17. tammikuuta 2010

EU:n uusi osaamistalouden strategia EU 2020 hahmottumassa

Osaamistalous on laaja tavoite, joka yksityisen yritystoiminnan lisäksi koskee useita hallinnon aloja ja tasoja. Euroopan unionin jäsenmaiden ohella pian aloittava José Manuel Barroson toinen komissio tulee olemaan tärkeä tekijä uuden ja kestävän kasvun kirvoittajana.




Kymmenen vuotta sitten käynnistetyn Lissabonin strategian tavoitteena oli tehdä Euroopan unionista maailman dynaamisin ja kilpailukykyisin osaamistalous.

Toteutus jäi pitkälti jäsenmaiden ja niiden vapaaehtoisen keskinäisen vertailun varaan. Lähes täydellisen epäonnistumisen jälkeen uudistusten tarve on kasvanut entisestään, mutta Eurooppa on syvän rahoitus- ja talouskriisin kourissa. Hallitusten ja EU:n uskottavuus talouden uudistajina ovat pohjalukemissa.

Uuden ohjelman laatiminen on menossa. Marraskuun lopulla komissio julkisti kuulemisasiakirjan, jonka vastausaika päättyi perjantaina 15. tammikuuta 2010:



Komission valmisteluasiakirja: Tulevaa EU 2020 -strategiaa koskeva kuuleminen; Bryssel 24.11.2009, KOM(2009)647 lopullinen (14 sivua)

EU 2020 -strategiaa koskevan keskustelun pohjaksi komissio esitti seuraavat yleisluonteiset prioriteetit (sivut 4 ja 5), joita tosin tarkennetaan jatkossa:


(1) Lisäarvon tuottaminen käyttämällä osaamista kasvun perustana. Mahdollisuudet ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus lisääntyvät maailmassa, jossa koulutuksen, tutkimuksen ja digitaalitalouden mahdollisuuksia hyödyntävä innovointi parantaa sekä tuotteita että prosesseja;

(2) Uusien mahdollisuuksien antaminen ihmisille osallistavassa yhteiskunnassa. Uusien taitojen hankkiminen, luovuuden ja innovoinnin edistäminen, yrittäjyyden kehittäminen ja joustava siirtyminen työpaikasta toiseen ovat tärkeitä maailmassa, jossa paremman mukautumiskyvyn vastineena on tarjolla enemmän työpaikkoja;

(3) Kilpailukykyisen, verkottuneen ja vihreämmän talouden luominen. EU:n olisi kilpailtava tehokkaammin ja lisättävä tuottavuuttaan kuluttamalla uusiutumatonta energiaa ja luonnonvaroja vähemmän ja tehokkaammin maailmassa, jossa energian ja raaka-aineiden hinnat ovat korkeat ja niistä käydään kovempaa kilpailua. Kilpailukykyisen, verkottuneen ja vihreämmän talouden luominen piristää kasvua ja auttaa saavuttamaan ympäristötavoitteemme. Hyötyjiä olisivat kaikki talouden alat perinteisestä tehdasteollisuudesta uusiin korkean teknologian yrityksiin. Tavoitteeseen voidaan yhtä lailla vaikuttaa myös parantamalla ja verkottamalla infrastruktuuria, vähentämällä hallinnollista rasitusta ja nopeuttamalla innovaatioiden omaksumista markkinoilla.




Oireena tähänastisten keinojen riittämättömyydestä Espanjan pääministeri José Luis Rodríguez Zapatero ehdotti pakotteiden ottamista käyttöön niitä maita vastaan, jotka eivät uudista talouttaan. Neuvoston puheenjohtajamaan koepallo ammuttiin pian alas, mutta ongelma jäi. Ks. EurActiv: Spanish Presidency seeks biting economic safeguards (8. tammikuuta 2010).



Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy on useaan otteeseen tuonut esille, että Euroopan talouden täytyy kasvaa ainakin kahden prosentin vuosivauhdilla (ennakoidun yhden sijaan), jotta Euroopan sosiaalinen markkinatalous olisi kestävällä pohjalla. Ks. viimeksi EurActiv: Van Rompuy kicks off tour of European capitals (15. tammikuuta 2010).



Van Rompuy on kutsunut Eurooppa-neuvoston ylimääräiseen kokoukseen 11. helmikuuta 2010 keskustelemaan epävirallisesti talouden uudistamisesta. Ks. Europolitics: Van Rompuy announces 11 February summit (4. tammikuuta 2010).


Eurooppa-neuvoston kevätkokous maaliskuussa painottuu perinteisesti talouteen. Esillä ovat lukuisat raportit, ohjelmat ja esitykset, jotka käsittelevät talouden kehitystä makrotasolla, julkistalouksien kestävyyttä, työllisyyttä, sisämarkkinoita, kansainvälistä kauppaa, yritystoiminnan edistämistä, tiedettä, tutkimusta ja tuotekehitystä ynnä koulutusta sekä energiapolitiikkaa ja ympäristökysymyksiä.

Parin seuraavan kuukauden aikana kertyvä lukupaketti on mittava, jos tarkastellaan komission koostamia pohjapapereita neuvoston eri kokoonpanoille.



Tänä vuonna Eurooppa-neuvoston kokous pidetään 25. ja 26. maaliskuuta Brysselissä. Sitä ennen useimmat neuvostokokoonpanot syöttävät päätelmiä ja ehdotuksia päämiesten kokoukseen.



Lissabonin strategiaa seuraavan EU 2020 -ohjelman hiominen jatkuu todennäköisesti maaliskuun huippukokouksen jälkeen. Tavoitteena on EU 2020 -strategian hyväksyminen kesäkuun 17. ja 18. pidettävässä Eurooppa-neuvostossa. Ks. EUbusiness: EU leaders to manage 2020 growth strategy: Spanish presidency (14. tammikuuta 2010).


Pystyvätkö valtioiden ja hallitusten päämiehet parempiin päätelmiin ja ennen kaikkea vaikuttavampiin toimiin uudella vuosikymmenellä?





Ralf Grahn



J.K. Eurooppa-aiheisten blogien seuraaminen sivistää ja parantaa kielitaitoa. Cédric Puisney pitää ranskankielistä blogia Un européen jamais content, jossa hän käsittelee EU-politiikkaa. Kasvava monikielinen Bloggingportal.eu kokoaa jo yli 500 euroblogin kirjoitukset samaan kätevään osoitteeseen. Myös suomalaiset EU-aiheiset blogit voivat ilmoittautua mukaan.

Ei kommentteja: