IMF EU:n talous- ja rahaliiton uudistamisesta

Blogikirjoituksessa Euroopan tulevaisuus: talous- ja rahaliiton syventäminen mainittiin puheenjohtaja Junckerin ja presidentti Macronin antamat sykäykset EU:n tulevaisuuskeskusteluun, valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta, pohdinta-asiakirja talous- ja rahaliiton syventämiseksi ja Euroopan komission EMU-painopiste ennen viiden puheenjohtajan kertomuksen lyhyttä esittelyä. - Aloitteiden joukossa olisi pitänyt mainita Euroopan parlamentin päätöslauselmat, jotka viimeksi mainitsin kirjoituksessa Future of Europe to meet European Council.

Blogimerkintä Pohdinta-asiakirja talous- ja rahaliiton syventämiseksi kertoi pääkohdat keskeneräisen EMU:n korjausajatuksista tulevaisuuskeskustelun osana.

Kun ainakin jotkin euroalueen maat muovaavat kantojaan lähinnä nollasummapelin hengessä, on aika katsoa  vastuullisuutta ja yhteisvastuuta sekä uudistustarpeita talous- ja rahaliitossa kokonaisuutena ja ulkopuolisin silmin.

Kansainvälinen valuuttarahasto

Kansainvälinen valuuttarahasto (International Monetary Fund IMF) julkaisi heinäkuun loppupuolella tämän vuoden niin sanotun maaraportin euroalueesta Euro Area Policies: 2017 Article IV Consultation, jossa johtajisto totesi suotuisamman  poliittisen ja taloudellisen tilanteen otolliseksi uudistusten jouduttamiseen sekä kansallisella että keskustasolla euroalueen rakenteiden (architecture) loppuun saattamiseksi.

Talous- ja rahaliiton rakenteiden osalta IMF:n johtajisto korosti muun muassa seuraavia uudistustarpeita:

Directors stressed that countries need to respect the Stability and Growth Pact, which is crucial to ensure the credibility of the fiscal framework and also important to build support for a central fiscal capacity. Developing such a capacity could go hand in hand with reforms to simplify the fiscal framework and make enforcement more automatic.

---

Directors urged further efforts to address nonperforming loans and low bank profitability, which, in part, requires countries to continue reforming their insolvency frameworks. They encouraged the European Commission to provide a blueprint for national asset management companies and clarity on State Aid requirements, which could help develop markets for distressed debt. Restructuring and consolidation in the banking sector should be incentivized by a firm approach to closing failing banks. Directors noted that the upcoming review of the Bank Recovery and Resolution Directive presents an opportunity to address any impediments to bank resolution.

Directors considered completing the banking union—with common deposit insurance and a common fiscal backstop—as an essential complement to risk reduction in the banking sector. They also noted that ring fencing of capital and liquidity within countries runs counter to the concept of a banking union. Directors agreed that Brexit gives greater urgency to building a capital markets union and that supervisory capacity needs to be correspondingly upgraded.

Asiantuntijaraportin keskeisiin sanomiin kuuluvat euroalueen yhdentymisen syventäminen ja viimeistely:

Euro area countries should grasp the opportunity provided by the recovery and the political momentum to push for deeper integration and complete the architecture of the Economic and Monetary Union (EMU).

Talouskriisin seurauksena euromaiden talouksien lähentyminen lakkasi ja kääntyi hajaantumiseksi. Asiantuntijaraportti painottaa lähentymisen ja yhteenkuuluvuuden merkitystä sekä yhdentymisestä koituvien hyötyjen jakamista (kohta 7). Alhaisen tuottavuuden maiden on syytä jouduttaa työ- ja tuotemarkkinoiden uudistamista.

Euroalueen sisäisten rakenneongelmien rinnalla protektionismin voimistuminen  (Yhdysvallat) ja Britannian lähtö EU:sta ovat lisänneet ulkoista epävarmuutta. Euromaiden joukossa populistiset politiikat ja sisäisten raja-aitojen nostaminen saattavat hankaloittaa ihmisten ja tuotteiden vapaata liikkuvuutta (kohta 15).  

Kohdasta 21, jonka toistan alla, alkaa kohtaan 57 jatkuva jakso jossa yksittäisiä uudistuksia käsitellään hieman tarkemmin (ennen valuuttarahaston asiantuntijoiden valitsemia kohokohtia kohdissa 58-69):

21. Actions at the central and national level are needed to address the euro area’s major risks and challenges. The euro area should grasp the current political momentum to push forward much-needed collective actions to strengthen the EMU. At the same time, a further widening of income gaps between countries could threaten the ability of policymakers to build support for common solutions. Decisive actions at the member-state level are essential to address the challenges: restart convergence, reduce imbalances, and address vulnerabilities. The desired policy mix covers actions on several fronts: (i) promoting structural reforms to boost potential growth; (ii) using fiscal space where available, while consolidating in high-debt countries; (iii) continuing monetary accommodation; (iv) repairing bank balance sheets; and (v) enhancing fiscal integration through a central fiscal capacity, completing the banking union, and advancing the capital markets union, as laid out in the EC’s recent Reflection Paper on the Deepening of the EMU.

 

Yhteisistä toimista mainittakoon euroalueen yhteinen vakautusjärjestely (budjettikapasiteetti):

38. Political determination is needed to strengthen the EMU. A common stabilization function would complement national budget stabilizers and allow smoother aggregate fiscal policy for the euro area. To have the necessary political support, it should not lead to permanent transfers, though a borrowing capacity would be needed to allow sufficient stabilization. The establishment of a CFC [Central Fiscal Capacity] could be combined with other EMU deepening measures, such as the creation of safe assets. With a CFC to support stabilization needs, national fiscal rules could focus on sustainability.

Pankkiunionin keskeneräisyyden osalta IMF:n raportti totesi kohdassa 50 eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän suotavuuden:

Completing the banking union, by establishing a common deposit insurance scheme with a common fiscal backstop, would foster the free flow of liquidity and provide reassurance to supervisors that the bank-sovereign link is severed.

Pääomamarkkinaunionin jouduttamista ja tehostamista valuuttarahasto painotti (kohta 52):   

52. Faster progress on the capital markets union (CMU) action plan would foster greater international private risk sharing, helping better insure against adverse country-specific shocks. Greater harmonization of financial regulatory and supervisory regimes, and improved access to non-bank financing sources such as venture capital, would provide greater investor certainty and diversify firms’ funding options, boosting investment. There has been some forward momentum on the CMU, with the EU’s adoption of simple, transparent, and standardized (STS) securitization to bolster banks’ ability to provide credit, political agreement on a venture capital fund and regulation, and a revised prospectus regime to facilitate access to capital markets. However, improvements in other areas, such as securities ownership rules, and corporate insolvency proceedings, are pending. New action items added in light of the recent mid-term review of the CMU action plan, such as stronger supervisory powers for the European Securities and Markets Authority (ESMA), potential revisions to the prudential treatment of investment firms, and measures to encourage FinTech and sustainable finance, should further enhance the functioning of the Single Market. Completing the CMU action plan would improve the EU’s resilience to shocks and facilitate the efficient allocation of capital.

***

Kansainvälisen valuuttarahaston näkökohdat edistävät Euroopan parlamentin,  komission ja presidentti Macronin aloitteiden sekä euroalueen jäsenmaiden kantojen arviointia EU:n kansalaisen kannalta.

Ralf Grahn

Pohdinta-asiakirja talous- ja rahaliiton syventämiseksi

Kirjoituksessa Euroopan tulevaisuus: talous- ja rahaliiton syventäminen näimme muun muassa viiden puheenjohtajan raportin, virallisesti Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely, jonka piti toimia pohjana tulevalle keskusteluasiakirjalle, jonka puoleen nyt käännymme:

Pohdinta-asiakirja talous- ja rahaliiton syventämiseksi; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final (36 sivua)

Liite pohdinta-asiakirjaan; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final ANNEX 1 (mahdollinen etenemissuunnitelma; 2 sivua)

Liite pohdinta-asiakirjaan; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final ANNEX 2 (talous- ja rahaliiton välineet; 4 sivua)

Liite pohdinta-asiakirjaan; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final ANNEX 3 (keskeiset talouden suuntaukset euroalueella; 5 sivua)

Tuumasta toimeen?

Talous- ja rahaliiton (economic and monetary union, EMU) kehittämistä palvelevana virikkeenä jäsenmaiden johtajille pohdinta-asiakirja lainaa jo sivulla 2 hieman lyhennellen heidän Rooman julistuksensa toista kohtaa, jossa he lupasivat tehdä työtä seuraavan puolesta:

Vauras ja kestävästi kehittyvä Eurooppa: unioni, joka luo kasvua ja työpaikkoja, jonka vahvat, verkottuneet ja teknologisen muutoksen sisäistäneet kehittyvät sisämarkkinat sekä vakaa ja entistä vahvempi yhteinen raha avaavat mahdollisuuksia kasvuun, koheesioon, kilpailukykyyn, innovointiin ja vaihtoon erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille; unioni, joka edistää jatkuvaa ja kestävää kasvua investoinnein, rakenneuudistuksin ja talous- ja rahaliiton viimeistelyyn tähtäävin toimin; unioni, jonka taloudet lähentyvät toisiaan; unioni, jossa energian saanti on turvattu ja energian hinnat kohtuulliset ja jossa on puhdas ja turvallinen ympäristö.

Keskeneräinen EMU

Mukavan alun jälkeen pohdinta-asiakirja lähestyy varsinaista pohdittavaa, yhteisen rahan ja perimmältään kansallisen talouspolitiikan ristiriitaa  (sivut 5-6):

Talous- ja rahaliitto on nyt vahva, mutta se on edelleen epätäydellinen. Talous- ja rahaliiton rahapoliittinen pilari on hyvin kehittynyt, kuten Euroopan keskuspankin (EKP) asema osoittaa. Talouspoliittisen pilarin kehitys on sitä vastoin jäänyt jälkeen. Koska talouspolitiikka on EU:n tasolla vähemmän yhdentynyt, sen avulla ei ole mahdollista täysillä tukea rahapolitiikkaa ja kansallisia talouspolitiikkoja. Tämä osoittaa, että tarvitaan lisää poliittista tahtoa talous- ja rahaLIITON vahvistamiseen. Luottamusta on lujitettava kaikkialla: sekä jäsenvaltioiden kesken että jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten välillä ja myös suhteessa suureen yleisöön.

Tämä on osoitus siitä, että euron matka on vasta alussa. Tarve lujittaa sen rakennetta on otettava vakavasti. Tähänastisista saavutuksista ei pidä peräytyä. Kesäkuussa 2015 hyväksytyssä viiden puheenjohtajan kertomuksessa muistutettiin tarpeesta viimeistellä Euroopan talous- ja rahaliitto ja kaavailtiin toimia, joita tätä varten olisi toteutettava vuoteen 2025 mennessä. Kertomuksella käynnistettiin näiden toimien ensimmäinen vaihe, ”tiivistetään tekemällä”, joka jatkuu kesäkuuhun 2017 asti. Toisen vaiheen jatkotoimista kohti vuotta 2025 on kuitenkin vielä keskusteltava ja sovittava jäsenvaltioiden kesken.

Tiivistetysti talousliiton puutteiden korjaaminen vaatii (s. 21):

Nyt esitetyt vaihtoehdot edellyttävät toimia kolmella keskeisellä osa-alueella: 1) aidon rahoitusunionin viimeistely; 2) yhdentyneemmän talous- ja finanssivakausunionin luominen; 3) demokraattisen vastuuvelvollisuuden ankkurointi ja euroalueen instituutioiden vahvistaminen.  

Valuvian paikkailua?

Pohdinta-asiakirja esittelee euron historiaa, talous- ja rahaliiton viimeistely-yrityksiä, pohdintoja tulevaisuudesta ja viimein päätelmiä. Karkeat puitteet savijaloin seisovan jättiläisen sitkeille korjailuyrityksille esitetään sivulla 35 (ja havainnollistetaan edelleen liitteessä 1 yhdellä aanelosella):

Ensimmäinen vaihe ulottuu vuoden 2019 loppuun. Tänä aikana pankkiunioni ja pääomamarkkinaunioni olisi saatava valmiiksi niiden elementtien osalta, jotka on jo esitetty. Näitä ovat yhteisen kriisinratkaisurahaston varautumisjärjestely, toimenpiteet, joilla edelleen vähennetään rahoitusalan riskejä, ja eurooppalainen talletussuojajärjestelmä. Voitaisiin testata myös uusia välineitä, kuten parempia taloudellisen ja sosiaalisen lähentymisen standardeja. Demokraattista vastuuvelvollisuutta ja talous- ja rahaliiton rakenteen toimivuutta parannettaisiin vähitellen.

Toisessa vaiheessa, vuosina 2020–25, talous- ja rahaliiton rakenne viimeisteltäisiin. Siihen sisältyisi pidemmälle meneviä toimenpiteitä, joilla täydennetään rahoitusunionia, mahdollisesti euroalueen turvallisella sijoitusvälineellä ja muuttamalla valtion joukkovelkakirjalainojen sääntelykohtelua. Lisäksi voitaisiin harkita julkistalouden vakautusjärjestelyä. Tämän seurauksena institutionaalista rakennetta voitaisiin muuttaa merkittävämmin.

Selkeästi ja aiheeseen nähden ymmärrettävästi kirjoitettu pohdinta-asiakirja kutsuu talousliiton puutteiden ymmärtämiseen ja paikkailumahdollisuuksien miettimiseen. Tältä osin asiakirja voi avartaa näköaloja ja keskustelua kansallisten siilojen ohi nykymuotoisen Euroopan unionin ja euroalueen piirissä.

Pohtimatta jää kuitenkin millainen olisi kansalaisten omistukseen ja etuun perustuva euroalue (EU) rahoineen demokratian, talouskasvun ja vakauden kannalta.

Ralf Grahn

Euroopan tulevaisuus: talous- ja rahaliiton syventäminen

Syyskuussa keskustelu Euroopan tulevaisuudesta sai kaksi merkittävää sykäystä. Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude  Juncker esitti unionin tilaa 2017 koskevassa puheessaan SPEECH/17/3165 vuoden 2018 työohjelman aloitteiden lisäksi mahdollisuuksia perussopimusten joustojen hyödyntämiseen EU:n toimintakyvyn vahvistamiseksi.  

Ranskan presidentti Emmanuel Macronin Sorbonnen palopuhe oli ennen kaikkea vetoomus ulkoisesti ja sisäisesti vahvan Euroopan puolesta, mutta tarjosi samalla lukuisia esimerkkejä arjen uudistuksista ja EU-sopimusten muuttamisesta; Twitterissä #InitiativeEurope.

Suomalaisittain ilahduttaa DebattiBaari, jonka Euroopan unionin rakentamista koskeva keskustelu näkyy myös Twitterissä, aihetunnisteella #EUdebatti.

Toinen myönteinen asia on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n muutama päivä sitten julkaisema kannanotto Näkemyksiä EU:n tulevaisuudesta (28 sivua), joka puoltaa Suomen pysymistä integraation etujoukossa ja esittää yritysmaailman näkemyksiä komission viiden pohdinta-asiakirjan tiimoilta.

Tämän blogikirjoituksen tarkoituksena on koota perusaineistoa talous- ja rahaliiton tulevaisuutta koskevaan keskusteluun.  

Euroopan tulevaisuus  

Maaliskuun 1. päivänä komissio oli julkaissut tiedonannon Valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta: Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 vuoteen 2025 mennessä; Bryssel 1.3.2017 COM(2017) 2025 final. Siinä komissio lupasi jatkoa tulevaisuuskeskustelulle ja uusia avauksia (sivu 18):

Euroopan komissio osallistuu tähän keskusteluun esittämällä tulevina kuukausina keskusteluasiakirjat seuraavista aiheista:

• EU:n sosiaalisen ulottuvuuden kehittäminen;

• talous- ja rahaliiton syventäminen kesäkuussa 2015 esitetyn viiden puheenjohtajan raportin pohjalta;

• globalisaation hallinta;

• EU:n puolustuksen tulevaisuus;

• EU:n rahoituksen tulevaisuus.

EU:n tulevaisuutta koskevan keskustelun uusien käänteiden seuraamisessa auttaa aihetunniste #FutureOfEurope.

EMU-pohdinta-asiakirja

Keskusteluasiakirjan nimi täsmentyi julkaisuvaiheessa pohdinta-asiakirjaksi.

Kolmisen kuukautta Valkoisen kirjan jälkeen komissio julkaisi talous- ja rahaliiton (economic and monetary union EMU) keskeneräisyyden korjaamiseen tähtäävän pohdinta-asiakirjan ja kolme liitettä, joilla on erityistä merkitystä euroalueen kannalta:

Pohdinta-asiakirja talous- ja rahaliiton syventämiseksi; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final (36 sivua)

Liite pohdinta-asiakirjaan; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final ANNEX 1 (mahdollinen etenemissuunnitelma; 2 sivua)

Liite pohdinta-asiakirjaan; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final ANNEX 2 (talous- ja rahaliiton välineet; 4 sivua)

Liite pohdinta-asiakirjaan; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final ANNEX 3 (keskeiset talouden suuntaukset euroalueella; 5 sivua)

Valkoisessa kirjassa - Twitter-keskustelu  #FutureOfEurope - komissio oli siis luvannut, että talous- ja rahaliiton syventämistä käsitellään kesäkuussa 2015 esitetyn viiden puheenjohtajan raportin pohjalta. Näin ollen esitän tässä vain muistutuksen EMU:n asemasta komission poliittisten painopisteiden joukossa ennen siirtymistä viiden puheenjohtajan raporttiin.

Kymmenen painopistettä: 5. EMU  

Puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin johtaman komission poliittisten suuntaviivojen kymmenen painopistettä löytyvät kätevästi julkaisusta Uusi alku Euroopalle: Työllisyyden, kasvun, oikeudenmukaisuuden ja demokraattisen muutoksen muutoksen ohjelma (vuodelta 2014). Viidentenä prioriteettina mainitaan syvempi ja oikeudenmukaisempi talous- ja rahaliitto.

Euroopan komission painopisteiden verkkosivu Syvempi ja oikeudenmukaisempi talous- ja rahaliitto, Twitterissä #deepeningEMU, viittaa viiden puheenjohtajan raporttiin ja esittelee muutamalla sanalla tarvittavien uudistusten keskeiset alat: talousunioni, rahoitusunioni, fiskaaliunioni, poliittinen unioni ja euroopan sosiaalinen pilari.

Tähän mennessä euron ovat ottaneet käyttöön 19 valtiota ja euroalueen asukasmäärä on 341 miljoonaa. Yhteinen raha ja kansallinen talouspolitiikka synnyttävät jännitteitä ja vaaroja.

 

Viiden puheenjohtajan kertomus  

Viiden puheenjohtajan kertomus (Five presidents’ report), virallisesti Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely, valmistui vuoden 2015 kesäkuussa puheenjohtaja Junckerin johdolla, mutta “tiiviissä yhteistyössä” olivat mukana Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk eurohuippukokouksen puheenjohtajana, euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloem, Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi ja Euroopan parlamentin puhemies Martin Schulz.

Raportin johdannossa esitetään tavoitteet pähkinänkuoressa:

Tämä kertomus heijastelee viiden puheenjohtajan pohdintoja ja keskusteluja. Se keskittyy euroalueeseen, sillä valtioilla, joilla on yhteinen valuutta, on erityisiä yhteisiä haasteita, etunäkökohtia ja velvollisuuksia. Tiiviimmän talous- ja rahaliiton kehittäminen on kuitenkin avoinna kaikille EU:n jäsenvaltioille. Kehittämisen tulisi olla läpinäkyvää, ja siinä tulisi säilyttää sisämarkkinoiden kaikinpuolinen eheys. Itse asiassa kun sisämarkkinat saadaan viimeisteltyä ja niitä hyödynnetään täysimääräisesti tavaroiden ja palveluiden alalla, digitaali- ja energia-alalla sekä pääomamarkkinoilla, tämän tulisi osaltaan edistää vahvempaa kehitystä talousunionia kohti, samalla kun kehitys luo lisää työpaikkoja ja vauhdittaa kasvua.

Se, että talous- ja rahaliitto saadaan valmiiksi, ei ole sinänsä päämäärä. Se on keino, jolla annetaan paremmat ja oikeudenmukaisemmat elinolosuhteet kaikille kansalaisille. Sen avulla unioni valmistautuu maailmanlaajuisiin tulevaisuuden haasteisiin, ja sillä annetaan jokaiselle unionin jäsenvaltiolle tilaisuus vaurastua.

Kertomuksen sivuilla 4 ja 5 esitetään tarvittavien uudistusten avainsanat tiivistelmineen:

Edistystä on tapahduttava neljällä osa-alueella: ensiksi kohti todellista talousunionia, joka varmistaa, että jokaisella taloudella on rakenteelliset edellytykset vaurastua rahaliitossa. Toiseksi kohti rahoitusunionia, joka varmistaa valuuttamme eheyden kaikkialla rahaliitossa ja lisää riskinjakoa yksityissektorin kanssa. Tämä tarkoittaa pankkiunionin viimeistelemistä ja pääomamarkkinaunionin kehittämisen kiihdyttämistä. Kolmanneksi kohti fiskaaliunionia, joka tuottaa sekä julkisen talouden kestävyyttä että vakautta. Ja lopuksi kohti poliittista unionia, joka antaa pohjan kaikelle yllä mainitulle välineinään demokraattinen oikeutus, vastuuvelvollisuus ja toimielinten vahvistaminen.

Jatkossa 26-sivuisessa kertomuksessa käsitellään kutakin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä (vuoteen 2025 mennessä), joskin etenemisen tulisi tapahtua pääteasemaa koskevan näkemyksen pohjalta. Liitteissä esitetään etenemissuunnitelma, yhdennetympi talouspolitiikan EU-ohjausjakso sekä neuvoa-antavaa Euroopan finanssipoliittista komiteaa koskevat pääperiaatteet.

Ralf Grahn

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin perustaminen

Eilinen kirjoitus Pohdinta-asiakirja Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta esitteli etenemissuuntia etsivän asiakirjan COM(2017) 206, jonka Euroopan komission Valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta COM(2017) 2025 oli luvannut.

Huhtikuun 26. päivänä 2017, siis pohdinta-asiakirjan ilmestyspäivänä, komissio julkaisi myös tiedonannon:

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin perustamisesta; Bryssel 26.4.2017 COM(2017) 250 final (11 sivua)

Mikä oli sosiaalista ulottuvuutta koskevan pohdinta-asiakirjan ja sosiaalisen pilarin perustamistiedonannon suhde? Jälkimmäisen asiakirjan sivulla 3 esitetään:

Tässä tiedonannossa esitetään Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ja hahmotellaan toimia sen toteuttamiseksi. Tiedonannon ohessa esitetään joukko lainsäädännöllisiä ja muita ehdotuksia, jotka liittyvät työ- ja yksityiselämän tasapainottamiseen, työntekijöille suunnattavaan tiedottamiseen, sosiaalisen suojelun saatavuuteen ja työaikaan. Pilarin toimintaperiaatteen mukaisesti näillä ehdotuksilla – kunhan ne hyväksytään –, päivitetään ja täydennetään EU:n säännöstöä. Itse pilarin tekstin tueksi esitetään komission yksiköiden valmisteluasiakirja, jossa kutakin periaatetta ja oikeutta selostetaan tarkemmin. Lisäksi otetaan käyttöön erityinen sosiaali-indikaattorien tulostaulu, jonka avulla seurataan tilanteen edistymistä käytännössä. Tulostaululla seurataan kehityksen suuntaa ja tuloksia eri maissa, ja siitä saadaan osviittaa talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettavaan poliittiseen ohjaukseen. Koko EU:n osalta tulostaulu auttaa arvioimaan edistymistä ”sosiaalisen AAA-luokituksen” saavuttamisessa.

Sosiaalinen pilari on luotu lähinnä euroalueen maita varten, mutta muutkin EU-maat voivat soveltaa sitä (sivu 5).

Komissio on tiedonannon päivänä antanut suosituksen, mutta tavoitteena on EU:n toimielinten yhteinen julistus Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista (sivu 8):

Komissio ehdottaa, että EU:n toimielimet antavat juhlallisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista. Komissio virittää yhdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston puheenjohtajavaltion kanssa asiasta keskustelua tänään esitetyn julistusluonnoksen pohjalta. Ruotsissa kuluvan vuoden marraskuun 17. päivänä järjestettävä sosiaalialan huippukokous tarjoaa keskeisen tilaisuuden ohjata tätä työtä eteenpäin ottaen huomioon laajemman keskustelun Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta. Sillä välin pohjana toimii tänään annettu suositus, ja tämä tiedonanto muodostaa puitteet komission tuleville toimille. Tänään hyväksyttyä suositusta muutetaan EU:n toimielinten lopullisen yhteisen julistuksen valossa.

Sosiaalisen pilarin ylevät tavoitteet (liikkuvien) kansalaisten mahdollisuuksien parantamiseksi on tiivistetty seuraavasti (sivu 10):

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa esitetään konkreettisia periaatteita ja oikeuksia, jotka on muutettava toimiksi niin EU:n tasolla kuin kansallisestikin. Pilarissa annetaan etusija kansalaisille ja esitetään yhteinen suunnitelma, jolla edistetään yhtäläisiä mahdollisuuksia ja pääsyä työmarkkinoille, oikeudenmukaisia työehtoja ja -oloja sekä sosiaalista suojelua ja osallisuutta. Nämä periaatteet ja oikeudet ovat olennaisia myös EU27:n tulevaisuudesta käytävässä laajemmassa keskustelussa.

Vielä muutama viite kiinnostuneille.

Komission suositus 2017/761

Komission tilapäiseksi tarkoitettu SEUT-sopimuksen 292 artiklan nojalla antama suositus on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä (EUVL 29.4.2017 L 113/56):

Komission suositus (EU) 2017/761, annettu 26 päivänä huhtikuuta 2017, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista

Sosiaalisen pilarin oheisasiakirjat

Oheisasiakirjoina, joihin viitattiin useaan otteeseen tiedonannossa,  julkaistiin komission yksiköiden valmisteluasiakirjat. Ne sisältävät tulostaulun, tarkemman erittelyn ja kertomuksen julkisesta kuulemisesta:  

Sosiaali-indikaattorien tulostaulu; Bryssel 26.4.2017 SWD(2017) 200 final (6 sivua)

Oheisasiakirja komission tiedonantoon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin perustamisesta; Bryssel 26.4.2017 SWD(2017) 201 final (80 sivua)

Commission Staff Working Document: Report of the public consultation; Brussels, 26.4.2017 SWD(2017) 206 final (53 sivua)

Ralf Grahn

Ojasta allikkoon: EU:n avoimuus ja demokratia eurokriisin puristuksessa

Kuinka avoimuus ja demokratia toimivat Euroopan unionissa kaksi vuotta Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen? Miten vaikuttavat euroalueen kriisi ja vakausunionia koskeva sopimus (virallisesti: talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta)?

Vajaan 20 minuutin videossa puhun englanniksi EU:n ja euroalueen avoimuudesta ja demokratiasta (YouTube), teemalla EU transparency and democracy: From bad to worse.



Ralf Grahn
EU-politiikan ja eurooppaoikeuden puhuja

J. K. Jo 940 euroblogin kirjoitukset kokoava monikielinen Bloggingportal.eu on osa kehittyvää eurooppalaista verkkokeskustelua yli maan- ja kielirajojen. Ronny Patz kirjoitti äsken erityisesti tutkijoiden osallistumisesta tähän keskusteluun.

Euroblogien joukossa on tällä hetkellä aktiivinen blogikolmikkoni, jonka muodostavat Eurooppaoikeus-blogin ohella englannninkielinen Grahnlaw (jonka Cision Finland rankkasi äsken neljänneksi Suomen poliittisten blogien joukossa) sekä pohjoismainen, ruotsiksi kirjoitettu Grahnblawg. Ylätason demokratian ja politiikan sekä EU:n toimielinten elämän ohella puhun ja kirjoitan nykyisin erityisesti Euroopan talouskasvuun (EU2020) sekä (digitaalisiin) sisämarkkinoihin liittyvistä haasteista ja hankkeista.

Eurooppa-neuvosto ja viestintä: yläkerroksen väelle

EU-maiden päämiehet (presidentti tai pääministeri kustakin) kokoontuivat tänäkin vuonna Eurooppa-neuvoston maaliskuiseen kevätkokoukseen, joka perinteisesti linjaa unionin ja jäsenmaiden talouspolitiikkaa.

Suomalainen valtamedia seuraa asioita varsin hyvin, joten politiikasta ja taloudesta kiinnostuneet kansalaiset saavat asiallisen kuvan pääkohdista. Seuraavassa vain muutama poiminta:

EU-johtajat allekirjoittivat sopimuksen budjettikurista, kertoi YLE. Talouskurisopimus oli HS.fi:n käyttämä ilmaisu. Herman Van Rompuyn jatkopestistä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana ja sivutoimesta eurohuippukokousten puuheenjohtajana raportoi HS.fi.

Luonnollisesti kotimainen näkökulma kiinnostaa, joten Hesari julkaisi pääministeri Jyrki Kataisen kommentit euromaiden palomuurien lujittamisesta. Suomalaisia luonnollisesti kiinnostaa, että Katainen on esillä spekulaatioissa euroryhmän uudesta puheenjohtajasta, kun Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Juncker jättää tehtävän (HS.fi).


Yläkerroksen väelle

Vaikka uutistarjontaa täydentävät median pääkirjoitukset, ajankohtaisohjelmat, mielipidekirjoitukset ja asiantuntiojoiden haastattelut, varsin monet kaipaavat (tai ainakin tarvitsisivat) syventävää tietoa ja ajatusten vaihtoa.

Näitä ovat opiskelijat, opettajat, tutkijat ja lehtimiehet. Samoin joukkoon kuuluisivat valtion, maakuntien ja kuntien poliitikot ja virkamiehet sekä erilaisissa EU-hankkeissa työskentelevät ja yritysten johtohenkilöt asiantuntijoineen. Heille ei riitä myöskään myöskään nettipalstojen mölyäminen kellarikerroksissa.

Maamme on mukana Euroopan unionissa ja sen ytimissä, kuten euroalueessa ja Schengenissä. EU-taso ja kansallinen politiikka ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa. Euromaiden keskinäinen riippuvuus on ilmeinen tosiasia.

Olen siksi huolissani siitä, kuinka ohueksi ja kotikutoiseksi julkinen EU-keskustelu on jäänyt Suomessa ja varsinkin kuinka laimeasti suomalaiset osallistuvat eurooppalaiseen keskusteluun Euroopan tulevaisuudesta.

Mistä kipinä? Millaisin keinoin?



Ralf Grahn
EU-asioiden, erityisesti digitaalipolitiikan ja -juridiikan puhuja

J.K. Joko olet tutustunut muihin blogeihini, joilla pyrin edistämään keskustelua Euroopan tulevaisuudesta ja EU:n politiikka-aloista? Tällä hetkellä aktiivisen kolmikon muodostavat Eurooppaoikeus-blogin ohella englannninkielinen Grahnlaw (jonka Cision Finland rankkasi äsken neljänneksi Suomen poliittisten blogien joukossa) sekä ruotsinkielisten kirjoitusteni koti Grahnblawg.

Suomi ja EU:n vakausunioni: Eduskunnalta lisävalaistusta

Kirjoituksessa Avoimuus: Suomi ja EU:n vakausunioni mainittiin jo ulkoasiainvaliokunnan 19. tammikuuta 2012 päivätty lausunto 3/2011 vp, joka koskee valtioneuvoston selvitystä sopimuksesta talousunionin vahvistamisesta (E-kirje 122/2011 vp sekä VNK:n kaksi jatkokirjelmää, ensimmäinen 12.1.2012 ja toinen 19.1.2012).

Kovin kauaa ei mennyt blogikirjoitukseni julkaisemisesta niin eduskunnan sivuille ilmestyi 20.1.2012 kuluessa useampi päivitys talousunionin vahvistamisesta vakausunionin suuntaan:

Valtiovarainvaliokunnan lausunto 8/2011 vp

Talousvaliokunnan lausunto 28/2011 vp

Perustusvaliokunnan lausunto 24/2011 vp


Suuri valiokunta

Erityisvaliokunnat osoittivat lausuntonsa suurelle valiokunnalle, jonka lausunnon liitteiksi ne otettiin. Myös suuren valiokunnan lausunto on päivätty 20.1.2012:

Suuren valiokunnan lausunto 10/2011 vp

Valtioneuvoston selvitys sopimuksesta talousunionin vahvistamisesta käsitellään yksityiskohtaisimmin suuren valiokunnan kokoavassa lausunnossa, jossa toisaalta viitataan muiden valiokuntien näkemyksiin, toisaalta tuodaan esille omia näkökohtia.

Näillä näkymin Suomi on liittymässä muiden euromaiden rintamaan matkalla kohti vakausunionia.

Kansallisesta konsensuksesta irtaantuvat perussuomalaiset, joiden edustajat ovat väsänneet sopimusta vastustavan eriävän mielipiteen jokaiseen valiokunnan lausuntoon.



Ralf Grahn

Avoimuus: Suomi ja EU:n vakausunioni

Hallitusten välisen yhteistyön varjopuolet kuten hämäräksi jäävä päätöksenteko ja avoimuuden puute tulivat jälleen esille edellisessä blogikirjoituksessa: EU:n vakausunioni – neljäs sopimusluonnos.

Jos siirrymme julkisen tiedotuksen kansalliselle tasolle, asiat näyttävät hieman paremmilta Suomessa vakausunionin osalta, mutta kuinka paljon?

Hallitus julkaisi EU-ministervaliokunnan sivuilla 22.12.2011 päivätyn kirjelmän, joka sisältää varsin perusteellisen selostuksen neuvoteltavasta sopimuksesta (muttei luonnoksen tekstiä):

Sopimus talousunionin vahvistamisesta (E-kirje)

Eilen hallitus julkais jatkokirjelmän VNK 19.1.2012 E-jatkokirje: Sopimus talousunionin vahvistamisesta. (Käsittelee kolmatta sopimusluonnosta 10.1.2012, mutta ei sisällä tekstiä.)

Arvailujen varaan jää valtioneuvoston jatkokirjelmä VNK 12.1.2012, johon viitataan ulkoasiainvaliokunnan lausunnossa 3/2011 vp, joka on päivätty 19. tammikuuta 2012.

Jostain syystä hallituksen alkukirjelmä E 122/2011 vp ja mainitut kaksi jatkokirjelmää eivät löydy eduskunnan verkkosivuilta tarjolla olevien linkkien tai tavanomaisten hakujen avulla.

Täysiä avoimuuspisteitä ei siis voi antaa Suomen hallitukselle tai eduskunnalle asiassa joka sekä periaatteiden että talouden tasolla on merkittävä kansalaisten kannalta.



Ralf Grahn

EU:n vakausunioni – neljäs sopimusluonnos julki

Vaikka Euroopan unionissa perussopimuksen mukaan 'päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia', jäsenvaltioiden hallitusten välinen yhteenkuuluvuus painaa todellisuudessa enemmän kuin kansalaisten tiedonsaanti. Tärkeissä asioissa EU:n kansalaiset pidetään pimennossa, vaikka asiallisesti ei ole syytä toimia 'pimeämmin' puhtaasti hallitusten välisissä neuvotteluissa.

Vaikka avoimuus ja kansalaisten yhdenvertaisuus johtaisivat EU:n neuvoston julkaisemaan tekstit virallisesti, olkaamme paremman puutteessa kiitollisia niille jotka ovat vuotaneet ja julkaisseet EU:n vakausunionia koskevat aiemmat sopimusluonnokset ja viimeksi eilen päivätyn tuoreimman version (virallisesti: sopimus vakaudesta, yhteensovittamisesta ja hallinnasta talous- ja rahaliitossa).

Tämä 26 jäsenmaan kesken neuvoteltu teksti on ehkä jo se, josta euroalueen valtiovarainministerit keskustelevat maanantaina 23. tammikuuta ja josta unionin talous- ja rahoitusasioiden neuvosto Ecofin jatkaa tiistaina 24. tammikuuta 2012.


Straneuropa

Marco Zatterin, blogissa Straneuropa artikkeli: Insidia eurodebito per Monti

La Stampa, Straneuropa (sopimusluonnos): Draft treaty on stability, coordination and governance in the economic and monetary union (19.01.2012- 16:00)


The Telegraph

Eilen The Telegraph seurasi euroalueen kriisiä aamusta iltaan.

The Telegraph (sopimusluonnoksen teksti): The EU fiscal draft treaty: in full


Open Europe

Open Europe blog, blogikirjoitus: The Draft Euro Fiscal Pact – Episode IV

Open Europe (sopimusluonnos): Draft treaty on stability, coordination and governance in the economic and monetary union (19.01.2012- 16:00)

***

Kyllä yksityistetty avoimuus kelpaa kun jäsenmaiden hallitusten poppoo ja Euroopan unionin neuvosto pihtaavat.



Ralf Grahn

Euroalueen kriisi: Vallan linnakkeesta (Borgen) Tuomiojaan

Palkittu televisiosarja Vallan linnake (Borgen) esitettiin Suomessa sopivasti ennen kuin oikea Tanska ja maan uusi naispääministeri ryhtyivät hoitamaan Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuutta vuoden 2012 alusta.

Ainakin englantilaiset lehtimiehet ovat hyvinkin tietoisia sarjasta, jota BBC Four alkoi esittää vuodenvaihteen jälkeen alkuperäisnimellä Borgen (The Telegraph).


Tanskan puheenjohtajuus alkuun

Blogimerkintä EU Council presidency of Denmark in the media 1/2 sisälsi muun muassa linkit kahdeksaan Tanskan puheenjohtajuudesta kirjoittamaani juttuun. Osa kaksi tarkasteli median reaktioita laajemmin.

Kirjoitus Danmark ordförandeland: Konfliktfrågor i EU käsitteli vakausunionia ja muita ajankohtaisia poliittisia pulmia EU:n ja Tanskan puheenjohtajuuden kannalta.

Edellinen Tanskan ohjelman ja aloituksen tarkastelu blogeissani oli EU Council: Evaluating the Danish presidency programme. Ohjelma tarjoaa luettavaa yleistietoa EU:n ajankohtaisia hankkeita, mutta ei mielestäni palvele syventävän tiedon hakijoita kovinkaan hyvin.

Huomenna, keskiviikkona 18. tammikuuta 2012, Tanskan pääministeri Helle Thorning-Schmidt esittelee puheenjohtajamaan ohjelman ja painotukset Euroopan parlamentille, joka kokoontuu Strasbourgissa. Kiinnostuneet voivat seurata parlamentin keskustelua suoraan.


Tosielämän draamaa

Draamaa esiintyy myös tosielämässä.

Suomen virallisen toisinajattelijan maineelleen uskollinen ulkoministeri Erkki Tuomioja on jälleen esiintynyt euroskeptikkona ja lähettänyt terveisiä puoluetovereilleen myös Ruotsissa. "Sopimus vakaudesta, koordinaatiosta ja hallinnosta", jota yksinkertaisuuden vuoksi kutsun vakausunionia koskevaksi sopimukseksi, saa huutia Tuomiojan blogissa:

Tosiasiassa koko sopimus on parhaimmassakin tapauksessa tarpeeton ja pahimmassa tapauksessa vahingollinen, ja Suomen olisi perusteltua vastustaa koko sopimusta ja ainakin itse jäädä sen ulkopuolelle.

Odotamme tosin vielä vakausunionia koskevan neljännen version vuotamista julkisuuteen, mutta ei Tuomioja täysin väärässä ole. Asiallisesti sopimus ei ratkaise euroalueen poliittista kriisiä eikä sen talouskriisiä.

Tuomioja ei kuitenkaan esitä minkäänlaista vaihtoehtoista ratkaisua euroalueen kriisien ratkaisemiseen, joten kirjoitus jää protestin asteelle.


Vastalauseen hinta?

Suomi on 17 maan euroalueen ja 23 maan Euro Plus -sopimuksen jäsen, joka 26 EU-maan joukossa neuvottelee vakausunionista.

Vakausunionin hylkääminen euromaan puolelta nähtäisiin vakavana epäsolidaarisuuden osoituksena EU-maiden piirissä.

Britanniaa lukuun ottamatta kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat halunneet osallistua neuvotteluihin vakausunionin muovaamiseksi. Viime kädessä muutama maa jää todennäköisesti brittien seuraksi EU:n ulkorinkiin. Veikkaukseni viime kädessä hyväsyvistä maista on edelleen 23 maan kieppeillä.

Todennäköisä pudokkaita ovat oikeusvaltion ja EU:n perusarvot syrjäyttävä Unkari ja ennenkin äksyillyt Tšekin tasavalta.

Ruotsi hylkäsi euron käyttöön ottamisen kansanäänestyksessä ja jättäytyi myös Euro Plus -sopimuksen ulkopuolelle. Tuomiojan iloksi maan liittyminen vakausunioniin on epävarmaa. On mahdollista että hän paljolti suuntasi terveisensä sikäläisille puoluetovereilleen.

Fredrik Reinfeldtin johtama vähemmistöhallitus ei kykene itse osallistumaan vakausunioniin. Sosiaalidemokraatit harkitsevat kuitenkin tuen antamista, jos euroalueen ulkopuolisten maiden velvoitteet jäävät lähinnä vertauskuvallisiksi, kertoo Europaportalen.se.

Ruotsissa nähdään siis vakausunioni linjaratkaisuna klassiseen kysymykseen: Kenen joukoissa seisot?

Ruotsin pysyminen loitolla olisi kuitenkin paljon pienempi poliittinen viesti kuin Suomen tietoinen lähteminen änkyröiden joukkoon. Vakussopimuksen ympärille on rakentumassa uusi EU-maiden ydin, jonka piirissä virallisesti tai epävirallisesti tullaan muovaamaan unionin politiikkaa laajalla rintamalla. Eriseuraisuus olisi kauaskantoinen linjaratkaisu Suomelle.

Päivitys 19. tammikuuta 2012: Ruotsin sosiaalidemokraatit ovat sittenkin kääntyneet vakausunionia vastaan, kertoo Europaportalen.se, joten maa jää ilmeisesti Unkarin,Tšekin ja Britannian kaltaisten maiden seuraan.



Ralf Grahn

EU:n ratkaisevat vaiheet

Euroopan tai tarkemmin Euroopan unionin ja euroalueen ratkaisevat hetket ovat käsillä. Eilen oli tosin jälleen yksi huippukokous, mutta harva on kyennyt selvittämään mitä 'päätökset' lopulta tarkoittavat.

Hieman etäisyyttä antaa jälleen amerikkalainen EU-asiantuntija Charles A. Kupchan, jota arvovaltainen Council on Foreign Relations haastatteli toissapäivänä.

Suosittelen.

***

Monikielinen Bloggingportal.eu kokoaa nyt jo 871 euroblogin kirjoitukset.



Ralf Grahn


J.K. Hyvät lukijat, toivon tietoa Suomen, Tanskan ja Ruotsin sekä muiden EU-maiden TVT-strategioista kieliversioineen sekä konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista.

Suomi euroalueen häirikkönä

Joidenkin suosiota kotikamaralla nostaa ikkunat kiinni Eurooppaan -elämöinti. Tämä herättää kysymyksiä suhteellisuudentajusta ja vastuuntunnosta.

Kansainvälinen ja eurooppalainen media sekä vastuulliset tahot eivät välttämättä heijasta Suomen arvostuksen kasvua 332 miljoonan asukkaan ja 17 maan yritysten yhteisen rahan puolustustyössä.


New York Times

Ranska ja Saksa saattavat ohjata Euroopan unionia, mutta Suomi on osoittanut kuinka pienikin maa voi haitata suuria suunnitelmia. Suomen vakuusvaatimus voi kaataa heinäkuun sovun, ja markkinoiden epävarmuus jatkuu. New York Times mainitsee Suomen elävimpänä esimerkkinä siitä, kuinka nurkkakuntainen sisäpolitiikka muuttuu koko mannerta vaarantavaksi ongelmaksi, joka uhkaa koko 17 euromaan ryhmää keskellä pahinta kriisiä: Finland Could Upend Fragile Consensus on Greece (28. elokuuta 2011).


Wall Street Journal

Wall Street Journal Europe käsittelee euroalueen heinäkuisen huippukokouksen päätösten kahta kompastuskiveä. Saksan liittopäivillä esiintyy paineita päättää jokaisesta pelastusoperaatiosta erikseen. Kallista aikaa kuluisi. Kerrataan menettely seitsemällätoista, niin vakausvälineiden uskottavuudesta ei jää paljoakaan jäljelle.

Toinen kompastuskivi on Suomi. Muut euromaat eivät hyväksyneet Suomen kahdenvälistä sopimusta Kreikan kanssa toisen pelastuspaketin vakuuksista. Suomi vaati siis neuvotteluja uudesta vakuusmallista. Ratkaisu viivästyy. WSJ:n mukaan Itävallan valtiovarainministeri Maria Fekter on todennut virkamiestason neuvottelujen kariutuneen. Kiistaan tarvitaan poliittisen tason ratkaisu, joten asia siirtyy valtiovarainministereiden kokoukseen: Rescue Fund Hits Snags in Germany and Finland (31. elokuuta 2011).


The Curious Capitalist

Time-lehden blogi The Curious Capitalist kysyy Is the Greek bailout falling apart? (31. elokuuta 2011). Euroalue tuskin pääsee irti hengenvaarallisista koettelemuksistaan ennen kuin se löytää tehokkaamman tavan päätösten tekemiseen ja toteuttamiseen. Suomen tapaus osoittaa selkeimmin kuinka viallinen euroalueen ohjaus oikein on. Yhdenkin maan kansallinen politiikka voi vaarantaa euron olemassaolon. Euroalueen rakenteet eivät mahdollista kriisien hallintaa eivätkä perusteellisia uudistuksia.


Bloomberg

Suo siellä, vetelä täällä, kuvaa uutistoimisto Bloombergin juttu Finland’s Collateral Demand Leaves EU Faced With Rewarding Bailout Fatigue (30. elokuuta 2011):

Finland’s demand for collateral on new Greek loans leaves European leaders with two choices: accept the AAA rated nation’s terms and risk the rescue plan, or reject collateral and help bring Finnish euro-skeptics to power.

Valtiovarainministerit (Ecofin)

Euroalueen huippukokous 21. heinäkuuta 2011 kehotti kaikkia maita hyväksymään sovitut toimet syyskuun loppuun mennessä. Monet EU:n ja jäsenmaiden johtajat ovat toistaneet kehotusta markkinoiden epävarmuuden hälventämiseksi. Epävirallinen talous- ja raha-asioiden neuvosto (Ecofin) kokoontuu kuitenkin vasta 16. syysykuuta, joten epätietoisuuden jatkumisen lisäksi aika käy vähiin.


Euroopan parlamentti

Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunta (ECON) kokoontui maanantaina 29. elokuuta erityisistuntoon euroalueen kriisin tiimoilta.

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Jean-Claude Trichet korosti että maiden johtajien heinäkuisen sopimuksen toteuttaminen täydelleen ja ajallaan (full and timely) on olennaista.

EU:n talouskomissaari Olli Rehn kertoi että komissio on kehottanut maita kiirehtimään 21. heinäkuuta tehtyjen päätösten toteuttamista, jotta ne saadaan voimaan mahdollisimman pian.

Euroryhmän puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ei ollut onnellinen Suomen vakuusvaatimuksista, mutta ei uskonut huippukokouksen päätösten toimeenpanon kaatuvan niihin. Ks. Honor Mahony, EUobserver: Rehn questions political appetite for eurobonds (30. elokuuta 2011).

Puheenjohtajamaa Puolan edustajana talousvaliokunnan kokoukseen osallistui valtiovarainministeri Jacek Rostowski, jonka mielestä valintatilanne on selkeä: yhteisvastuu tai Euroopan luhistuminen. Suomen vakuusvaatimukset ovat itsekkäitä. Rostowskin näkee kahdenlaista vaarallista populismia: etelässä vastuuttomuutta raha-asioissa ja pohjoisessa solidaarisuuden puutetta. EUobserverin Andrew Rettman lainasi Gazeta Wyborcza -lehden haastattelua: Polish finance minister says Europe at risk of ”collapse”.


EU:n komissio ja Puola

Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso muistutti eilen EU-maiden ja euromaiden keskinäisestä riippuvuudesta ja toisti kehotuksensa maiden hallituksille ja parlamenteille, jotta 21. heinäkuuta tehdyt euromaiden huippukokouksen päätökset saadaan voimaan (30. elokuuta 2011, SPEECH/11/544).

Neuvoston puheenjohtajana toimiva Puola ei ole euromaa, mutta pääministeri Donald Tusk korosti yhteen hiottujen ratkaisujen tarvetta rahoituskriisin voittamiseksi: Prime Minister Donald Tusk in Brussels.


Vaikea paikka

Onko perussuomalaisten toreilla ärhentely isänmaallista, jos vaatimusten toteutuessa talouskasvu ja työpaikat menevät alta?

Entä populistien myötäjuoksijat? SDP ja Suomen hallitus ovat maalanneet itsensä nurkkaan lupaamalla vakuudet, jotka vaarantavat sekä Kreikan tukipaketin että euron tulevaisuuden.

EU:n perussopimusten ja yksittäisten euromaiden poliittisten reunaehtojen puitteissa valtioiden ja hallitusten päämiehet ovat pala palalta yrittäneet löytää ratkaisuja finanssi- ja talouskriisiin, viimeksi yhteisessä huippukokouksessa 21. heinäkuuta 2011. Suhteessa nihilistisiin populisteihin hallitukset sentään koettivat toimia rakentavasti.

Blogikirjoitukset Suomi näyttää: Euroalue on korttitalo ja Suomen Kreikka-vakuudet vastatuulessa: Mistä tämä kertoo?, kuten muutamat yllä siteeratut lähteet osoittavat kuitenkin sovittujen toimien pienipiirteisyyden ja tilapäisyyden.

Euroalueen valuvikojen jättäminen paikoilleen merkitsee jatkuvaa epävarmuutta ja kriisien toistumista.

Vain riittävä toimivalta ja oikea demokratia EU:n (euroalueen) tasolla tarjoavat tehokkaan ja hyväksyttävän perustan vakaudelle, talouskasvulle ja työpaikkojen syntymiselle. Näitä tarvitsevat EU-kansalaiset ja yritykset. Muutamista lupaavista pilkahduksista huolimatta, jäsenmaiden hallitusket eivät vielä suostu edes keskustelemaan kestävistä uudistuksista.


Bloggingportal

Monikielinen Bloggingportal.eu on tärkeä osa yhteistä keskustelua, joka koskee Euroopan nykytilaa ja tulevaisuutta. Löydät 841 euroblogin kirjoitukset samasta paikasta.

Käsittelen EU:n politiikkaa ja oikeutta neljässä blogissani: Grahnlaw (EN), Grahnblawg (SV), Eurooppaoikeus (FI) ja Grahnlaw Suomi Finland (EN SV FI). Tervetuloa tutustumaan!

Toimin myös Twitterissä (joskin voin seurata takaisin vain paikkojen vapautumisen myötä) ja Facebookissa.



Ralf Grahn