Selvitys ei ole pelkkä kertomus menneestä, vaan työllisyyspolitiikan tekemisen väline.
Yhteinen työllisyysraportti
Neuvosto (työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat; Brysselissä tunnettu lyhenteellä EPSCO) hyväksyi työllisyysraportin istunnossaan 7. maaliskuuta 2011.
EU:n komission ja neuvoston tämän vuoden yhteinen selvitys työllisyystilanteesta löytyy lopullisessa, neuvoston hyväksymässä muodossa, jo yhdeksällä virallisella EU-kielellä, niiden joukossa suomi:
Yhteinen työllisyysraportti; Bryssel, 8. maaliskuuta 2011 (10.03)(neuvoston asiakirja 7396/11; 26 sivua)
Englanniksi asiakirja tunnetaan nimellä Joint Employment Report (JER).
Tänä vuonna taloudelle ja työllisyydelle omistettu kevään huippukokous pidetään 24. ja 25. maaliskuuta 2011.
Ohjauskehikko on tosin uusi tänä vuonna. Ensimmäistä kertaa noudatetaan eurooppalaista ohjausjaksoa (European Semester) ja keskustelun ydinsanomat komissio kokosi ensimmäiseen vuosittaiseen kasvuselvitykseen (Annual Growth Survey, AGS).
Strategiset puitteet tarjoaa Eurooppa 2020 -strategia (EU2020) kasvun ja työllisyyden puolesta.
Työllisyyspolitiikan tarkoitus
Euroopan unionin työllisyyspolitiikka tavoittelee uudistumista. Tarkoituksena on kehittää työntekijöiden osaamista ja mukautumiskykyä sekä työmarkkinoiden toimivuutta. EU yhteensovittaa jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkoja määrittelemällä suuntaviivoja. (Vrt. SEUT 145 ja 5 artiklat.)
Näin ollen 'raportti' tai 'selvitys' ei ole pelkkä kertomus menneestä, vaan tulevaisuuteen tähtäävä ohjelma-asiakirja.
Pääasialliset viestit
Lukemisen helpottamiseksi pääasialliset viestit esitetään suhteellisen tiiviisti sivuilla 2 – 5.
Ensisijaiset tavoitteet: Neuvosto haluaa lisätä naisten ja miesten osallistumista työmarkkinoille. Se haluaa vähentää sosiaalista syrjäytymistä.
Käsiteltäviä aiheita ovat työpaikkojen luominen, työnteon houkuttelevuus, työmarkkinoiden toimivuus, ammatillisen koulutuksen ja uudelleenkoulutuksen laatu, työmarkkinauudistukset, työurien pidentäminen, sosiaalitukien kytkeminen aktivointiin ja työn tuottavuus palkkakehityksen perustaksi.
Joustoturva
Alun tiivistelmän jälkeen selvitys antaa kuvan Euroopan työllisyystilanteesta. Tämän jälkeen raportti hahmottaa kasvua edistäviä uudistuksia hieman yksityiskohtaisemmin. Eritysmaininnan saa joustoturva (flexicurity) työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi (sivulla 9):
Joustoturvapolitiikat ovat paras väline tähän tarkoitukseen. Joustoturvan neljää osatekijää (joustavat ja luotettavat sopimusjärjestelyt, aktiivinen työmarkkinapolitiikka, elinikäinen oppiminen ja modernit sosiaaliturvajärjestelmät) on kuitenkin vahvistettava, jotta voidaan varmistaa, että maat keskittyvät kustannustehokkaimpiin uudistuksiin ja tarjoavat samalla paremman jouston ja turvan.
Työllisyyden lisääminen
Sivulta 20 alkava jakso 'Työllisyyden lisääminen' pyrkii antamaan EU:n jäsenmaille neuvoja kansallisten uudistusohjelmien lopullisten versioiden laadintaan. Luonnokset ovat jo olleet komission sekä neuvoston työryhmien käsittelyssä.
Työllisyysraportin ja kevään Eurooppa-neuvoston jälkeen kukin jäsenmaa jättää huhtikuun puoliväliin mennessä viimeistellyn kansallisen uuditusohjelman (National Reform Programme, NRP) komission tarkasteluun.
Erilaiset rakenteelliset uudistukset ovat etualalla: työnantajamaksujen valikoitu alentaminen, aloituspalkkojen jousto, palkanmuodostuksen markkinalähtöisyys, työttömyys- ja kannustinloukkuja vähentävät verouudistukset, sisäisen jouston lisääminen työpaikoilla, joustavat työjärjestelyt ja lastenhoitopalvelut, iäkkäiden työntekijöiden työssäkäynnin lisääminen, tuloksellisemmat ja oikeudenmukaisemmat työttömyyskorvaukset, työttömyyskorvausten kannustavuus työhön, joustoturvan edistäminen sopimusjärjestelyillä ja muuttamalla työsuhdeturvaa koskevaa lainsäädäntöä, koulutusinvestointien tason ja tehokkuuden parantaminen ja osallistamisstrategiat heikoimmille ryhmille.
Jäsenmaiden erilaiset tilanteet ja mahdollisuudet tunnustetaan (s. 24) ja nämä vaikuttavat uudistuspolitiikan tärkeysjärjestyksen asettamiseen.
Eduskuntaehdokkaan muistilappu
Jos työllisyysraportti yleisesti ottaen eniten kiinnostaa kolmikannan osapuolia (työnantajia, työntekijöitä sekä politiikan ja hallinnon kulmaa), sivulla 25 oleva taulukko esittää kenelle tahansa havainnollisen ja samalla karkean kuvan siitä, mitä työmarkkinauudistukset maksavat, mitä ne tuovat ja millä aikavälillä:
Katsaus poliittisiin painopisteisiin ja lähestymistapoihin niiden edellyttämien investointien ja odotettujen vaikutusten aikataulun mukaisesti.
Ei hassumpi muistilappu esimerkiksi vaalikeskusteluun suuntaavalle eduskuntaehdokkaalle tai haastattelua valmistelevalle lehtimiehelle.
Minun äänestäni kisaavat vain ehdokkaat jotka ymmärtävät nykypolitiikan eurooppalaisen viitekehyksen.
Ralf Grahn
J.K. Ulkoasiainministeriöön kuuluva Eurooppatiedotus toimii verkossa ja hajautetusti 19 paikkakunnalla kansalaisten EU-tiedon parantamiseksi uutisin, neuvontapalveluin, julkaisuin ja tilaisuuksin.
