Arvioita komission EMU-pohdinta-asiakirjasta

Pian Euroopan komission julkaistua pohdinta-asiakirjansa talous- ja rahaliiton syventämisestä COM(2017) 291 valtiotieteilijä Protesilaos Stavrou kirjoitti blogiartikkelin On the EU reflection paper about euro reform: The EMU must become a state.

Haluan nostaa esille kirjoituksen, joka käsittelee EMU:n kehittämistä kansalaisen kannalta ja euroalueen yleisen edun näkökulmasta.  

Stavroun mukaan pohdinta-asiakirja on säällinen yhdistelmä rakentavaa itsekritiikkiä, tosiasioita ja käytännöllisiä etenemisehdotuksia. Kunnianhimon puute (antautuminen jo valmiiksi) ja tulevaisuusnäkymien epämääräisyys ovat heikkouksia. Komission pitäisi selkeämmin tuoda esille yleisen edun vaatimukset ja jättää omien agendojen ajaminen jäsenmaille.  

Tarvitaan euroalueen makrotason talouspolitiikasta vastaava keskustaho, mikä on talous- ja rahaliiton demokratisoinnin edellytys.

Suomalaistenkin lukijoiden ajatuksiin haluan tuoda lukusuosituksen ohella myös viimeisen kappaleen näkösälle ja pohdittavaksi:

The Commission’s work has to be recognised as largely positive. It would be even more so if alongside those reflection papers, some thematic documents were also drafted. Perhaps we could get concrete ideas on a European Treasury, a European Finance Minister, the incorporation of the Eurogroup in the wider Council framework, a redesign of the ESM’s governance, and so on. The point is to keep the debate going and to demonstrate that major reforms in Europe can enjoy input from citizens and their representatives at all levels of government. The opportunity to offer feedback such as with this blog post should not be underestimated. The more we discuss the EU and learn about it, the greater the likelihood of improving it.

Ari Åberg

Samaan suuntaan kirjoitti TEKin johtaja Ari Åberg keväisessä blogikirjoituksessaan komission valkoisen kirjan perusteella Suomi ei saa jäädä ulkokehälle:

Tässä tilanteessa Suomen on tarkkaan katsottava, missä joukoissa seistä. Korukuviokiemuroita ja kaavioita voi toki piirrellä, mutta ulkokehälle ei parane jäädä yhdessä änkyrävaltioiden kanssa. On mentävä mukaan ytimiin ja kehittämään tätä historiallista yhteisöä. On palattava Lipposen linjoille.

Hieman myöhemmin Åberg jatkoi kirjoittamistaan EMU-aiheisella blogimerkinnällä Riittääkö uskallus? Lyhyt katsaus EMUn kehittämispakettiin, joka päättyi seuraaviin toteamiin:

Euroryhmä näyttää nyt muodostuvan koko EU:n kehittämisen keskiöksi. Suomen päätös euroon liittymisestä osoittautuu nyt viisaaksi; Tanskan ja Ruotsin päätös pysyä ulkopuolella ei.

Suomen hallituksen pitää nyt huolehtia siitä, että se pysyy mukana tässä EU:n ytimessä. Pitää olla uskallusta olla mukana vaikuttamassa. Yhteispohjoismaisesta viitekehyksestä voi olla tässä yhteydessä vaikea puhua ennen kuin routa on ajanut porsaat kotiin.

***

Talous- ja rahaliittoa pitäisi kehittää unionin kansalaisten etujen mukaisesti. Tämä tarkoittaa yhteisen rahan lisäksi demokraattisesti hallittua, vahvaa ja iskunkestävää talouspolitiikkaa euroalueen tasolla.  

Ralf Grahn

Pohdinta-asiakirja talous- ja rahaliiton syventämiseksi

Kirjoituksessa Euroopan tulevaisuus: talous- ja rahaliiton syventäminen näimme muun muassa viiden puheenjohtajan raportin, virallisesti Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely, jonka piti toimia pohjana tulevalle keskusteluasiakirjalle, jonka puoleen nyt käännymme:

Pohdinta-asiakirja talous- ja rahaliiton syventämiseksi; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final (36 sivua)

Liite pohdinta-asiakirjaan; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final ANNEX 1 (mahdollinen etenemissuunnitelma; 2 sivua)

Liite pohdinta-asiakirjaan; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final ANNEX 2 (talous- ja rahaliiton välineet; 4 sivua)

Liite pohdinta-asiakirjaan; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final ANNEX 3 (keskeiset talouden suuntaukset euroalueella; 5 sivua)

Tuumasta toimeen?

Talous- ja rahaliiton (economic and monetary union, EMU) kehittämistä palvelevana virikkeenä jäsenmaiden johtajille pohdinta-asiakirja lainaa jo sivulla 2 hieman lyhennellen heidän Rooman julistuksensa toista kohtaa, jossa he lupasivat tehdä työtä seuraavan puolesta:

Vauras ja kestävästi kehittyvä Eurooppa: unioni, joka luo kasvua ja työpaikkoja, jonka vahvat, verkottuneet ja teknologisen muutoksen sisäistäneet kehittyvät sisämarkkinat sekä vakaa ja entistä vahvempi yhteinen raha avaavat mahdollisuuksia kasvuun, koheesioon, kilpailukykyyn, innovointiin ja vaihtoon erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille; unioni, joka edistää jatkuvaa ja kestävää kasvua investoinnein, rakenneuudistuksin ja talous- ja rahaliiton viimeistelyyn tähtäävin toimin; unioni, jonka taloudet lähentyvät toisiaan; unioni, jossa energian saanti on turvattu ja energian hinnat kohtuulliset ja jossa on puhdas ja turvallinen ympäristö.

Keskeneräinen EMU

Mukavan alun jälkeen pohdinta-asiakirja lähestyy varsinaista pohdittavaa, yhteisen rahan ja perimmältään kansallisen talouspolitiikan ristiriitaa  (sivut 5-6):

Talous- ja rahaliitto on nyt vahva, mutta se on edelleen epätäydellinen. Talous- ja rahaliiton rahapoliittinen pilari on hyvin kehittynyt, kuten Euroopan keskuspankin (EKP) asema osoittaa. Talouspoliittisen pilarin kehitys on sitä vastoin jäänyt jälkeen. Koska talouspolitiikka on EU:n tasolla vähemmän yhdentynyt, sen avulla ei ole mahdollista täysillä tukea rahapolitiikkaa ja kansallisia talouspolitiikkoja. Tämä osoittaa, että tarvitaan lisää poliittista tahtoa talous- ja rahaLIITON vahvistamiseen. Luottamusta on lujitettava kaikkialla: sekä jäsenvaltioiden kesken että jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten välillä ja myös suhteessa suureen yleisöön.

Tämä on osoitus siitä, että euron matka on vasta alussa. Tarve lujittaa sen rakennetta on otettava vakavasti. Tähänastisista saavutuksista ei pidä peräytyä. Kesäkuussa 2015 hyväksytyssä viiden puheenjohtajan kertomuksessa muistutettiin tarpeesta viimeistellä Euroopan talous- ja rahaliitto ja kaavailtiin toimia, joita tätä varten olisi toteutettava vuoteen 2025 mennessä. Kertomuksella käynnistettiin näiden toimien ensimmäinen vaihe, ”tiivistetään tekemällä”, joka jatkuu kesäkuuhun 2017 asti. Toisen vaiheen jatkotoimista kohti vuotta 2025 on kuitenkin vielä keskusteltava ja sovittava jäsenvaltioiden kesken.

Tiivistetysti talousliiton puutteiden korjaaminen vaatii (s. 21):

Nyt esitetyt vaihtoehdot edellyttävät toimia kolmella keskeisellä osa-alueella: 1) aidon rahoitusunionin viimeistely; 2) yhdentyneemmän talous- ja finanssivakausunionin luominen; 3) demokraattisen vastuuvelvollisuuden ankkurointi ja euroalueen instituutioiden vahvistaminen.  

Valuvian paikkailua?

Pohdinta-asiakirja esittelee euron historiaa, talous- ja rahaliiton viimeistely-yrityksiä, pohdintoja tulevaisuudesta ja viimein päätelmiä. Karkeat puitteet savijaloin seisovan jättiläisen sitkeille korjailuyrityksille esitetään sivulla 35 (ja havainnollistetaan edelleen liitteessä 1 yhdellä aanelosella):

Ensimmäinen vaihe ulottuu vuoden 2019 loppuun. Tänä aikana pankkiunioni ja pääomamarkkinaunioni olisi saatava valmiiksi niiden elementtien osalta, jotka on jo esitetty. Näitä ovat yhteisen kriisinratkaisurahaston varautumisjärjestely, toimenpiteet, joilla edelleen vähennetään rahoitusalan riskejä, ja eurooppalainen talletussuojajärjestelmä. Voitaisiin testata myös uusia välineitä, kuten parempia taloudellisen ja sosiaalisen lähentymisen standardeja. Demokraattista vastuuvelvollisuutta ja talous- ja rahaliiton rakenteen toimivuutta parannettaisiin vähitellen.

Toisessa vaiheessa, vuosina 2020–25, talous- ja rahaliiton rakenne viimeisteltäisiin. Siihen sisältyisi pidemmälle meneviä toimenpiteitä, joilla täydennetään rahoitusunionia, mahdollisesti euroalueen turvallisella sijoitusvälineellä ja muuttamalla valtion joukkovelkakirjalainojen sääntelykohtelua. Lisäksi voitaisiin harkita julkistalouden vakautusjärjestelyä. Tämän seurauksena institutionaalista rakennetta voitaisiin muuttaa merkittävämmin.

Selkeästi ja aiheeseen nähden ymmärrettävästi kirjoitettu pohdinta-asiakirja kutsuu talousliiton puutteiden ymmärtämiseen ja paikkailumahdollisuuksien miettimiseen. Tältä osin asiakirja voi avartaa näköaloja ja keskustelua kansallisten siilojen ohi nykymuotoisen Euroopan unionin ja euroalueen piirissä.

Pohtimatta jää kuitenkin millainen olisi kansalaisten omistukseen ja etuun perustuva euroalue (EU) rahoineen demokratian, talouskasvun ja vakauden kannalta.

Ralf Grahn

EU:n kasvu- ja talousuudistusten toteutus

Kirjoitus Sisämarkkinoiden toimenpidepaketin toteutus nosti esille tuoreen välitilinpäätöksen sisämarkkinauudistusten avaintoimien etenemisestä.

Tässä haluan mainita vielä tuoreemman, täydentävän katsauksen talousuudistusten nykytilanteesta ja seuraavista vaiheista.


Yleisten asioiden neuvosto

Koordinoiva yleisten asioiden neuvosto kokoontuu maanantaina 26. maaliskuuta 2012 puimaan EU:n tulevaa monivuotista rahoituskehystä (Multiannual Financial Framework MFF) ja keskustelemaan Eurooppa-neuvoston kevätkokouksen päätösten toteuttamisesta (esityslista).

Seurantakokouksen edellä neuvoston puheenjohtajamaa Tanska on laatinut muistion Eurooppa-neuvoston linjausten toteuttamisesta:

European Council - Follow-up by the Council; Brussels, 19 March 2012; asiakirja 7824/12 (8 sivua)

Käsiteltävät aiheet ovat: talouskasvu, talouspolitiikka, monivuotinen rahoituskehys, oikeus- ja sisäasiat, ilmasto, kauppapolitiikka sekä laajentuminen.

Katsauksen esitystapa on tiivis.


Seurattavat kokoontumiset

Kohteena ovat valtioiden ja hallitusten päämiesten vuoden 2011 joulukuun ja tämän vuoden tammikuun väliset viralliset ja epäviralliset kokoontumiset. Hienotunteisesti euroaluetta koskevia lausuntoja ei mainita Tanskan katsauksessa, mutta linkitän niihinkin.

Kahdessa kuudesta asiakirjasta on virallisen Eurooppa-neuvoston kannanotot; neljä muuta perustuvat epäviralliseen kokoukseen tai ryhmään.


Joulukuu 2011

Euroalueen valtion- tai hallitusten päämiesten julkilausuma; Bryssel, 9. joulukuuta 2011
Eurooppa-neuvosto 9. joulukuuta 2011 Päätelmät; Bryssel 25. tammikuuta 201[2] (EUCO 139/1/11 REV 1)


Tammikuu 2012

Euroalueen jäsenvaltioiden sovitut viestit; Bryssel, 30. tammikuuta 2012
Eurooppa-neuvoston jäsenten julkilausuma 30. tammikuuta 2012: Kohti kasvua tukevaa vakauttamista ja työllisyyttä edistävää kasvua; Bryssel, 30. tammikuuta 2012


Maaliskuu 2012

Euroalueen valtion- tai hallitusten päämiesten julkilausuma; Bryssel, 2. maaliskuuta 2012
Eurooppa-neuvosto 1. ja 2. maaliskuuta 2012 Päätelmät; Bryssel, 2. maaliskuuta 2012 (EUCO 4/12)



Ralf Grahn
EU-politiikan ja eurooppaoikeuden riippumation puhuja ja luennoitsija

J. K. Monikielinen Bloggingportal.eu kokoaa jo 946 euroblogin kirjoitukset. Eurooppalainen verkkokeskustelu yli maan- ja kielirajojen kehittyy siis edelleen. Brysselissä toimiva kansainvälisen talouden ajatuspaja Bruegel ohjaa haasteiden kohtaamiseen. Eräänä kanavana on englanninkielinen Bruegel blog.

Euroblogien joukossa on tällä hetkellä aktiivinen blogikolmikkoni, jonka muodostavat Eurooppaoikeus-blogin ohella englannninkielinen Grahnlaw (jonka Cision Finland rankkasi äsken neljänneksi Suomen poliittisten blogien joukossa) sekä pohjoismainen Grahnblawg. Kirjoitan ja puhun EU-tason demokratiasta ja EU:n toimielinten avoimuudesta, mutta nykyään entistä useammin myös Euroopan talouskasvuun (EU2020) sekä (digitaalisiin) sisämarkkinoihin liittyvistä, eurooppalaisille elintärkeistä haasteista ja hankkeista.

Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (ERVM): neuvoston asetus 407/2010

Euroopan vakautusmekanismista siiryimme yleistietoon järjestelyistä ja siitä edelleen Euroopan rahoituksenvakautusmekanismiin (ERVM).

Vuorossa ovat asetus 407/2010 ja komission tiedonanto KOM(2010) 713.


EU:n neuvoston asetus 407/2010

SEUT 122 artiklan 2 kohdan nojalla Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (ERVM) perustettiin neuvoston asetuksella, ilman Euroopan parlamentin myötävaikutusta:

NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 407/2010, annettu 11 päivänä toukokuuta 2010, Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta; EUVL 12.5.2010 L 118/1

Komissio ehdottaa ja neuvosto päättää määräenemmistöllä taloudellisen avun antamisesta ja siten myös edellytysten täyttymisestä:

1 artikla
Tavoite ja soveltamisala

Koko euroalueen vakauden, yhtenäisyyden ja eheyden säilyttämiseksi tässä asetuksessa vahvistetaan ehdot ja menettelyt, joilla unionin taloudellista apua voidaan myöntää euroalueen jäsenvaltiolle, jolle poikkeukselliset tapahtumat, joihin jäsenvaltio ei voi vaikuttaa, ovat aiheuttaneet vakavia taloudellisia tai rahoituksellisia häiriöitä tai vakavasti uhkaavat aiheuttaa sille tällaisia häiriöitä, ottaen huomioon, että mahdollisesti sovelletaan asetuksella (EY) N:o 332/2002 perustettua olemassa olevaa järjestelyä keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämiseksi euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden maksutaseille.

Perussopimuksen ja asetuksen asettamien tiukkojen edellytysten kirjaimellinen täyttyminen ei liene kovin todennäköistä.


KOM(2010) 713

Asetuksen 407/2010 9 artiklan mukaan komission tuli raportoida neuvostolle kuuden kuukauden kuluessa voimaantulosta. Näin komissio teki tiedonannossaan KOM(2010) 713:

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA TALOUS- JA RAHOITUSKOMITEALLE Euroopan rahoituksenvakautusmekanismista; Bryssel 30.11.2010 KOM(2010) 713 lopullinen

Tiedonanto antaa kuvan alkukauden toimista. Asiallisesti komissio teki kaksi linjausta:

Edellä olevan perusteella komissio katsoo, että poikkeukselliset tapahtumat ja olosuhteet, joiden perusteella Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamista koskeva asetus (EU) N:o 407/2010 hyväksyttiin, ovat edelleen olemassa, minkä vuoksi mekanismi olisi säilytettävä (sivu 10).

Asetuksen 9 artiklan 2 kohdassa korostetaan, että tarvittaessa kertomukseen liitetään ehdotus asetukseen tehtävistä muutoksista, jotta mahdollisuutta myöntää taloudellista apua voitaisiin muuttaa siten, ettei muuttaminen vaikuta jo tehtyjen päätösten pätevyyteen. Komissio on kuitenkin sitä mieltä, ettei asetusta ole nykyisessä talouden tilanteessa ja viimeaikaisen kehityksen perusteella tarpeen muuttaa (sivu 2).

Ralf Grahn

Suomi näyttää: Euroalue on korttitalo

Euroalueella demokratia ja toimivalta eivät kohtaa oikealla tasolla. Markkinat elävät siis jatkuvassa epävarmuudessa, mikä heijastuu ihmisten elinoloihin.

Vakuusjärjestelyt

Suomen valtiovarainministeriön mukaan euromaiden päämieskokous heinäkuussa sopi, että perustetaan vakuusjärjestely Kreikan toisen apupaketin yhteydessä.

Euromaiden johtajat sopivat Euroopan rahoitusvakausvälineen ERVV:n ja Euroopan vakausmekanismin EVM:n tehokkuuden parantamisesta, heijastusvaikutusten välttämisestä ja joustavuuden lisäämisestä.

Vakuuksia koskeva lausuma:

9. Tarvittaessa perustetaan vakuusjärjestelyt, jotta euroalueen jäsenvaltioille niiden ERVV:lle antamista takauksista aiheutuva riski voidaan kattaa.

Lähde: Euroalueen valtion- tai hallitusten päämiesten ja EU:n toimielinten julkilausuma; Bryssel, 21. heinäkuuta 2011


Euromaiden hyväksyntä

VM:n tiedotteen mukaan Suomi ja Kreikka ovat päässeet yhteisymmärrykseen vakuusjärjestelystä. Vakuusjärjestely vaatii vielä muiden euromaiden hyväksynnän.

Siinäpä se. Nordean aamuinen markkinakommentti tiivistää tilanteen seuraavasti:

Euroalueen velkaongelmia hämmentää nyt entistä enemmän Suomen ja Kreikan välinen "vakuussopimus". Luottoluokittaja Moody's ilmaisi eilen huolensa sopimuksesta, jonka yhtiö pelkää vaikeuttavan tai jopa kaatavan Kreikan pelastuspaketin. Moody'sin mukaan sopimus korostaa entisestään euroalueen päättäjien erimielisyyksiä. Tästä saatiin taas eilen lisää merkkejä, kun Hollanti ja Itävalta nahistelivat vastaavien sopimisten tekemisestä tukea vastaanottavien maiden kanssa.

Taloussanomien mukaan pääministeri Katainen myöntää että vakuussopimukseen voi tulla muutoksia, jos muut euromaat eivät hyväksy sitä. Vakuudet ovat Suomelle kynnyskysymys, eikä Katainen halua uskoa että vakuudet vaarantavat Kreikan tukipaketin.

Kataisen rauhoittelusta huolimatta Reutersin raportti Moody's:in kommenteista kertoo että markkinat ovat huolissaan euromaiden rintaman hajoamisesta ja tukipaketin mahdollisesta myöhästymisestä, jopa hajoamisesta.

Arvostelu, torjunta tai matkiminen of levinnyt ainakin Alankomaihin, Itävaltaan, Saksaan, Slovakiaan ja Sloveniaan, kertoo AFP. Kreikka luonnollisesti toivoo riidan ratkaisua ennen lisävahinkojen syntyä.


Korttitalo

Rahapolitiikkaa euroalueella toteuttaa Eeuroopan keskuspankki keskuspankkijärjestelmineen, mutta talouspolitiikka on kansallisten politiikkojen yhteensovittamisen asteella.

Epävirallisiin kokouksiin kokoontuvassa euroryhmässä alueen valtiovarainministerit keskustelevat yhteisistä aiheista. Kriisioloissa ohi ovat kirineet euromaiden vielä epävirallisemmat huippukokoukset, jotka Ranska ja Saksa nyt haluavat vakinaistaa euroalueen ”taloushallituksena”.

Komealta kalskahtavista pyrkimyksistä huolimatta hallitusten välinen yhteistyö pysyy yksimielisyysvaatimukseen perustuvana korttitalona.

Vähiten haluava hallitus tai totaalikieltäytyjä määrää toimien tason, vaikka sisäisen heikkouden seurauksena olisi 332 miljoonan ihmisen valuutta-alueen hajoaminen.

Demokratia ja toimivalta eivät kohtaa oikealla tasolla.

Markkinat elävät siis jatkuvassa epävarmuudessa, mikä heijastuu ihmisten elinoloihin.

***

Monikielinen Bloggingportal.eu kokoaa 840 euroblogin kirjoitukset, jotka heijastavat Euroopan haasteita ja valaisevat valintoja valo- ja varjopuolineen.



Ralf Grahn

Olli Rehn ja euroalueen kriisi

Euroalueen valtioiden ja hallitusten päämiehet julistivat – jälleen – 21. heinäkuuta 2011 yhteisen vastauksen kriisitilanteeseen. Virallinen kannanotto löytyy täältä:

Euroalueen valtion- tai hallitusten päämiesten ja EU:n toimielinten julkilausuma; Bryssel, 21. heinäkuuta 2011 (4 sivua)


Uusi kriisi

Ei kauaakaan, niin markkinat syöksyivät Kyproksen, Italian ja Espanjan velkapapereiden kimppuun. Uusi kriisi oli syntynyt.

Rupesin miettimään ristiriitaiselta näyttävää tilannetta. Euroopan rahoitusvakausväline ERVV ja tuleva Euroopan vakausmekanismi EVM ovat tosin yksimielisyysvaatimusten varaan rakennettuja korttitaloja, mutta euroalueen huippukokous oli kuitenkin tarjoamassa niille parempia toimintavalmiuksia.

Kolmen Välimeren maan taloudet olivat ymmärtääkseni ohittanut taantuman ja siirtyneet varovaisen kasvun vaiheeseen. Julkiset velat painoivat raskaasti, mutta velkaantumisvauhti oli asettumassa siedettävämmälle tasolle tänä vuonna (2011) ja erityisesti ensi vuonna (2012). Maiden kilpailukyvyn puutteella on syvät juuret, mutta tietoisuus tuote-, palvelu- ja työmarkkinoiden uudistustarpeista oli kasvussa ja jotain oli sentään tekeillä.

Kun talouden perusasiat näyttivät kulkevan parempaan suuntaan, mutta ”kaikkitietävät” markkinavoimat syöksyivät kimppuun kuin Stukat, ryhdyin selkeyttämään ajatuksiani kirjoitussarjalla (ruotsiksi ja englanniksi). Linkit yksittäisiin kirjoituksiin löytvät täältä: Eurozone – Surreal Time Brussels.


Olli Rehn ja talouskasvu

Lomansa keskeyttänyt talouskomissaari Olli Rehn järjesti tiedotustilaisuuden, jossa hän väitti markkinoiden reaktiota epäoikeutetuksi (tiedote englanniksi):

Ongoing developments in the eurozone; 5 August 2011 SPEECH/11/540

Rehn tukeutui talouskasvun käynnistymiseen ja velkaantumisvauhdin hidastumiseen euroalueella yleensä ja erityisesti markkinapaineiden kohteiksi joutuneissa maissa:

The spread of bond-market tensions across the euro area is, however, not justified by economic and budgetary fundamentals. Economic recovery is proceeding in most parts of the euro area, while important steps in budgetary consolidation and structural reform are underway across Europe and in particular in those Member States most exposed to market tensions.

Halusin tarkistaa Rehnin väitteet, joten katsoin mitä EU:n komission (Ecfin) tuorein kasvuennuste lupasi unionin talouskasvun sekä Kyproksen, Italian ja Espanjan elpymisen osalta: Rehn asserts eurozone recovery.

Jokainen voi todeta että Rehn puhui asiaa talouskasvusta toukokuisen ennusteen valossa. (Tosin, jos markkinat joutuvat pakokauhun valtaan, mitä tahansa voi tapahtua.)



Ralf Grahn


J.K. Euroalueen ja USA:n talousnäkymät ovat myös blogien kuumia aiheita. Monikelinen Bloggingportal.eu kokoaa jo 834 euroblogin kirjoitukset, mutta joukkoon mahtuisi enemmän myös suomalaisia nettipäiväkirjoja Euroopan asioista.

EU-maiden talouspolitiikka: Seuraavat vaiheet

Euroopan unionin jäsenmaiden päämiesten kevätkokouksen pääaiheena oli perinteiseen tapaan talous, mutta uusin menettelyin, tavoittein ja strategioin.

Nykyään Eurooppa-neuvoston päätelmät julkaistaan heti kokouksen päätyttyä kaikilla virallisilla EU-kielillä, niin myös suomeksi:

Eurooppa-neuvosto 24. ja 25. maaliskuuta 2011: Päätelmät; Bryssel, 25. maaliskuuta 2011 (EUCO 10/11; 34 sivua)


Mihin päädyttiin?

Päätelmien ensimmäinen kappale johdattaa lyhyesti talouspolitiikasta annettuihin suuntaviivoihin:

Eurooppa-neuvosto hyväksyi tänään laajan toimenpidepaketin, jolla pyritään vastaamaan kriisiin, säilyttämään rahoitusvakaus ja luomaan perusta älykkäälle, kestävälle, sosiaalista osallisuutta edistävälle ja työpaikkoja luovalle kasvulle. Tämä parantaa euroalueen ja Euroopan unionin talouden ohjausta ja hallintaa sekä kilpailukykyä.

Toinen kappale tarkentaa kuvaa jossain määrin tulevien toimien osalta:

2. Eurooppa-neuvosto hyväksyi uuden EU-ohjausjakson yhteydessä julkisen talouden vakauttamisen ja rakenneuudistuksen painopisteet (1). Se korosti, että etusijalle on asetettava talousarvioiden tervehdyttäminen ja julkisen talouden kestävyyden palauttaminen, työttömyyden vähentäminen työmarkkinauudistusten avulla sekä uudet kasvua edistävät toimet. Kaikki jäsenvaltiot toteuttavat nämä painopisteet konkreettisina toimenpiteinä, jotka sisällytetään niiden vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin. Komissio esittää tältä pohjalta maakohtaisia lausuntoja ja suosituksia koskevat ehdotuksensa hyvissä ajoin, jotta ne voidaan hyväksyä ennen kesäkuun Eurooppa-neuvostoa.

Alaviite 1:

Painopisteet ovat 15. helmikuuta ja 7. maaliskuuta 2011 annettujen neuvoston päätelmien mukaisia ja perustuvat komission vuotuiseen kasvuselvitykseen. Ks. myös puheenjohtajavaltion 16. maaliskuuta 2011 laatima yhteenveto.

Huhtikuun kuluessa jokainen euromaa toimittaa vakausohjelman ja euroalueen ulkopuolinen maa lähentymisohjelman vakaus- ja kasvusopimuksen (Stability and Growth Pact SPG) perusteella.

Kaikki maat toimittavat kansallisen uudistusohjelman (National Reform Programme NPR), jolla tähdätään Eurooppa 2020 -kasvustrategian (EU2020) toteuttamiseen.

Komissio antaa ohjelmista lausuntoja ja suosituksia toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa, jotta neuvosto ja Eurooppa-neuvosto voivat antaa tarvittavaa lisäohjausta.



Ralf Grahn