Sisämarkkinat eurooppalaisia varten

Tilanteet ja taustat: Hahmotimme tilanteita, joissa EU:n asukkaat voivat joutua tekemisiin eri maiden sääntöjen ja viranomaisten kanssa, sekä mietinnön laatimisen taustaa.

Euroopan parlamentin mietinnön konkreettisena aiheena oli siis komission kuulemisasiakirjan (“vihreän kirjan”) toinen luku, joka oli omistettu aiheelle Euroopan kansalaiset sisämarkkinoiden keskiöön luottamuksen palauttamiseksi (sivut 19-32):

Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti

Kohti kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta

50 ehdotusta työskentelyn, yrittäjyyden ja kaupankäynnin parantamiseksi

Bryssel 27.10.2010 KOM(2010) 608 lopullinen  

Mietintö A7-0072/2011

Euroopan parlamentin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalta (IMCO) valmistui 24. maaliskuuta 2011 mietintö sisämarkkinoista eurooppalaisia varten A7-0072/2011 (44 sivua).

Mietintö antaa kuvan siitä miten moninaisissa rooleissa Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen asukkaat - varsinkin aktiiviset ja liikkuvat - tulevat kosketuksiin kansallisten rajojen yli menevien ilmiöiden ja sääntöjen kanssa.

Hyvin suuri osa EU:n asukkaisiin kohdistuvasta työstä on lähes tuskallisen hidasta ja yksityiskohtaista lainsäädännön ja hallintokäytäntöjen lähentämistä, jotta yksityiset ihmiset eivät joutuisi loukkuun rajat ylittävissä elämäntilanteissa.

Esittelijä António Fernando Correia De Campos olikin työnsä tueksi tai haasteeksi saanut valiokuntansa ajatusten ohella peräti kuuden muun valiokunnan lausunnot. Perusteluissa esittelijä korosti painopisteiden asettamisen tärkeyttä komission tulevassa sisämarkkinapaketissa suhteessa komission keskusteluasiakirjaan (sivu 21):

Yhdeksäntoista ehdotuksen joukosta on käytännön syistä poimittava painopisteet. Ne olisi valittava noudattaen viittä keskeistä arvoa (sosiaaliset perusoikeudet, työntekijöiden vapaa liikkuvuus, tavaroiden vapaa liikkuvuus, sosiaalisesti suuntautuneet yritykset ja kuluttajien oikeudet). Kansalaiset kaipaavat kuitenkin nopeita käytännön tuloksia. Lyötäessä lukkoon toiminnan painopisteitä olisi pidettävä mielessä ehdotukset, jotka voivat tuoda konkreettisia hyötyjä kansalaisille ja yrityksille (konkreettisuus) ja jotka voidaan saavuttaa helposti realistisessa aikataulussa (toteuttamiskelpoisuus).

Itse päätöslauselmaehdotusta täydentävät kuuden lausuntovaliokunnan (hieman erihenkiset) toivomukset ja painotukset, jotka valottavat edellisissä blogikirjoituksissani mainitsemiani tilanteita ja taustoja:

• Talous- ja raha-asioiden valiokunta ECON (sivulta 22)
• Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta EMPL (sivulta 26)
• Oikeudellisten asioiden valiokunta JURI (sivulta 31)
• Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta LIBE (sivulta 36)
• Vetoomusvaliokunta PETI (sivulta 40)   

Vaikka yksittäisiä hankkeita on tullut ja mennyt vuosien 2011 ja 2017 välillä, on mielenkiintoista nähdä kuinka ajankohtaisia monet tekijät ovat. Yksittäisiä rajauksia lukuun ottamatta valiokuntien lausuntojen henki oli selkeästi ihmisten liikkuvuuden helpottamisen puolella.

Tunnuksella 2010/2278(INI) voi seurata menettelyn vaiheita joko englanniksi tai ranskaksi.

Päätöslauselma P7_TA(2011)0145

Euroopan parlamentin täysistunto hyväksyi 6. huhtikuuta 2011 päätöslauselman  P7_TA(2011)0145 sisämarkkinoista eurooppalaisia varten äänin 600 (vastaan 48 ja tyhjää 27).

Päätöslauselma tavoitteli oikeuksia (erityisiä perusoikeuksia) kansalaisille, kuluttajille, työntekijöille, yrittäjille ja yrityksille, erityisesti kaikentyyppisille pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille)(kohta C), johon kuului kokonaisvaltaisen näkemyksen pohjalta

... kaikkien tärkeiden politiikkojen yhdistyminen yhdeksi strategiseksi markkinoiden tavoitteeksi, johon sisältyvät muun muassa teollisuus-, kuluttajansuoja-, energia-, liikenne-, digitaali-, sosiaali-, ympäristö-, kauppa-, vero-, alue-, oikeus- ja kansalaisuuspolitiikka, jotta saavutetaan korkea integraatiotaso (kohta E)

Parlamentti oli vakaasti sitä mieltä,

että sisämarkkinoiden toimenpidepaketin on oltava yhtenäinen ja tasapainoinen, oltava hengeltään Grechin mietinnön (A7-0132/2010) ja Montin raportin mukainen sekä luotava perustukset eurooppalaisen lisäarvon kehittämiselle niin kansalaisille kuin yrityksillekin (kohta 4)   

Kohdassa 69 Euroopan parlamentti viestitti komissiolle omat lähiajan prioriteettinsa sisämarkkinoiden elvyttämiseksi eurooppalaisten hyväksi.

Ralf Grahn

Rohkeat menevät merten taa, mutta sepäs harmittaa

Muun muassa Englannin skandaalilehdistö ja Euroopan äärikansalliset liikkeet levittävät irvikuvia jäsenvaltioiden että kansalaisten elämää hirmuhallitsijan ottein kuristavasta EU:sta.

Harvat tämänkaltaisia väitteitä levittävät ovat vaivautuneet tutustumaan lähemmin Euroopan unionin toimintaan. Ne muutamat puhuvat sitten joko (kyynisesti) vastoin parempaa tietoa tai harhan vallassa.

Usein juuri rohkeat menevät merten taa, joten (jos pistäydymme ajankohtaisissa asioissa) tuntuu surulliselta että vähän kolutetut mutta ikääntyneet paikoillaan pysyjät äänestivät Britannian EU-eron (Brexitin) puolesta leikatakseen siivet nuorilta, koulutetuilta ja yrittelijäiltä.

Hyötyvätkö edes nurjamieliset itse siitä että esteiden poistaminen, raja-aitojen madaltaminen ja syrjimättömyyden edistäminen tukahdutetaan, mikä aikanaan näkyy alhaisemman kilpailukyvyn ja talouskasvun kautta vähempinä ja huonompina työpaikkoina, joilla rahoitetaan kehnompia julkisia palveluita?

Jokunen esimerkki siitä missä rooleissa eurooppalainen voi joutua  tekemisiin vieraan maan sääntöjen kanssa - ja huomaa joutuvansa - erityisesti kun asiat eivät mene niin kuin Strömsössä:

• Matkustajana (auto, linja-auto, rautatie, alus, lento)
• Matkailijana (ruoka-, majoitus- ja ohjelmapalveluiden käyttäjä; pakettimatkat; lomaosakkeen tai -asunnon omistaja)
• Terveyspalvelujen käyttäjänä (myös julkiset sekä korvaukset kotimaassa)
• Kuluttajana; posti- ja etämyynnin asiakkaana
• Mobiiliyhteyksien ja verkkopalvelujen käyttäjänä
• Pankki- tai sijoituspalvelujen käyttäjänä  
• Perhesuhteissa (avioliitto tai muunlainen [rekisteröity] liitto, ero, lapset, perintö, testamentti)
• Opiskelijana tai harjoittelijana; tutkijana
• Työnhakijana
• Lähetettynä työntekijänä
• Työntekijänä (kausityö tai pysyvämpi)
• Muuttajana (myös eläkkeellä; mukaan lukien perheenjäsenten oikeudet; ajoneuvon tuoja)
• Eläke- tai sosiaaliturvan maksajana ja saajana; muiden julkisten palveluiden saajana
• Veronmaksajana
• Palveluiden tarjoajana tai yrittäjänä (mukaan lukien säännellyt ammatit ja suojatut ammattinimikkeet; tutkintojen ja ammattipätevyyden vastaavuus)
• Oikeudenkäynnin osapuolena; rikoksen tekijänä tai uhrina

Sopii miettiä.

Ralf Grahn

Mario Monti: Uusi sisämarkkinastrategia (2010)

Blogikirjoitusteni teemana on Euroopan unionin (EU) ja Euroopan talousalueen (ETA) sisämarkkinoiden kehittäminen 2010-luvulla, joten on syytä palata professori Mario Montin raporttiin Uusi sisämarkkinastrategia Euroopan talouden ja yhteiskunnan hyväksi (2010; 108 sivua).  

Jo 20. lokakuuta 2009 päivätyssä toimeksiannossa Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso oli muistuttanut että Lissabonin sopimuksen tavoitteena on “erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous”.

Sisämarkkinat  

Tässä pikakatsauksessa mainitsen perussopimusten keskeiset säännökset. EU:n päämäärät esitetään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU-sopimuksen) 3 artiklassa, jonka 3 kohta kuuluu seuraavasti:

3.   Unioni toteuttaa sisämarkkinat. Se pyrkii Euroopan kestävään kehitykseen, jonka perustana ovat tasapainoinen talouskasvu ja hintavakaus, täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä tavoitteleva erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous sekä korkeatasoinen ympäristönsuojelu ja ympäristön laadun parantaminen. Se edistää tieteellistä ja teknistä kehitystä.

Samalla lienee paikallaan kerrata kuinka Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus määrittää sisämarkkinat neljän vapauden kokonaisuudeksi. SEUT-sopimuksen 26 artiklan 2 kohdan tavoitteet on kirjattu näin:

2.   Sisämarkkinat käsittävät alueen, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja jolla tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus taataan perussopimusten määräysten mukaisesti.

Keskeisessä asemassa sisämarkkinoilla ja unionissa laajemmin on SEUT-sopimuksen 18 artiklan syrjintäkielto:

Kaikki kansalaisuuteen perustuva syrjintä on kiellettyä perussopimusten soveltamisalalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perussopimusten erityismääräysten soveltamista.

Montin tarkastelu

Montin raportin tarkoituksena oli selvittää, oliko mahdollista muuttaa luutuneita käsityksiä ja muodostaa sisämarkkinat keskeiseksi poliittiseksi painopisteeksi, jonka avulla voitaisiin vastata Euroopan yhdentymisen kasvaviin haasteisiin, ja miten tämä  voitaisiin tehdä (s. 13).

Hajotuspyrkimysten ja protestiäänien vyöryssä on hyvä muistaa Montin näkemys taantumuksen torvensoittajien lähteistä (s. 21):

Euroopan sisämarkkinat eivät ole synnyttäneet globalisaatiota, mutta jos niitä vahvistetaan nationalistista talouspolitiikkaa vastaan ja ne päivitetään johdonmukaisiksi muiden huolenaiheiden ja toimintatavoitteiden kanssa, ne ovat paras vastaus globalisaatioon.

Eurooppa-päivänä 2010, siis 9. toukokuuta, luovuttamassaan raportissa Monti korosti riittävän laajan yhteisymmärryksen luomista (s. 34):

Edellä hahmoteltu uusi kattava strategia olisi toteutettava pakettiratkaisuna, josta eri kulttuuritaustoja, poliittisia suuntauksia ja edellä kuvattuja huolenaiheita edustavat jäsenvaltiot voivat löytää riittävästi itselleen sopivia elementtejä voidakseen hyväksyä joitakin myönnytyksiä aiempiin kantoihinsa verrattuna.

Sisämarkkinoiden uudistaminen edellyttää vastaamista haasteisiin, jotka liittyvät markkinoiden aukkoihin, pullonkauloihin ja uusiin aluevaltauksiin, tiivisti Monti (s. 37).

EU:n päämäärien ja perussopimusten kannalta Monti kiteytti sisämarkkinoiden idean seuraavasti (s. 38):

Sisämarkkinat ja niiden neljä vapautta edustavat ihannetta, kansalliset rajat ylittävää aluetta, jonka sisällä ihmiset voivat liikkua, työskennellä, tehdä tutkimusta ja harjoittaa yritystoimintaa ilman minkäänlaista syrjintää.

Lakikirjojen sisällön ja arkitodellisuuden väliin jäi kuitenkin ammottava aukko, kertoi Monti (s. 38) tukeutuen  vuonna 2008 julkaistuun raporttiin, jossa Alain Lamassoure arvioi ihanteiden toteutumista EU:n kansalaisten kannalta. (Kirjoitin taannoin Lamassouren selvityksestä englanniksi muun muassa täällä, täällä ja täällä).

Vapaan liikkuvuuden direktiivi 2004/38/EY ja Lissabonin sopimuksen joustavammat menettelyt vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luomiseksi herättivät kuitenkin Montissa tiettyjä toiveita liikkuvien kansalaisten ja yritysten olojen helpottumisesta (s. 39-40).

Uudet sisämarkkinat

Tavaroiden sisämarkkinat olivat kypsemmät kuin muiden alojen, mutta sielläkin riitti työtä standardointiprosessin uudistamiseksi, saumattoman logistiikka- ja kuljetusjärjestelmän aikaansaamiseksi sekä eurooppalaisen patentin luomiseksi  (sivulta 50).  

Tärkeätä oli luoda yhtenäis- tai sisämarkkinat sinne mistä ne vielä puuttuivat. Tähän kuului EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden kehittäminen, telepalvelujen ja -infrastruktuurin saumaton sääntelyalue, yleiseurooppalaiset sähköiset vähittäismarkkinat ja digitaalisen sisällön markkinat, mukaan lukien viittaus EU:n laajuisen tekijänoikeuden harkinnasta (sivulta 44).  

Sisämarkkinoiden laajentaminen energian, ilmastonmuutoksen ja ympäristön  (sivulta 47) sekä palvelujen suuntaan (sivulta 53) sisälsivät runsaasti mahdollisuuksia.

EU:ssa ei edelleenkään ollut sellaista työvoiman liikkuvuutta, jota tarvittaisiin työmarkkinoiden tehostamiseksi ja rahaliiton toimivuuden varmistamiseksi (s. 56).

Pirstoutunut oli Euroopan fyysinen infrastruktuuri (sivulta 64), siis tiet ja muut liikenneyhteydet, sähköverkot (laajemmin energiaverkot), sähköiset viestintäverkot  ja vesireitit.  

Yhteisymmärrys

Yhteisymmärrys vahvemmista sisämarkkinoista erittäin kilpailukykyisen sosiaalisen markkinatalouden hengessä vaati aukkojen paikkaamista vihamielisyyttä aiheuttavan kitkan poistamiseksi (sivulta 68).

Lähetettyjen työntekijöiden etujen ja sosiaaliturvan epätasa-arvoon oli löydettävä poliittinen ratkaisu ristiriitojen ratkaisemiseksi suojelemalla työntekijöiden oikeuksia sortumatta protektionismiin.   

Kansalaisnäkökulmaa (sivulta 72) edustivat muun muassa yleistä taloudellista etua koskevat palvelut sekä peruspankkipalveluiden ja laajakaistayhteyden takaaminen kaikille.  

Julkiset hankinnat oli saatava palvelemaan Euroopan poliittisia tavoitteita (sivulta 75) sääntöjä yksinkertaistamalla ja nykyaikaistamalla.  

Pirstaloitunut verotusympäristö (sivulta 78), kilpailukyky ja koheesio (aluepolitiikka) (sivulta 83), teollisuuspolitiikka (sivulta 85)  sekä globaali kaupankäynti ja sijoitustoiminta (sivulta 88) viitoitettiin punnituin sanakääntein.

Toteuttaminen

Vahvempien sisämarkkinoiden toteuttamisessa (teksti sivulta 93) Monti pohti minkätyyppinen sääntely ja millaiset politiikan toteuttamiskeinot soveltuvat parhaiten sisämarkkinoiden ohjailuun.  

Oikeutta lähentävien direktiivin asemesta hän painotti yhdenmukaistavaa asetusta, jonka etuina ovat selkeys, ennustettavuus ja tehokkuus.

Eräänä mahdollisuutena on myös kansallisten lainsäädäntöjen kanssa rinnakkainen, valinnainen EU-sääntely tilapäisratkaisuna, silloisen jäsenmäärän (27) mukaan 28. järjestelmäksi nimetty.

Täytäntöönpanon vahvistaminen (sivulta 95) sisälsi muun muassa rikkomusmenettelyt, joissa komission pitäisi nopeuttaa käsittelyä. Sisämarkkinoiden toimivalta pitäisi saada enemmän kilpailupolitiikkaa vastaavaksi. Kansallisen täytäntöönpanon valvonnassa pitäisi saada jäsenmaiden vertaispaine käyttöön.  

Sitoutuminen

Lopuksi Monti esittää poliittinen aloitteen sisämarkkinoiden (ja talous- ja rahaliiton) vahvistamiseksi (teksti sivulta 105) pakettiratkaisua, johon EU:n toimielimet ja jäsenmaat sitoutuvat.  

Euroalueesta Monti toteaa, että oli rohkea päätös ottaa käyttöön yhteinen raha, mutta tarvittaisiin yhteiset, yhdennetyt ja joustavat markkinat. Sisämarkkinat on saatava osaksi EU:n talousasioiden hallinnon luontia.

***

Vaikka saatoin poimia esille vain joitakin yksityiskohtia, paluu Montin tekstiin vahvisti muistikuvaa harkitusta esityksestä ja punnituista sanakäänteistä. Joskus selvitysmies vain raotti näköaloja uudistuksiin, joihin Euroopan unionin jäsenmaat eivät vielä ole kypsiä.

Montin uusi sisämarkkinastrategia hahmotti onnistuneesti mahdollisuuksia, jotka keskeisesti vaikuttavat EU-kansalaisten työhön ja toimeentuloon tällä vuosikymmenellä.

Ralf Grahn