Eilen viittasin hyödylliseen EU-tiedon lähteeseen Eurooppa-neuvosto 2011 ja sen edeltäjään, joka koskee vuotta 2010.
Valtioiden ja hallitusten päämiesten ”huipparit” ovat Euroopan unionin kansalaisille näkyvin osa ja omalla tavallaan Eurooppa-neuvosto on myös EU:n tärkein toimelin. Ja euroalueen kriisien jatkuessa näitä huippukokouksia on riittänyt...
Euroopan unioni on kuitenkin paljon laajempi ja monitahoisempi, mutta samalla myös sokkeloinen, vaikeaselkoinen ja suhteellisen huonosti tunnettu.
Yleiskertomus
Mitä siis esittää ihmisille, jotka opintojen, työn tai harrastuksen vuoksi tarvitsevat jäsenneltyä asiatietoa EU:n toimielinten toiminnasta runsaalla kolmellakymmenellä politiikka-alalla?
Apuun tulee tässä toinen vuosijulkaisu, joka on peräti kirjattu perussopimuksiin pakolliseksi, nimittäin komission julkaisema raportti, viimeksi Yleiskertomus Euroopan unionin toiminnasta 2011.
Vuosikertomuksen sähköinen versio on ilmainen ja tarjolla 22 kielellä.
Jos joku haluaa kartuttaa käsikirjastoaan kunnolla tai etsiä käsiinsä tietyn vuoden tapahtumat, tarjolla on linkki Näytä koko sarja. Sen kautta löydät vaivattomasti julkaisut noin vuosikymmeneltä taaksepäin.
Kenelle?
Olen kokenut yleiskertomukset hyödyllisiksi kirjoitusten, puheiden ja luentojen valmistelussa. Edellisen vuoden tapahtumista saa suhteellisen tiiviin kuvan. Viittaukset esityksiin ja muihin asiakirjoihin helpottavat syventävän tiedon löytämistä.
EU:n poliittiset prosessit ovat useimmiten pitkiä, esimerkiksi vihreän kirjan julkaisemisesta kuulemisten kautta direktiiviehdotuksen julkaisemiseen ja hyväksymiseen aina direktiivin saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja voimaantuloon.
Vuoden vanhetessa tosin tarve seurata ehdotusten käsittelyn vaiheita muista lähteistä kasvaa. Samoin kuvaan astuvat uudet aloitteet ja linjaukset, jotka enenevästi vaativat monipuolisempaa tiedon hakua.
Ammattimainen tietotyö vaatii luonnollisesti asiatiedon käyttämistä, mutta myös valveutuneen kansalaiskeskustelun syntyminen edellyttää kysymysten tarkentamista konkreettisempaan ja asiapitoisempaan suuntaan.
Eur-Lex ja virallinen lehti
Viitseliäille Euroopan unionin toimielimet tuottavat hämmästyttävän määrän tietoa, suurelta osin 22 kielellä (virallisten lakiehdotusten osalta jopa 23 kielellä, kun myös iiri tulee käyttöön). Lakiesitykset ja niiden vaiheet löytyvät unionin kaikilla virallisilla kielillä Eur-Lexin, eli EU:n lakitiedon portaalin kautta, jonka rungon muodostaa Euroopan unionin virallinen lehti (EUVL).
EU Bookshop
Tietystä politiikka-alasta kiinnostuneille voin suositella unionin sähköistä kirjakauppaa. EU Bookshop tarjoaa yleiskertomuksen ohella vuosittain monipuolisen valikoiman syventäviä selvityksiä, kertomuksia ja muita julkaisuja rajatummilta aloilta. Erityisalojen julkaisujen kielivalikoima on kuitenkin usein suppeampi.
Toisaalta löytyy myös tietoisesti suurelle yleisölle suunnattuja kirjasia, jotka pyrkivät selittämään kansalaisten oikeuksia ja velvollisuuksia helppotajuisemmin ja heidän omalla kielellään.
Yleiskertomus 2011
Palaan vielä viime vuoden yleiskertomukseen, jonka sisältö on jaettu muutamiin laajoihin aiheisiin, jotka kuvaan vapaasti vain avainsanoilla:
talouskriisi
talouskasvu
oikeus- ja sisäasiat
kansainväliset suhteet
hallinnon kehittäminen
velkakriisin selvittelyn vaiheet
Toistan siis kirja- ja kirjastoväen hokeman: Lue enemmän, luule vähemmän.
Ralf Grahn
EU-asioiden, erityisesti digitaalipolitiikan ja -juridiikan puhuja
J.K. Huomenna, lauantaina 25. helmikuuta 2012, järjestetään Euroopan laajuisesti uusi toimintapävä väärentämisen (ja paljon muun) vastaisen kauppasopimuksen hylkäämiseksi. Yli 150 mielenosoituksen kautta eurooppalaiset yhdistävät voimansa demokraattisten pelisääntöjen ja Internetin vapauden puolesta. Suomessa on luvassa Stop ACTA Helsinki, johon kaikki nettikansalaiset ovat tervetulleita. Valmisteluja, tapahtumia ja keskustelua voi seurata Twitterissä tunnisteen #ACTA alla.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste oikeus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste oikeus. Näytä kaikki tekstit
24. helmikuuta 2012
30. lokakuuta 2010
Opas EU:n kansalaisen oikeuksista
Perussopimusten nojalla jokainen EU-maan kansalainen on samalla Euroopan unionin kansalainen. Unionin kansalaisuus täydentää mutta ei korvaa jäsenvaltion kansalaisuutta.
Komission oikeusasioiden pääosasto on julkaissut kirjasen joka yleistajuisesti kuvaa EU:n kansalaisen oikeuksia vapaaseen liikkumiseen unionin alueella:
Oikeus liikkua ja asua vapaasti Euroopassa - Opas EU:n kansalaisen oikeuksista (40 sivua)
Kolmeentoista lukuun jaettu sisällysluettelo antaa kuvan siitä mitä oppaasta löytää:
Keskeinen EU-tason laki on direktiivi 2004/38 Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella. Jäsenvaltioiden tulee toteuttaa direktiivin määräykset.
Komission tuoreimmat toimet kansalaisten oikeuksien turvaamiseksi ja kehittämiseksi löytyvät englanniksi sivulta: EU citizenship – your rights in the EU.
Ralf Grahn
J.K. Kansalaisjärjestö Statewatch seuraa kriittisesti jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin toimia perusoikeuksien osalta.
Komission oikeusasioiden pääosasto on julkaissut kirjasen joka yleistajuisesti kuvaa EU:n kansalaisen oikeuksia vapaaseen liikkumiseen unionin alueella:
Oikeus liikkua ja asua vapaasti Euroopassa - Opas EU:n kansalaisen oikeuksista (40 sivua)
Kolmeentoista lukuun jaettu sisällysluettelo antaa kuvan siitä mitä oppaasta löytää:
Luku 1 Mitä EU:n kansalaisuus on?
Luku 2 Kuka hyötyy EU:n kansalaisuudesta?
Luku 3 Missä tätä oikeutta voi käyttää?
Luku 4 Valmistelut
Schengenin säännöstö
Luku 5 Kolme ensimmäistä kuukautta
Oleskelusta ilmoittaminen
Luku 6 Kolmen kuukauden jälkeen
Luku 7 Hallinnolliset muodollisuudet
EU:n kansalaiset
Perheenjäsenet, jotka eivät ole EU:n kansalaisia
Seuraamukset
Luku 8 Oleskeluoikeuden säilyttäminen
Perheenjäsenet
Luku 9 Pysyvä oleskeluoikeus
Hallinnolliset vaatimukset
Luku 10 Tasavertainen kohtelu
Luku 11 Rajoitukset
Luku 12 Työntekijöihin sovellettavat siirtymäkauden järjestelyt
Luku 13 Näin turvaat oikeutesi
Keskeinen EU-tason laki on direktiivi 2004/38 Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella. Jäsenvaltioiden tulee toteuttaa direktiivin määräykset.
Komission tuoreimmat toimet kansalaisten oikeuksien turvaamiseksi ja kehittämiseksi löytyvät englanniksi sivulta: EU citizenship – your rights in the EU.
Ralf Grahn
J.K. Kansalaisjärjestö Statewatch seuraa kriittisesti jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin toimia perusoikeuksien osalta.
30. huhtikuuta 2010
Nyt suomeksi: EU:n toimintasuunnitelma Tukholman ohjelman toteuttamiseksi
Euroopan unionin oikeus- ja sisäasioiden Tukholman ohjelmaa vuosiksi 2010─2014 konkretisoiva toimintasuunnitelma on nyt julkaistu suomeksi ja 20 muulla EU-kielellä:
Bryssel 20.4.2010
KOM(2010) 171 lopullinen
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE
Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toteuttaminen EU:n kansalaisten hyväksi
Toimintasuunnitelma Tukholman ohjelman toteuttamiseksi
Euroopan komission ehdotus on esitelty oikeus- ja sisäasioiden neuvostolle. Tarkoitus on vahvistaa Tukholman ohjelman toimintasuunnitelma kesäkuussa 2010, ennen Espanjan puheenjohtajakauden loppua.
Ensimmäiset 10 sivua komissio käyttää juhlavaan julistukseen ohjelman perustana olevista ihanteista.
Sivulta 11 sivulle 71 komissio esittää luettelon kaavailluista toimista aikatauluineen.
Sanotaan että 40 prosenttia EU:n lainsäädännöstä koskee oikeus- ja sisäasioita. Lähes jokainen toimi ja laki vaatisi perusteellisen julkisen keskustelun, sillä kysymykset koskevat välittömästi EU-kansalaisia ja muita ihmisiä.
Riittävätkö tutkijoiden, hallintoihmisten, parlamentaarikkojen, ajatuspajojen, kansalaisjärjestöjen, lehtimiesten ja aktiivisten kansalaisten voimat valmisteilla olevien ehdotusten setvimiseen?
Olen esitellyt EU:n rakenteilla olevaa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta hieman lähemmin englanninkielisessä blogissani Grahnlaw (in English), mutta kyseessä on silti pelkkä pintaraapaisu verrattuna tulossa olevaan laki- ja toimenpidesumaan.
Ralf Grahn
Bryssel 20.4.2010
KOM(2010) 171 lopullinen
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE
Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toteuttaminen EU:n kansalaisten hyväksi
Toimintasuunnitelma Tukholman ohjelman toteuttamiseksi
Euroopan komission ehdotus on esitelty oikeus- ja sisäasioiden neuvostolle. Tarkoitus on vahvistaa Tukholman ohjelman toimintasuunnitelma kesäkuussa 2010, ennen Espanjan puheenjohtajakauden loppua.
Ensimmäiset 10 sivua komissio käyttää juhlavaan julistukseen ohjelman perustana olevista ihanteista.
Sivulta 11 sivulle 71 komissio esittää luettelon kaavailluista toimista aikatauluineen.
Sanotaan että 40 prosenttia EU:n lainsäädännöstä koskee oikeus- ja sisäasioita. Lähes jokainen toimi ja laki vaatisi perusteellisen julkisen keskustelun, sillä kysymykset koskevat välittömästi EU-kansalaisia ja muita ihmisiä.
Riittävätkö tutkijoiden, hallintoihmisten, parlamentaarikkojen, ajatuspajojen, kansalaisjärjestöjen, lehtimiesten ja aktiivisten kansalaisten voimat valmisteilla olevien ehdotusten setvimiseen?
Olen esitellyt EU:n rakenteilla olevaa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta hieman lähemmin englanninkielisessä blogissani Grahnlaw (in English), mutta kyseessä on silti pelkkä pintaraapaisu verrattuna tulossa olevaan laki- ja toimenpidesumaan.
Ralf Grahn
22. huhtikuuta 2010
EU:n Tukholman ohjelman toimintasuunnitelma 2010-2014
Euroopan unionin oikeus- ja sisäasioiden merkitys kasvaa. Ensinnä rakenteilla oleva vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue koskettaa oikeita ihmisiä ja yrityksiä välittömämmin kuin useimmat muut EU:n politiikka-alat: EU-kansalaisia ja yrityksiä, unionin alueella laillisesti asuvia ulkomaalaisia, laittomia siirtolaisia sekä kolmannen maan kansalaisia, joilla on henkilökohtaisia suhteita tai liikeyhteyksiä Euroopan talousalueelle.
Toiseksi Lissabonin sopimus uudisti oikeus- ja sisäasioita normaalien unionimenettelyjen suuntaan, joten Euroopan parlamentti osallistuu nykyään tasaveroisemmin uuden lainsäädännön säätämiseen ja määräenemmistöllä tehtävät päätökset vähentävät lukkiutumia.
(EU:n perussopimusten tuorein ajantasainen versio julkaistiin hiljattain Euroopan unionin virallisessa lehdessä 30. maaliskuuta 2010 C 83.)
Tukholman ohjelma
Eurooppa-neuvosto hyväksyi 11. ja 12. joulukuuta 2009 uuden oikeus- ja sisäasioiden ohjelman vuosiksi 2010-2014 (päätelmien tarkistettu versio; päivätty 5. helmikuuta 2010).
Tukholman ohjelma asettuu Tampereen ohjelman ja Haagin ohjelman jatkoksi:
Tukholman ohjelma – Avoin ja turvallinen Eurooppa kansalaisia ja heidän suojeluaan varten
Tukholman ohjelman toimintasuunnitelma
Tukholman ohjelman suuntaviivojen perusteella Euroopan komissio on valmistellut tarkentavan ja täydentävän toimintasuunnitleman, jota olen käsitellyt blogeissani, viimeksi:
Grahnblawg (på svenska): EU:s handlingsplan för Stockholmsprogrammet publicerad? (21. huhtikuuta 2010) ja
Grahnlaw (in English): EU JHA: Stockholm Programme Action Plan published in English (22. huhtikuuta 2010).
Euroopan komission oikeuden, vapauden ja turvallisuuden pääosaston uutissivuilla on nyt julkaistu ehdotus Tukholman ohjelman toimintasuunnitelmaksi. Tähän mennessä olen löytänyt suunnitelman vain englanniksi:
Delivering an area of freedom, security and justice for Europe's citizens Action Plan Implementing the Stockholm Programme (Brussels, 20.4.2010; COM(2010) 171 final; 69 sivua).
Huomenna, 23. huhtikuuta 2010, jäsenvaltioiden oikeus- ja sisäministereille esitellään toimintasuunnitelma neuvostossa, joka liikenneolojen takia poikkeuksellisesti kokoontuu Brysselissä, vaikka huhtikuun kokoukset kuuluu pitää Luxemburgissa.
Ralf Grahn
Toiseksi Lissabonin sopimus uudisti oikeus- ja sisäasioita normaalien unionimenettelyjen suuntaan, joten Euroopan parlamentti osallistuu nykyään tasaveroisemmin uuden lainsäädännön säätämiseen ja määräenemmistöllä tehtävät päätökset vähentävät lukkiutumia.
(EU:n perussopimusten tuorein ajantasainen versio julkaistiin hiljattain Euroopan unionin virallisessa lehdessä 30. maaliskuuta 2010 C 83.)
Tukholman ohjelma
Eurooppa-neuvosto hyväksyi 11. ja 12. joulukuuta 2009 uuden oikeus- ja sisäasioiden ohjelman vuosiksi 2010-2014 (päätelmien tarkistettu versio; päivätty 5. helmikuuta 2010).
Tukholman ohjelma asettuu Tampereen ohjelman ja Haagin ohjelman jatkoksi:
Tukholman ohjelma – Avoin ja turvallinen Eurooppa kansalaisia ja heidän suojeluaan varten
Tukholman ohjelman toimintasuunnitelma
Tukholman ohjelman suuntaviivojen perusteella Euroopan komissio on valmistellut tarkentavan ja täydentävän toimintasuunnitleman, jota olen käsitellyt blogeissani, viimeksi:
Grahnblawg (på svenska): EU:s handlingsplan för Stockholmsprogrammet publicerad? (21. huhtikuuta 2010) ja
Grahnlaw (in English): EU JHA: Stockholm Programme Action Plan published in English (22. huhtikuuta 2010).
Euroopan komission oikeuden, vapauden ja turvallisuuden pääosaston uutissivuilla on nyt julkaistu ehdotus Tukholman ohjelman toimintasuunnitelmaksi. Tähän mennessä olen löytänyt suunnitelman vain englanniksi:
Delivering an area of freedom, security and justice for Europe's citizens Action Plan Implementing the Stockholm Programme (Brussels, 20.4.2010; COM(2010) 171 final; 69 sivua).
Huomenna, 23. huhtikuuta 2010, jäsenvaltioiden oikeus- ja sisäministereille esitellään toimintasuunnitelma neuvostossa, joka liikenneolojen takia poikkeuksellisesti kokoontuu Brysselissä, vaikka huhtikuun kokoukset kuuluu pitää Luxemburgissa.
Ralf Grahn
21. tammikuuta 2010
Ihmisten EU 2010-2014 ja Viviane Reding: Oikeus, perusoikeudet ja kansalaisuus
Aikaisemmassa kirjoituksessa tarkasteltiin Viviane Redingin haasteita verkkoyhteiskuntaa koskevissa kysymyksissä. Nyt käsitellään tulevan komission jäsenen vastuualuetta laajemmin, siis oikeus-, perusoikeus- ja kansalaisuusasioita yleensä.
Komissaariehdokkaiden kuulemisia on seurattu Twitterissä (#hearing ja #hearings), euroblogeissa ja tiedotusvälineissä. Selostuksia ja arvioita löytyy siis monenlaisia, EU:n kaikilla kielillä.
Kunkin 26 tulevan komission jäsenen kolmen tunnin kuulemisen seuraamisella tulisivat kahden viikon normaalit työtunnit täyteen.
Jopa Euroopan unionista kiinnostuneiden työ tai harrastus suuntautuu sitä paitsi useimmiten yhteen tai muutamaan politiikka-alaan, joten niihin voi keskittyä.
Silti tiiviimpi tieto on tarpeen. Edellisessä kirjoituksessa käytetty Euroopan parlamentin tiivistelmä antaa jonkinlaisen kuvan keskustelussa esiin nousseista kysymyksistä, vaikka yksityiskohdat ja vivahteet jäävät vähemmälle.
Viviane Redingin osalta mainittiin aiemmin tiivistelmä kuulemisesta:
Summary of hearing of Viviane Reding – Justice, fundamental rights and citizenship (12. tammikuuta 2010)
Jos tietyn komissaarin tehtäväkenttä kiinnostaa, virkamiesmäisemmän yleiskuvan tulevan kauden haasteista saa suhteellisen tiiviissä muodossa kunkin etukäteen toimittamista kirjallisista vastauksista valiokunnan tai valiokuntien asettamiin kysymyksiin.
Viviane Redingin vastasi Euroopan parlamentin kolmelle valiokunnalle, jotka ovat Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta, Oikeudellisten asioiden valiokunta ja Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta. Vastaus löytyy myös suomeksi.
Kymmenellä sivulla löytyvät vajaan viiden tulevan vuoden pääasialliset työkohteet oikeusasioiden, perusoikeuksien ja kansalaisuuden osalta.
Tässä muutama poiminta:
Redingin kolme prioriteettia ovat (sivu 4-6):
• todellisen, rajattoman eurooppalaisen oikeuden alueen luominen
• vahva ja yhtenäinen eurooppalainen perusoikeuksien alue
• kansalaisten Euroopan vahvistaminen
Kiinnostuneet voivat vastauksesta lukea joukon yksityiskohtaisempia tavoitteita ja toimia näiden painopisteiden osalta.
Eurooppa-neuvoston joulukuussa hyväksymälle oikeus- ja sisäasioiden viiden vuoden Tukholman ohjelmalle Reding lupasi komission ehdotuksen toimintasuunnitelmaksi. (Hanke on laaja, sillä juuri oikeus- ja sisäasioissa Lissabonin sopimus kehitti EU:n päätöksentekoa merkittävimmin, siirtymällä paljolti tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen, jossa Euroopan parlamentti on tasa-arvoisessa asemassa neuvoston kanssa.)
Joitakin poimintoja konkreettisten lakiehdotusten kohdalta:
Reding haluaa kehittää eurooppalaista sopimusoikeutta helpottamaan rajojen yli tapahtuvaa kauppaa erityisesti kuluttajien kannalta.
Hän haluaa edistää avioliittoihin sovellettavaa lakia koskevan ehdotuksen hyväksymistä, vaikka osa jäsenmaista on tässä vaiheessa jättäytymässä ulkopuolelle.
Joukkokanteita koskevia sääntöjä Reding haluaa yhtenäistää.
Reding lupasi uudistaa EU:n tietosuojalainsäädännön yksityisyyden suojan parantamiseksi, erityisesti tietoyhteiskunnan näkökulmasta.
Kansalaisten vapaata liikkumista sekä tavaroiden ja palvelujen hankintaa rajojen yli Reding haluaa edistää huolehtimalla direktiivin 2004/38 täydestä soveltamisesta. Viitattuaan aikaisemmin Alain Lamassouren raporttiin EU:n oikeuden soveltamisen puutteista kansalaisten kannalta, Reding lupasi kattavan raportin rajojen aiheuttamista esteistä kansalaisten arjessa. Hän lupasi harkita uusia toimia kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kitkemiseksi
Reding aikoo työskennellä uuden syrjinnänvastaisen direktiivin hyväksymisen puolesta, naisten tasa-arvon edistämiseksi, naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi ja vammaisten aseman parantamiseksi.
Euroopan neuvoston kanssa alkavat neuvottelut, jotta Euroopan unioni voi liittyä Euroopan ihmisoikeussopimukseen (kuten Lissabonin sopimus edellyttää).
Lissabonin sopimuksen myötä käyttöön tulee kansalaisaloite, jota varten tarvitaan tarkemmat säännöt. Meneillään olevan julkisen kuulemisen tulosten perusteella Reding lupasi myötävaikuttaa asetuksen antamiseen.
Hieman kauempana tulevaisuudessa häämöttävät Euroopan yhtenäinen yksityisoikeudellinen säännöstö ja Eurojustin kehittäminen Euroopan syyttäjänvirastoksi.
Reding lupasi toimia EU:n toimielimille yhteisen ja kattavan lakiportaalin aikaansaamiseksi oikeudellista tietoa hakeville.
Redingin toimiala voi ensin kuulostaa etäiseltä ja teoreettiselta, mutta todellisuudessa oikeusasioissa aikaansaatavat parannukset helpottavat suoraan yksilöiden ja yritysten toimintaa rajat ylittävissä tilanteissa. Ihmisten vapaa liikkuvuus on tavoite, mutta kaikki ei toimi saumattomasti.
Rajat ylittäviä tilanteita ovat kaupan lisäksi matkustaminen, opiskelu, työnteko tai eläminen toisessa EU:n jäsenmaassa. Ilman Euroopan unionia asettuminen toiseen jäsenmaahan, verotus, sosiaaliturva, perhe- ja perintöasiat jne. olisivat nykyistäkin monimutkaisempia.
Ralf Grahn
J.K. Mikäli talouselämän, hallinnon ja politiikan johtajilla on yhteinen eurooppalainen sanomalehti, tämä on Financial Times. FT:n Brysselin kirjeenvaihtaja Tony Barber kirjoittaa tutustumisen arvoista blogia, joka on vapaasti luettavissa: Brussels blog.
Brussels blogin (Financial Times) ja yli 500 muun hienon euroblogin tuoreet ja vanhemmat kirjoitukset löydät kätevästi samasta osoitteesta: Bloggingportal.eu. Voit myös tilata RSS-syötteen uusista otsikoista.
Myös Suomalaiset eurooppablogit voivat parantaa näkyvyyttään ja sanomansa leviämistä ilmoittautumalla mukaan monikieliseen Blogginportal.eu:hun.
Sieltä löydät myös englannin- ja ruotsinkielisen euroblogini: Grahnlaw (in English) ja Grahnblawg (på svenska).
Komissaariehdokkaiden kuulemisia on seurattu Twitterissä (#hearing ja #hearings), euroblogeissa ja tiedotusvälineissä. Selostuksia ja arvioita löytyy siis monenlaisia, EU:n kaikilla kielillä.
Kunkin 26 tulevan komission jäsenen kolmen tunnin kuulemisen seuraamisella tulisivat kahden viikon normaalit työtunnit täyteen.
Jopa Euroopan unionista kiinnostuneiden työ tai harrastus suuntautuu sitä paitsi useimmiten yhteen tai muutamaan politiikka-alaan, joten niihin voi keskittyä.
Silti tiiviimpi tieto on tarpeen. Edellisessä kirjoituksessa käytetty Euroopan parlamentin tiivistelmä antaa jonkinlaisen kuvan keskustelussa esiin nousseista kysymyksistä, vaikka yksityiskohdat ja vivahteet jäävät vähemmälle.
Viviane Redingin osalta mainittiin aiemmin tiivistelmä kuulemisesta:
Summary of hearing of Viviane Reding – Justice, fundamental rights and citizenship (12. tammikuuta 2010)
Jos tietyn komissaarin tehtäväkenttä kiinnostaa, virkamiesmäisemmän yleiskuvan tulevan kauden haasteista saa suhteellisen tiiviissä muodossa kunkin etukäteen toimittamista kirjallisista vastauksista valiokunnan tai valiokuntien asettamiin kysymyksiin.
Viviane Redingin vastasi Euroopan parlamentin kolmelle valiokunnalle, jotka ovat Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta, Oikeudellisten asioiden valiokunta ja Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta. Vastaus löytyy myös suomeksi.
Kymmenellä sivulla löytyvät vajaan viiden tulevan vuoden pääasialliset työkohteet oikeusasioiden, perusoikeuksien ja kansalaisuuden osalta.
Tässä muutama poiminta:
Redingin kolme prioriteettia ovat (sivu 4-6):
• todellisen, rajattoman eurooppalaisen oikeuden alueen luominen
• vahva ja yhtenäinen eurooppalainen perusoikeuksien alue
• kansalaisten Euroopan vahvistaminen
Kiinnostuneet voivat vastauksesta lukea joukon yksityiskohtaisempia tavoitteita ja toimia näiden painopisteiden osalta.
Eurooppa-neuvoston joulukuussa hyväksymälle oikeus- ja sisäasioiden viiden vuoden Tukholman ohjelmalle Reding lupasi komission ehdotuksen toimintasuunnitelmaksi. (Hanke on laaja, sillä juuri oikeus- ja sisäasioissa Lissabonin sopimus kehitti EU:n päätöksentekoa merkittävimmin, siirtymällä paljolti tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen, jossa Euroopan parlamentti on tasa-arvoisessa asemassa neuvoston kanssa.)
Joitakin poimintoja konkreettisten lakiehdotusten kohdalta:
Reding haluaa kehittää eurooppalaista sopimusoikeutta helpottamaan rajojen yli tapahtuvaa kauppaa erityisesti kuluttajien kannalta.
Hän haluaa edistää avioliittoihin sovellettavaa lakia koskevan ehdotuksen hyväksymistä, vaikka osa jäsenmaista on tässä vaiheessa jättäytymässä ulkopuolelle.
Joukkokanteita koskevia sääntöjä Reding haluaa yhtenäistää.
Reding lupasi uudistaa EU:n tietosuojalainsäädännön yksityisyyden suojan parantamiseksi, erityisesti tietoyhteiskunnan näkökulmasta.
Kansalaisten vapaata liikkumista sekä tavaroiden ja palvelujen hankintaa rajojen yli Reding haluaa edistää huolehtimalla direktiivin 2004/38 täydestä soveltamisesta. Viitattuaan aikaisemmin Alain Lamassouren raporttiin EU:n oikeuden soveltamisen puutteista kansalaisten kannalta, Reding lupasi kattavan raportin rajojen aiheuttamista esteistä kansalaisten arjessa. Hän lupasi harkita uusia toimia kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kitkemiseksi
Reding aikoo työskennellä uuden syrjinnänvastaisen direktiivin hyväksymisen puolesta, naisten tasa-arvon edistämiseksi, naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi ja vammaisten aseman parantamiseksi.
Euroopan neuvoston kanssa alkavat neuvottelut, jotta Euroopan unioni voi liittyä Euroopan ihmisoikeussopimukseen (kuten Lissabonin sopimus edellyttää).
Lissabonin sopimuksen myötä käyttöön tulee kansalaisaloite, jota varten tarvitaan tarkemmat säännöt. Meneillään olevan julkisen kuulemisen tulosten perusteella Reding lupasi myötävaikuttaa asetuksen antamiseen.
Hieman kauempana tulevaisuudessa häämöttävät Euroopan yhtenäinen yksityisoikeudellinen säännöstö ja Eurojustin kehittäminen Euroopan syyttäjänvirastoksi.
Reding lupasi toimia EU:n toimielimille yhteisen ja kattavan lakiportaalin aikaansaamiseksi oikeudellista tietoa hakeville.
Redingin toimiala voi ensin kuulostaa etäiseltä ja teoreettiselta, mutta todellisuudessa oikeusasioissa aikaansaatavat parannukset helpottavat suoraan yksilöiden ja yritysten toimintaa rajat ylittävissä tilanteissa. Ihmisten vapaa liikkuvuus on tavoite, mutta kaikki ei toimi saumattomasti.
Rajat ylittäviä tilanteita ovat kaupan lisäksi matkustaminen, opiskelu, työnteko tai eläminen toisessa EU:n jäsenmaassa. Ilman Euroopan unionia asettuminen toiseen jäsenmaahan, verotus, sosiaaliturva, perhe- ja perintöasiat jne. olisivat nykyistäkin monimutkaisempia.
Ralf Grahn
J.K. Mikäli talouselämän, hallinnon ja politiikan johtajilla on yhteinen eurooppalainen sanomalehti, tämä on Financial Times. FT:n Brysselin kirjeenvaihtaja Tony Barber kirjoittaa tutustumisen arvoista blogia, joka on vapaasti luettavissa: Brussels blog.
Brussels blogin (Financial Times) ja yli 500 muun hienon euroblogin tuoreet ja vanhemmat kirjoitukset löydät kätevästi samasta osoitteesta: Bloggingportal.eu. Voit myös tilata RSS-syötteen uusista otsikoista.
Myös Suomalaiset eurooppablogit voivat parantaa näkyvyyttään ja sanomansa leviämistä ilmoittautumalla mukaan monikieliseen Blogginportal.eu:hun.
Sieltä löydät myös englannin- ja ruotsinkielisen euroblogini: Grahnlaw (in English) ja Grahnblawg (på svenska).
29. tammikuuta 2009
Julkiset hankinnat 2008
Viime vuosi oli hankintalain ensimmäinen kokonainen, sillä Euroopan yhteisön (Euroopan unionin) hankintadirektiivin 2004/18/EY toteuttamiseksi säädetty laki tuli voimaan 1. kesäkuuta 2007.
Vuonna 2008 julkaistiin Suomessa 19 713 hankintailmoitusta, joiden arvo oli yhteensä 14 miljardia euroa. Euroopan unionin kynnysarvon ylittävät suuret hankinnat ilmoitetaan unionin laajuisesti, mutta kansallisilla kynnysarvoilla on oma merkityksensä.
Tavaroiden, palveluiden, rakennusurakoiden ja muita hankintoja ilmoitettiin kansallisesti 13 988 kappaletta ja niiden yhteinen arvo oli 6 miljardia euroa. Toisin sanoen noin kaksi kolmasosaa hankintailmoituksista kohdistui EU:n kynnysarvojen alle jääviin julkisiin sopimuksiin.
Kunnat, kuntayhtymät ja muut aluetason viranomaiset tekivät eniten ilmoituksia, mutta arvoltaan eivät valtiovallan tai muiden hankintayksiköiden ilmoitukset jääneet kovinkaan paljon jälkeen.
Lähde: HILMA – Julkiset hankinnat: HILMAssa julkaistut hankintailmoitukset 1.1.2008 – 31.12.2008 (tilasto 12.1.2009)
www.hankintailmoitukset.fi
Ralf Grahn
Vuonna 2008 julkaistiin Suomessa 19 713 hankintailmoitusta, joiden arvo oli yhteensä 14 miljardia euroa. Euroopan unionin kynnysarvon ylittävät suuret hankinnat ilmoitetaan unionin laajuisesti, mutta kansallisilla kynnysarvoilla on oma merkityksensä.
Tavaroiden, palveluiden, rakennusurakoiden ja muita hankintoja ilmoitettiin kansallisesti 13 988 kappaletta ja niiden yhteinen arvo oli 6 miljardia euroa. Toisin sanoen noin kaksi kolmasosaa hankintailmoituksista kohdistui EU:n kynnysarvojen alle jääviin julkisiin sopimuksiin.
Kunnat, kuntayhtymät ja muut aluetason viranomaiset tekivät eniten ilmoituksia, mutta arvoltaan eivät valtiovallan tai muiden hankintayksiköiden ilmoitukset jääneet kovinkaan paljon jälkeen.
Lähde: HILMA – Julkiset hankinnat: HILMAssa julkaistut hankintailmoitukset 1.1.2008 – 31.12.2008 (tilasto 12.1.2009)
www.hankintailmoitukset.fi
Ralf Grahn
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)