EU:n sisämarkkinat vauhtiin? Mario Monti Suomeen

Lokakuussa 2009 Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso kutsui Mario Montin selvittämään uuden sysäyksen antamista EU:n sisämarkkinoille uuden komission viisivuotiskaudeksi.



Mario Monti on Milanossa sijaitsevan Bocconi-yliopiston puheenjohtaja. Hän toimi sisämarkkinoista vastaavana komissaarina 1995-1999 ja kilpailukomissaarina 1999-2005. Hän on toiminut Bruegel-ajatuspajan puheenjohtajana, taloustieteen professorina ja eri EU-maiden hallitusten neuvonantajana.



Helsingissä Monti vierailee 24.-25. helmikuuta 2010 pääministeri Matti Vanhasen kutsusta. Tapaamislistalla ovat myös työministeri Anni Sinnemäki, eurooppaministeri Astrid Thors ja Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen.

Monti on viime aikoina käynyt esittämässä näkemyksiään ja keräämässä vaikutteita eri tahoilla. Hänen odotetaan raportoivan työnsä tuloksista huhtikuussa.



EKOFIN



EKOFIN-neuvostoon kokoontuvat valtiovarainministerit käsittelevät yleensä makrotason talous- ja raha-asioita, mutta vajaa viikko sitten he hyväksyivät päätelmät sisämarkkinoiden syventämisestä. Neuvoston mielestä sisämarkkinat ovat olennainen tekijä talouskasvun kannalta, ja niiden etuja on hyödynnettävä paremmin. Neuvosto toivoo komission puheenjohtaja Barrosolta ehdotuksia jatkotoimiksi, joissa Mario Montin tulevat esitykset heijastuvat.

Palvelujen markkinat ovat nykyisin keskeisiä, ja neuvosto moitti jäsenmaita palveludirektiivin puutteellisesta täytäntöönpanosta. EKOFIN tervehti tyydytyksellä kilpailukykyneuvoston käynnistämää vertaisvertailua palvelusektorin mahdollisuuksien käyttämiseksi.

Valtiovarainministerit painottivat konkreettisten näyttöjen ja paremman sääntelyn merkitystä sisämarkkinoiden syventämiseksi osana tulevaa EU 2020 -strategiaa, joka tulee koskemaan kasvua ja työllisyyttä.

Neuvosto rohkaisi eri elinkeinoalojen tarkempaan tarkasteluun, ja mainitsi hyvänä esimerkkinä elintarvikeketjua koskevan analyysin.

EKOFIN huomautti siitä, että rahoitus- ja talouskriisin johdosta sallitut valtiontukien laajennukset päättyvät tämän vuoden lopussa.



EU 2020 -strategia



Maanantaina 22. helmikuuta 2010 yleisten asioiden neuvosto kokoontuu valmistelemaan 25. ja 26. maaliskuuta pidettävää Eurooppa-neuvoston kevätkokousta, jonka pääaiheita ovat EU 2020 -kilpailukykystrategia ja mahalaskuun päättyneen Kööpenhaminan ilmastokokouksen jälkihoito.

Kevään huippukokous ei saa uutta strategiaa valmiiksi, sillä vajaa kaksi viikkoa sitten virkaan astunut Barroson toinen komissio julkaisee virallisen ehdotuksensa 3. maaliskuuta. Sitä paitsi lässähtäneen Lissabonin strategian vuoksi tavoitteet ja keinot vaativat uudenlaista ajattelua.




Ralf Grahn

EU hakemassa talouskasvua ja työllisyyttä

Maanantaina 22. helmikuuta 2010 Euroopan unionin yleisten asioiden neuvosto kokoontuu valmistelemaan runsaan kuukauden päästä pidettävää Eurooppa-neuvoston kevätkokousta, joka käsittelee Euroopan talouden kaikkia näkökulmia.



Tänä vuonna kevätkokouksen valmistelut ovat myöhässä. Lissabonin sopimus tuli voimaan vasta 1. joulukuuta 2009 ja Euroopan parlamentti aloitti uuden komission jäsenten kuulemiset vasta tämän vuoden puolella. Barroson toinen komissio saatiin vihdoin virallisesti nimitetyksi 10. helmikuuta 2010 alkaen. Siihen asti vanha komissio hoiti juoksevia asioita.

Lisävaikeuksia tuottavat Lissabonin strategian epäonnistumisesta syntynyt uskottavuusvaje, vakavan rahoitus- ja talouskriisin seuraukset koko EU:n alueella sekä euroalueen yhtenäisyyttä koettelevat vaikeudet (mm. Kreikka, Italia, Espanja, Portugali, Irlanti).




Maaliskuun 25. ja 26. päivänä jäsenmaiden valtion- tai hallitusten päämiesten on määrä hyväksyä ainakin jonkinlaiset kehykset Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian seuraajalle, joka kulkee nimellä EU 2020 -strategia, mutta viimeistellyn ohjelman hyväksyminen siirtyy ilmeisesti kesäkuulle.



Suomen hallituksen tiedote antaa hieman vihjeitä painotuksista:

Suomen näkemyksen mukaan strategian on keskityttävä tuottavuuden nostamiseen, jotta sillä pystyttäisiin aidosti edistämään kasvua ja työllisyyttä. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että EU-tasolla tarvitaan enemmän työtä ja konkreettisia toimia yhtenäismarkkinoiden kehittämiseksi sekä talouspolitiikan koordinaation parantamiseksi. Jäsenmaiden alijäämiin ja rakenneongelmiin pitää puuttua entistä vahvemmin osoittamalla puutteita, eikä suoritusarviointejakaan pidä pelätä.

Ruotsin hallituksen tiedotteen mukaan komission tiedonanto eli ehdotus EU 2020 -strategiaksi annetaan 3. maaliskuuta 2010.



Ruotsin kommentoitu asialista muistuttaa päämiesten epävirallisesta kokouksesta, jossa tulevaa strategiaa puitiin 11. helmikuuta 2010. Komission silloin esittämästä ”ajatuspaperista” Ruotsin hallitus sanoo, että strategiaa pitäisi terävöittää kestävän talouskasvun ja työllisyyden saavuttamiseksi. Strategian hallinnointia tulee vahvistaa poliittisten sitoumusten ja vastuun avulla.



Yleisten asioiden neuvosto



Yleisten asioiden neuvosto huolehtii neuvoston eri kokoonpanojen työskentelyn johdonmukaisuudesta. Se valmistelee Eurooppa-neuvoston kokoukset ja toteuttaa niistä aiheutuvat jatkotoimet. Espanjan puheenjohtajuusohjelma yleisten asioiden neuvoston osalta tarjoaa yleiskuvan tämän tärkeän kokoonpanon työstä (4 sivua).



Tiedotus

Alkuvuoden aikana puuttui aloitteita tekevä ja poliittisesti vastuullinen komissio, joten konkreettisia esityksiä ei juuri ole tullut neuvoston ja Euroopan parlamentin käsittelyyn.

Näihin päiviin saakka ministerit ovat kokoontuneet pääasiassa epävirallisiin kokouksiin, joiden osalta Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan tai puheenjohtajuusmaan tiedotus on rajoittunut lähinnä ympäripyöreisiin fraaseihin.

Lisäksi Espanjan puheenjohtajuus on mielestäni jäänyt kauas Ruotsin saavuttamasta tasosta esityslistojen ja asiakirjojen esittämisessä johdonmukaisina ja havainnollisina kokonaisuuksina sekä ennen kokouksia että niiden jälkeen.

Tämän vuoden ensimmäisten viikkojen perusteella olemme kaukana Lissabonin sopimuksen lupaamasta Euroopan unionista, ”jossa päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia”.

Parannuksiin on tarvetta, mutta löytyykö halua ja kykyä?




Ralf Grahn

EU:n uusi osaamistalouden strategia EU 2020 hahmottumassa

Osaamistalous on laaja tavoite, joka yksityisen yritystoiminnan lisäksi koskee useita hallinnon aloja ja tasoja. Euroopan unionin jäsenmaiden ohella pian aloittava José Manuel Barroson toinen komissio tulee olemaan tärkeä tekijä uuden ja kestävän kasvun kirvoittajana.




Kymmenen vuotta sitten käynnistetyn Lissabonin strategian tavoitteena oli tehdä Euroopan unionista maailman dynaamisin ja kilpailukykyisin osaamistalous.

Toteutus jäi pitkälti jäsenmaiden ja niiden vapaaehtoisen keskinäisen vertailun varaan. Lähes täydellisen epäonnistumisen jälkeen uudistusten tarve on kasvanut entisestään, mutta Eurooppa on syvän rahoitus- ja talouskriisin kourissa. Hallitusten ja EU:n uskottavuus talouden uudistajina ovat pohjalukemissa.

Uuden ohjelman laatiminen on menossa. Marraskuun lopulla komissio julkisti kuulemisasiakirjan, jonka vastausaika päättyi perjantaina 15. tammikuuta 2010:



Komission valmisteluasiakirja: Tulevaa EU 2020 -strategiaa koskeva kuuleminen; Bryssel 24.11.2009, KOM(2009)647 lopullinen (14 sivua)

EU 2020 -strategiaa koskevan keskustelun pohjaksi komissio esitti seuraavat yleisluonteiset prioriteetit (sivut 4 ja 5), joita tosin tarkennetaan jatkossa:

(1) Lisäarvon tuottaminen käyttämällä osaamista kasvun perustana. Mahdollisuudet ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus lisääntyvät maailmassa, jossa koulutuksen, tutkimuksen ja digitaalitalouden mahdollisuuksia hyödyntävä innovointi parantaa sekä tuotteita että prosesseja;

(2) Uusien mahdollisuuksien antaminen ihmisille osallistavassa yhteiskunnassa. Uusien taitojen hankkiminen, luovuuden ja innovoinnin edistäminen, yrittäjyyden kehittäminen ja joustava siirtyminen työpaikasta toiseen ovat tärkeitä maailmassa, jossa paremman mukautumiskyvyn vastineena on tarjolla enemmän työpaikkoja;

(3) Kilpailukykyisen, verkottuneen ja vihreämmän talouden luominen. EU:n olisi kilpailtava tehokkaammin ja lisättävä tuottavuuttaan kuluttamalla uusiutumatonta energiaa ja luonnonvaroja vähemmän ja tehokkaammin maailmassa, jossa energian ja raaka-aineiden hinnat ovat korkeat ja niistä käydään kovempaa kilpailua. Kilpailukykyisen, verkottuneen ja vihreämmän talouden luominen piristää kasvua ja auttaa saavuttamaan ympäristötavoitteemme. Hyötyjiä olisivat kaikki talouden alat perinteisestä tehdasteollisuudesta uusiin korkean teknologian yrityksiin. Tavoitteeseen voidaan yhtä lailla vaikuttaa myös parantamalla ja verkottamalla infrastruktuuria, vähentämällä hallinnollista rasitusta ja nopeuttamalla innovaatioiden omaksumista markkinoilla.

Oireena tähänastisten keinojen riittämättömyydestä Espanjan pääministeri José Luis Rodríguez Zapatero ehdotti pakotteiden ottamista käyttöön niitä maita vastaan, jotka eivät uudista talouttaan. Neuvoston puheenjohtajamaan koepallo ammuttiin pian alas, mutta ongelma jäi. Ks. EurActiv: Spanish Presidency seeks biting economic safeguards (8. tammikuuta 2010).



Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy on useaan otteeseen tuonut esille, että Euroopan talouden täytyy kasvaa ainakin kahden prosentin vuosivauhdilla (ennakoidun yhden sijaan), jotta Euroopan sosiaalinen markkinatalous olisi kestävällä pohjalla. Ks. viimeksi EurActiv: Van Rompuy kicks off tour of European capitals (15. tammikuuta 2010).



Van Rompuy on kutsunut Eurooppa-neuvoston ylimääräiseen kokoukseen 11. helmikuuta 2010 keskustelemaan epävirallisesti talouden uudistamisesta. Ks. Europolitics: Van Rompuy announces 11 February summit (4. tammikuuta 2010).


Eurooppa-neuvoston kevätkokous maaliskuussa painottuu perinteisesti talouteen. Esillä ovat lukuisat raportit, ohjelmat ja esitykset, jotka käsittelevät talouden kehitystä makrotasolla, julkistalouksien kestävyyttä, työllisyyttä, sisämarkkinoita, kansainvälistä kauppaa, yritystoiminnan edistämistä, tiedettä, tutkimusta ja tuotekehitystä ynnä koulutusta sekä energiapolitiikkaa ja ympäristökysymyksiä.

Parin seuraavan kuukauden aikana kertyvä lukupaketti on mittava, jos tarkastellaan komission koostamia pohjapapereita neuvoston eri kokoonpanoille.



Tänä vuonna Eurooppa-neuvoston kokous pidetään 25. ja 26. maaliskuuta Brysselissä. Sitä ennen useimmat neuvostokokoonpanot syöttävät päätelmiä ja ehdotuksia päämiesten kokoukseen.



Lissabonin strategiaa seuraavan EU 2020 -ohjelman hiominen jatkuu todennäköisesti maaliskuun huippukokouksen jälkeen. Tavoitteena on EU 2020 -strategian hyväksyminen kesäkuun 17. ja 18. pidettävässä Eurooppa-neuvostossa. Ks. EUbusiness: EU leaders to manage 2020 growth strategy: Spanish presidency (14. tammikuuta 2010).


Pystyvätkö valtioiden ja hallitusten päämiehet parempiin päätelmiin ja ennen kaikkea vaikuttavampiin toimiin uudella vuosikymmenellä?





Ralf Grahn



J.K. Eurooppa-aiheisten blogien seuraaminen sivistää ja parantaa kielitaitoa. Cédric Puisney pitää ranskankielistä blogia Un européen jamais content, jossa hän käsittelee EU-politiikkaa. Kasvava monikielinen Bloggingportal.eu kokoaa jo yli 500 euroblogin kirjoitukset samaan kätevään osoitteeseen. Myös suomalaiset EU-aiheiset blogit voivat ilmoittautua mukaan.