerran BERECin puitteissa vuoden 2010 tammikuussa (GrahnlawSF FI).
BEREC-asetus 1211/2009
Muun EU-lainsäädännön tapaan asetus yhteistyöelimen perustamisesta löytyy 23 virallisella kielellä; suomeksi:
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1211/2009, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) ja viraston perustamisesta; EUVL 18.12.2009 L 337/1
Kotipaikka Riika
Seuraavana keväänä jäsenmaiden hallitukset sopivat siitä että BERECin kotipaikaksi tuli Riika:
JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN YHTEISELLÄ SOPIMUKSELLA HYVÄKSYMÄ PÄÄTÖS, annettu 31 päivänä toukokuuta 2010, Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) viraston kotipaikan sijainnista (2010/349/EU); EUVL 23.6.2010 L 156/12
BERECin virasto on toiminut Latvian Riiassa vasta hieman kolmatta kuukautta. Avajaiset olivat 14. lokakuuta 2011 (tiedote).
Sääntelyneuvosto
Yhteistyöelimen muodostaa sääntelyneuvosto (Board of Regulators), johon kuuluu kunkin jäsenmaan kansallisen sääntelyelimen (National Regulatory Authority NRA) johtaja tai muu korkean tason edustaja. Euroopan talousalueen (ETA) jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin jäsenehdokasvaltioiden kansallisilla sääntelyviranomaisilla on tarkkailijan asema.
Kansalliset sääntelyelimet – FICORA
Kansalliset sääntelyelinten nimet linkkeineen löytyvät täältä. Suomen kansallinen sääntelyelin on Viestintävirasto (Kommunikationsverket, Finnish Communications Regulatory Authority FICORA) Helsingin Ruoholahdessa.
BERECin toiminta
Sääntelyneuvosto kokoontui viimeksi Bukarestissa 8.-9. joulukuuta 2011 (tiedote). Päätöspöytäkirja löytyy täältä.
Yleiskuvan tulevasta toiminnasta saa ensi vuoden toimintasuunnitelmasta:
Work Programme 2012 BEREC Board of Regulators BoR (11) 62 (18 sivua)
BERECiin ja sen toimintaan voi tutustua ainakin vielä varsin pelkistettyjen verkkosivujen kautta. Esimerkiksi RSS-syötteestä ei näy jälkeäkään, mikä ala huomioon ottaen ihmetyttää. Ajankohtaiset ja vanhemmat asiakirjat löytvät täältä.
Ralf Grahn
BEREC-asetus 1211/2009
Muun EU-lainsäädännön tapaan asetus yhteistyöelimen perustamisesta löytyy 23 virallisella kielellä; suomeksi:
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1211/2009, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) ja viraston perustamisesta; EUVL 18.12.2009 L 337/1
Kotipaikka Riika
Seuraavana keväänä jäsenmaiden hallitukset sopivat siitä että BERECin kotipaikaksi tuli Riika:
JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN YHTEISELLÄ SOPIMUKSELLA HYVÄKSYMÄ PÄÄTÖS, annettu 31 päivänä toukokuuta 2010, Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) viraston kotipaikan sijainnista (2010/349/EU); EUVL 23.6.2010 L 156/12
BERECin virasto on toiminut Latvian Riiassa vasta hieman kolmatta kuukautta. Avajaiset olivat 14. lokakuuta 2011 (tiedote).
Sääntelyneuvosto
Yhteistyöelimen muodostaa sääntelyneuvosto (Board of Regulators), johon kuuluu kunkin jäsenmaan kansallisen sääntelyelimen (National Regulatory Authority NRA) johtaja tai muu korkean tason edustaja. Euroopan talousalueen (ETA) jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin jäsenehdokasvaltioiden kansallisilla sääntelyviranomaisilla on tarkkailijan asema.
Kansalliset sääntelyelimet – FICORA
Kansalliset sääntelyelinten nimet linkkeineen löytyvät täältä. Suomen kansallinen sääntelyelin on Viestintävirasto (Kommunikationsverket, Finnish Communications Regulatory Authority FICORA) Helsingin Ruoholahdessa.
BERECin toiminta
Sääntelyneuvosto kokoontui viimeksi Bukarestissa 8.-9. joulukuuta 2011 (tiedote). Päätöspöytäkirja löytyy täältä.
Yleiskuvan tulevasta toiminnasta saa ensi vuoden toimintasuunnitelmasta:
Work Programme 2012 BEREC Board of Regulators BoR (11) 62 (18 sivua)
BERECiin ja sen toimintaan voi tutustua ainakin vielä varsin pelkistettyjen verkkosivujen kautta. Esimerkiksi RSS-syötteestä ei näy jälkeäkään, mikä ala huomioon ottaen ihmetyttää. Ajankohtaiset ja vanhemmat asiakirjat löytvät täältä.
Ralf Grahn
17. joulukuuta 2011
Viestintä EU:n neuvostossa 13.12.2011
Euron kohtalo ja talouden näkymät sekä EU-maiden johtajien tavallaan radikaalit mutta nähtävästi riittämättömät toimet tilanteen korjaamiseksi muodostivat pitkän makrotaloudellisen mutkan kirjoittamiseeni. Englanninkielisen Grahnlaw-blogini kirjoitukset marraskuun alusta marraskuun alusta näihin päiviin asti käsittelevät näitä taloutemme perustaan vaikuttavia kysymyksiä eurooppalaisen kannalta.
Draama tosin jatkuu, mutta Euroopan unionin toiminta etenee tärkeillä politiikka-aloilla jotka helposti jäävät varjoon tiedotusvälineissä.
Digitaalistrategia
On aika palata blogieni ydinaiheisiin:
* Eurooppa 2020 -strategia, jonka tavoitteena on älykäs, kestävä ja osallistava talouskasvu
* EU2020-strategian seitsemän lippulaivahanketta
* Lippulaivahankkeiden joukossa erityisesti Euroopan digitaalistrategia (Digital Agenda for Europe)
* Digitaalistrategian osana digitaaliset sisämarkkinat (yhtenäismarkkinat), joiden osalta sisämarkkinoiden toimenpidepaketti (Single Market Act) on tärkeässä asemassa
Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto
Euroopan unionin neuvosto (liikenne, televiestintä ja energia) kokoontui viimeksi niin että liikenneministerit tapasivat 12. joulukuuta ja viestintäministerit 13. joulukuuta 2011.
Niin sanotun TTE-neuvoston (Transport, Telecommunications and Energy Council) päätelmät tarjoavat mainion johdatuksen ajankohtaisiin aiheisiin. Tässä vaiheessa päätelmät ovat tarjolla englanniksi, ranskaksi ja puolaksi; linkki englanninkieliseen versioon:
3134th Council meeting Transport, Telecommunications and Energy; Brussels, 12 and 13 December 2011 (asiakirja 18416/11; 27 sivua)
Viestintä
Viestintäasoista voidaan mainita:
* päätelmät radiotaajuuspolitiikasta
* verkkovierailut (roaming)
* Euroopan verkko- ja tietoturvavirasto ENISA (European Network and Information Security Agency)
* päätelmät avoimesta internetistä ja verkon neutraliteetista Euroopassa
Lisäksi komissio ja puheenjohtajamaa Puola tiedottivat eräistä ajankohtaisista aiheista, kuten digitaalistrategian etenemisestä.
Ralf Grahn
Draama tosin jatkuu, mutta Euroopan unionin toiminta etenee tärkeillä politiikka-aloilla jotka helposti jäävät varjoon tiedotusvälineissä.
Digitaalistrategia
On aika palata blogieni ydinaiheisiin:
* Eurooppa 2020 -strategia, jonka tavoitteena on älykäs, kestävä ja osallistava talouskasvu
* EU2020-strategian seitsemän lippulaivahanketta
* Lippulaivahankkeiden joukossa erityisesti Euroopan digitaalistrategia (Digital Agenda for Europe)
* Digitaalistrategian osana digitaaliset sisämarkkinat (yhtenäismarkkinat), joiden osalta sisämarkkinoiden toimenpidepaketti (Single Market Act) on tärkeässä asemassa
Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto
Euroopan unionin neuvosto (liikenne, televiestintä ja energia) kokoontui viimeksi niin että liikenneministerit tapasivat 12. joulukuuta ja viestintäministerit 13. joulukuuta 2011.
Niin sanotun TTE-neuvoston (Transport, Telecommunications and Energy Council) päätelmät tarjoavat mainion johdatuksen ajankohtaisiin aiheisiin. Tässä vaiheessa päätelmät ovat tarjolla englanniksi, ranskaksi ja puolaksi; linkki englanninkieliseen versioon:
3134th Council meeting Transport, Telecommunications and Energy; Brussels, 12 and 13 December 2011 (asiakirja 18416/11; 27 sivua)
Viestintä
Viestintäasoista voidaan mainita:
* päätelmät radiotaajuuspolitiikasta
* verkkovierailut (roaming)
* Euroopan verkko- ja tietoturvavirasto ENISA (European Network and Information Security Agency)
* päätelmät avoimesta internetistä ja verkon neutraliteetista Euroopassa
Lisäksi komissio ja puheenjohtajamaa Puola tiedottivat eräistä ajankohtaisista aiheista, kuten digitaalistrategian etenemisestä.
Ralf Grahn
31. lokakuuta 2011
Tietoyhteiskunta: Voivatko EU ja Suomi oppia Ruotsilta?
Ruotsi on vahvistamassa viralliseksi tavoitteeksi maailman ykkössijan digitalisoinnin hyödyntämisessä. Suomen hallitusohjelma on tavoitteiden osalta pyöreämpi.
On siis syytä jatkaa Ruotsin talousarvioehdotuksen ja digitaalisen agendan lukemista ja oppimismahdollisuuksien miettimistä:
PROP. 2011/12:1 UTGIFTSOMRÅDE 22 Förslag till statens budget för 2012 Kommunikationer
Regeringskansliet: It i människans tjänst – en digital agenda för Sverige (lokakuu 2011; 57 sivua)
Kääntäjille ja lukijoille
Joku on ehkä kiinnittänyt huomiota siihen että käsitteet eroavat hieman toisistaan suomeksi ja ruotsiksi. Lisäksi löytyy hallinnollisia eroja maiden välillä.
Suomeksi erotellaan liikenne ja viestintä. Näin ollen meillä on liikenne- ja viestintäministeriö LVM. Ruotsiksi puhutaan ikään kuin yhteyksistä, joten Suomessa kommunikationsministeriet kattaa molemmat.
Toki myös ruotsiksi tehdään tarvittaessa eroa (fyysisen) liikenteen ja (tele)viestinnän välillä, jolloin Ruotsin budjettiehdotus tarjoaa meille muutaman luontevan (lisä)termin (myös Suomessa toimiville kääntäjille; sivulla 13):
Liikenne voisi ainakin vaihtelun vuoksi olla 'transport' (eikä aina 'trafik').
Viestintä voisi olla myös 'politik för informationssamhället' ja 'it-politik' jos 'kommunikation' tuntuu liian laajalta asiayhteydessä. Vaihteleva ja sujuva kielenkäyttö ei muutenkaan olisi pahitteeksi.
Talousarvio 2012
Ruotsin vuoden 2012 talousarviossa eduskunta vahvistaa hallituksen ja hallinnon keskeiset tavoitteet. Esityksen mukaan (s. 9-10):
Viestintää (tietoyhteiskuntaa) koskeva politiikka jatkuu sitten jaksossa 4 Politiken för informationssamhället sivulta 83. Sekä käsitteiden että sisällön kannalta on ehkä syytä toistaa politiikka-alan kuvaus:
TVT-politiikan uusi tavoite
Jaksossa 4.3 Mål, tietoyhteiskuntapolitiikan (tai aavistuksen suppeammin tieto- ja viestintätekniikan TVT:n hyödyntämisen) osalta Ruotsin hallitus esittää siis maan virallisen päätavoitteen muuttamista ja nostamista:
Ruotsin hallitus perustelee kunnianhimoista tavoitetta seuraavasti:
Viimeksi viitattiin siis kansalliseen digitaaliseen agendaan, joka julkaistiin 6. lokakuuta 2011.
Connectivity Scorecard 2011
Ruotsin hallituksen talousarvioesitys (s. 86) viittaa maan kilpailukyvyn osalta selvitykseen Connectivity Scorecard 2011, jossa viestintäyhteydet ymmäretään laajasti (s. 4):
Vuoden 2011 vertailussa Ruotsi rankattiin maailman ykköseksi, mutta Suomi enää yhdeksänneksi oltuaan kuudennella sijalla vuonna 2010. (Tosin mittaustavat ovat muuttuneet ja kehittyneet vuosi vuodelta.)
Ympäristöanalyysi sivuilla 86-87 sisältää viittauksia muihinkin kansainvälisiin IT-kilpailukyvyn vertailuihin sekä varsin hienojakoiset indikaattorit nykyisten tavoitteiden seuraamiseksi. Seuraavilla sivuilla kuvataan edistymistä kohti tavoitteita eri osa-alueilla.
Kuvaukset, analyysit ja johtopäätökset tarjoavat mielenkiintoisia näkökulmia tulevaisuuteen suuntautuneille poliitikoille ja virkamiehille muissa EU-maissa, Suomi mukaan lukien.
Ralf Grahn
J.K. Hyvä lukija, toivon tietoa EU-maiden tieto- ja viestintätekniikkaa koskevista strategioista sekä näiden digitaalisten agendojen kieliversioista. Samoin konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista eri maissa. Jos sinulla on tietoa, voit kirjoittaa kommentin tai lähettää sähköpostin.
On siis syytä jatkaa Ruotsin talousarvioehdotuksen ja digitaalisen agendan lukemista ja oppimismahdollisuuksien miettimistä:
PROP. 2011/12:1 UTGIFTSOMRÅDE 22 Förslag till statens budget för 2012 Kommunikationer
Regeringskansliet: It i människans tjänst – en digital agenda för Sverige (lokakuu 2011; 57 sivua)
Kääntäjille ja lukijoille
Joku on ehkä kiinnittänyt huomiota siihen että käsitteet eroavat hieman toisistaan suomeksi ja ruotsiksi. Lisäksi löytyy hallinnollisia eroja maiden välillä.
Suomeksi erotellaan liikenne ja viestintä. Näin ollen meillä on liikenne- ja viestintäministeriö LVM. Ruotsiksi puhutaan ikään kuin yhteyksistä, joten Suomessa kommunikationsministeriet kattaa molemmat.
Toki myös ruotsiksi tehdään tarvittaessa eroa (fyysisen) liikenteen ja (tele)viestinnän välillä, jolloin Ruotsin budjettiehdotus tarjoaa meille muutaman luontevan (lisä)termin (myös Suomessa toimiville kääntäjille; sivulla 13):
Utgiftsområde 22 Kommunikationer omfattar transportpolitik samt politiken för informationssamhället.
Liikenne voisi ainakin vaihtelun vuoksi olla 'transport' (eikä aina 'trafik').
Viestintä voisi olla myös 'politik för informationssamhället' ja 'it-politik' jos 'kommunikation' tuntuu liian laajalta asiayhteydessä. Vaihteleva ja sujuva kielenkäyttö ei muutenkaan olisi pahitteeksi.
Talousarvio 2012
Ruotsin vuoden 2012 talousarviossa eduskunta vahvistaa hallituksen ja hallinnon keskeiset tavoitteet. Esityksen mukaan (s. 9-10):
Regeringen föreslår att tiksdagen
19. godkänner målet för it-politiken och att det tidigare målet samt två av tre tidigare delmål upphör att gälla (avsnitt 4.3),
Viestintää (tietoyhteiskuntaa) koskeva politiikka jatkuu sitten jaksossa 4 Politiken för informationssamhället sivulta 83. Sekä käsitteiden että sisällön kannalta on ehkä syytä toistaa politiikka-alan kuvaus:
Politiken för informationssamhället omfattar områdena informationsteknik (it), elektronisk förvaltning, elektronisk kommunikation, post och grundläggande betaltjänster. Åtgärder och resultat följs även upp och redovisas inom andra utgifts- och politikområden.
TVT-politiikan uusi tavoite
Jaksossa 4.3 Mål, tietoyhteiskuntapolitiikan (tai aavistuksen suppeammin tieto- ja viestintätekniikan TVT:n hyödyntämisen) osalta Ruotsin hallitus esittää siis maan virallisen päätavoitteen muuttamista ja nostamista:
It-politik
Regeringens förslag: Det tidigare målet för it-politiken, Sverige ska vara ett hållbart informationssamhälle för alla, ersätts med målet Sverige ska vara bäst i världen på att använda digitaliseringens möjligheter.
De två tidigare delmålen it ska bidra till att förbättra livskvalitet och till att förbättra och förenkla vardagen för människor och företag samt it ska användas för att främja hållbar tillväxt upphävs.
Ruotsin hallitus perustelee kunnianhimoista tavoitetta seuraavasti:
Skälen för regeringens förslag: Målet för it-politiken bör vara att Sverige ska vara bäst i världen på att använda digitaliseringens möjligheter. Det nya målet innebär att Sverige bättre ska tillvarata digitaliseringens möjligheter ur ett brett perspektiv. Målet ska i första hand nås genom marknadens försorg.
I samband med att ett nytt mål föreslås, finns inte längre behov av de två delmålen att it ska bidra till att förbättra livskvalitet och till att förbättra och förenkla vardagen för människor och företag samt att it ska användas för att främja hållbar tillväxt. Innebörden av dessa delmål inkluderas i det övergripande målet och i de områden som föreslås ingå i en digital agenda (se avsnitt 4.5 Politikens inriktning.)
Utvecklingen inom it-området har de senaste åren varit snabb och förändrat förutsättningarna för både den offentliga och privata sektorn samt för enskilda. Det krävs en ny sammanhållen strategi och nya mål för området som i större utsträckning möter denna utveckling. Regeringen arbetar därför i dialog med berörda aktörer med att ta fram en digital agenda under 2011.
Viimeksi viitattiin siis kansalliseen digitaaliseen agendaan, joka julkaistiin 6. lokakuuta 2011.
Connectivity Scorecard 2011
Ruotsin hallituksen talousarvioesitys (s. 86) viittaa maan kilpailukyvyn osalta selvitykseen Connectivity Scorecard 2011, jossa viestintäyhteydet ymmäretään laajasti (s. 4):
In summary, we use the term “connectivity” to refer to the totality of interaction between a nation’s telecommunications infrastructure, hardware, software, networks, and users of these networks, hardware and software. Thus broadband lines, PCs, advanced corporate data networks and advanced use of wireless data services are certainly measures of connectivity, but so are human skills relevant to the usage of these infrastructures, technologies and networks.
Vuoden 2011 vertailussa Ruotsi rankattiin maailman ykköseksi, mutta Suomi enää yhdeksänneksi oltuaan kuudennella sijalla vuonna 2010. (Tosin mittaustavat ovat muuttuneet ja kehittyneet vuosi vuodelta.)
Ympäristöanalyysi sivuilla 86-87 sisältää viittauksia muihinkin kansainvälisiin IT-kilpailukyvyn vertailuihin sekä varsin hienojakoiset indikaattorit nykyisten tavoitteiden seuraamiseksi. Seuraavilla sivuilla kuvataan edistymistä kohti tavoitteita eri osa-alueilla.
Kuvaukset, analyysit ja johtopäätökset tarjoavat mielenkiintoisia näkökulmia tulevaisuuteen suuntautuneille poliitikoille ja virkamiehille muissa EU-maissa, Suomi mukaan lukien.
Ralf Grahn
J.K. Hyvä lukija, toivon tietoa EU-maiden tieto- ja viestintätekniikkaa koskevista strategioista sekä näiden digitaalisten agendojen kieliversioista. Samoin konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista eri maissa. Jos sinulla on tietoa, voit kirjoittaa kommentin tai lähettää sähköpostin.
7. syyskuuta 2011
Eurooppatiedotus ajetaan alas – Tanska ja Ruotsi EU-valistuksen kärjessä
Kansalaiset ovat harvoin olleet yhtä ymmällään Euroopan unionin (euroalueen) toimista ja Suomen EU-linjauksista kuin nyt. Samaan aikaan ulkoasiainministeriö ”uudistaa” Eurooppatiedotuksen toimintaa lakkauttamalla maakunnalliset tiedotuspisteet. Lapin aluetiedotus säilyy osittain, mutta muuten toiminta keskitetään ministeriöön, joka aikoo suosia verkkoviestintää ja sosiaalista mediaa. Voimavarat vähenevät, sillä: Uudistuksen yhteydessä turvataan Eurooppatiedotuksen vakinaisen henkilöstön mahdollisuus siirtyä uusiin tehtäviin ulkoasiainministeriössä.
UM:n tiedote puhuu virallisen optimismin hengessä EU-kansalaisviestinnän laadun ja nopeuden parantamisesta keskittämällä voimavarat yhteen paikkaan sekä suuntaamalla päivittäistiedotus internettiin.
Ehkä kasvokkain annettava neuvonta maakunnissa on aikansa elänyt malli. Silti jää nähtäväksi toteutuvatko uumoillut parannukset.
Pohjoismaat
Jos ulkoasiainministeriö todella haluaa parantaa EU-asioiden kansalaisviestintää Suomessa, parhaat mallit löytyvät nyt, kuten aiemmin, muista Pohjoismaista.
Arvoasteikkoni on subjektiivinen, mutta perustuu kokemuksiini käyttäjänä.
Ykkönen on Tanskan integroitu malli, joka tarjoaa sekä yleistietoa kansalaisille että Euroopan laajuisesti parhaan väylän EU-asioiden käsittelyyn kansallisella tasolla: Kansankäräjien (Folketinget) EU-Oplysningen.
Hyvänä kakkosena tulee Ruotsi, jossa eduskunnan yhteydessä toimiva EU-valistus ahkerasti ja kansantajuisesti päivittää tietoja lähes kaikista Euroopan unionin politiikka-aloista: EU-upplysningen.
Vaikka Ruotsin eloisa verkkolehti Europaportalen ei ole viranomainen, verkkosivusto kelpaisi esimerkiksi EU-maissa laajemminkin. Portaali tarjoaa uutisia, keskustelua ja linkkejä muualla käytävään keskusteluun. Sivuston takana ovat sekä ammattiyhdistysliike että elinkeinoelämän keskusjärjestö.
Kolmannen sijan ovat jakaneet Norja (joka ei kuulu EU:hun) ja Suomi.
Norjan Brysselin lähetystö tiedottaa aktiivisesti Euroopan talousalueeseen kuuluvan ja Schengenin sopimukseen liittyneen maan suhteista. Kansalaisen kannalta keskeinen on kaiketi sikäläisen ulkoministeriön ylläpitämä Europaportalen, josta löytyy runsaasti jatkoyhteyksiä.
Suomen EU-tiedotus on kutistumassa, mutta haaste pysyy samana: Tanskan ja Ruotsin tavoittaminen.
Mahtaakohan onnistua?
Ralf Grahn
UM:n tiedote puhuu virallisen optimismin hengessä EU-kansalaisviestinnän laadun ja nopeuden parantamisesta keskittämällä voimavarat yhteen paikkaan sekä suuntaamalla päivittäistiedotus internettiin.
Ehkä kasvokkain annettava neuvonta maakunnissa on aikansa elänyt malli. Silti jää nähtäväksi toteutuvatko uumoillut parannukset.
Pohjoismaat
Jos ulkoasiainministeriö todella haluaa parantaa EU-asioiden kansalaisviestintää Suomessa, parhaat mallit löytyvät nyt, kuten aiemmin, muista Pohjoismaista.
Arvoasteikkoni on subjektiivinen, mutta perustuu kokemuksiini käyttäjänä.
Ykkönen on Tanskan integroitu malli, joka tarjoaa sekä yleistietoa kansalaisille että Euroopan laajuisesti parhaan väylän EU-asioiden käsittelyyn kansallisella tasolla: Kansankäräjien (Folketinget) EU-Oplysningen.
Hyvänä kakkosena tulee Ruotsi, jossa eduskunnan yhteydessä toimiva EU-valistus ahkerasti ja kansantajuisesti päivittää tietoja lähes kaikista Euroopan unionin politiikka-aloista: EU-upplysningen.
Vaikka Ruotsin eloisa verkkolehti Europaportalen ei ole viranomainen, verkkosivusto kelpaisi esimerkiksi EU-maissa laajemminkin. Portaali tarjoaa uutisia, keskustelua ja linkkejä muualla käytävään keskusteluun. Sivuston takana ovat sekä ammattiyhdistysliike että elinkeinoelämän keskusjärjestö.
Kolmannen sijan ovat jakaneet Norja (joka ei kuulu EU:hun) ja Suomi.
Norjan Brysselin lähetystö tiedottaa aktiivisesti Euroopan talousalueeseen kuuluvan ja Schengenin sopimukseen liittyneen maan suhteista. Kansalaisen kannalta keskeinen on kaiketi sikäläisen ulkoministeriön ylläpitämä Europaportalen, josta löytyy runsaasti jatkoyhteyksiä.
Suomen EU-tiedotus on kutistumassa, mutta haaste pysyy samana: Tanskan ja Ruotsin tavoittaminen.
Mahtaakohan onnistua?
Ralf Grahn
23. maaliskuuta 2011
Talousuudistukset Eurooppa-neuvostoon
Eurooppa-neuvoston maaliskuun kokouksessa Suomea edustaa pääministeri Mari Kiviniemi, mahdollisesti viimeistä kertaa, sillä 17. huhtikuuta 2011 pidettävien eduskuntavaalien perusteella Suomeen neuvotellaan uusi hallitus.
Kevään Eurooppa-neuvoston tarkoituksena on arvioida talouden kehitystä ja näyttää suuntaa uudistuspolitiikalle kasvun ja työllisyyden parantamiseksi.
Finanssi-, talous- ja eurokriisin seurausten keskellä ja epäonnistuneen Lissabonin kasvustrategian raunioilla EU-maiden presidenteillä ja pääministereillä on uskottavuusongelma, joka heijastuu Euroopan unioniin ja euroalueeseen.
Valtioneuvoston tiedote 'Eurooppa-neuvosto kokoontuu sopimaan talouden strategiasta' (18.3.2011) tarjoaa tiiviin, lähes sähkemäisen kuvan käsiteltävistä aiheista 24. ja 25. maaliskuuta pidettävässä päämiesten kokouksessa:
Viestinnän kehittäminen
Tämä on varsin tiivistä tekstiä, joka avautuu vain niille, jotka tuntevat nämä asiat. Euroopan unionin neuvosto on enenevässä määrin ruvennut lisäämään käteviä linkkejä taustamuistioihin ja päätelmiin. Tanskan kansankäräjät tarjoavat lähes kaikki EU-tiedot samalta luukulta auttavin linkein muistioihin, päätösesityksiin ja autenttisiin lähteisiin. Ruotsin viranomaiset taitavat erityisesti verkkosivujen rakenteen käytön: helppolukuista perustietoa tarjoavan verkkosivun linkittämistä syventävään tietoon omalla kielellä, jos sitä on, joko portaittain tai suoraan alkuperäisiin lähteisiin.
Suomessa voitaisiin kehittää viestintää tiedon käyttäjän näkökulmasta pyrkimällä parhaiden tasolle ja ylikin.
Ralf Grahn
J.K. Valtion hyvin toimivan keskushallinnon taustalla on hallituksen ja erityisesti pääministerin toimintaa tukeva valtioneuvoston kanslia. Pääministerin avustaminen korostuu edelleen kanslian englanninkielisessä nimessä Prime Minister's Office.
Kevään Eurooppa-neuvoston tarkoituksena on arvioida talouden kehitystä ja näyttää suuntaa uudistuspolitiikalle kasvun ja työllisyyden parantamiseksi.
Finanssi-, talous- ja eurokriisin seurausten keskellä ja epäonnistuneen Lissabonin kasvustrategian raunioilla EU-maiden presidenteillä ja pääministereillä on uskottavuusongelma, joka heijastuu Euroopan unioniin ja euroalueeseen.
Valtioneuvoston tiedote 'Eurooppa-neuvosto kokoontuu sopimaan talouden strategiasta' (18.3.2011) tarjoaa tiiviin, lähes sähkemäisen kuvan käsiteltävistä aiheista 24. ja 25. maaliskuuta pidettävässä päämiesten kokouksessa:
Talouden kokonaisvaltainen strategia koostuu eurooppalaisesta ohjausjaksosta, Euroopan rahoitusvakausvälineestä (ERVV), tulevasta Euroopan vakausmekanismista (EVM), talouspolitiikan koordinaatiota vahvistavasta lainsäädäntöpaketista sekä euroa koskevasta sopimuksesta kilpailukyvyn vahvistamiseksi.
Viestinnän kehittäminen
Tämä on varsin tiivistä tekstiä, joka avautuu vain niille, jotka tuntevat nämä asiat. Euroopan unionin neuvosto on enenevässä määrin ruvennut lisäämään käteviä linkkejä taustamuistioihin ja päätelmiin. Tanskan kansankäräjät tarjoavat lähes kaikki EU-tiedot samalta luukulta auttavin linkein muistioihin, päätösesityksiin ja autenttisiin lähteisiin. Ruotsin viranomaiset taitavat erityisesti verkkosivujen rakenteen käytön: helppolukuista perustietoa tarjoavan verkkosivun linkittämistä syventävään tietoon omalla kielellä, jos sitä on, joko portaittain tai suoraan alkuperäisiin lähteisiin.
Suomessa voitaisiin kehittää viestintää tiedon käyttäjän näkökulmasta pyrkimällä parhaiden tasolle ja ylikin.
Ralf Grahn
J.K. Valtion hyvin toimivan keskushallinnon taustalla on hallituksen ja erityisesti pääministerin toimintaa tukeva valtioneuvoston kanslia. Pääministerin avustaminen korostuu edelleen kanslian englanninkielisessä nimessä Prime Minister's Office.
7. maaliskuuta 2011
EU:n työllisyys ja sosiaalipolitiikka: Unkari tiedotti (EPSCO)
Blogikirjoitus 'EU:n työllisyys ja sosiaalipolitiikka: Suomi tiedotti (EPSCO)' loi silmäyksen Suomen hallituksen tarjoamaan ennakkoinformaatioon, josta suunnistimme esikuva-analyysin eli vertailuanalyysin pariin vertaamalla neuvoston kohentuneeseen etukäteisinformaatioon kirjoituksessa 'EU:n työllisyys ja sosiaalipolitiikka: Neuvosto tiedotti (EPSCO)'.
Benchmarking-harjoituksemme seuraava vaihe on puheenjohtajamaa Unkarin tiedotus ennen työ- ja sosiaaliministereiden kokousta, joka alkaa noin puolen tunnin kuluttua Brysselissä.
Puheenjohtajuusmaa Unkari
EU:n neuvoston puheenjohtajamaa Unkari tarjoaa EPSCO:n kokoussivun jolla aiheet esitellään tiiviisti, joten lainataan ranskalaiset viivat sieltä niille, joille yleiskatsaus riittää tai on suorastaan helpotus:
Miklós Réthely
Puheenjohtajuussivuilla haastateltavana on ministeri Miklós Réthely sukupuolten tasa-arvosta ja kestävistä eläkejärjestelmistä.
Taustatietoa
Tausta-aineisto tarjoavat Unkarin sivut 'Gender equality on Presidency's agenda' ja 'Employment, Social Policy, Health and Consumer Affairs (EPSCO)'.
Unkarin viestintä näyttää täydentävän EU:n neuvoston tarjontaa.
Ralf Grahn
J.K. Kolmen yksikielisen ja yhden kolmikielisen (EN, FI, SV) blogini kymmenen tuoreinta otsikkoa yhdellä silmäyksellä:
Grahnlaw Suomi Finland: EU2020-strategia: Energia 2020
Grahnlaw: EU Council (TTE) more open and transparent (Will it last?)
Grahnlaw Suomi Finland: Energy for Europe
Grahnblawg: Energi i EU: Sverige informerar
Grahnlaw Suomi Finland: Förny(else)bar energi i Europeiska unionen
Grahnlaw: EU third energy package into force
Grahnlaw Suomi Finland: Agency for the Cooperation of Energy Regulators (ACER) inaugurated
Grahnlaw: Renewable energy materials: EU progress towards 2020 target
Eurooppaoikeus: EU:n työllisyys ja sosiaalipolitiikka: Suomi tiedotti (EPSCO)
Grahnlaw Suomi Finland: EU:n työllisyys ja sosiaalipolitiikka: Neuvosto tiedotti (EPSCO)
Benchmarking-harjoituksemme seuraava vaihe on puheenjohtajamaa Unkarin tiedotus ennen työ- ja sosiaaliministereiden kokousta, joka alkaa noin puolen tunnin kuluttua Brysselissä.
Puheenjohtajuusmaa Unkari
EU:n neuvoston puheenjohtajamaa Unkari tarjoaa EPSCO:n kokoussivun jolla aiheet esitellään tiiviisti, joten lainataan ranskalaiset viivat sieltä niille, joille yleiskatsaus riittää tai on suorastaan helpotus:
- Contribution to the EU semester, Annual Growth Survey
- Platform against Poverty
- SPC Report on the assessment of the social dimension of the Europe 2020 Strategy
- Proposal for Council Decision on Guidelines for the Employment Policies of the Member States
- “Progress on Equality between women and men, 2010”- Presentation by the Commission
- Preparation of the Tripartite Social Summit
- Improvement the European Pact for Gender Equality
- Further development of an electronic information exchange system facilitating theadministrative coordination in the framework of the posting of workers, including thelaunching a pilot on order to test in practice a specific application of the IMI system
- Report on the consultation on the Green Paper: “Towards adequate sustainable and safe European pension systems”
Miklós Réthely
Puheenjohtajuussivuilla haastateltavana on ministeri Miklós Réthely sukupuolten tasa-arvosta ja kestävistä eläkejärjestelmistä.
Taustatietoa
Tausta-aineisto tarjoavat Unkarin sivut 'Gender equality on Presidency's agenda' ja 'Employment, Social Policy, Health and Consumer Affairs (EPSCO)'.
Unkarin viestintä näyttää täydentävän EU:n neuvoston tarjontaa.
Ralf Grahn
J.K. Kolmen yksikielisen ja yhden kolmikielisen (EN, FI, SV) blogini kymmenen tuoreinta otsikkoa yhdellä silmäyksellä:
Grahnlaw Suomi Finland: EU2020-strategia: Energia 2020
Grahnlaw: EU Council (TTE) more open and transparent (Will it last?)
Grahnlaw Suomi Finland: Energy for Europe
Grahnblawg: Energi i EU: Sverige informerar
Grahnlaw Suomi Finland: Förny(else)bar energi i Europeiska unionen
Grahnlaw: EU third energy package into force
Grahnlaw Suomi Finland: Agency for the Cooperation of Energy Regulators (ACER) inaugurated
Grahnlaw: Renewable energy materials: EU progress towards 2020 target
Eurooppaoikeus: EU:n työllisyys ja sosiaalipolitiikka: Suomi tiedotti (EPSCO)
Grahnlaw Suomi Finland: EU:n työllisyys ja sosiaalipolitiikka: Neuvosto tiedotti (EPSCO)
EU:n työllisyys ja sosiaalipolitiikka: Suomi tiedotti (EPSCO)
Tämäkin EU:n neuvoston kokoonpano valmistelee Eurooppa-neuvoston kevätkokousta, joka käsittelee talouskriisin voittamista, talouskasvun edistämistä ja työllisyyden parantamista. Viitekehyksen tarjoavat mm. eurooppalainen ohjausjakso ja Eurooppa 2020 -strategia (EU2020).
Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö tiedottivat että EU:n työ- ja sosiaaliministerit kokoontuvat Brysselissä 7.3.2011. Suomea kokouksessa edustavat työministeri Anni Sinnemäki ja sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula. Tiedotteessa (joka hieman hämmentävästi esiintyy kahdella eri otsikolla) kuvataan yleispiirteisesti asialistalla olevat kysymykset ja käsittelyn odotettavissa oleva tulos.
Saman tekstin voi vaihtoehtoisesti lukea Suomen Brysselissä olevan EU-edustuston verkkosivuilta.
Tästä voimme suunnistaa esikuva-analyysin eli vertailuanalyysin pariin, joka maailmalla tunnetaan nimellä benchmarking.
Ralf Grahn
J.K. Twitter ja Facebook ovat hiljentäneet useimpien blogien kommenttipalstat. Siitä huolimatta, tai juuri siksi muistutan että sivistynyt keskustelu on edelleen tervetullutta. Blogieni kommenttikäytäntö on monikielinen. Voit kommentoida jollakin seuraavista kielistä: ES DA DE EN FR IT NL PT FI SV NO. Jos vastaan, käytän kuitenkin suomea, englantia tai ruotsia blogista ja kirjoituksesta riippuen.
Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö tiedottivat että EU:n työ- ja sosiaaliministerit kokoontuvat Brysselissä 7.3.2011. Suomea kokouksessa edustavat työministeri Anni Sinnemäki ja sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula. Tiedotteessa (joka hieman hämmentävästi esiintyy kahdella eri otsikolla) kuvataan yleispiirteisesti asialistalla olevat kysymykset ja käsittelyn odotettavissa oleva tulos.
Saman tekstin voi vaihtoehtoisesti lukea Suomen Brysselissä olevan EU-edustuston verkkosivuilta.
Tästä voimme suunnistaa esikuva-analyysin eli vertailuanalyysin pariin, joka maailmalla tunnetaan nimellä benchmarking.
Ralf Grahn
J.K. Twitter ja Facebook ovat hiljentäneet useimpien blogien kommenttipalstat. Siitä huolimatta, tai juuri siksi muistutan että sivistynyt keskustelu on edelleen tervetullutta. Blogieni kommenttikäytäntö on monikielinen. Voit kommentoida jollakin seuraavista kielistä: ES DA DE EN FR IT NL PT FI SV NO. Jos vastaan, käytän kuitenkin suomea, englantia tai ruotsia blogista ja kirjoituksesta riippuen.
14. tammikuuta 2010
Ruotsin haaste EU:n neuvoston puheenjohtajamaiden verkkoviestinnälle
Ruotsin toiminta Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaana sai paljon kiitosta asiallisesta ja tehokkaasta asioiden hoidosta. Myös viestinnän osalta Ruotsi iski pöytään haasteen seuraavalle puheenjohtajuuskolmikolle: Espanja, Belgia ja Unkari.
Ruotsi onnistui muuttamaan EU:n neuvoston läpinäkymättömiä työskentelytapoja jossain määrin pohjoismaisen avoimuuden suuntaan. Puheenjohtajamaan verkkosivujen rakenne oli selkeä. Jokainen neuvostokokoonpano muodosti oman kokonaisuutensa. Sisältö kulki lyhyistä tiedotteista yksityiskohtaisiin asiakirjoihin. Linkit toimivat yleensä hyvin, joten liikkuminen ja oikean tiedon löytäminen oli helppoa.
Ruotsi otti myös käyttöön vuorovaikutteisen viestinnän keinoja. Kustakin kokonaisuudesta vastaavan tiedottajan yhteystiedot olivat selkeästi esillä mahdollisia yhteydenottoja varten. Videohaastattelut ja tiedotustilaisuuksien tallenteet toivat vaihtelua asiakirjojen maailmaan. Eurooppaministeri Cecilia Malmström täydensi puheenjohtajuuden viestintää pitämällä blogia, ja ulkoministeri Carl Bildt jatkoi omaa aktiivista blogikirjoitteluaan.
Hallituksen viestintätiimin jäsenet käyttivät mm. Twitterä pikaviestintään ja keskustelujen seuraamiseen. Puheenjohtajuus seurasi Twinglyn kautta lehtimiesten ja kansalaisten blogikirjoituksia ja nosti niitä verkkosivuilleen, joten esille tuli myös kriittisiä sävyjä.
Lissabonin sopimuksen myötä ja vuoden 2010 alusta EU:n neuvoston puheenjohtajuus on muuttunut ja monimutkaistunut. Herman Van Rompuy johtaa puhetta Eurooppa-neuvostossa, joka nyt on virallinen toimielin. Kustakin jäsenmaasta osallistuu valtion tai hallituksen päämies. Ulkoministerit kokoontuvat erilliseen ulkoasiainneuvostoon korkean edustajan (Catherine Ashton) puheenjohdolla.
Espanjan ja tulevien puheenjohtajuusmaiden tehtäväksi jää neuvoston muiden kokoonpanojen ja niihin liittyvien työryhmien johtaminen. Jatkuvuuden parantamiseksi on lisäksi pyritty vahvistamaan puheenjohtajuuskolmikon asemaa, vaikka Espanjan, Belgian ja Unkarin 18 kuukauden ohjelma ei ole ensimmäinen laatuaan.
Kesäkuun loppuun asti saamme seurata kuinka Espanja onnistuu Euroopan unionin poliittisten haasteiden kohtaamisessa ja verkkoviestinnän hoitamisessa Ruotsin antaman näytön jälkeen. Parin viikon kokemusten perusteella aika rupeaa olemaan kypsä ensimmäisten havaintojen esittämiseen.
Ralf Grahn
J.K. Monikielinen Bloggingportal.eu kokoaa nyt yli 500 euroblogin kirjoitukset samaan kätevään osoitteeseen. Myös suomalaiset EU-aiheiset blogit voivat ilmoittautua mukaan.
Ruotsi onnistui muuttamaan EU:n neuvoston läpinäkymättömiä työskentelytapoja jossain määrin pohjoismaisen avoimuuden suuntaan. Puheenjohtajamaan verkkosivujen rakenne oli selkeä. Jokainen neuvostokokoonpano muodosti oman kokonaisuutensa. Sisältö kulki lyhyistä tiedotteista yksityiskohtaisiin asiakirjoihin. Linkit toimivat yleensä hyvin, joten liikkuminen ja oikean tiedon löytäminen oli helppoa.
Ruotsi otti myös käyttöön vuorovaikutteisen viestinnän keinoja. Kustakin kokonaisuudesta vastaavan tiedottajan yhteystiedot olivat selkeästi esillä mahdollisia yhteydenottoja varten. Videohaastattelut ja tiedotustilaisuuksien tallenteet toivat vaihtelua asiakirjojen maailmaan. Eurooppaministeri Cecilia Malmström täydensi puheenjohtajuuden viestintää pitämällä blogia, ja ulkoministeri Carl Bildt jatkoi omaa aktiivista blogikirjoitteluaan.
Hallituksen viestintätiimin jäsenet käyttivät mm. Twitterä pikaviestintään ja keskustelujen seuraamiseen. Puheenjohtajuus seurasi Twinglyn kautta lehtimiesten ja kansalaisten blogikirjoituksia ja nosti niitä verkkosivuilleen, joten esille tuli myös kriittisiä sävyjä.
Lissabonin sopimuksen myötä ja vuoden 2010 alusta EU:n neuvoston puheenjohtajuus on muuttunut ja monimutkaistunut. Herman Van Rompuy johtaa puhetta Eurooppa-neuvostossa, joka nyt on virallinen toimielin. Kustakin jäsenmaasta osallistuu valtion tai hallituksen päämies. Ulkoministerit kokoontuvat erilliseen ulkoasiainneuvostoon korkean edustajan (Catherine Ashton) puheenjohdolla.
Espanjan ja tulevien puheenjohtajuusmaiden tehtäväksi jää neuvoston muiden kokoonpanojen ja niihin liittyvien työryhmien johtaminen. Jatkuvuuden parantamiseksi on lisäksi pyritty vahvistamaan puheenjohtajuuskolmikon asemaa, vaikka Espanjan, Belgian ja Unkarin 18 kuukauden ohjelma ei ole ensimmäinen laatuaan.
Kesäkuun loppuun asti saamme seurata kuinka Espanja onnistuu Euroopan unionin poliittisten haasteiden kohtaamisessa ja verkkoviestinnän hoitamisessa Ruotsin antaman näytön jälkeen. Parin viikon kokemusten perusteella aika rupeaa olemaan kypsä ensimmäisten havaintojen esittämiseen.
Ralf Grahn
J.K. Monikielinen Bloggingportal.eu kokoaa nyt yli 500 euroblogin kirjoitukset samaan kätevään osoitteeseen. Myös suomalaiset EU-aiheiset blogit voivat ilmoittautua mukaan.
21. joulukuuta 2009
Euroblogit yhteiskunnan huipulta
Euroopan blogikartalla pohjoismaiset päättäjät ovat olleet edelläkävijöitä ja esimerkin antajia kollegoilleen.
Carl Bildt
Ei Helsingin vierailua ilman käyntiä Akateemisessa Kirjakaupassa, hehkutti Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt euroblogien aateliin kuuluvassa nettipäiväkirjassaan Alla Dessa Dagar: Besök på Akademen (20. joulukuuta 2009). Suomen historian ja politiikan tuntijana Bildt tarjosi lukuvinkkejä omille lukijoilleen.
Bildt on blogimaailman konkari. Ulkoministeriksi tultuaan hän on kirjoittanut pääosin ruotsiksi, ja Ruotsin kausi Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaana nosti EU:n ulkopolitiikan haasteet keskiöön yleisempien kansainvälisten aiheiden ohella. Ahkerasti matkustava ulkoministeri on tuottelias nettipäiväkirjan pitäjä: keskimäärin pari merkintää päivässä. Lukijoita riittää.
Alex Stubb
Myös Suomen ulkoministeri Alexander Stubb pitää yhteyttä kansalaisiin suomenkielisen bloginsa välityksellä, normaaliaikoina lähes päivittäin. Lukijoiden kommentit tarjoavat suoraa (usein myönteistä) palautetta ministerille.
David Miliband
Ulkoministerisarjan kolmas on Britannian David Miliband, joka viime aikoina on päivittänyt blogiaan varsin ahkerasti. Tosin blogi on suoraan ulkoministeriön eli FCO:n (Foreign and Commonwealth Office) ylläpitämä ja sävykin virallisempi kuin Bildtin ja Stubbin.
Cecilia Malmström
Puheenjohtajamaana Ruotsi tiedotti runsaammin, monipuolisemmin ja vuorovaikutteisemmin kuin yksikään EU:n jäsenmaa tähän mennessä. Osana tätä Eurooppaministeri Cecilia Malmström piti englanniksi nettipäiväkirjaa EU Minister’s Blog, jossa hän kommentoi tapahtumia. Jäähyväiskirjoituksensa Malmström julkaisi eilen, mutta häntä odottavat uudet tehtävät EU:n komission jäsenenä. Toivottavasti hän ryhtyy pitämään nettipäiväkirjaa EU:n sisäasioista vastaavana komissaarina.
Margot Wallström
Komissiossa viestinnästä vastaava varapuheenjohtaja Margot Wallström ehti jo luoda perinteitä blogillaan. Hän sai myös muutaman muun komission jäsenen ryhtymään blogin pitäjäksi.
Komissaarikausiensa päätteeksi Wallström kirjoitti mielenkiintoisen muistelon omista kokemuksistaan blogin pitäjänä ja katsauksen euroblogien maailmaan merkinnässään Blogging (15. joulukuuta 2009), ennen jäähyväiskirjoitusta Goodbye (16. joulukuuta 2009).
Bloggingportal.eu
Monet Wallströmin mainitsemat kansalaisyhteiskunnan euroblogit ja muut Eurooppa-aiheiset nettipäiväkirjat löytyvät yhdestä osoitteesta. Monikielinen Bloggingportal.eu haravoi jo 495 EU-aiheisen blogin kirjoitukset. Silti on luultavaa että Suomessa ja muissa jäsenmaissa on Eurooppaa käsitteleviä blogeja, jotka eivät vielä ole löytäneet tietään Bloggingportal.eu:hun.
Ralf Grahn
Carl Bildt
Ei Helsingin vierailua ilman käyntiä Akateemisessa Kirjakaupassa, hehkutti Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt euroblogien aateliin kuuluvassa nettipäiväkirjassaan Alla Dessa Dagar: Besök på Akademen (20. joulukuuta 2009). Suomen historian ja politiikan tuntijana Bildt tarjosi lukuvinkkejä omille lukijoilleen.
Bildt on blogimaailman konkari. Ulkoministeriksi tultuaan hän on kirjoittanut pääosin ruotsiksi, ja Ruotsin kausi Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaana nosti EU:n ulkopolitiikan haasteet keskiöön yleisempien kansainvälisten aiheiden ohella. Ahkerasti matkustava ulkoministeri on tuottelias nettipäiväkirjan pitäjä: keskimäärin pari merkintää päivässä. Lukijoita riittää.
Alex Stubb
Myös Suomen ulkoministeri Alexander Stubb pitää yhteyttä kansalaisiin suomenkielisen bloginsa välityksellä, normaaliaikoina lähes päivittäin. Lukijoiden kommentit tarjoavat suoraa (usein myönteistä) palautetta ministerille.
David Miliband
Ulkoministerisarjan kolmas on Britannian David Miliband, joka viime aikoina on päivittänyt blogiaan varsin ahkerasti. Tosin blogi on suoraan ulkoministeriön eli FCO:n (Foreign and Commonwealth Office) ylläpitämä ja sävykin virallisempi kuin Bildtin ja Stubbin.
Cecilia Malmström
Puheenjohtajamaana Ruotsi tiedotti runsaammin, monipuolisemmin ja vuorovaikutteisemmin kuin yksikään EU:n jäsenmaa tähän mennessä. Osana tätä Eurooppaministeri Cecilia Malmström piti englanniksi nettipäiväkirjaa EU Minister’s Blog, jossa hän kommentoi tapahtumia. Jäähyväiskirjoituksensa Malmström julkaisi eilen, mutta häntä odottavat uudet tehtävät EU:n komission jäsenenä. Toivottavasti hän ryhtyy pitämään nettipäiväkirjaa EU:n sisäasioista vastaavana komissaarina.
Margot Wallström
Komissiossa viestinnästä vastaava varapuheenjohtaja Margot Wallström ehti jo luoda perinteitä blogillaan. Hän sai myös muutaman muun komission jäsenen ryhtymään blogin pitäjäksi.
Komissaarikausiensa päätteeksi Wallström kirjoitti mielenkiintoisen muistelon omista kokemuksistaan blogin pitäjänä ja katsauksen euroblogien maailmaan merkinnässään Blogging (15. joulukuuta 2009), ennen jäähyväiskirjoitusta Goodbye (16. joulukuuta 2009).
Bloggingportal.eu
Monet Wallströmin mainitsemat kansalaisyhteiskunnan euroblogit ja muut Eurooppa-aiheiset nettipäiväkirjat löytyvät yhdestä osoitteesta. Monikielinen Bloggingportal.eu haravoi jo 495 EU-aiheisen blogin kirjoitukset. Silti on luultavaa että Suomessa ja muissa jäsenmaissa on Eurooppaa käsitteleviä blogeja, jotka eivät vielä ole löytäneet tietään Bloggingportal.eu:hun.
Ralf Grahn
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)