Rohkeat menevät merten taa, mutta sepäs harmittaa

Muun muassa Englannin skandaalilehdistö ja Euroopan äärikansalliset liikkeet levittävät irvikuvia jäsenvaltioiden että kansalaisten elämää hirmuhallitsijan ottein kuristavasta EU:sta.

Harvat tämänkaltaisia väitteitä levittävät ovat vaivautuneet tutustumaan lähemmin Euroopan unionin toimintaan. Ne muutamat puhuvat sitten joko (kyynisesti) vastoin parempaa tietoa tai harhan vallassa.

Usein juuri rohkeat menevät merten taa, joten (jos pistäydymme ajankohtaisissa asioissa) tuntuu surulliselta että vähän kolutetut mutta ikääntyneet paikoillaan pysyjät äänestivät Britannian EU-eron (Brexitin) puolesta leikatakseen siivet nuorilta, koulutetuilta ja yrittelijäiltä.

Hyötyvätkö edes nurjamieliset itse siitä että esteiden poistaminen, raja-aitojen madaltaminen ja syrjimättömyyden edistäminen tukahdutetaan, mikä aikanaan näkyy alhaisemman kilpailukyvyn ja talouskasvun kautta vähempinä ja huonompina työpaikkoina, joilla rahoitetaan kehnompia julkisia palveluita?

Jokunen esimerkki siitä missä rooleissa eurooppalainen voi joutua  tekemisiin vieraan maan sääntöjen kanssa - ja huomaa joutuvansa - erityisesti kun asiat eivät mene niin kuin Strömsössä:

• Matkustajana (auto, linja-auto, rautatie, alus, lento)
• Matkailijana (ruoka-, majoitus- ja ohjelmapalveluiden käyttäjä; pakettimatkat; lomaosakkeen tai -asunnon omistaja)
• Terveyspalvelujen käyttäjänä (myös julkiset sekä korvaukset kotimaassa)
• Kuluttajana; posti- ja etämyynnin asiakkaana
• Mobiiliyhteyksien ja verkkopalvelujen käyttäjänä
• Pankki- tai sijoituspalvelujen käyttäjänä  
• Perhesuhteissa (avioliitto tai muunlainen [rekisteröity] liitto, ero, lapset, perintö, testamentti)
• Opiskelijana tai harjoittelijana; tutkijana
• Työnhakijana
• Lähetettynä työntekijänä
• Työntekijänä (kausityö tai pysyvämpi)
• Muuttajana (myös eläkkeellä; mukaan lukien perheenjäsenten oikeudet; ajoneuvon tuoja)
• Eläke- tai sosiaaliturvan maksajana ja saajana; muiden julkisten palveluiden saajana
• Veronmaksajana
• Palveluiden tarjoajana tai yrittäjänä (mukaan lukien säännellyt ammatit ja suojatut ammattinimikkeet; tutkintojen ja ammattipätevyyden vastaavuus)
• Oikeudenkäynnin osapuolena; rikoksen tekijänä tai uhrina

Sopii miettiä.

Ralf Grahn

EU pohjustamassa uudistuksia: Sinunkin sisämarkkinasi?

Kirjoituksessa EU:n sisämarkkinoiden uudistusprosessi mainittiin Mario Montin Uusi sisämarkkinastrategia ja komission tiedonanto Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti 27.10.2010 KOM(2010) 608, joka löytyy 22 kielellä.


Pikasilmäys

Komissio julkaisi 27. lokakuuta 2010 tavanomaisen tiedotteen (IP/10/1390) sisämarkkinoiden toimenpidepaketista, tosin yhdistettynä EU-kansalaisuutta koskevan katsauksen kanssa. Englanniksi julkaistiin lisäksi hieman yksityiskohtaisempi muistio Single Market Act – Frequently Asked Questions (MEMO/10/528), joka käynnisti julkisen kuulemisen:

For four months, the Single Market Act will be put up for debate throughout Europe – in Parliaments, regions, with civil society, trade unions, business federations etc. Are these 50 measures the right measures? Are there alternatives? Are there issues we have forgotten? Following a wide-ranging European public debate, the Commission will agree the final set of measures to focus on so that the 20th anniversary of the Single Market in 2012 can be celebrated with renewed dynamism.

Sinunkin sisämarkkinasi?

Komissio julkaisi myös esitteen Sinunkin sisämarkkinasi? (Single Market Act Booklet) keskustelun virittämiseksi. Kirjanen jakoi toimenpiteet kolmeen ryhmään (sivu 5):

* vahvan, kestävän ja tasapuolisen kasvun käynnistäminen uudelleen
* kansalaisten etujen ottaminen huomioon sisämarkkinoilla
* hyvän hallintotavan ja vuoropuhelun edistäminen sisämarkkinoilla

Digitaalisten sisämarkkinoiden toimimattomuus nousi näkyvästi esille. Komissio esitti toimia verkkokaupan sääntöjen ja eurooppalaisen tekijänoikeusjärjetelmän kehittämiseksi sekä väärentämisen ja piratismin torjumiseksi.

Palvelumarkkinoiden kehittymättömyys vaati komission mielestä korjaavia toimia ja tuotestandardien hyväksymistä piti nopeuttaa.

Pienten ja keskisuurten yritysten pääomien saantia piti parantaa.

Suuria eurooppalaisia infrastruktuurihankkeita voitaisiin edistää yleisölle myytävillä hankeobligaatioilla (project bonds).

Julkisten hankintojen kilpailuttamista komissio kehui, mutta halusi muutoksia hankintojen ympäristöystävällisyyden ja innovatiivisuuden parantamiseksi sekä pk-yritysten mahdollisuuksien parantamiseksi.

Yrityksille komissio toivoi yhtenäistä veropohjaa ja veromenettelyä vain yhden valtion taholta. Arvonlisäveroa tulisi kehittää selkeämpään suuntaan, mutta samalla kitkeä väärinkäytöksiä.

Maailmankaupassa EU:n yrityksille tulisi saada tasavertaiset kilpailuasetelmat, muun muassa julkisiin hankintoihin osallistumiseksi.

Puolalaisen putkiasentajan pelästyttämä tai viisastuttama Euroopan komissio haki selkeästi laajaa poliittista tukea sisämarkkinoiden kehittämiselle (sivu 20):

Palauttaakseen kansalaisten luottamuksen Euroopan on osoitettava, että sen tavoitteina ovat erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous ja Euroopan kansalaisia palvelevat sisämarkkinat. Luotettava sosiaaliturvajärjestelmä, toimiva koulutusjärjestelmä ja tehokkaat julkiset terveydenhuoltojärjestelmät ovat osa eurooppalaista arvomaailmaa. Ne lievensivät myös äskettäisen kriisin pahimpia vaikutuksia.

Julkiset palvelut ja palveluvelvoitteet sekä liikenne- ja energiaverkkojen parantaminen, tuulivoimaa unohtamatta, esitettiin siksi etuina kansalaisille.

Lissabonin sopimuksen määrittelemä ”erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous” edellytti toimivaa tasapainoa taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien välille, muun muassa ulkomaankomennukselle lähetettyjen työntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi.

Vaikka työntekijöiden ja ammatinharjoittajien liikkumisvapaus tunnustetaan, ammattipätevyyden hyväksyminen muissa jäsenmaissa kohtaa käytännössä usein ongelmia. Näiden ongelmien lieventämiseen komissio harkitsi ”ammattikorttia” pätevyyden osoittamiseksi.

Sosiaalisen yrittäjyyden edistäminen oli myös komission työlistalla, julkiset hankinnat mukaan lukien.

Asuntolainojen saamista rajojen yli piti helpottaa ja kiinteistön ostoon toisesta EU-maasta piti saada lainaa nykyistä paremmin.

Kuluttajien kannalta pankkitilin avaaminen toisessa EU-maassa sekä pankkipalveluiden vaihtelevat kustannukset ovat ongelmia, joihin komissio halusi puuttua.

Kuluttajariitojen ratkaisuun piti löytää nykyistä halvempia ja joustavampia menettelyjä.

EU-maiden viranomaisten yhteydenpitoa ja yhteistyötä tuli kehittää kansalaisten ja yritysten oikeuksien toteuttamiseksi.

***

Suhteellisen helppolukuisella 40 sivun kirjasella Sinunkin sisämarkkinasi? Euroopan komissio halusi virittää keskustelua sisämarkkinoiden uudistamisesta, mutta erityisesti laajentaa hankkeiden kannatusta.



Ralf Grahn
EU-politiikan ja -juridiikan puhuja

J. K. Jo 940 euroblogin kirjoitukset kokoava monikielinen Bloggingportal.eu on osa kehittyvää eurooppalaista verkkokeskustelua yli maan- ja kielirajojen. Näiden blogien joukossa on tällä hetkellä aktiivinen blogikolmikkoni, jonka muodostavat Eurooppaoikeus-blogin ohella englannninkielinen Grahnlaw (jonka Cision Finland rankkasi äsken neljänneksi Suomen poliittisten blogien joukossa) sekä ruotsinkielisten kirjoitusteni tyyssija Grahnblawg. Ylätason demokratian ja politiikan sekä toimielinten elämän ohella käsittelen nykyisin erityisesti talouskasvuun (EU2020) sekä (digitaalisiin) sisämarkkinoihin liittyviä haasteita ja hankkeita.

Työntekijöiden vapaa liikkuvuus Euroopan unionissa: Siirtotyöntekijän oikeudet

Euroopan talousyhteisön (ETY tai EEC) kulmakiviä olivat kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kielto sekä neljä vapautta: tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus. Nämä kulmakivet ovat edelleen paikoillaan viisi vuosikymmentä myöhemmin, Lissabonin sopimuksen tultua voimaan.

Alussa henkilöiden vapaa liikkuvuus oli nimenomaan työntekijöiden vapaampaa liikkumista yhteisön työttömyysalueilta teollistuneimpien maiden kaivosten ja tehtaiden työvoimatarpeen täyttämiseksi. Euroopan komission Työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioiden pääosasto tarjoaa suomeksi teemasivuston Työntekijöiden vapaa liikkuvuus. Yhdessä verkkosivut antavat yleiskuvan kehityksestä, joskin epäselväksi jää koska päiväämättömät sivut on viimeksi saatettu ajan tasalle.

Esimerkiksi syrjintäkiellon nykyinen paikka on sopimus Euroopan unionin toiminnasta (SEUT), sen 18 artikla, sisämarkkinoiden perussääntö on SEUT 26 artikla ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus nykyään SEUT 45 artikla.


SEUT 45 artikla

Keskeinen säännös työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta on siis SEUT 45 artikla (EUVL 30.3.2010 C 83/65-66):

IV OSASTO
HENKILÖIDEN, PALVELUJEN JA PÄÄOMIEN VAPAA LIIKKUVUUS

1 LUKU
TYÖNTEKIJÄT

45 artikla
(aiempi EY-sopimuksen 39 artikla)

1. Turvataan työntekijöiden vapaa liikkuvuus unionissa.

2. Se merkitsee, että kaikki kansalaisuuteen perustuva jäsenvaltioiden työntekijöiden syrjintä työsopimusten tekemisessä sekä palkkauksessa ja muissa työehdoissa poistetaan.

3. Yleisen järjestyksen tai turvallisuuden taikka kansanterveyden vuoksi perustelluin rajoituksin se sisältää oikeuden:

a) hakea tosiasiallisesti tarjottua työtä;

b) liikkua tässä tarkoituksessa vapaasti jäsenvaltioiden alueella;

c) oleskella jäsenvaltion alueella työn tekemiseksi tämän valtion kotimaisten työntekijöiden työsuhdetta koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten mukaisesti;

d) työsuhteen päätyttyä jäädä jäsenvaltion alueelle komission antamissa asetuksissa säädetyin edellytyksin.

4. Tämän artiklan määräykset eivät koske julkishallinnon palvelussuhteita.

Seuraavissa artikloissa kuvataan mm. lainsäädäntöjärjestystä työntekijöiden vapaan liikkuvuuden toteuttamiseksi (46 artikla), nuorten työntekijöiden vaihdon edistämistä (47 artikla) ja (vaikeiksi osoittautuneita) toimia sosiaaliturvan yhteensovittamiseksi (48 artikla).


Komission tiedonanto KOM(2010) 373

Verkkosivujen yleiskuvauksia perusteellisempaa ja tuoreempaa tietoa kaipaaville on tarjolla komission tiedonanto viime kesältä:

Työntekijöiden vapaan liikkuvuuden vahvistaminen: oikeudet ja tärkeimmät kehitysaskelet; Bryssel 13.7.2010 KOM(2010)373 lopullinen (18 sivua)

Nykyisin yli 11 miljoonaa Euroopan unionin kansalaista (2,3 prosenttia väestöstä) asuu jossain muussa EU-maassa kuin kansalaisuusvaltiossaan, ja heidän määränsä on kasvussa (sivu 2).

Tiedonannon tarkoitukset komissio esitti seuraavalla tavalla (sivu 3):

– antaa kokonaiskuva EU:n siirtotyöläisten oikeuksista

– päivittää aiheesta aiemmin [vuonna 2002] annettua komission tiedonantoa lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä tapahtuneen kehityksen huomioon ottamiseksi ja

– lisätä yleistä tietoisuutta asiasta ja parantaa niiden siirtotyöläisten oikeuksia, jotka ovat heikommassa asemassa kuin kotimaiset työntekijät (esim. asuntojen, kielitaidon ja puolisoiden työllistymismahdollisuuksien osalta, kuten edellä mainittiin).

Esitys nojaa vahvasti tuomioistuimen ratkaisuihin työn ja työntekijän määrittelemiseksi. Näissä asioissa EY:n (nykyään EU:n) tuomioistuimen oikeuskäytäntö onkin ollut tärkeä yksilöiden oikeuksien kehitykselle.

Siirtotyöläisen ja paluumuuttajan ohella suojaa nauttivat perheenjäsenet, erityisesti puoliso ja lapset. Työntekijöiden ohella suojataan myös työnhakijat (sivut 6-7).

Ensimmäisen osan määritelmien ja rajausten jälkeen tiedonannon KOM(2010) 373 toinen osa käsittelee siirtotyöläisen oikeuksia sellaisella tarkkuudella, että lukija löytää joko vastauksen tavallisimmin esitettyihin kysymyksiin tai viitteen tiedon löytämiseen: työnhaku ja etuudet, työpaikan saanti samoin edellytyksin kuin kotimaiset työntekijät, yhdenvertainen kohtelu, oleskeluoikeudet, perheenjäsenet sekä täytäntöönpanon ja hallinnollisen yhteistyön parantaminen.


Ralf Grahn



J.K. Monikielinen Bloggingportal.eu kokoaa jo 691 euroblogin kirjoitukset. Sivuston yhteydessä toimii myös Bloggingportal.eu -niminen blogi, joka yleensä viikoittain julkaisee yhteenvedon edeltäneen viikon kirjoituksista ja keskusteluista: The Week in Bloggingportal. (Voit tilata uutiskirjeen sähköpostiisi.)