Lissabonin sopimuksen mahdollisuudet EU:n parantamiseksi

Valtio-omisteisen Euroopan unionin jäsenmaiden päämiehet kokoontuvat 25. maaliskuuta 2017 Rooman sopimusten 60-vuotisjuhlaan, jonka yhteydessä heidän on tarkoitus antaa julistus unioninsa tulevaisuudesta.

Ennusmerkit eivät ole lupaavia kriisien ratkaisemiseksi. Tosin Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön neljän perustajamaan päämiehet kokoontuvat tänään lisäpohdintoihin Versailles’n palatsiin, joka on Ludvig XIV itsevaltiuden symboli.  

Euroopan parlamentti

Kansalaisten suoraan valitsema Euroopan parlamentti on osoittanut enemmän aloitekykyä ja näkemystä. Europarlamentti otti 16. helmikuuta 2017 kantaa Euroopan unionin tulevaisuuteen hyväksymällä kolme päätöslauselmaa. Parlamentin tiedote kuvaa lyhyesti kannanottojen pääkohtia.

Ensimmäinen koskee EU:n vahvistamista hyödyntämällä nykyisten perussopimusten (Lissabonin sopimuksen) tarjoamia mahdollisuuksia. Toinen esittää joitakin solmukohtia perussopimusten kehittämiseksi. Kolmas tähtää euroalueen vahvistamiseen.

Tässä kirjoituksessa käsittelen parlamentin näkemystä perussopimusten hyödyntämisestä paremmin.

Mietintö A8-0386/2017

Menettelytunnuksen 2014/2249(INI) avulla voimme nähdä, että perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan (AFCO) esittelijät Mercedes Bresso (S&D) ja Elmar Brok (EPP) valmistelivat mietinnön A8-0386/2017 Euroopan unionin toiminnan parantamisesta hyödyntämällä Lissabonin sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia, jonka valiokunta hyväksyi äänin 16 vastaan 6 (tyhjää 1).

Budjettivaliokunta (BUDG) ja talousarvion valvontavaliokunta (CONT) olivat antaneet lausunnot; jälkimmäisen valmistelijana oli EPP-ryhmän Petri Sarvamaa (tosin ei paikalla täysistunnossa).  

Tässä voidaan esittää vain joitakin makupaloja 40 sivun päätöslauselmaehdotuksen johdannosta.

Mietinnön mukaan Euroopan unionilla ja sen jäsenvaltioilla on edessään suuria haasteita, joista yksikään jäsenvaltio ei selviä yksinään. Lisäksi  EU:n kansalaiset ovat muun muassa talous-, finanssi- ja sosiaalikriisin vuoksi pettyneitä Euroopan yhdentymishankkeeseen. Valiokunta katsoi että EU:n uudistamisessa tarvitaan kaksivaiheista lähestymistapaa: perussopimusten puitteissa ja niitä muuttamalla.

Mietintö kehotti Eurooppa-neuvostoa käyttämään ns. siirtymälauseketta (SEU-sopimuksen 48 artiklan 7 kohta), jonka perusteella neuvosto voisi siirtyä yksimielisyydestä määräenemmistöpäätöksentekoon tapauksissa, joissa perussopimuksissa nykyisin edellytetään yksimielisyyttä.   

Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) osalta on syytä ottaa huomioon, että sopimuksen mukaan siirtymistä yksimielisyydestä määräenemmistöpäätöksiin ei voida tehdä päätöksissä, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla. Tältä osin mietintö toi siksi esiin määräykset joustavuudesta ja tiiviimmästä yhteistyöstä (pysyvä rakenteellinen yhteistyö).

Demokraattisen ja avoimen kaksikamarisen lainsäädäntöjärjestelmän luomiseksi neuvoston päätökset olisi tehtävä yhdessä ainoassa lakiasäätävässä neuvostossa ja nykyiset alakohtaiset lakiasäätävät (ministeri)neuvoston kokoonpanot olisi muutettava valmisteluelimiksi parlamentin valiokuntien tapaan.

On tärkeää, että komission puheenjohtaja valitaan selkeällä ja ymmärrettävällä menettelyllä Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä, siis jatkamalla ja syventämällä kärkiehdokkaiden kilvoittelua.

Sisämarkkinoiden kasvupotentiaalia olisi hyödynnettävä paremmin palvelujen, digitaalisten sisämarkkinoiden, energiaunionin, pankkiunionin ja pääomamarkkinaunionin aloilla.

Oikeus vapaaseen liikkuvuuteen ja työntekijöiden oikeudet olisi taattava ja säilytettävä hyödyntämällä täysin Lissabonin sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia. Vapaa liikkuvuus, etenkin työntekijöiden vapaa liikkuvuus, on perussopimuksissa (SEUT-sopimuksen 45 artiklassa) vahvistettu oikeus ja sisämarkkinoiden toteuttamisen keskeinen liikevoima.

Viime aikojen turvallisuushaasteet ovat tuoneet esille tarpeen siirtyä asteittain yhteisen puolustuspolitiikan ja mahdollisesti yhteisen puolustuksen käyttöönottoon.  

Yleisten näkökohtien jälkeen mietinnössä tarkasteltiin varsin seikkaperäisesti seuraavia aiheita:

Toimielinrakenne, demokratia ja vastuuvelvollisuus

EU:n talousarvion rooli talous- ja rahaliitossa

Ulkoiset toimet

Oikeus- ja sisäasiat

Päätöslauselma P8_TA-PROV(2017)0049

Ennen täysistuntoa parlamentin tutkimuspalvelu (EPRS) tuotti englanninkielisen parin sivun muistion, joka tiiviisti taustoitti keskeisiä kohtia.  

Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. helmikuuta 2017 Euroopan unionin toiminnan parantamisesta hyödyntämällä Lissabonin sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia P8_TA-PROV(2017)0049 hyväksyttiin täysistunnossa EU-vihamielisten vastaehdotuksen kaatamisen ja muiden osaäänestysten jälkeen kokonaisuutena äänin 329 (vastaan 223 ja tyhjää 83)[linkkiä korjattu].

Lopputuloksen ohella VoteWatch Europe tarjoaa mahdollisuuden suodattaa tuloksia [linkkiä korjattu] muun muassa maittain. Pohjoismaiden nihkeätä suhtautumista EU:n kehittämiseen kuvaa osaltaan päätöslauselman puolesta äänestäneiden edustajien pieni määrä: Ruotsista kaksi (ALDE:n Cecilia Wikström ja Jasenko Selimovic), Suomesta sentään kuusi (Vihreiden Heidi Hautala, Euroopan kansanpuolueen Henna Virkkunen ja Sirpa Pietikäinen, S&D-ryhmän Liisa Jaakonsaari ja Miapetra Kumpula-Natri sekä maamme ainoa liberaalimeppi(?) ALDE:n Nils Torvalds), Tanskasta kaksi (ALDE:n Jens Rohde ja vihreiden Margrete Auken).

Ralf Grahn

EU:n sosiaalinen markkinatalous

Englannin kielen sekä brittiläisen median kautta saarivaltion keskustelu Euroopan unionista vaikuttaa laajasti sekä Euroopassa että Amerikassa,  innoittaen lähinnä hajautus- ja jarrutusliikkeitä.  

Toki Britanniasta löytyy myös laadukkaita tiedotusvälineitä, huippuyliopistoja, päteviä tutkijoita ja osaavia ajatuspajoja. Kiitollisena monista hyvistä raporteista mainitsisin mielelläni tässä yhteydessä ylähuoneen EU-valiokunnan, vaikka olen joutunut miettimään lordienkin suhtautumista Euroopan unionin tavoitteisiin ja sisämarkkinoihin.    

Sosiaalinen markkinatalous

Kun Ison-Britannian parlamentin ylähuoneen EU-valiokunta - Twitterissä @LordsEUCom - tarkasteli Lissabonin sopimuksen tuomia muutoksia Euroopan unionin tavoitteisiin, mietinnössä mainittiin uutuuksina “erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous” sekä tehtävä “edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja sosiaalista suojelua”, mutta tätä syvällisemmin aiheesta ei keskusteltu raportissa House of Lords, European Union Committee; 10th Report of the Session 2007-08 :  The Treaty of Lisbon: an impact assessment; Volume I: Report; HL Paper 62-I (julkaistu 13. maaliskuuta 2008; sivu 22):  

2.16. The statement of objectives in Article 3 TEU replaces the one found in the current TEU. While the new statement covers much of the same ground, the formulation of the objectives differs from the present provisions, and some objectives are removed and some are added, such as references to the development of “a highly competitive social market economy” and to promoting “social justice and protection”. The differences are likely to have some effect on the way in which other provisions of the Treaties are interpreted, not only by the European Court of Justice but also by the other institutions when undertaking their tasks. In certain cases, notably Article 352 TFEU (the revised version of the current Article 308 TEC, sometimes known as the “flexibility clause”, considered further in Chapter 11), the statement of objectives will be directly relevant to the scope of Treaty provisions. In other cases the effects of the change will be felt only at the margins, in particular, to resolve uncertainty in interpretation of other Treaty provisions. Whether the changes will mean that proposals that would not be made under the existing Treaties will be brought forward, or that potential proposals will not emerge, remains to be seen.

Problematisoimatta sen koommin näitä unionin päämääriä koskevia muutoksia, EU-valiokunta päätyi sisämarkkinoiden osalta myös sosiaalisia tavoitteita vähättelevään yleistoteamukseen (s. 224):

9.50. The impact of the Treaty of Lisbon on the Single Market will be limited.  

Lissabonin sopimuksen myötä SEU-sopimuksen 3 artiklan 3 kohtaan Euroopan unionin toimintaa ohjaaviksi tavoitteiksi on siis kirjattu muun muassa “erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous” sekä velvoite “edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja sosiaalista suojelua”:    

3. Unioni toteuttaa sisämarkkinat. Se pyrkii Euroopan kestävään kehitykseen, jonka perustana ovat tasapainoinen talouskasvu ja hintavakaus, täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä tavoitteleva erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous sekä korkeatasoinen ympäristönsuojelu ja ympäristön laadun parantaminen. Se edistää tieteellistä ja teknistä kehitystä.

Unioni torjuu sosiaalista syrjäytymistä ja syrjintää sekä edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja sosiaalista suojelua, naisten ja miesten tasa-arvoa, sukupolvien välistä yhteisvastuuta ja lapsen oikeuksien suojelua.

Unioni edistää taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta.

Unioni kunnioittaa kulttuuriensa ja kieltensä rikkautta ja monimuotoisuutta sekä huolehtii Euroopan kulttuuriperinnön vaalimisesta ja kehittämisestä.

Yleisesti sovellettavien (horisontaalisten) säännösten joukosta on tässä yhteydessä syytä nostaa esille niin sanottu sosiaalilauseke, SEUT-sopimuksen 9 artikla:

9 artikla

Unioni ottaa politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä korkeatasoiseen koulutukseen ja ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun liittyvät vaatimukset.

Mielestäni EU:n uusilla tavoitteilla on ohjaavaa arvoa, jota ei pidä väheksyä.

Ralf Grahn

Ojasta allikkoon: EU:n avoimuus ja demokratia eurokriisin puristuksessa

Kuinka avoimuus ja demokratia toimivat Euroopan unionissa kaksi vuotta Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen? Miten vaikuttavat euroalueen kriisi ja vakausunionia koskeva sopimus (virallisesti: talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta)?

Vajaan 20 minuutin videossa puhun englanniksi EU:n ja euroalueen avoimuudesta ja demokratiasta (YouTube), teemalla EU transparency and democracy: From bad to worse.



Ralf Grahn
EU-politiikan ja eurooppaoikeuden puhuja

J. K. Jo 940 euroblogin kirjoitukset kokoava monikielinen Bloggingportal.eu on osa kehittyvää eurooppalaista verkkokeskustelua yli maan- ja kielirajojen. Ronny Patz kirjoitti äsken erityisesti tutkijoiden osallistumisesta tähän keskusteluun.

Euroblogien joukossa on tällä hetkellä aktiivinen blogikolmikkoni, jonka muodostavat Eurooppaoikeus-blogin ohella englannninkielinen Grahnlaw (jonka Cision Finland rankkasi äsken neljänneksi Suomen poliittisten blogien joukossa) sekä pohjoismainen, ruotsiksi kirjoitettu Grahnblawg. Ylätason demokratian ja politiikan sekä EU:n toimielinten elämän ohella puhun ja kirjoitan nykyisin erityisesti Euroopan talouskasvuun (EU2020) sekä (digitaalisiin) sisämarkkinoihin liittyvistä haasteista ja hankkeista.

EU:n Tukholman ohjelman toimintasuunnitelma 2010-2014

Euroopan unionin oikeus- ja sisäasioiden merkitys kasvaa. Ensinnä rakenteilla oleva vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue koskettaa oikeita ihmisiä ja yrityksiä välittömämmin kuin useimmat muut EU:n politiikka-alat: EU-kansalaisia ja yrityksiä, unionin alueella laillisesti asuvia ulkomaalaisia, laittomia siirtolaisia sekä kolmannen maan kansalaisia, joilla on henkilökohtaisia suhteita tai liikeyhteyksiä Euroopan talousalueelle.


Toiseksi Lissabonin sopimus uudisti oikeus- ja sisäasioita normaalien unionimenettelyjen suuntaan, joten Euroopan parlamentti osallistuu nykyään tasaveroisemmin uuden lainsäädännön säätämiseen ja määräenemmistöllä tehtävät päätökset vähentävät lukkiutumia.




(EU:n perussopimusten tuorein ajantasainen versio julkaistiin hiljattain Euroopan unionin virallisessa lehdessä 30. maaliskuuta 2010 C 83.)



Tukholman ohjelma



Eurooppa-neuvosto hyväksyi 11. ja 12. joulukuuta 2009 uuden oikeus- ja sisäasioiden ohjelman vuosiksi 2010-2014 (päätelmien tarkistettu versio; päivätty 5. helmikuuta 2010).

Tukholman ohjelma asettuu Tampereen ohjelman ja Haagin ohjelman jatkoksi:



Tukholman ohjelma – Avoin ja turvallinen Eurooppa kansalaisia ja heidän suojeluaan varten



Tukholman ohjelman toimintasuunnitelma


Tukholman ohjelman suuntaviivojen perusteella Euroopan komissio on valmistellut tarkentavan ja täydentävän toimintasuunnitleman, jota olen käsitellyt blogeissani, viimeksi:



Grahnblawg (på svenska): EU:s handlingsplan för Stockholmsprogrammet publicerad? (21. huhtikuuta 2010) ja



Grahnlaw (in English): EU JHA: Stockholm Programme Action Plan published in English (22. huhtikuuta 2010).

Euroopan komission oikeuden, vapauden ja turvallisuuden pääosaston uutissivuilla on nyt julkaistu ehdotus Tukholman ohjelman toimintasuunnitelmaksi. Tähän mennessä olen löytänyt suunnitelman vain englanniksi:



Delivering an area of freedom, security and justice for Europe's citizens Action Plan Implementing the Stockholm Programme (Brussels, 20.4.2010; COM(2010) 171 final; 69 sivua).



Huomenna, 23. huhtikuuta 2010, jäsenvaltioiden oikeus- ja sisäministereille esitellään toimintasuunnitelma neuvostossa, joka liikenneolojen takia poikkeuksellisesti kokoontuu Brysselissä, vaikka huhtikuun kokoukset kuuluu pitää Luxemburgissa.




Ralf Grahn

EU:n Lissabonin sopimuksen tuorein versio

Lissabonin sopimus

Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistiin hiljattain Lissabonin sopimuksen tarkistettu ja päivitetty versio, virallisesti:




Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoidut toisinnot; EYVL 30.3.2010 C 83.


Perusoikeuskirja

Lehden samassa numerossa on myös Euroopan unionin perusoikeuskirja.


Euratom



Samana päivänä julkaistiin myös Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen konsolidoitu toisinto; EYVL 30.3.2010 C 84.


Konsolidointi

Konsolidointi tarkoittaa että perussopimukset ovat ajantasaisessa ja luettavassa muodossa, joten näitä versioita kannattaa käyttää, vaikka vain alkuperäiset sopimukset ovat juridisesti sitovia.

Tekstit löytyvät EU:n kaikilla virallisilla kielillä, joita on 23. Sähköiset versiot ovat ilmaisia.




Ralf Grahn

EU:n Lissabonin sopimus ja julkiset hankinnat

Euroopan parlamentti julkaisee ajoittain eurooppaoikeuden harrastajalle hyödyllisiä taustaselvityksiä Euroopan unionin lainsäädännön toteuttamisesta ja kehittämistarpeista.

EU:n sisäisissä politiikoissa ja toimissa sisämarkkinat ovat edelleen keskeisessä asemassa. Tavoitteena on alue, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja jolla tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus taataan perussopimusten määräysten mukaisesti (Sopimus Euroopan unionin toiminnasta 26 artikla).

Julkisten hankintojen taloudellinen merkitys on suuri: arviolta 16 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta.

Yleensä harmonisoitua lainsäädäntöä käsitellään EU:n hankintadirektiivien 2004/18 ja 2004/17 tai kansallisen hankintalainsäädännön tasolla, mutta Euroopan parlamentti on nyt teettänyt selvityksen, jossa tarkastelu tapahtuu perussopimustasolla.

Selvityksessä tarkastellaan 1. joulukuuta 2009 voimaan tulleen Lissabonin sopimuksen mahdollisia vaikutuksia julkisiin hankintoihin.

Uudistetun EU-sopimuksen 3.3 artiklan määrittelemä ”erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous” voi johtaa laajempien yhteisöllisten tavoitteiden huomioon ottamiseen myös julkisia hankintoja koskevassa lainsäädännössä, vaikka EUT-sopimuksen 119.1 artikla pysyttääkin vapaaseen kilpailuun perustuvan avoimen markkinatalouden ja pöytäkirja N:o 27 määrittelee että sisämarkkinat käsittää järjestelmän, jolla taataan, ettei kilpailu vääristy.

Euroopan unionin perusoikeuskirjan 37 artiklan mukaan ympäristönsuojelun korkea taso ja ympäristön laadun parantaminen on sisällytettävä unionin politiikkoihin ja varmistettava kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti. Vaikka vastaavia määräyksiä oli aiemmin, ympäristönsuojelunäkökohdat saattavat vaikuttaa voimakkaammin tulevaan hankintalainsäädäntöön ja yksittäisiin hankintapäätöksiin. Euroopan unionin tuomioistuin on jo aiemmin laajentanut hyväksyttävien hankintakriteerien alaa, joten Lissabonin sopimus ei välttämättä mene viime aikojen tulkintojen yli.

Perusoikeuskirjan ohella EUT-sopimuksen yleisesti sovellettava (horisontaalinen) 11 artikla tarjoaa keinot ympäristönäkökohtien huomioon ottamiselle, myös Puolan, Tšekin tasavallan ja Yhdistyneen kuningaskunnan osalta, jotka jättäytyivät EU:n arvoyhteisöä symboloivan perusoikeuskirjan ulkopuolelle.

EU-sopimuksen 4.2 artikla tunnustaa nyt alueellisen ja paikallisen itsehallinnon, joten tämä voi vaikuttaa myös hankintalainsäädännön kehittämiseen ja hankintapäätöksiin.

Yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen kannalta EU-sopimuksen 14 artikla, EUT-sopimuksen 106 artikla ja Pöytäkirja (N:o 26) tunnustavat kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten keskeisen aseman ja laajan toimivallan taloudellisten yleishyödyllisten palvelujen osalta. Muuta kuin taloudellista etua koskevia palveluja perussopimukset eivät koske, mutta rajanveto taloudellisten ja ei-taloudellisen yleishyödyllisten palvelujen välillä on edelleen epäselvä. Ainakin tietyt hankintaviranomaiset ovat toivoneet selkeyttävää lainsäädäntöä.

Sopimussäännökset ja pöytäkirja yleistä etua koskevista palveluista vahvistavat alueellisten ja paikallisten viranomaisten itsehallintoa ja siten myös niiden mahdollisuuksia järjestää yhteistyötä hankintojen suorittamiseksi. Alueiden ja kuntien väliselle yhteistyölle löytyy nyt peruste perussopimuksista. EU-tuomioistuin on viime aikoina ottanut huomioon itsehallinnon vahvistumisen tulkinnoissaan, joissa julkisen tehtävän täyttäminen painaa enemmän kuin hankintaorganisaation muodollinen organisointi.

Englanninkielisessä selvityksessä käsitellään myös läheisyysperiaatetta (subsidiariteettiperiaatetta) ja esitetään johtopäätöksiä.



Annette Rösenkotter & Thorsten Wuersig: The impact of the Lisbon Treaty in the field of Public Procurement (PE 429.988; tammikuu 2010; 20 sivua)




Ralf Grahn



J.K. Euroopan unionin politiikat ovat tärkeitä suomalaisille kuten muillekin eurooppalaisille, joten EU-keskustelun seuraamiseen ja siihen osallistumiseen on syytä myös Euroopan tasolla, maiden rajojen yli. Samalla voi mukavalla tavalla parantaa kielitaitoaan.

European Tribune on oiva esimerkki yhteisöstä, joka kokoaa uutisia ja kirjoituksia Euroopan unionista, taloudesta sekä muista kysymyksistä. Samalla voi seurata yhteisön jäsenten keskustelua aiheista. (Halukkaat voivat myös liittyä.)

European Tribune kuuluu nyt jo 522 hienon eurooppablogin joukkoon, jotka löydät kätevästi samasta osoitteesta: Bloggingportal.eu. Voit myös tilata RSS-syötteen uusista otsikoista.

Monikielinen Bloggingportal.eu täytti äsken vuoden. Tässä ajassa euroblogien määrä lähes kaksinkertaistui.

Myös suomalaiset eurooppablogit voivat parantaa näkyvyyttään ja sanomansa leviämistä ilmoittautumalla mukaan monikieliseen Blogginportal.eu:hun.

Sieltä löydät myös englannin- ja ruotsinkielisen euroblogini: Grahnlaw (in English) ja Grahnblawg (på svenska).

1400 blogikirjoitusta Euroopan unionista

Englanninkielinen blogini Grahnlaw sisältää jo yli 1400 kirjoitusta EU-politiikan ja eurooppaoikeuden alalta. Joulukuun alussa voimaan tuleva Lissabonin sopimus on pitkään ollut keskeisellä sijalla. Tällä hetkellä uudet huippuvirat ja siirtyminen uuteen sopimukseen ovat ajankohtaisia.

Blogia voi kuvata Euroopan unionia koskevaksi virtuaalikirjastoksi, sillä uusimpien kirjoitusten ohella lukijat käyvät päivittäin sadoilla eri sivulla hakemassa tietoa ja näkemyksiä.

Kävijöitä on EU:n toimielimistä, jäsenvaltioiden hallinnoista, opetuksen ja tutkimuksen piiristä, tiedotusvälineistä ja järjestöistä. Myös kiinnostuneet EU-kansalaiset muodostavat tärkeän lukijaryhmän. Pääosa lukijoista tulee Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta.

Olen iloinen siitä, että Grahnlaw (in English) kuuluu alansa johtaviin blogeihin maailmassa.



Ralf Grahn



J.K. Monikielinen Bloggingportal.eu kokoaa nyt jo 481 euroblogia. Lue ja keskustele yhteisestä tulevaisuudestamme.

Lissabonin sopimus: Suomi ratifioi ja Ahvenanmaa epäröi

Euroopan unionin ratifiointi Suomessa edistyy tänään tasavallan presidentti Tarja Halosen vahvistuksella. Eduskunta hyväksyi EU:n uudistussopimuksen kesäkuussa ylivoimaisella äänten enemmistöllä. Kansainvälisesti sopimuksen hyväksyminen edellyttää vielä ratifiointiasiakirjan tallettamista Italian hallituksen huostaan.

Ahvenanmaan maakuntapäivät käsittelee edelleen Lissabonin sopimuksen hyväksymistä valiokunta-asteella. Hyväksymisen edellytyksenä on kahden kolmasosan enemmistö. Maakuntahallitus on tarmokkaasti pyrkinyt entisestään vahvistamaan maakunnan vaikutusvaltaa Suomen EU-asioiden hoidossa, mutta oppositiota näyttää tyydyttävän vain lähes täydellinen rinnakkainen toimivalta. Ahvenanmaa saattaa siis jäädä Lissabonin sopimuksen ulkopuolelle (jos sopimus ylipäätään tulee voimaan).

Suomen hallituksen eilinen tiedote ratifioinnista:


”Ulkoasiainministeriö
11.9.2008 13.51
Suomi ratifioi Lissabonin sopimuksen
Valtioneuvosto esitti torstaina 11. syyskuuta, että tasavallan presidentti ratifioisi Lissabonin sopimuksen ja vahvistaisi sen voimaansaattamislain. Tarkoituksena on, että tasavallan presidentti päättäisi asiasta perjantaina 12. syyskuuta.
Eduskunta hyväksyi sopimuksen omalta osaltaan 11. kesäkuuta.
Lissabonin sopimuksen käsittely Euroopan unionin jäsenvaltioiden parlamenteissa on saatu päätökseen muissa jäsenvaltioissa lukuunottamatta Ruotsia ja Tsekkiä. Irlannin kansanäänestyksessä äänestettiin kesäkuussa sopimusta vastaan. Jäsenvaltioista 17 on tallettanut ratifioimiskirjansa Italian hallituksen huostaan.
Lissabonin sopimuksen voimaansaattamislakia käsitellään myös Ahvenanmaan maakuntapäivillä, joiden hyväksymistä on pyydetty sopimuksen määräysten voimaansaattamiseksi maakunnassa. Maakuntapäivien hyväksyminen ei ole Suomen ratifioinnin edellytys.
Valtioneuvosto antoi asian käsittelyn yhteydessä seuraavan lausuman: "Ahvenanmaan maakunnan edustajien kanssa on käyty Lissabonin sopimuksen ratifioimisen yhteydessä keskusteluja Ahvenanmaan osallistumisesta EU-asioiden käsittelyyn sekä maakunnan mahdollisuuksista vaikuttaa niihin. Näiden keskustelujen pohjalta valmistellaan periaatepäätös valtioneuvoston hyväksyttäväksi. Sen lisäksi on asetettu työryhmä valmistelemaan itsehallintolain muutosta koskien maakunnan mahdollisuutta tulla kuulluksi EY-tuomioistuimessa."
Lisätietoja: yksikön päällikkö Päivi Kaukoranta, ulkoasiainministeriö, p. (09) 160 55715.”
***

Lähde:

http://www.vn.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=238115

Tiedote löytyy myös ruotsiksi ja englanniksi.


Ralf Grahn

Ahvenanmaa, Suomi ja Lissabonin sopimus

Lissabonin sopimuksen ratifiointi Suomessa on näkynyt Euroopan tiedotusvälineissä vain yhdessä suhteessa: Onko Ahvenanmaa uhka uuden EU-sopimuksen hyväksymiselle?

Ehkä on kohteliasta Euroopan unionin kansalaisia kohtaan edetä asian selvittämisessä suuremmasta pienempään.


Euroopan unioni

Euroopan unionin noin 500 miljoonan kansalaisen kannalta Lissabonin sopimuksen voimaantulo edellyttää kaikkien jäsenmaiden ratifiointia. Lainaan Suomen hallituksen esitystä (HE 23/2008 vp), jossa todetaan (s. 117):

” Lissabonin sopimuksen 6 artiklan mukaan sopimus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009 edellyttäen, että kaikki sopimuspuolet ratifioivat sen. Kaikkien jäsenvaltioiden ratifiointiedellytys on nykyisen SEU 48 artiklan mukainen. Jos kaikkien jäsenvaltioiden ratifioimiskirjoja ei ole talletettu vuoden 2009 alkuun mennessä, sopimus tulee voimaan viimeisen ratifioimiskirjan tallettamista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä.”

Lissabonin sopimuksen voimaantulo vaatii siis Suomen ja 26 muun jäsenmaan ratifioinnin. Aikataulussa pysyminen edellyttää lisäksi ratifiointiasiakirjojen tallettamista ennen vuoden 2008 loppua.

Yhdenkin jäsenmaan – suuren tai pienen – puuttuminen estää siis Lissabonin sopimuksen voimaantulon. Suomella on näin ollen samanlainen moraalinen vastuu muita kohtaan maan hallituksen allekirjoittaman sopimuksen saattamiseen voimaan kansallisesti kuin kaikilla muilla jäsenmailla.


Suomi

Eduskunnan on hyväksyttävä perustuslakia koskettavia kansainvälisiä velvoitteita koskeva sopimus niin sanotussa supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Päätös tehdään määräenemmistöllä, ja vaatimuksena on kaksi kolmasosaa annetuista äänistä (Suomen perustuslaki 95 § 2 mom.).

Ulkoasiainvaliokunta tukeutuu mietinnössään (UaVM 6/2008 vp, s. 20) perustuslakivaliokunnan lausuntoon (PeVL 13/2008 vp), jossa todetaan että Ahvenanmaan voimaansaattamissäännöksen hyväksyminen ei ole edellytys Suomen sitoutumistahdon muodostamiselle tai ilmaisemiselle.

Toisin sanoen, Suomi voi osaltaan hyväksyä Lissabonin sopimuksen, vaikka Ahvenanmaan maakunta hylkäisi sopimuksen omalta kohdaltaan.

Perustuslakivaliokunnan mielestä Ahvenanmaan hyväksymättä jättäminen johtaisi kuitenkin oikeudellisesti hyvin epäselvään tilanteeseen, sillä Suomi ei voisi kaikilta osin taata sopimuksen asianmukaista täytäntöönpanoa maakunnassa.

Eurooppalaisille kannanotto Suomen itsenäisestä päätöksestä on tärkeä, sillä yhtä prosenttia unionin väestömäärästä edustava valtio ei kaada Lissabonin sopimusta, jos kaksi kolmasosaa eduskunnasta (jossa 199 edustaa Manner-Suomea) hyväksyy sopimuksen.


Ahvenenmaa

Maakunnan väestömäärä (noin 28.000) vastaa karkeasti puolta prosenttia Suomen väestöstä, joten Ahvenanmaalle taattu kansanedustaja on kutakuinkin suhteellisuusperiaatteen mukainen.

Perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan, että Ahvenanmaan päätös Lissabonin sopimuksen itsehallintolain kanssa ristiriidassa olevien määräysten voimaansaattamisesta edellyttää maakuntapäivien hyväksynnän kahdella kolmasosalla annetuista äänistä.

Maakuntapäivien jäsenmäärä on 30, joten 11 edustajan vastustus riittäisi Lissabonin sopimuksen voimaantulon estämiseen maakunnassa.

Perustuslakivaliokunnan mukaan maakunta ajaa asemansa parantamista neljässä suhteessa: osallistuminen toissijaisuusperiaatteen noudattamisen valvontaan, maakunnan puhevalta EU:n tuomioistuimessa, unionin oikeushenkilöluonteen vaikutusten selvittäminen ja edustus Euroopan parlamentissa.

Ahvenanmaalla maakuntapäivät on pitkähkön lähetekeskustelun päätteeksi lähettänyt Lissabonin sopimuksen valiokuntakäsittelyyn, mutta ratkaisevaan täysistuntokäsittelyyn asia tuskin tulee aivan lähiaikoina.

Kolme syytä puhui hitaan aikataulun puolesta: Ulospäin Ahvenenmaan maakunnan hallitus neuvottelee Suomen hallituksen kanssa neljän vaatimuksensa täyttämisestä. Maakunnan sisällä nuuskan ja sen verovapaan myynnin kieltäminen sekä perinteisen kevätmetsästyksen kielto ovat vahvistaneet itsenäisyysmielistä oppositiota, joka vaatii Suomen hallituksen hyväksyvän maakunnan vaatimukset kokonaan. Mahdollinen kielteinen Lissabon-päätös edellyttää asiallisesti ottaen seurausten selvittämistä.

Neljänneksi syyksi on nyt tullut irrottautumishakuisten edustajien lakialoite neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä Ahvenanmaalla Lissabonin sopimuksen hyväksymisestä, ottaen huomioon maakunnan vaikutusvallan osalta saavutetut tulokset päätöksen tekohetkellä.

Lakialoitteen allekirjoittajat luettelevat vaikutusvaltaa koskevat kysymykset huomattavasti eduskunnan perustuslakivaliokuntaa terävämmin välttämättöminä vaatimuksina: Ahvenanmaan oma edustaja Euroopan parlamenttiin, oma puhevalta Euroopan unionin tuomioistuimessa, turvattu oikeus osallistua EU:n neuvoston työhön kaikilla tasoilla ja Ahvenanmaan maakuntapäiville tarvittaessa toinen Suomen eduskunnalle tulevasta kahdesta äänestä unionin lainsäädännön toissijaisuusvalvonnassa.


Ralf Grahn

Suomi ratifioi Lissabonin sopimuksen

Eduskunta aloittaa tänään, 4. kesäkuuta 2008 Euroopan unionin Lissabonin sopimuksen täysistuntokäsittelyn, joka tähtää sopimuksen ratifiointiin, eli kansalliseen hyväksyntään.

Käsittely perustuu hallituksen esitykseen (HE 23/2008 vp), joka on kansainvälisestikin seikkaperäisin näkemäni yleisselvitys EU:n uusista perussopimuksista.

Eduskunta hyväksyi vuonna 2006 EU:n perustuslaillisen sopimuksen, johon verrattuna Lissabonin sopimus on rakenteeltaan selkeästi erilainen. Yhtenäisen perussopimuksen sijaan Euroopan unionilla olisi jatkossakin kaksi muutettua sopimusta: Euroopan unionista tehty sopimus (SEU) ja Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus (SEUT). Jälkimmäinen nimi korvaisi Euroopan yhteisön perustamissopimuksen.

Lissabonin sopimus toteuttaa merkittävän osan perustuslaillisen sopimuksen uudistuksista, mutta sisältöä on jonkin verran kevennetty.

Eduskunnassa päävastuu on ollut ulkoasiainvaliokunnalla, joka on laatinut mietinnön (UaVM 6/2008 vp). Lähetekeskustelun perusteella suuri valiokunta (SuVL 1/2008 vp) ja perustusvaliokunta (PeVL 13/2008 vp) ovat antaneet ulkoasiainvaliokunnalle varsin seikkaperäiset lausunnot.

Useimmat erityisvaliokunnat ovat käyttäneet mahdollisuutta lausunnon antamiseen: hallintovaliokunta, lakivaliokunta, liikenne- ja viestintävaliokunta, maa- ja metsätalousvaliokunta, puolustusvaliokunta, sivistysvaliokunta, sosiaali- ja terveysvaliokunta, työelämä- ja tasa-arvovaliokunta sekä ympäristövaliokunta.

Ulkoasiainvaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy Lissabonin sopimuksen ja siihen liittyvän lain lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.

Perustuslain 95 §:n 2 momentti säätää kansainvälisen sopimuksen hyväksynnästä:

”Lakiehdotus kansainvälisen velvoitteen voimaansaattamisesta käsitellään tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Jos ehdotus kuitenkin koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista, eduskunnan on se hyväksyttävä sitä lepäämään jättämättä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.”

Lissabonin sopimus sisältää, perustuslakivaliokunnan esittämin perustein, määräyksiä, jotka edellyttävät eduskunnan hyväksyntää niin sanotussa supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä, siis kahdella kolmasosalla annetuista äänistä.

Lissabonin sopimus tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2009, jos kaikki jäsenmaat ovat ratifioineet sopimuksen siihen mennessä. Siksi tiedotusvälineiden päähuomio on kiinnittynyt niihin maihin, joissa sopimuksen hyväksyntä näyttää epävarmalta. Yhdistyneessä kuningaskunnassa parlamentaarinen käsittely on edennyt ylähuoneeseen, mutta hallituksen suosio on alamaissa ja pääosa sikäläisestä lehdistöstä lietsoo järjestelmällisesti EU-vastaista ilmapiiriä.

Irlannissa järjestetään 12. kesäkuuta vallitsevan perustuslakitulkinnan mukaan pakollinen kansanäänestys, jonka tulos ei ole kirkossa kuulutettu. Sielläkin Lissabonin sopimuksen ja EU:n vastustajien joukosta löytyy niitä, jotka levittävät käsittämättömiä väitteitä esimerkiksi kuolemanrangaistuksen palauttamisesta EU:n toimesta.

Koska Suomi kuului perustuslaillisen sopimuksen hyväksyneiden jäsenmaiden kahteen kolmasosaan, Euroopassa ei ole kiinnitetty kovinkaan paljon huomiota maahamme. Vain yksi kysymys on noussut kansainvälisen uutiskynnyksen yli: Ahvenanmaa.


Ralf Grahn

Lissabonin sopimuksen lukemisesta

Mikä neuvoksi ihmiselle, joka haluaa lukea Euroopan unionin Lissabonin sopimuksen?

Kiinnostuneelle kansalaiselle riittää yleensä tiedotusaineisto, joka lyhyesti esittää oleelliset muutokset.

Suomeksi löytyy esimerkiksi ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotuksen esite 123/2008: Lissabonin sopimus. Miten uudistussopimus muuttaa Euroopan unionia?

http://www.eurooppa-tiedotus.fi/Public/download.aspx?ID=24598&GUID={3A724B34-42A1-4A19-B637-CCDD8E01A253}

Ruotsinkielisen julkaisun nimi on: Lissabonfördraget. Hur ändrar reformfördraget Europeiska unionen?

***

Eurooppaoikeuden ja EU-politiikan opiskelijoille, opettajille ja vakaville harrastajille esitetieto ei riitä. On syytä käyttää alkuperäisiä tai niitä lähellä olevia lähteitä.

Euroopan unionin lainsäädäntö, esitykset mukaan lukien, julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, joka on saatavilla verkkoversiona ilmaiseksi unionin 23 virallisella kielellä.

Alkuperäinen Lissabonin sopimus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen muuttamisesta, allekirjoitettu Lissabonissa 13 päivänä joulukuuta 2007, julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä 17. joulukuuta 2007 useana tiedostona, jotka selviävät kansilehteä lukemalla.

Tarkemmat tunnistetiedot:

EUVL 17.12.2007 C 306/1

http://eur-lex.europa.eu/JOIndex.do?year=2007&serie=C&textfield2=306&Submit=Hae&_submit=Hae&ihmlang=fi

Allekirjoitettu sopimus ei ole kovinkaan luettava eikä ymmärrettävä, sillä kokonaisuuden hahmottaminen edellyttää voimassa olevien sopimusten käyttöä rinnalla. Mutta muutoskohtien tarkasteluun tämä on tarkin lähde, jos muistaa että osa muutoksista koskee koko sopimusta (horisontaaliset muutokset), joten hyvin monen artiklan yksityiskohdat muuttuvat ilman minkäänlaista merkintää tämän artiklan kohdalla. Selkeämpiä ovat erityiset muutokset, joiden teksti on luettavissa asianomaisen artiklan kohdalla, varsinkin jos muutettu teksti sisältää koko artiklan tai edes kokonaisen kappaleen.

***

Vielä tarvitaan siis voimassa olevia sopimuksia sekä vertailuun että opiskeluun, opetukseen ja työhön . Tuorein koonnos on julkaistu virallisessa lehdessä vuoden 2006 lopulla.

Tunnistetiedot:

EUVL 29.12.2006 C 321 E/1

http://eur-lex.europa.eu/JOIndex.do?year=2006&serie=C&textfield2=321E&Submit=Hae&_submit=Hae&ihmlang=fi

***

Kokonaiskuvan Euroopan unionin perussopimuksista, sellaisina kuin ne ovat Lissabonin sopimuksen tultua voimaan, saa tutustumalla ns. konsolidoituun versioon, jossa muutokset on sijoitettu nykyisten sopimusten sisään.

Tällaisia koottuja ja päivitettyjä toisintoja alkoi ilmestyä eri kielillä, kunnes neuvosto vihdoin suostui julkaisemaan luettavat versiot kaikilla 23 unionin virallisella kielellä. Ensin neuvosto julkaisi verkkosivuillaan 15. huhtikuuta 2008 päivätyn version ja Eurooppa-päivänä 9. toukokuuta uudet sopimukset ilmestyivät koottuina Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Harvemmat tiedostot ja yhteismitallisuus kieliversioiden kesken sekä tuoreus uuden numeroinnin johdonmukainen toteuttaminen ovat tämän julkaisun etuja, joten sitä voidaan suositella lähteeksi Lissabonin sopimuksen voimaantuloon asti, jolloin neuvosto julkaissee uuden konsolidoinnin, jossa ratifiointivaiheessa ehkä löytyneet virheet on korjattu.

EUVL 9.5.2008 C 115/1

http://eur-lex.europa.eu/JOIndex.do?year=2008&serie=C&textfield2=115&Submit=Hae&_submit=Hae&ihmlang=fi

Virallisesta lehdestä otettiin eripainos, joten konsolidoitu Lissabonin sopimus löytyy myös A4-kokoisena paperijulkaisuna.

***

Pilkuntarkasti vain alkuperäiset sopimukset ovat oikeudellisesti velvoittavia, mutta EU:n neuvoston konsolidoinnit ovat syntyneet huolellisen tarkistustyön perusteella, ja niiden käyttö on verrattoman paljon helpompaa kuin vuosikymmenten saatossa syntyneiden muutosten ja uudelleennumerointien seuraaminen, joten käytännön työssä konsolidointeja voi pitää ensisijaisina lähteinä.


Ralf Grahn

Ruotsi ja Lissabonin sopimus

Tähän mennessä viisitoista EU-maata on hoitanut Euroopan unionin Lissabonin sopimuksen kansallisen hyväksymisen pääkohdan eli parlamentin hyväksynnän. Presidentin allekirjoitus tai ratifioimiskirjan tallettaminen puuttuu edelleen usealta, mutta selkeä enemmistö jäsenmaista on asiallisesti ratifioinut EU:n uudistetut perussopimukset.

Ruotsin aikataulu on koko ajan ollut verkkainen. Kun ensimmäiset jäsenmaat käynnistivät kansallisen hyväksynnän, Ruotsi lähetti sinänsä ansiokkaan muistion Lissabonin sopimuksesta laajalle lausuntokierrokselle.

Seikkaperäinen selvitys Lissabonfördraget (Statsrådsberedningen, Departementsserien Ds 2007:48, 20 december 2007) on tähän asti ollut eurooppaoikeuden harrastajien parhaita lähteitä Lissabonin sopimuksesta.

Maaliskuussa 2008 päättyneen lausuntokierroksen jälkeen Ruotsin hallitus on nyt laatinut luonnoksen hallituksen esitykseksi Lissabonin sopimuksen hyväksymisestä. Hallitus on 29. toukokuuta jättänyt luonnoksen lakineuvoston tarkastettavaksi.

(Ruotsin lakineuvosto – Lagrådet – on Suomen taannoista laintarkastuskuntaa muistuttava asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on lakiehdotusten perustuslainmukaisuuden ja juridisen johdonmukaisuuden valvominen.)

Hallituksen esitysluonnos on tuorein kattava ruotsinkielinen selvitys Lissabonin sopimuksesta, joten luonnos syrjäyttänee yllä mainitun ’ministeriöselvityksen’ lähiaikojen lähteenä. Kattavuudeltaan samaa luokkaa on Suomen hallituksen Lissabonin sopimuksen ratifiointiesitys (suomeksi HE 23/2008 vp, ruotsiksi RP 23/2008 rd).


Ralf Grahn


Lähteet:

Regeringskansliet har beslutat överlämna Lissabonfördraget till Lagrådet (Regeringskansliet, Statsrådsberedningen, pressmeddelande 29 maj 2008)
http://www.regeringen.se/sb/d/10616/a/106295

Lissabonfördraget (Statsrådsberedningen, Lagrådsremiss, 29 maj 2008): Ladda ner Lissabonfördraget (pdf 1,5 MB)
http://www.regeringen.se/sb/d/5676/a/106277

Lagrådsremisser och propositioner (Regeringskansliet, uppdaterad 25 september 2006)
http://www.regeringen.se/sb/d/1522/a/13506

Lagrådet
http://www.lagradet.se

Le traité de Lisbonne en 27 clés

Étienne de Poncins on jatkanut Euroopan union perussopimusuudistuksen seurantaa ja avaamista lukijoille. Valmistelukunnan työn pohjalta syntyi « Vers une Constitution Européenne » ja perustuslaillisen sopimuksen perusteella hän julkaisi kirjan « La Constitution européenne en 25 clefs ».

« Le traité de Lisbonne en 27 clés » jatkaa perinnettä selvittämällä Euroopan unionin Lissabonin sopimuksen pääkohdat.

Viidenneksen kirjasta de Poncins omistaa EU:n toimielinuudistuksen monipolviselle historialle. Neljä viidennestä kirjan sisällöstä käsittelee Lissabonin sopimusta, ja de Poncins on jakanut aineiston 27 aihealueeseen (avaimeen).

Aiheittain kirjoittaja esittää uudistusajatukset ja niiden perusteet, valmistelukunnan sekä vuosien 2004 ja 2007 hallitustenvälisten konferenssien tulokset ynnä Lissabonin sopimuksen aiheuttamat muutokset.

Esitystapa on tiivis, selkeä ja luettava, joten teos sopii EU-politiikasta kiinnostuneelle kansalaiselle ja opiskelijalle. Faktojen lisäksi de Poncins, Ranskan EU-hallinnon pitkäaikainen virkamies ja maansa nykyinen Bulgarian suurlähettiläs, tarjoaa varsin suorasanaisia ranskalaisarvioita Lissabonin sopimuksen edistysaskeleista ja keskeneräisyyksistä.

Lissabonin sopimuksen toimeenpanon yksityiskohtainen valmistelu ja Ranskan pian alkava EU- puheenjohtajuus korostavat Suomen ja muiden jäsenmaiden tarvetta ainakin tiedostaa Ranskan perustelut ohittamattomina tosiasioina. Jos on eri mieltä, pitää löytää paremmat perustelut, eivätkä sellaisiksi riitä kotikutoiset tuntemukset, vaan on vakuutettava laajempi piiri.

Étienne de Poncins: Le traité de Lisbonne en 27 clés (Éditions Lignes de Repères, 2008 ; 261 pages ; 18,50 €)


Ralf Grahn

Lissabonin sopimus: tuorein konsolidointi

Eurooppa-päivän kunniaksi Lissabonin sopimus julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä:

http://eur-lex.europa.eu/JOHtml.do?uri=OJ%3AC%3A2008%3A115%3ASOM%3AFI%3AHTML

Numerosta 9.5.2008 C 115 löytyvät Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoidut toisinnot EU:n 23 virallisella kielellä.

Verkkoversion lisäksi konsolidoitu Lissabonin sopimus oli tarkoitus julkaista samana päivänä myös kirjana, mutta kuljettamista vaativien kirjojen saapuminen tänne Pohjolan perukoille voi kestää tovin.

Niille, jotka työskentelevät vakavissaan EU-perussopimusten parissa siinä muodossa minkä ne saavat Lissabonin sopimuksen tultua voimaan, on luonnollista viitata Virallisessa lehdessä julkaistuun versioon, vaikka pilkuntarkasti ottaen konsolidoidut toisinnot eivät ole oikeudellisesti sitovia.

Suomeksi Lissabonin sopimuksen ensimmäinen konsolidointi oli kaiketi neuvoston 16. huhtikuuta 2008 julkaisema verkkoversio, joka poikkeaa uudesta ainakin sivunumeroinnin osalta.

Eräistä muista jäsenmaista poiketen avoimuutta korostava Suomi ei saanut aikaan aiempaa koottua toisintoa, joka olisi ollut luettava. Onneksi puute on nyt korjaantunut.


Ralf Grahn

J.K. Englanniksi olen artikloittain käynyt läpi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja edennyt Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 89 artiklaan. Kirjoituksissa painottuvat uudistusprosessin vaiheet, ja ne löytyvät osoitteesta:

http://grahnlaw.blogspot.com

Eurooppa-päivä: Schumanin julistus

Ranskan ulkoministerin Robert Schuman teki 9. päivänä toukokuuta 1950 ehdotuksen, jonka pohjalta syntyi Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (EHTY). Lähes kuusi vuosikymmentä myöhemmin näköpiirissä on Lissabonin sopimuksen kautta yhtenäinen Euroopan unioni (EU), johon Euroopan yhteisö sulautuisi.

Keskeneräisyydestään huolimatta Euroopan unioni tarjoaa 500 miljoonalle kansalaiselle ja 27 jäsenmaalle parhaan mahdollisuuden turvallisuuden ja hyvinvoinnin turvaamiseen maapalloistumisen oloissa.

Eurooppa-päivänä 2008 on syytä miettiä mistä maanosamme rauhanomainen ja vapaaehtoinen yhdentyminen alkoi. Seuraavassa Schumanin julistus:

”Maailmanrauha voidaan turvata vain luovin ponnisteluin, joilla pystytään vastaamaan rauhaan kohdistuviin uhkiin.

Järjestäytyneen ja elävän Euroopan sivistykselle antama panos on välttämätön, jotta rauhanomaiset suhteet kyetään säilyttämään. Ranska on yli kahdenkymmenen vuoden ajan puhunut yhdistyneen Euroopan puolesta ensisijaisena tavoitteenaan palvella rauhaa. Euroopan yhdistyminen epäonnistui, ja sota syttyi.

Eurooppaa ei rakenneta hetkessä eikä millään kokonaisratkaisulla. Siihen tarvitaan käytännön toimenpiteitä, joilla luodaan ensin aito yhteisvastuullisuus. Euroopan kansakuntien yhdistäminen edellyttää, että Ranskan ja Saksan vuosisatoja kestänyt vastakkainasettelu saadaan poistetuksi. Aloitteen on ensisijaisesti koskettava Ranskaa ja Saksaa.

Tämän päämäärän saavuttamiseksi Ranskan hallitus ehdottaa välittömiä toimia, jotka koskevat rajoitettua mutta ratkaisevan tärkeää asiaa:

Ranskan hallitus ehdottaa Ranskan ja Saksan koko hiili- ja terästuotannon asettamista yhteisen korkean viranomaisen alaisuuteen. Tämän järjestön toimintaan voivat halutessaan osallistua muutkin Euroopan maat.

Yhdistämällä hiilen ja teräksen tuotannon valvonta varmistetaan välittömästi yhteinen perusta taloudelliselle kehitykselle. Tämä merkitsee ensimmäistä askelta kohti Euroopan liittovaltiota ja muuttaa tulevaisuuden suuntaa näillä alueilla, jotka ovat kauan keskittyneet takomaan aseita sotiin, joiden uhreiksi ne ovat ennen muita päätyneet itse.

Tuotannosta otetaan näin yhteinen vastuu, ja siitä seuraa, että sota Ranskan ja Saksan välillä ei ole enää ajateltavissa eikä käytännössä mahdollinen. Kun perustetaan tällainen vahva tuotantoyksikkö, jonka toimintaan kaikki halukkaat maat voivat osallistua, nämä maat saavat yhdenvertaiset perusedellytykset teolliselle tuotannolleen, ja niiden taloudelliselle yhdentymiselle muodostetaan todellinen perusta.

Tämän tuotannon tulokset koituvat koko maailman hyväksi ketään hylkimättä tai syrjimättä, jotta yhdessä voidaan nostaa elintasoa ja edistää rauhantyötä. Lisääntyneine voimavaroineen Eurooppa voi ryhtyä toteuttamaan yhtä keskeisistä tehtävistään: Afrikan mantereen kehittämistä.

Näin voidaan yksinkertaisin toimin ja nopeasti sovittaa eri näkökohdat toisiinsa, mikä on talousyhteisön perustamisen edellytys, ja antaa kipinä laajenevalle ja syvenevälle yhteisölle, jonka muodostavat veristen ristiriitojen pitkään toisistaan erottamat kansakunnat.

Tämä ehdotus johtaa perustuotannon asettamiseen yhteiseen valvontaan sekä sellaisen uuden korkean viranomaisen perustamiseen, jonka päätökset sitovat Ranskaa, Saksaa ja muita mukaan liittyviä maita. Ehdotus merkitsee siis perustan luomista Euroopan liittovaltiolle, joka on pysyvän rauhan edellytys.

Saavuttaakseen edellä määritellyt tavoitteet Ranskan hallitus on valmis aloittamaan neuvottelut seuraavalta pohjalta.

Yhteisen korkean viranomaisen tehtävänä on taata mahdollisimman nopeasti tuotannon uudenaikaistaminen ja sen laadun parantaminen, hiilen ja teräksen toimittaminen samoin ehdoin Ranskan ja Saksan sekä muiden mukaan liittyvien maiden markkinoille, muualle suuntautuvan yhteisen viennin kehittäminen ja näiden teollisuudenalojen työntekijöiden olojen yhtenäistäminen.

Vaikka mukaan liittyvien maiden tuotannolliset lähtökohdat poikkeavatkin nykyisin toisistaan melkoisesti, näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on pantava täytäntöön joitakin väliaikaisia määräyksiä, jotka koskevat tuotanto- ja investointisuunnitelman toteuttamista, hintojen tasausjärjestelyn aloittamista ja sopeutusrahaston perustamista tuotannon järkiperäistämisen helpottamiseksi. Hiilen ja teräksen liikkuminen mukaan liittyvien maiden välillä on välittömästi vapautettava kaikista tullimaksuista, eikä siihen saa soveltaa erisuuruisia kuljetustariffeja. Vähitellen muodostuvat olosuhteet, joissa ikään kuin itsestään varmistuu, että tuotanto jakautuu mahdollisimman järkevästi ja mahdollisimman korkealla tuottavuuden tasolla.

Päinvastoin kuin kansainvälinen kartelli, joka pyrkii kansallisten markkinoiden jakamiseen ja hyödyntämiseen kilpailua rajoittavien toimien ja suurten voittojen avulla, ehdotuksessa hahmoteltu korkea viranomainen takaa samalla sekä markkinoiden yhdistämisen että tuotannon kasvun.

Edellä määritellyt keskeiset periaatteet ja sitoumukset sisällytetään osallistuvien valtioiden allekirjoittamaan sopimukseen. Täytäntöönpanossa käytettävän menettelyn täsmentäminen edellyttää neuvotteluja, jotka käydään yhteisellä sopimuksella nimetyn välittäjän avustuksella. Välittäjän tehtävänä on valvoa, että sopimukset ovat periaatteiden mukaisia, ja ratkaisemattoman erimielisyyden ilmetessä välittäjä vahvistaa hyväksyttävän ratkaisun. Yhteinen korkea viranomainen, jonka tehtävänä on vastata koko hallintajärjestelmän toiminnasta, muodostuu riippumattomista henkilöistä, jotka hallitukset ovat nimenneet tasa-arvoiselta pohjalta. Puheenjohtaja valitaan hallitusten yhteisellä sopimuksella. Korkean viranomaisen päätökset ovat lainvoimaisia Ranskassa, Saksassa ja muissa mukaan liittyvissä maissa. Tarvittavat mahdollisuudet valittaa korkean viranomaisen päätöksistä taataan asianmukaisin määräyksin. Yhdistyneiden Kansakuntien edustaja seuraa korkean viranomaisen toimintaa ja antaa siitä YK:lle kahdesti vuodessa julkisen kertomuksen, jossa selostetaan tämän uuden elimen toimintaa ja erityisesti sitä, kuinka hyvin korkea viranomainen toteuttaa rauhanomaisia päämääriään.

Korkean viranomaisen perustamisella ei puututa yrityksiä koskevaan omistusoikeusjärjestelmään. Tehtäväänsä toteuttaessaan yhteinen korkea viranomainen ottaa huomioon kansainväliselle Ruhrin viranomaiselle annetut valtuudet ja kaikenlaiset Saksalle määrätyt velvoitteet, niin kauan kuin ne ovat voimassa.”

Lähde:

Euroopan komission verkkosivu: 9. päivänä toukokuuta 1950 annettu julistus

http://europa.eu/abc/symbols/9-may/decl_fi.htm

***

Lissabonin sopimus ei ole lopullinen vastaus Euroopan haasteisiin, vaan väliasema matkalla kansanvaltaan, turvallisuuteen ja hyvinvointiin.


Ralf Grahn


J.K. Englanniksi olen artikloittain käynyt läpi Lissabonin sopimuksen syntyhistoriaa ja sopimuksen aiheuttamia muutoksia Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen. Sopimuksesta Euroopan unionin toiminnasta olen tähän mennessä käsitellyt 84 artiklaa:

http://grahnlaw.blogspot.com/