EU hakemassa talouskasvua ja työllisyyttä

Maanantaina 22. helmikuuta 2010 Euroopan unionin yleisten asioiden neuvosto kokoontuu valmistelemaan runsaan kuukauden päästä pidettävää Eurooppa-neuvoston kevätkokousta, joka käsittelee Euroopan talouden kaikkia näkökulmia.



Tänä vuonna kevätkokouksen valmistelut ovat myöhässä. Lissabonin sopimus tuli voimaan vasta 1. joulukuuta 2009 ja Euroopan parlamentti aloitti uuden komission jäsenten kuulemiset vasta tämän vuoden puolella. Barroson toinen komissio saatiin vihdoin virallisesti nimitetyksi 10. helmikuuta 2010 alkaen. Siihen asti vanha komissio hoiti juoksevia asioita.

Lisävaikeuksia tuottavat Lissabonin strategian epäonnistumisesta syntynyt uskottavuusvaje, vakavan rahoitus- ja talouskriisin seuraukset koko EU:n alueella sekä euroalueen yhtenäisyyttä koettelevat vaikeudet (mm. Kreikka, Italia, Espanja, Portugali, Irlanti).




Maaliskuun 25. ja 26. päivänä jäsenmaiden valtion- tai hallitusten päämiesten on määrä hyväksyä ainakin jonkinlaiset kehykset Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian seuraajalle, joka kulkee nimellä EU 2020 -strategia, mutta viimeistellyn ohjelman hyväksyminen siirtyy ilmeisesti kesäkuulle.



Suomen hallituksen tiedote antaa hieman vihjeitä painotuksista:

Suomen näkemyksen mukaan strategian on keskityttävä tuottavuuden nostamiseen, jotta sillä pystyttäisiin aidosti edistämään kasvua ja työllisyyttä. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että EU-tasolla tarvitaan enemmän työtä ja konkreettisia toimia yhtenäismarkkinoiden kehittämiseksi sekä talouspolitiikan koordinaation parantamiseksi. Jäsenmaiden alijäämiin ja rakenneongelmiin pitää puuttua entistä vahvemmin osoittamalla puutteita, eikä suoritusarviointejakaan pidä pelätä.

Ruotsin hallituksen tiedotteen mukaan komission tiedonanto eli ehdotus EU 2020 -strategiaksi annetaan 3. maaliskuuta 2010.



Ruotsin kommentoitu asialista muistuttaa päämiesten epävirallisesta kokouksesta, jossa tulevaa strategiaa puitiin 11. helmikuuta 2010. Komission silloin esittämästä ”ajatuspaperista” Ruotsin hallitus sanoo, että strategiaa pitäisi terävöittää kestävän talouskasvun ja työllisyyden saavuttamiseksi. Strategian hallinnointia tulee vahvistaa poliittisten sitoumusten ja vastuun avulla.



Yleisten asioiden neuvosto



Yleisten asioiden neuvosto huolehtii neuvoston eri kokoonpanojen työskentelyn johdonmukaisuudesta. Se valmistelee Eurooppa-neuvoston kokoukset ja toteuttaa niistä aiheutuvat jatkotoimet. Espanjan puheenjohtajuusohjelma yleisten asioiden neuvoston osalta tarjoaa yleiskuvan tämän tärkeän kokoonpanon työstä (4 sivua).



Tiedotus

Alkuvuoden aikana puuttui aloitteita tekevä ja poliittisesti vastuullinen komissio, joten konkreettisia esityksiä ei juuri ole tullut neuvoston ja Euroopan parlamentin käsittelyyn.

Näihin päiviin saakka ministerit ovat kokoontuneet pääasiassa epävirallisiin kokouksiin, joiden osalta Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan tai puheenjohtajuusmaan tiedotus on rajoittunut lähinnä ympäripyöreisiin fraaseihin.

Lisäksi Espanjan puheenjohtajuus on mielestäni jäänyt kauas Ruotsin saavuttamasta tasosta esityslistojen ja asiakirjojen esittämisessä johdonmukaisina ja havainnollisina kokonaisuuksina sekä ennen kokouksia että niiden jälkeen.

Tämän vuoden ensimmäisten viikkojen perusteella olemme kaukana Lissabonin sopimuksen lupaamasta Euroopan unionista, ”jossa päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia”.

Parannuksiin on tarvetta, mutta löytyykö halua ja kykyä?




Ralf Grahn

Ruotsin haaste EU:n neuvoston puheenjohtajamaiden verkkoviestinnälle

Ruotsin toiminta Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaana sai paljon kiitosta asiallisesta ja tehokkaasta asioiden hoidosta. Myös viestinnän osalta Ruotsi iski pöytään haasteen seuraavalle puheenjohtajuuskolmikolle: Espanja, Belgia ja Unkari.




Ruotsi onnistui muuttamaan EU:n neuvoston läpinäkymättömiä työskentelytapoja jossain määrin pohjoismaisen avoimuuden suuntaan. Puheenjohtajamaan verkkosivujen rakenne oli selkeä. Jokainen neuvostokokoonpano muodosti oman kokonaisuutensa. Sisältö kulki lyhyistä tiedotteista yksityiskohtaisiin asiakirjoihin. Linkit toimivat yleensä hyvin, joten liikkuminen ja oikean tiedon löytäminen oli helppoa.

Ruotsi otti myös käyttöön vuorovaikutteisen viestinnän keinoja. Kustakin kokonaisuudesta vastaavan tiedottajan yhteystiedot olivat selkeästi esillä mahdollisia yhteydenottoja varten. Videohaastattelut ja tiedotustilaisuuksien tallenteet toivat vaihtelua asiakirjojen maailmaan. Eurooppaministeri Cecilia Malmström täydensi puheenjohtajuuden viestintää pitämällä blogia, ja ulkoministeri Carl Bildt jatkoi omaa aktiivista blogikirjoitteluaan.

Hallituksen viestintätiimin jäsenet käyttivät mm. Twitterä pikaviestintään ja keskustelujen seuraamiseen. Puheenjohtajuus seurasi Twinglyn kautta lehtimiesten ja kansalaisten blogikirjoituksia ja nosti niitä verkkosivuilleen, joten esille tuli myös kriittisiä sävyjä.

Lissabonin sopimuksen myötä ja vuoden 2010 alusta EU:n neuvoston puheenjohtajuus on muuttunut ja monimutkaistunut. Herman Van Rompuy johtaa puhetta Eurooppa-neuvostossa, joka nyt on virallinen toimielin. Kustakin jäsenmaasta osallistuu valtion tai hallituksen päämies. Ulkoministerit kokoontuvat erilliseen ulkoasiainneuvostoon korkean edustajan (Catherine Ashton) puheenjohdolla.

Espanjan ja tulevien puheenjohtajuusmaiden tehtäväksi jää neuvoston muiden kokoonpanojen ja niihin liittyvien työryhmien johtaminen. Jatkuvuuden parantamiseksi on lisäksi pyritty vahvistamaan puheenjohtajuuskolmikon asemaa, vaikka Espanjan, Belgian ja Unkarin 18 kuukauden ohjelma ei ole ensimmäinen laatuaan.



Kesäkuun loppuun asti saamme seurata kuinka Espanja onnistuu Euroopan unionin poliittisten haasteiden kohtaamisessa ja verkkoviestinnän hoitamisessa Ruotsin antaman näytön jälkeen. Parin viikon kokemusten perusteella aika rupeaa olemaan kypsä ensimmäisten havaintojen esittämiseen.




Ralf Grahn



J.K. Monikielinen Bloggingportal.eu kokoaa nyt yli 500 euroblogin kirjoitukset samaan kätevään osoitteeseen. Myös suomalaiset EU-aiheiset blogit voivat ilmoittautua mukaan.