Näytetään tekstit, joissa on tunniste yleisten asioiden neuvosto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste yleisten asioiden neuvosto. Näytä kaikki tekstit

23. maaliskuuta 2012

Suomi ja muut budjettikapinalliset EU:n yleisten asioiden neuvostossa 26.3.2012

Kirjoitus EU:n kasvu- ja talousuudistusten toteutus tarjosi linkit euro- ja EU-maiden johtajien viime kuukausien lausuntoihin sekä puheenjohtajamaa Tanskan laatimaan seurantakatsaukseen: European Council - Follow-up by the Council; Brussels, 19 March 2012; asiakirja 7824/12 (8 sivua)


Yleisten asioiden neuvosto

Tässä vaiheessa löytyy koordinoivan yleisten asioiden neuvoston maanantaina 26. maaliskuuta 2012 pidettävän kokouksen esityslista.

Ruotsin hallituksen esityslistan kommentit (kommenterad dagordning) hahmottavat tällä kertaa EU:n tulevan monivuotisen rahoituskehyksen (Multiannual Financial Framework MFF) käsittelyä, mutta eivät anna lisävalaistusta kasvu- ja talousuudistusten jatkokäsittelyyn Eurooppa-neuvoston viime kuukausien kokoontumisten jäljiltä.


Ruotsi – budjettikapina

Muutenkin Ruotsin hallitus keskittyy pitkän aikavälin budjettikehykseen: Förhandlingar om EU:s långtidsbudget inleds.

Europaportalen.se kuvaa kyllästyneiden maksajien kapinaa hieman värikkäämmin: Sverige vill banta EU-budget med 900 miljarder. Suomi on mukana kymmenen maan leikkausryhmässä, joka kokoontuu ennen neuvostoa maanantaina. Jäsenet ovat tosin erimielisiä kohteista.

Tanskan pääministeri Helle Thorning-Schmidt kannatti ainakin päällisin puolin Ruotsin linjaa, joka painottaa EU:n talousarvion kohdentamista talouskasvun edistämiseen maatalous- ja aluepolitiikan pönkittämisen sijaan.

Euroopan parlamentin puhemies Martin Schulz toivoo käytännönläheistä ratkaisua pitkän aikavälin budjettiin ideologisen sodankäynnin [leikkausinnon?] sijaan (The Parliament).

Komission puheenjohtaja José Manuel Barroso näkee finanssitransaktioveron (financial transaction tax FTT) ratkaisuna EU:n rahoitusongelmiin joka samalla voisi jopa puolittaa jäsenmaiden maksuosuudet (European Voice).

Robin Hood -verosta tai Tobinin verosta kertoo myös EUobserver.


Tanska – virallistieto

Folketinget (Tanskan kansankäräjät) tarjoaa tavalliseen tapaan parhaan kootun julkisen tiedon yleisten asioiden kokouksen esityslistasta tausta-asiakirjoineen: Dagsorden for mødet i Europaudvalget d. 23. marts 2012 (26.3. pidettävän neuvoston kokouksen aineisto sivun loppupäässä).

Erikseen kannattaa mainita yleisten asioiden neuvoston 26.3.2012 pidettävää kokousta koskeva muistio (Samlenotat), jossa esitellään budjettikehys 2014-2020 varsin yksityiskohtaisesti (sivulta 2), mutta Eurooppa-neuvoston seuranta vain ylimalkaisesti (sivulta 14).

Suomen EU-ministerivaliokunta kokoontuu yleensä perjantaisin, joten ei ole vielä tiedottanut yleisten asioiden kokouksesta.



Ralf Grahn
EU-politiikan ja eurooppaoikeuden riippumaton puhuja ja luennoitsija

J. K. Monikielinen Bloggingportal.eu kokoaa jo 946 euroblogin kirjoitukset. Eurooppalainen verkkokeskustelu yli maan- ja kielirajojen kehittyy siis edelleen. Electronic Communications Regulation Update seuraa sähköisen viestinnän oikeutta koskevaa uutisvirtaa Euroopassa.

Euroblogien joukossa on tällä hetkellä aktiivinen blogikolmikkoni, jonka muodostavat Eurooppaoikeus-blogin ohella englannninkielinen Grahnlaw (jonka Cision Finland rankkasi äsken neljänneksi Suomen poliittisten blogien joukossa) sekä pohjoismainen Grahnblawg. Kirjoitan ja puhun EU-tason demokratiasta ja EU:n toimielinten avoimuudesta, mutta nykyään entistä useammin myös Euroopan talouskasvuun (EU2020) sekä (digitaalisiin) sisämarkkinoihin liittyvistä, eurooppalaisille elintärkeistä haasteista ja hankkeista.

EU:n kasvu- ja talousuudistusten toteutus

Kirjoitus Sisämarkkinoiden toimenpidepaketin toteutus nosti esille tuoreen välitilinpäätöksen sisämarkkinauudistusten avaintoimien etenemisestä.

Tässä haluan mainita vielä tuoreemman, täydentävän katsauksen talousuudistusten nykytilanteesta ja seuraavista vaiheista.


Yleisten asioiden neuvosto

Koordinoiva yleisten asioiden neuvosto kokoontuu maanantaina 26. maaliskuuta 2012 puimaan EU:n tulevaa monivuotista rahoituskehystä (Multiannual Financial Framework MFF) ja keskustelemaan Eurooppa-neuvoston kevätkokouksen päätösten toteuttamisesta (esityslista).

Seurantakokouksen edellä neuvoston puheenjohtajamaa Tanska on laatinut muistion Eurooppa-neuvoston linjausten toteuttamisesta:

European Council - Follow-up by the Council; Brussels, 19 March 2012; asiakirja 7824/12 (8 sivua)

Käsiteltävät aiheet ovat: talouskasvu, talouspolitiikka, monivuotinen rahoituskehys, oikeus- ja sisäasiat, ilmasto, kauppapolitiikka sekä laajentuminen.

Katsauksen esitystapa on tiivis.


Seurattavat kokoontumiset

Kohteena ovat valtioiden ja hallitusten päämiesten vuoden 2011 joulukuun ja tämän vuoden tammikuun väliset viralliset ja epäviralliset kokoontumiset. Hienotunteisesti euroaluetta koskevia lausuntoja ei mainita Tanskan katsauksessa, mutta linkitän niihinkin.

Kahdessa kuudesta asiakirjasta on virallisen Eurooppa-neuvoston kannanotot; neljä muuta perustuvat epäviralliseen kokoukseen tai ryhmään.


Joulukuu 2011

Euroalueen valtion- tai hallitusten päämiesten julkilausuma; Bryssel, 9. joulukuuta 2011
Eurooppa-neuvosto 9. joulukuuta 2011 Päätelmät; Bryssel 25. tammikuuta 201[2] (EUCO 139/1/11 REV 1)


Tammikuu 2012

Euroalueen jäsenvaltioiden sovitut viestit; Bryssel, 30. tammikuuta 2012
Eurooppa-neuvoston jäsenten julkilausuma 30. tammikuuta 2012: Kohti kasvua tukevaa vakauttamista ja työllisyyttä edistävää kasvua; Bryssel, 30. tammikuuta 2012


Maaliskuu 2012

Euroalueen valtion- tai hallitusten päämiesten julkilausuma; Bryssel, 2. maaliskuuta 2012
Eurooppa-neuvosto 1. ja 2. maaliskuuta 2012 Päätelmät; Bryssel, 2. maaliskuuta 2012 (EUCO 4/12)



Ralf Grahn
EU-politiikan ja eurooppaoikeuden riippumation puhuja ja luennoitsija

J. K. Monikielinen Bloggingportal.eu kokoaa jo 946 euroblogin kirjoitukset. Eurooppalainen verkkokeskustelu yli maan- ja kielirajojen kehittyy siis edelleen. Brysselissä toimiva kansainvälisen talouden ajatuspaja Bruegel ohjaa haasteiden kohtaamiseen. Eräänä kanavana on englanninkielinen Bruegel blog.

Euroblogien joukossa on tällä hetkellä aktiivinen blogikolmikkoni, jonka muodostavat Eurooppaoikeus-blogin ohella englannninkielinen Grahnlaw (jonka Cision Finland rankkasi äsken neljänneksi Suomen poliittisten blogien joukossa) sekä pohjoismainen Grahnblawg. Kirjoitan ja puhun EU-tason demokratiasta ja EU:n toimielinten avoimuudesta, mutta nykyään entistä useammin myös Euroopan talouskasvuun (EU2020) sekä (digitaalisiin) sisämarkkinoihin liittyvistä, eurooppalaisille elintärkeistä haasteista ja hankkeista.

20. kesäkuuta 2011

Eurooppaministeri Alexander Stubb - merkittävä haaste

Kun uusi hallitus järjestäytyy, tarvitaan päätöksiä muun muassa ministereiden työnjaosta. Hallitusneuvottelujen tuloksena saatu paperi paikkajaosta antaa osviittaa myös valtioneuvoston jäsenten työtehtävien jakautumisesta.


EU-asiat

EU-asioissa on tehty seuraava perusjako pääministerin ja eurooppaministerin vällillä.

Pääministeri Jyrki Katainen käsittelee valtioneuvoston EU-sihteeristölle kuuluvista asioista

Eurooppa-neuvostoon liittyvät asiat, Euroopan unionin perussopimusten muuttamista koskevat asiat sekä Euroopan unioniin liittyvät nimitysasiat.

Ulkomaankauppa- ja eurooppaministeriksi on tulossa kokoomuksen Alexander Stubb, joka

käsittelee kauppapolitiikkaa ja lähialueyhteistyötä koskevat asiat, pohjoismaisen yhteistyön sihteeristölle kuuluvat asiat sekä valtioneuvoston kanslian valtioneuvoston EU-sihteeristölle kuuluvat asiat, jotka eivät kuulu pääministerille.


Yleisten asioiden neuvosto

Stubb tulee ilmeisesti edustamaan Suomea EU:n yleisten asioiden neuvostossa, jolle Lissabonin sopimuksessa kirjattiin potentiaalisesti tärkeä valmistelu-, seuranta ja yhteensovitustehtävä (SEUT 16 artiklan 6 kohta):

Yleisten asioiden neuvosto huolehtii neuvoston eri kokoonpanojen työskentelyn johdonmukaisuudesta. Se valmistelee Eurooppa-neuvoston kokoukset ja toteuttaa niistä aiheutuvat jatkotoimet ollen yhteydessä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaan ja komissioon.

Tähän mennessä yleisten asioiden neuvosto on tuskin edes pyrkinyt hyvään hallintoon tai avoimeen tiedottamiseen. Kokoonpanon epäonnistumista olen tarkastellut erinäisiä kertoja, muun muassa täällä, täällä, täällä ja täällä.

Runsas viikko sitten Madridissa toimiva Real Instituto Elcano julkaisi selvityksen, jonka kirjoittaja Ignacio Molina kiteytti näin:

The General Affairs Council (GAC) has so far not lived up to the expectations created by the Treaty of Lisbon, which in principle assigned it an important position within the EU system.


Haaste

Tässä haaste: Uusi eurooppaministeri Alexander Stubb sekä Puolan, Tanskan ja Kyproksen muodostama seuraava puheenjohtajuuskolmikko voivat vihdoin uudistaa yleisten asioiden neuvoston toimintatavat parempien tulosten, hyvän hallinnon ja avoimen tiedotuksen toteuttamiseksi.



Ralf Grahn



J.K. Blogissa Migrants at Sea Yhdysvalloissa toimiva professori Niels Frenzen tarkastelee pakolaisuutta Pohjois-Afrikasta Välimeren yli Eurooppaan. Erityisesti hän kuvaa EU-maiden reaktioita ja toimia.

31. tammikuuta 2011

EU:n yleisten asioiden neuvosto 31 tammikuuta 2011

Tänään, maanantaina 31. tammikuuta 2011 Euroopan unionin yleisten asioiden neuvosto kokoontuu Brysselissä valmistelemaan Eurooppa-neuvostoa, eli valtioiden ja hallitusten päämiesten kokousta 4. helmikuuta 2011. Valmisteleva, yhteensovittava ja täytäntöönpanoa valvova yleisten asioiden kokoonpano on potentiaalisesti hyvin tärkeä muiden neuvostokokoonpanojen ja Eurooppa-neuvoston välissä.

Vielä itsenäistyttyään Lissabonin sopimuksen perusteella, yleisten asioiden neuvosto on jäänyt lapsipuolen asemaan. Ennakkotiedottaminen on ollut heikkoa ja päätelmät sataneet lähinnä Eurooppa-neuvoston laariin. Lisäksi ulkoministerit ovat edelleen monien jäsenmaiden edustajina yleisten asioiden neuvostossa, vaikka EU on aikoja sitten kasvanut ulos ulkopolitiikan pakkopaidasta. Arvojärjestyksessä eurooppaministerit ovat yleensä heikompia ja useissa maissa ulkoministerin alaisia.


Neuvosto

EU:n neuvoston taholta löytyy tavanomaista ennakkoaineistoa englanniksi (ja ranskaksi): lyhyt päiväjärjestys ja hieman yksityiskohtaisempi taustamuistio. Hyvä että yleisten asioiden kokoonpanosta tiedotetaan muiden kokoonpanojen tapaan.


Puheenjohtajamaa Unkari

Neuvoston puheenjohtajamaana toimiva Unkari on sitävastoin panostanut totuttua enemmän yleisten asioiden nevoston ennakkoinformaatioon. Tämän päivän kokousta koskeva pääsivu on suppea, mutta linkkien kautta saa varsin paljon tietoa yleisten asioiden neuvostosta ja Unkarin prioriteeteista, eurooppaministereiden ja valtiosihteerien epävirallisesta tapaamisesta, talouspolitiikan tehostetusta yhteensovittamisesta (”European Semester”), romaniväestöä koskevan politiikan hahmottamisesta (”Roma Policy”) ja Tonavan aluetta koskevan alueellisen yhteistyön kehittämisestä (”Danube Region Strategy”).

Tässä linkki komission Tonava-tiedonantoon suomeksi:

Tonavan aluetta koskeva EU:n strategia; Bryssel 8.12.2010 KOM(2010) 715 lopullinen

Unkarin hallitus näyttää oivaltaneen, että Eurooppa-neuvostolla on nykyään pysyvä puheenjohtaja (Herman Van Rompuy), samoin ulkoasiainneuvostolla (Catherine Ashton). Näin ollen yleisten asioiden neuvoston puheenjohtajuuden arvo on noussut kiertävän puheenjohtajamaan kannalta.

Vielä emme tosin ole siinä, mistä olen joskus spekuloinut, että kiertävän puheenjohtajan näkyvyyttä menettänyt pääministeri ottaisi yleisten asioiden neuvoston puheenjohtajuuden itselleen, kun kerran joka tapauksessa vastaa maansa EU-politiikan koordinoinnista.



Ralf Grahn



J.K. A while ago, A bit more complicated reflected on the United Kingdom, New Zealand and Europe in a readable blog post I sadly missed at the time of publishing: Britain outside the EU? Why not just head Down Under?

J.K. 2: Lähiaikoina käsittelen ensi sijassa aiheita jotka koskevat yrityksiä, työpaikkoja, kuluttajia ja kansalaisia Euroopassa. Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti ja Eurooppa 2020 -kasvustrategia kuuluvat näihin. Olen iloinen jos haluat seurata euroblogejani, jotka pyrkivät valistamaan. Ne ovat: yläjuoksulla Grahnlaw (englanniksi), Grahnblawg (ruotsiksi) och Eurooppaoikeus (suomeksi) sekä alajuoksulla kolmikielinen Grahnlaw Suomi Finland. Voimme myös tutustua Facebookissa ja Twitterissä @RalfGrahn.

21. helmikuuta 2010

EU:n sisämarkkinat vauhtiin? Mario Monti Suomeen

Lokakuussa 2009 Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso kutsui Mario Montin selvittämään uuden sysäyksen antamista EU:n sisämarkkinoille uuden komission viisivuotiskaudeksi.



Mario Monti on Milanossa sijaitsevan Bocconi-yliopiston puheenjohtaja. Hän toimi sisämarkkinoista vastaavana komissaarina 1995-1999 ja kilpailukomissaarina 1999-2005. Hän on toiminut Bruegel-ajatuspajan puheenjohtajana, taloustieteen professorina ja eri EU-maiden hallitusten neuvonantajana.



Helsingissä Monti vierailee 24.-25. helmikuuta 2010 pääministeri Matti Vanhasen kutsusta. Tapaamislistalla ovat myös työministeri Anni Sinnemäki, eurooppaministeri Astrid Thors ja Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen.

Monti on viime aikoina käynyt esittämässä näkemyksiään ja keräämässä vaikutteita eri tahoilla. Hänen odotetaan raportoivan työnsä tuloksista huhtikuussa.



EKOFIN



EKOFIN-neuvostoon kokoontuvat valtiovarainministerit käsittelevät yleensä makrotason talous- ja raha-asioita, mutta vajaa viikko sitten he hyväksyivät päätelmät sisämarkkinoiden syventämisestä. Neuvoston mielestä sisämarkkinat ovat olennainen tekijä talouskasvun kannalta, ja niiden etuja on hyödynnettävä paremmin. Neuvosto toivoo komission puheenjohtaja Barrosolta ehdotuksia jatkotoimiksi, joissa Mario Montin tulevat esitykset heijastuvat.

Palvelujen markkinat ovat nykyisin keskeisiä, ja neuvosto moitti jäsenmaita palveludirektiivin puutteellisesta täytäntöönpanosta. EKOFIN tervehti tyydytyksellä kilpailukykyneuvoston käynnistämää vertaisvertailua palvelusektorin mahdollisuuksien käyttämiseksi.

Valtiovarainministerit painottivat konkreettisten näyttöjen ja paremman sääntelyn merkitystä sisämarkkinoiden syventämiseksi osana tulevaa EU 2020 -strategiaa, joka tulee koskemaan kasvua ja työllisyyttä.

Neuvosto rohkaisi eri elinkeinoalojen tarkempaan tarkasteluun, ja mainitsi hyvänä esimerkkinä elintarvikeketjua koskevan analyysin.

EKOFIN huomautti siitä, että rahoitus- ja talouskriisin johdosta sallitut valtiontukien laajennukset päättyvät tämän vuoden lopussa.



EU 2020 -strategia



Maanantaina 22. helmikuuta 2010 yleisten asioiden neuvosto kokoontuu valmistelemaan 25. ja 26. maaliskuuta pidettävää Eurooppa-neuvoston kevätkokousta, jonka pääaiheita ovat EU 2020 -kilpailukykystrategia ja mahalaskuun päättyneen Kööpenhaminan ilmastokokouksen jälkihoito.

Kevään huippukokous ei saa uutta strategiaa valmiiksi, sillä vajaa kaksi viikkoa sitten virkaan astunut Barroson toinen komissio julkaisee virallisen ehdotuksensa 3. maaliskuuta. Sitä paitsi lässähtäneen Lissabonin strategian vuoksi tavoitteet ja keinot vaativat uudenlaista ajattelua.




Ralf Grahn

20. helmikuuta 2010

EU hakemassa talouskasvua ja työllisyyttä

Maanantaina 22. helmikuuta 2010 Euroopan unionin yleisten asioiden neuvosto kokoontuu valmistelemaan runsaan kuukauden päästä pidettävää Eurooppa-neuvoston kevätkokousta, joka käsittelee Euroopan talouden kaikkia näkökulmia.



Tänä vuonna kevätkokouksen valmistelut ovat myöhässä. Lissabonin sopimus tuli voimaan vasta 1. joulukuuta 2009 ja Euroopan parlamentti aloitti uuden komission jäsenten kuulemiset vasta tämän vuoden puolella. Barroson toinen komissio saatiin vihdoin virallisesti nimitetyksi 10. helmikuuta 2010 alkaen. Siihen asti vanha komissio hoiti juoksevia asioita.

Lisävaikeuksia tuottavat Lissabonin strategian epäonnistumisesta syntynyt uskottavuusvaje, vakavan rahoitus- ja talouskriisin seuraukset koko EU:n alueella sekä euroalueen yhtenäisyyttä koettelevat vaikeudet (mm. Kreikka, Italia, Espanja, Portugali, Irlanti).




Maaliskuun 25. ja 26. päivänä jäsenmaiden valtion- tai hallitusten päämiesten on määrä hyväksyä ainakin jonkinlaiset kehykset Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian seuraajalle, joka kulkee nimellä EU 2020 -strategia, mutta viimeistellyn ohjelman hyväksyminen siirtyy ilmeisesti kesäkuulle.



Suomen hallituksen tiedote antaa hieman vihjeitä painotuksista:

Suomen näkemyksen mukaan strategian on keskityttävä tuottavuuden nostamiseen, jotta sillä pystyttäisiin aidosti edistämään kasvua ja työllisyyttä. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että EU-tasolla tarvitaan enemmän työtä ja konkreettisia toimia yhtenäismarkkinoiden kehittämiseksi sekä talouspolitiikan koordinaation parantamiseksi. Jäsenmaiden alijäämiin ja rakenneongelmiin pitää puuttua entistä vahvemmin osoittamalla puutteita, eikä suoritusarviointejakaan pidä pelätä.




Ruotsin hallituksen tiedotteen mukaan komission tiedonanto eli ehdotus EU 2020 -strategiaksi annetaan 3. maaliskuuta 2010.



Ruotsin kommentoitu asialista muistuttaa päämiesten epävirallisesta kokouksesta, jossa tulevaa strategiaa puitiin 11. helmikuuta 2010. Komission silloin esittämästä ”ajatuspaperista” Ruotsin hallitus sanoo, että strategiaa pitäisi terävöittää kestävän talouskasvun ja työllisyyden saavuttamiseksi. Strategian hallinnointia tulee vahvistaa poliittisten sitoumusten ja vastuun avulla.



Yleisten asioiden neuvosto



Yleisten asioiden neuvosto huolehtii neuvoston eri kokoonpanojen työskentelyn johdonmukaisuudesta. Se valmistelee Eurooppa-neuvoston kokoukset ja toteuttaa niistä aiheutuvat jatkotoimet. Espanjan puheenjohtajuusohjelma yleisten asioiden neuvoston osalta tarjoaa yleiskuvan tämän tärkeän kokoonpanon työstä (4 sivua).



Tiedotus

Alkuvuoden aikana puuttui aloitteita tekevä ja poliittisesti vastuullinen komissio, joten konkreettisia esityksiä ei juuri ole tullut neuvoston ja Euroopan parlamentin käsittelyyn.

Näihin päiviin saakka ministerit ovat kokoontuneet pääasiassa epävirallisiin kokouksiin, joiden osalta Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan tai puheenjohtajuusmaan tiedotus on rajoittunut lähinnä ympäripyöreisiin fraaseihin.

Lisäksi Espanjan puheenjohtajuus on mielestäni jäänyt kauas Ruotsin saavuttamasta tasosta esityslistojen ja asiakirjojen esittämisessä johdonmukaisina ja havainnollisina kokonaisuuksina sekä ennen kokouksia että niiden jälkeen.

Tämän vuoden ensimmäisten viikkojen perusteella olemme kaukana Lissabonin sopimuksen lupaamasta Euroopan unionista, ”jossa päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia”.

Parannuksiin on tarvetta, mutta löytyykö halua ja kykyä?




Ralf Grahn