EU: Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti

Kirjoituksessa EU pohjustamassa uudistuksia: Sinunkin sisämarkkinasi? aloitimme tiedonannon tarkastelun helppolukuisesta päästä. Ensikäden lähteiden käyttö on kuitenkin kannatettava periaate, joten siirrymme käsittelemään kuulemispaperia (joka löytyy 22 kielellä); suomeksi:

Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti: Kohti kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta - 50 ehdotusta työskentelyn, yrittäjyyden ja kaupankäynnin parantamiseksi; 27.10.2010 KOM(2010) 608 (48 sivua).


Vapaa liikkuvuus

Alkuun tiedonanto mainitsee historian saatossa käytetyt käsitteet, mutta hieman oudossa järjestyksessä jota käännösongelmat hankaloittavat (sivu 2). Rooman sopimuksen (EEC) pohjalta syntyivät yhteismarkkinat (common market). Virallisesti EU:lla on sisämarkkinat (internal market). ”Single market” on pikemmin tavoitteellinen, saumattomien markkinoiden haavekuva, josta muutamassa asiakirjassa käytettiin suomalaista vastinetta ”yhtenäismarkkinat”. Vaikka englanniksi sekä Montin raportti että tiedonanto englanniksi käyttävät käsitettä ”single market”, suomeksi on ikäänkuin palattu ”sisämarkkinoihin”, täällä ja täällä:

Yhteismarkkinat, yhtenäismarkkinat, sisämarkkinat – laajoista eurooppalaisista markkinoista käytetyn nimityksen muuttuminen ajan mittaan on osoitus niiden syventymisestä ja rikastumisesta.

Tiedonanto muistuttaa Euroopan unionin sisämarkkinoiden neljästä taloudellisesta perusvapaudesta (sivu 2), mutta laajentaa käsitettä yhdentymistä tukeville politiikka-aloille:

Näitä neljään perusvapauteen – henkilöiden, tavaroiden, palvelujen ja pääomien vapaaseen liikkuvuuteen – tukeutuvia markkinoita on täydennetty ja laajennettu myös lujittamalla taloudellista yhdentymistä, luomalla yhteinen raha ja kehittämällä koheesiopolitiikkaa. Sisämarkkinoita on täydennettävä koheesiopolitiikalla, jotta kaikki kansalaiset voivat maantieteellisestä sijaintipaikastaan riippumatta hyötyä niistä ja antaa panoksensa niihin.

Ydinkohta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 26.2 artikla, joskin tarkkaavainen lukija huomaa järjestyksessä pienen eron poliittisen tiedonannon ja virallisen sopimustekstin välillä:

2. Sisämarkkinat käsittävät alueen, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja jolla tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus taataan perussopimusten määräysten mukaisesti.

Sosiaalinen markkinatalous

EU-sopimuksen 3 artiklan päätavoitteiden joukossa on ”erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous”, jolta pohjalta tiedonanto pyrkii keräämään laajaa tukea sisämarkkinoiden kehittämiselle (sivut 3-4):

Tämän toteamuksen perusteella sisämarkkinoille voidaan asettaa uusi kunnianhimoinen tavoite: siitä on tehtävä ”erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous”. Keskeneräinen yhdentymisprosessi on käynnistettävä uudelleen ja inhimillistä kehitystä edistävä kasvupotentiaali realisoitava. Luottamus Euroopan sosiaaliseen markkinatalousmalliin on palautettava asettamalla painopiste Euroopan kansalaisiin. On tarjottava kaikille markkinatoimijoille suunnattu uusi kokonaisvaltainen lähestymistapa sisämarkkinoihin. Näiden sääntöjen ymmärtämiseen ja noudattamiseen unionissa sekä niiden konkreettiseen soveltamiseen jokapäiväisessä elämässä on paneuduttava syvällisemmin.

Sisämarkkinoita on lähestyttävä sosiaalisen markkinatalouden näkökulmasta. Niiden on tukeuduttava kaikkiin markkinatoimijoihin: yrityksiin, kuluttajiin ja työntekijöihin. Tätä kautta sisämarkkinat antavat Euroopalle valmiudet kollektiivisen kilpailukykynsä parantamiseen.

50 ehdotusta

Johdannon ja yleisesittelyn jälkeen tiedonanto hahmotti 50 ehdotusta sisämarkkinoiden kehittämiseksi. Ne tarjoavat varsin kattavan kuvan hankkeista, joita yritysten on syytä seurata.

Kustakin hankkeesta esitetään perusteluja ja suuntaviivoja, mutta otsikkotason pikasilmäyksen voi luoda sivuilla 39-48 olevan luettelon avulla.


Julkinen kuuleminen

Komissio varasi julkiselle kuulemiselle neljän kuukauden määräajan, ja lupasi sen perusteella viimeistellyn toimenpidepaketin (sivu 37):

Kannanotot on toimitettava komissiolle viimeistään 28. helmikuuta 2011. Komissio ehdottaa muille toimielimille sitoutumista esitettyjen kannanottojen perusteella viimeisteltävän toimenpidepaketin lopullisen version tavoitteisiin.

Ralf Grahn
EU-politiikan ja eurooppaoikeuden puhuja

J. K. Jo 940 euroblogin kirjoitukset kokoava monikielinen Bloggingportal.eu on osa kehittyvää eurooppalaista verkkokeskustelua yli maan- ja kielirajojen. Näiden blogien joukossa on tällä hetkellä aktiivinen blogikolmikkoni, jonka muodostavat Eurooppaoikeus-blogin ohella englannninkielinen Grahnlaw (jonka Cision Finland rankkasi äsken neljänneksi Suomen poliittisten blogien joukossa) sekä ruotsinkielisten kirjoitusteni tyyssija Grahnblawg. Ylätason demokratian ja politiikan sekä EU:n toimielinten elämän ohella puhun ja kirjoitan nykyisin erityisesti talouskasvuun (EU2020) sekä (digitaalisiin) sisämarkkinoihin liittyvistä haasteista ja hankkeista.

Työntekijöiden vapaa liikkuvuus Euroopan unionissa: Siirtotyöntekijän oikeudet

Euroopan talousyhteisön (ETY tai EEC) kulmakiviä olivat kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kielto sekä neljä vapautta: tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus. Nämä kulmakivet ovat edelleen paikoillaan viisi vuosikymmentä myöhemmin, Lissabonin sopimuksen tultua voimaan.

Alussa henkilöiden vapaa liikkuvuus oli nimenomaan työntekijöiden vapaampaa liikkumista yhteisön työttömyysalueilta teollistuneimpien maiden kaivosten ja tehtaiden työvoimatarpeen täyttämiseksi. Euroopan komission Työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioiden pääosasto tarjoaa suomeksi teemasivuston Työntekijöiden vapaa liikkuvuus. Yhdessä verkkosivut antavat yleiskuvan kehityksestä, joskin epäselväksi jää koska päiväämättömät sivut on viimeksi saatettu ajan tasalle.

Esimerkiksi syrjintäkiellon nykyinen paikka on sopimus Euroopan unionin toiminnasta (SEUT), sen 18 artikla, sisämarkkinoiden perussääntö on SEUT 26 artikla ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus nykyään SEUT 45 artikla.


SEUT 45 artikla

Keskeinen säännös työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta on siis SEUT 45 artikla (EUVL 30.3.2010 C 83/65-66):

IV OSASTO
HENKILÖIDEN, PALVELUJEN JA PÄÄOMIEN VAPAA LIIKKUVUUS

1 LUKU
TYÖNTEKIJÄT

45 artikla
(aiempi EY-sopimuksen 39 artikla)

1. Turvataan työntekijöiden vapaa liikkuvuus unionissa.

2. Se merkitsee, että kaikki kansalaisuuteen perustuva jäsenvaltioiden työntekijöiden syrjintä työsopimusten tekemisessä sekä palkkauksessa ja muissa työehdoissa poistetaan.

3. Yleisen järjestyksen tai turvallisuuden taikka kansanterveyden vuoksi perustelluin rajoituksin se sisältää oikeuden:

a) hakea tosiasiallisesti tarjottua työtä;

b) liikkua tässä tarkoituksessa vapaasti jäsenvaltioiden alueella;

c) oleskella jäsenvaltion alueella työn tekemiseksi tämän valtion kotimaisten työntekijöiden työsuhdetta koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten mukaisesti;

d) työsuhteen päätyttyä jäädä jäsenvaltion alueelle komission antamissa asetuksissa säädetyin edellytyksin.

4. Tämän artiklan määräykset eivät koske julkishallinnon palvelussuhteita.

Seuraavissa artikloissa kuvataan mm. lainsäädäntöjärjestystä työntekijöiden vapaan liikkuvuuden toteuttamiseksi (46 artikla), nuorten työntekijöiden vaihdon edistämistä (47 artikla) ja (vaikeiksi osoittautuneita) toimia sosiaaliturvan yhteensovittamiseksi (48 artikla).


Komission tiedonanto KOM(2010) 373

Verkkosivujen yleiskuvauksia perusteellisempaa ja tuoreempaa tietoa kaipaaville on tarjolla komission tiedonanto viime kesältä:

Työntekijöiden vapaan liikkuvuuden vahvistaminen: oikeudet ja tärkeimmät kehitysaskelet; Bryssel 13.7.2010 KOM(2010)373 lopullinen (18 sivua)

Nykyisin yli 11 miljoonaa Euroopan unionin kansalaista (2,3 prosenttia väestöstä) asuu jossain muussa EU-maassa kuin kansalaisuusvaltiossaan, ja heidän määränsä on kasvussa (sivu 2).

Tiedonannon tarkoitukset komissio esitti seuraavalla tavalla (sivu 3):

– antaa kokonaiskuva EU:n siirtotyöläisten oikeuksista

– päivittää aiheesta aiemmin [vuonna 2002] annettua komission tiedonantoa lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä tapahtuneen kehityksen huomioon ottamiseksi ja

– lisätä yleistä tietoisuutta asiasta ja parantaa niiden siirtotyöläisten oikeuksia, jotka ovat heikommassa asemassa kuin kotimaiset työntekijät (esim. asuntojen, kielitaidon ja puolisoiden työllistymismahdollisuuksien osalta, kuten edellä mainittiin).

Esitys nojaa vahvasti tuomioistuimen ratkaisuihin työn ja työntekijän määrittelemiseksi. Näissä asioissa EY:n (nykyään EU:n) tuomioistuimen oikeuskäytäntö onkin ollut tärkeä yksilöiden oikeuksien kehitykselle.

Siirtotyöläisen ja paluumuuttajan ohella suojaa nauttivat perheenjäsenet, erityisesti puoliso ja lapset. Työntekijöiden ohella suojataan myös työnhakijat (sivut 6-7).

Ensimmäisen osan määritelmien ja rajausten jälkeen tiedonannon KOM(2010) 373 toinen osa käsittelee siirtotyöläisen oikeuksia sellaisella tarkkuudella, että lukija löytää joko vastauksen tavallisimmin esitettyihin kysymyksiin tai viitteen tiedon löytämiseen: työnhaku ja etuudet, työpaikan saanti samoin edellytyksin kuin kotimaiset työntekijät, yhdenvertainen kohtelu, oleskeluoikeudet, perheenjäsenet sekä täytäntöönpanon ja hallinnollisen yhteistyön parantaminen.


Ralf Grahn



J.K. Monikielinen Bloggingportal.eu kokoaa jo 691 euroblogin kirjoitukset. Sivuston yhteydessä toimii myös Bloggingportal.eu -niminen blogi, joka yleensä viikoittain julkaisee yhteenvedon edeltäneen viikon kirjoituksista ja keskusteluista: The Week in Bloggingportal. (Voit tilata uutiskirjeen sähköpostiisi.)

Opas EU:n kansalaisen oikeuksista

Perussopimusten nojalla jokainen EU-maan kansalainen on samalla Euroopan unionin kansalainen. Unionin kansalaisuus täydentää mutta ei korvaa jäsenvaltion kansalaisuutta.

Komission oikeusasioiden pääosasto on julkaissut kirjasen joka yleistajuisesti kuvaa EU:n kansalaisen oikeuksia vapaaseen liikkumiseen unionin alueella:

Oikeus liikkua ja asua vapaasti Euroopassa - Opas EU:n kansalaisen oikeuksista (40 sivua)

Kolmeentoista lukuun jaettu sisällysluettelo antaa kuvan siitä mitä oppaasta löytää:

Luku 1 Mitä EU:n kansalaisuus on?
Luku 2 Kuka hyötyy EU:n kansalaisuudesta?
Luku 3 Missä tätä oikeutta voi käyttää?
Luku 4 Valmistelut
Schengenin säännöstö
Luku 5 Kolme ensimmäistä kuukautta
Oleskelusta ilmoittaminen
Luku 6 Kolmen kuukauden jälkeen
Luku 7 Hallinnolliset muodollisuudet
EU:n kansalaiset
Perheenjäsenet, jotka eivät ole EU:n kansalaisia
Seuraamukset
Luku 8 Oleskeluoikeuden säilyttäminen
Perheenjäsenet
Luku 9 Pysyvä oleskeluoikeus
Hallinnolliset vaatimukset
Luku 10 Tasavertainen kohtelu
Luku 11 Rajoitukset
Luku 12 Työntekijöihin sovellettavat siirtymäkauden järjestelyt
Luku 13 Näin turvaat oikeutesi

Keskeinen EU-tason laki on direktiivi 2004/38 Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella. Jäsenvaltioiden tulee toteuttaa direktiivin määräykset.

Komission tuoreimmat toimet kansalaisten oikeuksien turvaamiseksi ja kehittämiseksi löytyvät englanniksi sivulta: EU citizenship – your rights in the EU.




Ralf Grahn



J.K. Kansalaisjärjestö Statewatch seuraa kriittisesti jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin toimia perusoikeuksien osalta.

Ihmisten EU 2010-2014 ja Viviane Reding: Oikeus, perusoikeudet ja kansalaisuus

Aikaisemmassa kirjoituksessa tarkasteltiin Viviane Redingin haasteita verkkoyhteiskuntaa koskevissa kysymyksissä. Nyt käsitellään tulevan komission jäsenen vastuualuetta laajemmin, siis oikeus-, perusoikeus- ja kansalaisuusasioita yleensä.

Komissaariehdokkaiden kuulemisia on seurattu Twitterissä (#hearing ja #hearings), euroblogeissa ja tiedotusvälineissä. Selostuksia ja arvioita löytyy siis monenlaisia, EU:n kaikilla kielillä.

Kunkin 26 tulevan komission jäsenen kolmen tunnin kuulemisen seuraamisella tulisivat kahden viikon normaalit työtunnit täyteen.

Jopa Euroopan unionista kiinnostuneiden työ tai harrastus suuntautuu sitä paitsi useimmiten yhteen tai muutamaan politiikka-alaan, joten niihin voi keskittyä.

Silti tiiviimpi tieto on tarpeen. Edellisessä kirjoituksessa käytetty Euroopan parlamentin tiivistelmä antaa jonkinlaisen kuvan keskustelussa esiin nousseista kysymyksistä, vaikka yksityiskohdat ja vivahteet jäävät vähemmälle.


Viviane Redingin osalta mainittiin aiemmin tiivistelmä kuulemisesta:



Summary of hearing of Viviane Reding – Justice, fundamental rights and citizenship (12. tammikuuta 2010)

Jos tietyn komissaarin tehtäväkenttä kiinnostaa, virkamiesmäisemmän yleiskuvan tulevan kauden haasteista saa suhteellisen tiiviissä muodossa kunkin etukäteen toimittamista kirjallisista vastauksista valiokunnan tai valiokuntien asettamiin kysymyksiin.




Viviane Redingin vastasi Euroopan parlamentin kolmelle valiokunnalle, jotka ovat Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta, Oikeudellisten asioiden valiokunta ja Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta. Vastaus löytyy myös suomeksi.

Kymmenellä sivulla löytyvät vajaan viiden tulevan vuoden pääasialliset työkohteet oikeusasioiden, perusoikeuksien ja kansalaisuuden osalta.


Tässä muutama poiminta:


Redingin kolme prioriteettia ovat (sivu 4-6):

• todellisen, rajattoman eurooppalaisen oikeuden alueen luominen
• vahva ja yhtenäinen eurooppalainen perusoikeuksien alue
• kansalaisten Euroopan vahvistaminen

Kiinnostuneet voivat vastauksesta lukea joukon yksityiskohtaisempia tavoitteita ja toimia näiden painopisteiden osalta.



Eurooppa-neuvoston joulukuussa hyväksymälle oikeus- ja sisäasioiden viiden vuoden Tukholman ohjelmalle Reding lupasi komission ehdotuksen toimintasuunnitelmaksi. (Hanke on laaja, sillä juuri oikeus- ja sisäasioissa Lissabonin sopimus kehitti EU:n päätöksentekoa merkittävimmin, siirtymällä paljolti tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen, jossa Euroopan parlamentti on tasa-arvoisessa asemassa neuvoston kanssa.)

Joitakin poimintoja konkreettisten lakiehdotusten kohdalta:

Reding haluaa kehittää eurooppalaista sopimusoikeutta helpottamaan rajojen yli tapahtuvaa kauppaa erityisesti kuluttajien kannalta.

Hän haluaa edistää avioliittoihin sovellettavaa lakia koskevan ehdotuksen hyväksymistä, vaikka osa jäsenmaista on tässä vaiheessa jättäytymässä ulkopuolelle.

Joukkokanteita koskevia sääntöjä Reding haluaa yhtenäistää.

Reding lupasi uudistaa EU:n tietosuojalainsäädännön yksityisyyden suojan parantamiseksi, erityisesti tietoyhteiskunnan näkökulmasta.

Kansalaisten vapaata liikkumista sekä tavaroiden ja palvelujen hankintaa rajojen yli Reding haluaa edistää huolehtimalla direktiivin 2004/38 täydestä soveltamisesta. Viitattuaan aikaisemmin Alain Lamassouren raporttiin EU:n oikeuden soveltamisen puutteista kansalaisten kannalta, Reding lupasi kattavan raportin rajojen aiheuttamista esteistä kansalaisten arjessa. Hän lupasi harkita uusia toimia kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kitkemiseksi

Reding aikoo työskennellä uuden syrjinnänvastaisen direktiivin hyväksymisen puolesta, naisten tasa-arvon edistämiseksi, naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi ja vammaisten aseman parantamiseksi.

Euroopan neuvoston kanssa alkavat neuvottelut, jotta Euroopan unioni voi liittyä Euroopan ihmisoikeussopimukseen (kuten Lissabonin sopimus edellyttää).

Lissabonin sopimuksen myötä käyttöön tulee kansalaisaloite, jota varten tarvitaan tarkemmat säännöt. Meneillään olevan julkisen kuulemisen tulosten perusteella Reding lupasi myötävaikuttaa asetuksen antamiseen.


Hieman kauempana tulevaisuudessa häämöttävät Euroopan yhtenäinen yksityisoikeudellinen säännöstö ja Eurojustin kehittäminen Euroopan syyttäjänvirastoksi.

Reding lupasi toimia EU:n toimielimille yhteisen ja kattavan lakiportaalin aikaansaamiseksi oikeudellista tietoa hakeville.



Redingin toimiala voi ensin kuulostaa etäiseltä ja teoreettiselta, mutta todellisuudessa oikeusasioissa aikaansaatavat parannukset helpottavat suoraan yksilöiden ja yritysten toimintaa rajat ylittävissä tilanteissa. Ihmisten vapaa liikkuvuus on tavoite, mutta kaikki ei toimi saumattomasti.

Rajat ylittäviä tilanteita ovat kaupan lisäksi matkustaminen, opiskelu, työnteko tai eläminen toisessa EU:n jäsenmaassa. Ilman Euroopan unionia asettuminen toiseen jäsenmaahan, verotus, sosiaaliturva, perhe- ja perintöasiat jne. olisivat nykyistäkin monimutkaisempia.




Ralf Grahn



J.K. Mikäli talouselämän, hallinnon ja politiikan johtajilla on yhteinen eurooppalainen sanomalehti, tämä on Financial Times. FT:n Brysselin kirjeenvaihtaja Tony Barber kirjoittaa tutustumisen arvoista blogia, joka on vapaasti luettavissa: Brussels blog.

Brussels blogin (Financial Times) ja yli 500 muun hienon euroblogin tuoreet ja vanhemmat kirjoitukset löydät kätevästi samasta osoitteesta: Bloggingportal.eu. Voit myös tilata RSS-syötteen uusista otsikoista.

Myös Suomalaiset eurooppablogit voivat parantaa näkyvyyttään ja sanomansa leviämistä ilmoittautumalla mukaan monikieliseen Blogginportal.eu:hun.

Sieltä löydät myös englannin- ja ruotsinkielisen euroblogini: Grahnlaw (in English) ja Grahnblawg (på svenska).

Palvelujen vapaa liikkuvuus Euroopan unionissa: Uusi laki voimaan

Laki palvelujen tarjoamisesta 1166/2009 on julkaistu, ja se tuli voimaan 28 päivänä joulukuuta 2009.



Laki perustuu hallituksen esitykseen 216/2009 vp (80 sivua).

Lailla toteutetaan Euroopan unionin palveludirektiivi 2006/123, joka on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, EUVL 27.12.2006 L 376/36:



EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2006/123/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, palveluista sisämarkkinoilla


Näin palveluiden vapaa liikkuvuus Euroopan unionissa (Euroopan talousalueella) on edistynyt askeleen verran.

Englanninkielinen ja ruotsinkielinen blogini tarjoavat jonkin verran täydentävää tietoa, mm:



Grahnlaw (in English): EU Services Directive: Transposition (Sweden and Finland) (20. joulukuuta 2009)



EUdirektivet: Tjänstedirektivet i Sverige (20. joulukuuta 2009)




Ralf Grahn



J.K. Monikielinen Bloggingportal.eu kokoaa jo 497 euroblogin tuoreet kirjoitukset samaan osoitteeseen.

Myös suomalaiset EU-aiheiset blogit voivat lisätä näkyvyyttään liittymällä.

EU:n palveludirektiivi voimaan Suomessa

Tasavallan presidentin esittelyssä 22.12.2009 vahvistettiin mm. seuraava laki:

Laki palvelujen tarjoamisesta, laki rajat ylittävästä kieltomenettelystä annetun lain 1 pykälän muuttamisesta ja laki Kuluttajavirastosta annetun lain 1 pykälän muuttamisesta (HE 216/2009 vp). Laki palvelujen tarjoamisesta edistää palvelujen tarjoamisen vapautta. Laki koskee sekä sellaisia palveluntarjoajia, jotka sijoittautuvat Suomeen että sellaisia palveluntarjoajia, joilla on asuin- tai kotipaikka toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa ja jotka sijoittautumatta Suomeen tarjoavat täällä tilapäisesti palveluja. Kuluttajien oikeuksien vahvistamiseksi ja palvelujen laadun parantamiseksi lakiin otetaan säännökset, joiden mukaan palveluntarjoajien on pidettävä palvelujen vastaanottajien saatavilla määrätyt tiedot itsestään ja toiminnastaan. Laissa säädetään myös uusista hallinnollisista menettelyistä, jotka koskevat viranomaisten käsittelemiä lupa-asioita. Rajat ylittävästä kieltomenettelystä annettuun lakiin ja Kuluttajavirastosta annettuun lakiin lisätään viittaukset palveludirektiiviin. Lait tulevat voimaan 28.12.2009. (TEM vanhempi hallitussihteeri Tuomo Knuuti 010 60 63537)

Ennen lain julkaisemista Finlex-tietokannassa, saatavana on Eduskunnan vastaus (Eduskunnan vastaus 213/2009 – HE 216/2009 vp).



Laki perustuu hallituksen esitykseen 216/2009 vp (80 sivua).

Lailla toteutetaan Euroopan unionin palveludirektiivi 2006/123, joka on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, EUVL 27.12.2006 L 376/36:



EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2006/123/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, palveluista sisämarkkinoilla


Täydentävää tietoa mm:



Grahnlaw (in English): EU Services Directive: Transposition (Sweden and Finland) (20. joulukuuta 2009)



EUdirektivet: Tjänstedirektivet i Sverige (20. joulukuuta 2009)




Ralf Grahn



J.K. Monikielinen Bloggingportal.eu kokoaa jo 495 euroblogin tuoreet kirjoitukset samaan osoitteeseen.