Näin Van Rompuy paimensi EU-maiden johtajia

Tämän blogikirjoituksen omistan Rovaniemellä Arktista puskurikapasiteettia puhkuvalle Antti Liikkaselle, joka oitis oivalsi Van Rompuyn mestarinäytteen.

Puheenjohtaja Herman Van Rompuyn kirje EU-maiden johtajille pohjautui siis vankkaan asiakirja-aineistoon, jonka asetin tarjolle lukijoille.

Tämän jälkeen karkauspäivän kirje, Issues Paper, toisti Eurooppa-neuvoston kevätkokouksen tarkoituksen: tunnistaa ydinasiat, joihin jäsenmaiden tulee keskittyä kansallisen uudistusohjelman (EU2020) ja vakaus- tai lähentymisohjelman (vakaus- ja kasvusopimus) valmistelussa 2012.

Tiiviisti ja selkeästi kirje esitteli budjettitasapainon parantamisen rinnalla menojen kohdentamisen kasvun tukemiseksi. Julkistalouksien kestävyyden lujittamiseksi eläkejärjestelmät nousivat keskeiselle sijalle. Veropohjan laajentaminen ja varsinkin matalapalkkatyön verotuksen keventäminen esitettiin, kuten verojen perinnän tehostaminen ja veronkierron kitkeminen.

Kasvun ja kilpailukyvyn osalta Van Rompuyn kirje tarttui suljettujen palvelualojen avaamiseen ja julkisen hallinnon tehostamiseen, innovaatioiden edistämiseen ja uuden yritystoiminnan helpottamiseen.

Työllisyyden avainkysymyksinä mainittiin palkkakehityksen sopeuttaminen tuottavuuden kasvuun, työvoiman liikkuvuuden parantaminen ja varhaiseläkejärjestelyjen rajoittaminen. Erityismaininnan saivat nuorisotyöttömyyden vähentäminen ja köyhyyden torjunta.

Ihailtavan vähin sanoin, mutta samalla vertailevin taulukoin Van Rompuy ojensi Eurooppa-neuvoston jäsenille tietopaketin, joka kertoi olennaisen kunkin maan sijoittumisesta ”Euroopan liigassa”.

Tyylikäs kahdeksan sivun strategiapaketti kaikille, joita talouspolitiikka (tai taloustiedon esittely) kiinnostaa.


EU2020 puuttuu

Muuten mestarillinen suoritus jättää tässäkin tapauksessa parannettavaa. Paperiin jäi mantereen kokoinen aukko, mainitsematta jäänyt Eurooppa 2020 -kasvustrategia (EU2020), jonka pitäisi olla EU-tason ja jäsenmaiden yhteinen, synergiaetuja tuottava laaja-alainen päästrategia kasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseksi.



Ralf Grahn
EU-asioiden, erityisesti digitaalipolitiikan ja -juridiikan puhuja

J. K. Yli 900 euroblogin kirjoitukset kokoaa monikielinen Bloggingportal.eu, joka on osa eurooppalaista verkkokeskustelua yli maan- ja kielirajojen. Näiden joukossa on tällä hetkellä aktiivinen blogikolmikkoni, jonka muodostavat Eurooppaoikeus-blogin ohella englannninkielinen Grahnlaw (jonka Cision Finland rankkasi äsken neljänneksi Suomen poliittisten blogien joukossa) sekä ruotsinkielisten kirjoitusteni koti Grahnblawg.

Mitä Van Rompuy kertoi Eurooppa-neuvostolle?

Kirjoittaessani Herman Van Rompuyn uudelleenvalinnasta Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaksi ja valinnasta eurohuippukokousten puheenjohtajaksi arvostelin sitä, että puheenjohtajan kirjettä valtioiden ja hallitusten päämiehille kasvusta ja työllisyydestä ei julkistettu yleisölle.

Eilen neuvoston lehdistötoimiston @Dana_Council reagoi tähän hyväntahtoisesti toimittamalla linkin Van Rompuyn kirjeeseen: Issues Paper (29 February 2012).

Jaan sen mielelläni eteenpäin, sillä talouskasvun ja kilpailukyvyn hiipuminen sekä työllisyyden huonontuminen koskettavat kaikkia EU:n kansalaisia.


Lähtökohdat

Aluksi Van Rompuy muistuttaa että Eurooppa-neuvoston kevätkokouksen tehtävänä on antaa suuntaviivoja jäsenmaiden kansallisille uudistusohjelmille sekä vakaus- tai lähentymisohjelmille (käsitteistä täällä).

Pohjana on komission vuotuinen kasvuselvitys 2012, julkaistu 23.11.2011 KOM(2011) 815 liitteineen, joskin julkistaminen muilla kuin komission työkielillä ontui eikä tilanne korjaantunut aivan heti.

Neuvoston puheenjohtajamaa Tanska oli laatinut synteesiraportin: Talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson toteuttaminen – Yhteenveto (22. helmikuuta 2012, neuvoston asiakirja 6662/12). Siihen Van Rompuy viittaa kirjeessään todetessaan että uudistuspolitiikan toteutus laahaa tavoitteista jäljessä avainkohdissa.

Van Rompuy viittaa myös komission varoitusmekanismia koskevaan kertomukseen 14.2.2012 KOM(2012) 68. Kertomuksessa kerrattiin tunnetut talouden epätasapainot, kuten kasvun tyrehtyminen, julkinen ja yksityinen velkaantuminen, huojuvat pankit sekä työttömyyden lisääntyminen. Minulle mieleen jäi erityisesti EU-maiden merkittävästi huonontunut kansainvälinen kilpailukyky, joka on johtanut vientiosuuksien huolestuttavaan kutistumiseen maailmankaupassa. Tämä perustekijä on vaikuttanut muiden talousongelmien syvenemiseen.

Edelleen Van Rompuy viittasi komission tuoreimpaan väliennusteeseen, joka povaa nollakasvua vuodelle 2012 (tiedote suomeksi): Interim Forecast February 2012 (julkistettu 23. helmikuuta 2012). Tämäkin osoittaa Van Rompuyn mukaan vakavien uudistustoimien tarpeen kasvun käynnistämiseksi.

***

Kirjeen tiivis ensimmäinen kappale muistutti Eurooppa-neuvoston kevätkokouksen tehtävästä. Samalla se avasi oven pieneen kirjastoon, josta löytyvät tuoreet asiakirjat Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden talouspolitiikan haasteista.

Haiku-runoa pitempi, mutta silti tiivis johdanto. Kirjeen jatko käsittelee tiiviisti muutamia ydinhaasteita strategisella silmällä.



Ralf Grahn
EU-asioiden, erityisesti digitaalipolitiikan ja -juridiikan puhuja

J.K. Tällä hetkellä aktiivisen blogikolmikkoni muodostavat Eurooppaoikeus-blogin ohella englannninkielinen Grahnlaw (jonka Cision Finland rankkasi äsken neljänneksi Suomen poliittisten blogien joukossa) sekä ruotsinkielisten kirjoitusteni koti Grahnblawg. Niiden ja yli 900 muun euroblogin kirjoitukset kokoaa monikielinen Bloggingportal.eu, joka on osa eurooppalaista verkkokeskustelua.

Talousuudistukset Eurooppa-neuvostoon

Eurooppa-neuvoston maaliskuun kokouksessa Suomea edustaa pääministeri Mari Kiviniemi, mahdollisesti viimeistä kertaa, sillä 17. huhtikuuta 2011 pidettävien eduskuntavaalien perusteella Suomeen neuvotellaan uusi hallitus.

Kevään Eurooppa-neuvoston tarkoituksena on arvioida talouden kehitystä ja näyttää suuntaa uudistuspolitiikalle kasvun ja työllisyyden parantamiseksi.

Finanssi-, talous- ja eurokriisin seurausten keskellä ja epäonnistuneen Lissabonin kasvustrategian raunioilla EU-maiden presidenteillä ja pääministereillä on uskottavuusongelma, joka heijastuu Euroopan unioniin ja euroalueeseen.

Valtioneuvoston tiedote 'Eurooppa-neuvosto kokoontuu sopimaan talouden strategiasta' (18.3.2011) tarjoaa tiiviin, lähes sähkemäisen kuvan käsiteltävistä aiheista 24. ja 25. maaliskuuta pidettävässä päämiesten kokouksessa:

Talouden kokonaisvaltainen strategia koostuu eurooppalaisesta ohjausjaksosta, Euroopan rahoitusvakausvälineestä (ERVV), tulevasta Euroopan vakausmekanismista (EVM), talouspolitiikan koordinaatiota vahvistavasta lainsäädäntöpaketista sekä euroa koskevasta sopimuksesta kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Viestinnän kehittäminen

Tämä on varsin tiivistä tekstiä, joka avautuu vain niille, jotka tuntevat nämä asiat. Euroopan unionin neuvosto on enenevässä määrin ruvennut lisäämään käteviä linkkejä taustamuistioihin ja päätelmiin. Tanskan kansankäräjät tarjoavat lähes kaikki EU-tiedot samalta luukulta auttavin linkein muistioihin, päätösesityksiin ja autenttisiin lähteisiin. Ruotsin viranomaiset taitavat erityisesti verkkosivujen rakenteen käytön: helppolukuista perustietoa tarjoavan verkkosivun linkittämistä syventävään tietoon omalla kielellä, jos sitä on, joko portaittain tai suoraan alkuperäisiin lähteisiin.

Suomessa voitaisiin kehittää viestintää tiedon käyttäjän näkökulmasta pyrkimällä parhaiden tasolle ja ylikin.



Ralf Grahn



J.K. Valtion hyvin toimivan keskushallinnon taustalla on hallituksen ja erityisesti pääministerin toimintaa tukeva valtioneuvoston kanslia. Pääministerin avustaminen korostuu edelleen kanslian englanninkielisessä nimessä Prime Minister's Office.

EU2020 (16032011)

Ensi viikolla Eurooppa-neuvosto kokoontuu kevään huippukokoukseen talouskasvun ja työllisyyden puolesta.

Blogikirjoitusteni punaisena lankana ovat siksi edelleen talous- ja työllisyyspolitiikan uudistusten huippukokousvalmistelut EU:n neuvoston eri kokoonpanoissa.

Käsillä on viime vuonna hyväksytyn Eurooppa 2020 -strategian (EU2020) ensimmäinen keväinen jälkitarkastus.

Onko vauva pysynyt kasvu- ja painokäyrällä, vai pitääkö hoitoa tehostaa?


Edellinen retrospektiivi

Edellinen EU2020-aiheinen otsikko- ja linkkikoonnos julkaistiin 12. maaliskuuta 2011 täällä:

Grahnblawg (SV): EU-ekonomi: Tillväxt och sysselsättning på Grahnlaw & Co


Uusimmat kirjoitukset

Takautuvan katsauksen jälkeen olen julkaissut seuraavat blogikirjoitukset:

Grahnblawg (SV): EU-riktlinjerna för sysselsättningspolitiken 2011

Grahnlaw Suomi Finland (EN, FI, SV): Regionerna utmanar EU-rådet: Pakt och partnerskap för EU2020-strategin

Grahnlaw (EN): Europe 2020 strategy: Regions challenge central governments

Grahnlaw Suomi Finland (EN, FI, SV): EU employment guidelines 2011: How annual can you get?

Eurooppaoikeus (FI): EU:n yhteinen työllisyysraportti 2011 ja eduskuntavaaliehdokkaan muistilappu

Grahnlaw Suomi Finland (EN, FI, SV): EU:n haasteet ja jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat 2011

***

Mitä tarvitaan Euroopan nousuun?



Ralf Grahn



J.K. Pohjoismaissa ja muualla toimiville lakimiehille tarkoitettu Nordic Law Blog oli minulle uusi ja lupaava tuttavuus. Voisi kiinnostaa muitakin, jotka harjoittavat haureutta pilkkujen kanssa.

EU:n yhteinen työllisyysraportti 2011 ja eduskuntavaaliehdokkaan muistilappu

Pakollisiin mutta samalla tärkeisiin kuvioihin kuuluu että Eurooppa-neuvosto valtioiden ja hallitusten päämiesten tasolla joka vuosi arvioi työllisyystilannetta Euroopan unionissa selvityksen perusteella ja antaa siitä päätelmät (SEUT 148 artiklan 1 kohta).

Selvitys ei ole pelkkä kertomus menneestä, vaan työllisyyspolitiikan tekemisen väline.


Yhteinen työllisyysraportti

Neuvosto (työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat; Brysselissä tunnettu lyhenteellä EPSCO) hyväksyi työllisyysraportin istunnossaan 7. maaliskuuta 2011.

EU:n komission ja neuvoston tämän vuoden yhteinen selvitys työllisyystilanteesta löytyy lopullisessa, neuvoston hyväksymässä muodossa, jo yhdeksällä virallisella EU-kielellä, niiden joukossa suomi:

Yhteinen työllisyysraportti; Bryssel, 8. maaliskuuta 2011 (10.03)(neuvoston asiakirja 7396/11; 26 sivua)

Englanniksi asiakirja tunnetaan nimellä Joint Employment Report (JER).

Tänä vuonna taloudelle ja työllisyydelle omistettu kevään huippukokous pidetään 24. ja 25. maaliskuuta 2011.

Ohjauskehikko on tosin uusi tänä vuonna. Ensimmäistä kertaa noudatetaan eurooppalaista ohjausjaksoa (European Semester) ja keskustelun ydinsanomat komissio kokosi ensimmäiseen vuosittaiseen kasvuselvitykseen (Annual Growth Survey, AGS).

Strategiset puitteet tarjoaa Eurooppa 2020 -strategia (EU2020) kasvun ja työllisyyden puolesta.


Työllisyyspolitiikan tarkoitus

Euroopan unionin työllisyyspolitiikka tavoittelee uudistumista. Tarkoituksena on kehittää työntekijöiden osaamista ja mukautumiskykyä sekä työmarkkinoiden toimivuutta. EU yhteensovittaa jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkoja määrittelemällä suuntaviivoja. (Vrt. SEUT 145 ja 5 artiklat.)

Näin ollen 'raportti' tai 'selvitys' ei ole pelkkä kertomus menneestä, vaan tulevaisuuteen tähtäävä ohjelma-asiakirja.


Pääasialliset viestit

Lukemisen helpottamiseksi pääasialliset viestit esitetään suhteellisen tiiviisti sivuilla 2 – 5.

Ensisijaiset tavoitteet: Neuvosto haluaa lisätä naisten ja miesten osallistumista työmarkkinoille. Se haluaa vähentää sosiaalista syrjäytymistä.

Käsiteltäviä aiheita ovat työpaikkojen luominen, työnteon houkuttelevuus, työmarkkinoiden toimivuus, ammatillisen koulutuksen ja uudelleenkoulutuksen laatu, työmarkkinauudistukset, työurien pidentäminen, sosiaalitukien kytkeminen aktivointiin ja työn tuottavuus palkkakehityksen perustaksi.


Joustoturva

Alun tiivistelmän jälkeen selvitys antaa kuvan Euroopan työllisyystilanteesta. Tämän jälkeen raportti hahmottaa kasvua edistäviä uudistuksia hieman yksityiskohtaisemmin. Eritysmaininnan saa joustoturva (flexicurity) työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi (sivulla 9):

Joustoturvapolitiikat ovat paras väline tähän tarkoitukseen. Joustoturvan neljää osatekijää (joustavat ja luotettavat sopimusjärjestelyt, aktiivinen työmarkkinapolitiikka, elinikäinen oppiminen ja modernit sosiaaliturvajärjestelmät) on kuitenkin vahvistettava, jotta voidaan varmistaa, että maat keskittyvät kustannustehokkaimpiin uudistuksiin ja tarjoavat samalla paremman jouston ja turvan.

Työllisyyden lisääminen

Sivulta 20 alkava jakso 'Työllisyyden lisääminen' pyrkii antamaan EU:n jäsenmaille neuvoja kansallisten uudistusohjelmien lopullisten versioiden laadintaan. Luonnokset ovat jo olleet komission sekä neuvoston työryhmien käsittelyssä.

Työllisyysraportin ja kevään Eurooppa-neuvoston jälkeen kukin jäsenmaa jättää huhtikuun puoliväliin mennessä viimeistellyn kansallisen uuditusohjelman (National Reform Programme, NRP) komission tarkasteluun.

Erilaiset rakenteelliset uudistukset ovat etualalla: työnantajamaksujen valikoitu alentaminen, aloituspalkkojen jousto, palkanmuodostuksen markkinalähtöisyys, työttömyys- ja kannustinloukkuja vähentävät verouudistukset, sisäisen jouston lisääminen työpaikoilla, joustavat työjärjestelyt ja lastenhoitopalvelut, iäkkäiden työntekijöiden työssäkäynnin lisääminen, tuloksellisemmat ja oikeudenmukaisemmat työttömyyskorvaukset, työttömyyskorvausten kannustavuus työhön, joustoturvan edistäminen sopimusjärjestelyillä ja muuttamalla työsuhdeturvaa koskevaa lainsäädäntöä, koulutusinvestointien tason ja tehokkuuden parantaminen ja osallistamisstrategiat heikoimmille ryhmille.

Jäsenmaiden erilaiset tilanteet ja mahdollisuudet tunnustetaan (s. 24) ja nämä vaikuttavat uudistuspolitiikan tärkeysjärjestyksen asettamiseen.


Eduskuntaehdokkaan muistilappu

Jos työllisyysraportti yleisesti ottaen eniten kiinnostaa kolmikannan osapuolia (työnantajia, työntekijöitä sekä politiikan ja hallinnon kulmaa), sivulla 25 oleva taulukko esittää kenelle tahansa havainnollisen ja samalla karkean kuvan siitä, mitä työmarkkinauudistukset maksavat, mitä ne tuovat ja millä aikavälillä:

Katsaus poliittisiin painopisteisiin ja lähestymistapoihin niiden edellyttämien investointien ja odotettujen vaikutusten aikataulun mukaisesti.

Ei hassumpi muistilappu esimerkiksi vaalikeskusteluun suuntaavalle eduskuntaehdokkaalle tai haastattelua valmistelevalle lehtimiehelle.

Minun äänestäni kisaavat vain ehdokkaat jotka ymmärtävät nykypolitiikan eurooppalaisen viitekehyksen.



Ralf Grahn



J.K. Ulkoasiainministeriöön kuuluva Eurooppatiedotus toimii verkossa ja hajautetusti 19 paikkakunnalla kansalaisten EU-tiedon parantamiseksi uutisin, neuvontapalveluin, julkaisuin ja tilaisuuksin.

EU:n työllisyys ja sosiaalipolitiikka: Unkari tiedotti (EPSCO)

Blogikirjoitus 'EU:n työllisyys ja sosiaalipolitiikka: Suomi tiedotti (EPSCO)' loi silmäyksen Suomen hallituksen tarjoamaan ennakkoinformaatioon, josta suunnistimme esikuva-analyysin eli vertailuanalyysin pariin vertaamalla neuvoston kohentuneeseen etukäteisinformaatioon kirjoituksessa 'EU:n työllisyys ja sosiaalipolitiikka: Neuvosto tiedotti (EPSCO)'.

Benchmarking-harjoituksemme seuraava vaihe on puheenjohtajamaa Unkarin tiedotus ennen työ- ja sosiaaliministereiden kokousta, joka alkaa noin puolen tunnin kuluttua Brysselissä.


Puheenjohtajuusmaa Unkari

EU:n neuvoston puheenjohtajamaa Unkari tarjoaa EPSCO:n kokoussivun jolla aiheet esitellään tiiviisti, joten lainataan ranskalaiset viivat sieltä niille, joille yleiskatsaus riittää tai on suorastaan helpotus:

- Contribution to the EU semester, Annual Growth Survey
- Platform against Poverty
- SPC Report on the assessment of the social dimension of the Europe 2020 Strategy
- Proposal for Council Decision on Guidelines for the Employment Policies of the Member States
- “Progress on Equality between women and men, 2010”- Presentation by the Commission
- Preparation of the Tripartite Social Summit
- Improvement the European Pact for Gender Equality
- Further development of an electronic information exchange system facilitating theadministrative coordination in the framework of the posting of workers, including thelaunching a pilot on order to test in practice a specific application of the IMI system
- Report on the consultation on the Green Paper: “Towards adequate sustainable and safe European pension systems”

Miklós Réthely

Puheenjohtajuussivuilla haastateltavana on ministeri Miklós Réthely sukupuolten tasa-arvosta ja kestävistä eläkejärjestelmistä.


Taustatietoa

Tausta-aineisto tarjoavat Unkarin sivut 'Gender equality on Presidency's agenda' ja 'Employment, Social Policy, Health and Consumer Affairs (EPSCO)'.

Unkarin viestintä näyttää täydentävän EU:n neuvoston tarjontaa.



Ralf Grahn


J.K. Kolmen yksikielisen ja yhden kolmikielisen (EN, FI, SV) blogini kymmenen tuoreinta otsikkoa yhdellä silmäyksellä:

Grahnlaw Suomi Finland: EU2020-strategia: Energia 2020

Grahnlaw: EU Council (TTE) more open and transparent (Will it last?)

Grahnlaw Suomi Finland: Energy for Europe

Grahnblawg: Energi i EU: Sverige informerar

Grahnlaw Suomi Finland: Förny(else)bar energi i Europeiska unionen

Grahnlaw: EU third energy package into force

Grahnlaw Suomi Finland: Agency for the Cooperation of Energy Regulators (ACER) inaugurated

Grahnlaw: Renewable energy materials: EU progress towards 2020 target

Eurooppaoikeus: EU:n työllisyys ja sosiaalipolitiikka: Suomi tiedotti (EPSCO)

Grahnlaw Suomi Finland: EU:n työllisyys ja sosiaalipolitiikka: Neuvosto tiedotti (EPSCO)

EU:n työllisyys ja sosiaalipolitiikka: Suomi tiedotti (EPSCO)

Tämäkin EU:n neuvoston kokoonpano valmistelee Eurooppa-neuvoston kevätkokousta, joka käsittelee talouskriisin voittamista, talouskasvun edistämistä ja työllisyyden parantamista. Viitekehyksen tarjoavat mm. eurooppalainen ohjausjakso ja Eurooppa 2020 -strategia (EU2020).

Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö tiedottivat että EU:n työ- ja sosiaaliministerit kokoontuvat Brysselissä 7.3.2011. Suomea kokouksessa edustavat työministeri Anni Sinnemäki ja sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula. Tiedotteessa (joka hieman hämmentävästi esiintyy kahdella eri otsikolla) kuvataan yleispiirteisesti asialistalla olevat kysymykset ja käsittelyn odotettavissa oleva tulos.

Saman tekstin voi vaihtoehtoisesti lukea Suomen Brysselissä olevan EU-edustuston verkkosivuilta.

Tästä voimme suunnistaa esikuva-analyysin eli vertailuanalyysin pariin, joka maailmalla tunnetaan nimellä benchmarking.





Ralf Grahn


J.K. Twitter ja Facebook ovat hiljentäneet useimpien blogien kommenttipalstat. Siitä huolimatta, tai juuri siksi muistutan että sivistynyt keskustelu on edelleen tervetullutta. Blogieni kommenttikäytäntö on monikielinen. Voit kommentoida jollakin seuraavista kielistä: ES DA DE EN FR IT NL PT FI SV NO. Jos vastaan, käytän kuitenkin suomea, englantia tai ruotsia blogista ja kirjoituksesta riippuen.

Maahanmuuttajan kotoutuminen ja työllistyminen tavoitteena

Perjantaina hallitus antoi esityksen uudeksi kotoutumislaiksi. Esityksen tavoitteena on selkeyttää lainsäädäntöä ja varmistaa, että nykyistä useampi maahanmuuttaja saisi tukea kotoutumiseen heti maahantulonsa jälkeen. Toimenpiteillä pyritään maahanmuuttajan nopeampaan kotoutumiseen ja työllistymiseen.

Sisäasiainministeriön julkaisema tiedote kertoo uudistuksen pääkohdat:



Maahanmuuttajien kotoutumislaki koskisi jatkossa kaikkia maahanmuuttajia (15.10.2010)



Yksityiskohtaisempaa tietoa kaipaavat voivat tutustua hallituksen esitykseen:




Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta HE 185/2010 (pdf, 153 sivua)




Ralf Grahn




J.K. Kotoutumiseen ja elämään kuuluu muuta kuin asioiden hoito viranomaisissa tai kielikoulutus. Ovi Magazine on Suomessa elävien ulkomaalaisten ympärille syntynyt englanninkielinen verkkolehti, joka päivittäin tarjoaa mielenkiintoisia näkökulmia maailman, Euroopan ja Suomen ilmiöihin. Suosittelen muillekin kuin maahanmuuttajille.

EU hakemassa talouskasvua ja työllisyyttä

Maanantaina 22. helmikuuta 2010 Euroopan unionin yleisten asioiden neuvosto kokoontuu valmistelemaan runsaan kuukauden päästä pidettävää Eurooppa-neuvoston kevätkokousta, joka käsittelee Euroopan talouden kaikkia näkökulmia.



Tänä vuonna kevätkokouksen valmistelut ovat myöhässä. Lissabonin sopimus tuli voimaan vasta 1. joulukuuta 2009 ja Euroopan parlamentti aloitti uuden komission jäsenten kuulemiset vasta tämän vuoden puolella. Barroson toinen komissio saatiin vihdoin virallisesti nimitetyksi 10. helmikuuta 2010 alkaen. Siihen asti vanha komissio hoiti juoksevia asioita.

Lisävaikeuksia tuottavat Lissabonin strategian epäonnistumisesta syntynyt uskottavuusvaje, vakavan rahoitus- ja talouskriisin seuraukset koko EU:n alueella sekä euroalueen yhtenäisyyttä koettelevat vaikeudet (mm. Kreikka, Italia, Espanja, Portugali, Irlanti).




Maaliskuun 25. ja 26. päivänä jäsenmaiden valtion- tai hallitusten päämiesten on määrä hyväksyä ainakin jonkinlaiset kehykset Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian seuraajalle, joka kulkee nimellä EU 2020 -strategia, mutta viimeistellyn ohjelman hyväksyminen siirtyy ilmeisesti kesäkuulle.



Suomen hallituksen tiedote antaa hieman vihjeitä painotuksista:

Suomen näkemyksen mukaan strategian on keskityttävä tuottavuuden nostamiseen, jotta sillä pystyttäisiin aidosti edistämään kasvua ja työllisyyttä. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että EU-tasolla tarvitaan enemmän työtä ja konkreettisia toimia yhtenäismarkkinoiden kehittämiseksi sekä talouspolitiikan koordinaation parantamiseksi. Jäsenmaiden alijäämiin ja rakenneongelmiin pitää puuttua entistä vahvemmin osoittamalla puutteita, eikä suoritusarviointejakaan pidä pelätä.

Ruotsin hallituksen tiedotteen mukaan komission tiedonanto eli ehdotus EU 2020 -strategiaksi annetaan 3. maaliskuuta 2010.



Ruotsin kommentoitu asialista muistuttaa päämiesten epävirallisesta kokouksesta, jossa tulevaa strategiaa puitiin 11. helmikuuta 2010. Komission silloin esittämästä ”ajatuspaperista” Ruotsin hallitus sanoo, että strategiaa pitäisi terävöittää kestävän talouskasvun ja työllisyyden saavuttamiseksi. Strategian hallinnointia tulee vahvistaa poliittisten sitoumusten ja vastuun avulla.



Yleisten asioiden neuvosto



Yleisten asioiden neuvosto huolehtii neuvoston eri kokoonpanojen työskentelyn johdonmukaisuudesta. Se valmistelee Eurooppa-neuvoston kokoukset ja toteuttaa niistä aiheutuvat jatkotoimet. Espanjan puheenjohtajuusohjelma yleisten asioiden neuvoston osalta tarjoaa yleiskuvan tämän tärkeän kokoonpanon työstä (4 sivua).



Tiedotus

Alkuvuoden aikana puuttui aloitteita tekevä ja poliittisesti vastuullinen komissio, joten konkreettisia esityksiä ei juuri ole tullut neuvoston ja Euroopan parlamentin käsittelyyn.

Näihin päiviin saakka ministerit ovat kokoontuneet pääasiassa epävirallisiin kokouksiin, joiden osalta Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan tai puheenjohtajuusmaan tiedotus on rajoittunut lähinnä ympäripyöreisiin fraaseihin.

Lisäksi Espanjan puheenjohtajuus on mielestäni jäänyt kauas Ruotsin saavuttamasta tasosta esityslistojen ja asiakirjojen esittämisessä johdonmukaisina ja havainnollisina kokonaisuuksina sekä ennen kokouksia että niiden jälkeen.

Tämän vuoden ensimmäisten viikkojen perusteella olemme kaukana Lissabonin sopimuksen lupaamasta Euroopan unionista, ”jossa päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia”.

Parannuksiin on tarvetta, mutta löytyykö halua ja kykyä?




Ralf Grahn