Näytetään tekstit, joissa on tunniste IMCO. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste IMCO. Näytä kaikki tekstit

17. helmikuuta 2017

Yrityksiä ja kasvua tukevat sisämarkkinat


Neuvoston ja Eurooppa-neuvoston jälkeen tarkastelimme Euroopan parlamentin käsittelyä sisämarkkinapaketin pohjustamiseksi viidessä kirjoituksessa, tästä alkaen. Nyt ovat vuorossa kolmas mietintö ja päätöslauselma, joiden keskiössä ovat yritykset ja talouskasvu.


Kuulemisasiakirja KOM(2010) 608

Euroopan komission kuulemisasiakirjan (“vihreän kirjan”) ensimmäinen luku oli omistettu aiheelle Yritysten vahva, kestävä ja tasapuolinen kasvu (sivut 6-19):

Kohti kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta
50 ehdotusta työskentelyn, yrittäjyyden ja kaupankäynnin parantamiseksi
Bryssel 27.10.2010 KOM(2010) 608 lopullinen


Mietintö A7-0071/2011

Ennen varsinaisen sisämarkkinapaketin julkistamista Euroopan parlamentin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta (IMCO) valmisteli mietinnön myös tästä osasta: yrityksiä ja kasvua tukevista sisämarkkinoista A7-0071/2011 (46 sivua).
Esittelijä Cristian Silviu Buşoi saattoi valmistelutyössään tukeutua komission keskusteluasiakirjan ohella muun muassa Mario Montin raporttiin ja Louis Grechin mietinnön pohjalta syntyneeseen päätöslauselmaan P7_TA(2010)0186 sekä peräti kuuden valiokunnan lausuntoon:

  • Kansainvälisen kaupan valiokunta INTA (sivulta 19)
  • Talous- ja raha-asioiden valiokunta ECON (sivulta 23)
  • Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta EMPL (sivulta 28)
  • Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta ITRE (sivulta 33)
  • Aluekehitysvaliokunta REGI (sivulta 37)
  • Oikeudellisten asioiden valiokunta JURI (sivulta 43)  




Englanniksi tai ranskaksi voi seurata menettelyä lainsäädäntötyön seurantatietokannan tunnuksella 2010/2277(INI).  


Päätöslauselma P7_TA(2011)0146  

Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. huhtikuuta 2011 yrityksiä ja kasvua tukevista sisämarkkinoista P7_TA(2011)0146 hyväksyttiin äänin 570 (vastaan 44 ja tyhjää 28).

Lukuisten periaatteiden ja yksityiskohtien jälkeen parlamentti korosti yrityksiä ja kasvua tukevien sisämarkkinoiden keskeisinä ensisijaisina tavoitteina seuraavia:

EU:n patentin ja yhtenäisen patenttioikeudenkäyntijärjestelmän luominen

56. korostaa, että EU:n patentin ja yhtenäisen patenttioikeudenkäyntijärjestelmän luominen sekä tekijänoikeuksien hallintajärjestelmän kehittäminen ovat välttämättömiä innovoinnin ja luovuuden tukemiseksi sisämarkkinoilla (sisämarkkinoiden toimenpidepaketin ehdotukset 1 ja 2);

Innovoinnin rahoittaminen

57. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan asianmukaisesti huomioon innovoinnin merkityksen voimakkaalle ja kestävämmälle kasvulle ja työpaikkojen luomiselle sekä varmistamaan, että innovointia rahoitetaan riittävästi erityisesti ottamalla käyttöön EU:n joukkovelkakirjalainoja etenkin energian, liikenteen ja televiestinnän aloilla niin, että tuetaan talouksien ekologista muutosta, sekä luomalla lainsäädäntökehys, jolla kannustetaan riskipääomarahastoja investoimaan tehokkaasti kaikkialla EU:ssa; painottaa, että olisi luotava kannustimia pitkän aikavälin investoinneille innovatiivisiin ja työpaikkoja luoviin aloihin (sisämarkkinoiden toimenpidepaketin ehdotukset 15 ja 16);

Sähköisen kaupankäynnin lisääminen

58. kehottaa komissiota ryhtymään kaikkiin tarpeellisiin toimiin, joilla voidaan lisätä yritysten ja kuluttajien luottamusta sähköiseen kaupankäyntiin ja edistää sähköisen kaupankäynnin kehittämistä sisämarkkinoilla; painottaa, että väärentämisen ja piratismin vastainen EU:n toimintasuunnitelma sekä tekijänoikeuksien yhteisvalvontaa koskeva puitedirektiivi ovat olennaisen tärkeitä tämän tavoitteen saavuttamiselle (sisämarkkinoiden toimenpidepaketin ehdotukset 2, 3 ja 5);

Pk-yritysten lisääntynyt osallistuminen sisämarkkinoille

59. korostaa, että tarvitaan lisätoimia, joilla sisämarkkinoista voidaan tehdä pk-yrityksille suotuisampi toimintaympäristö; katsoo, että näillä toimilla pitäisi muun muassa helpottaa pk-yritysten pääsyä pääomamarkkinoille sekä poistaa hallinnollisia ja verotuksellisia esteitä yritysten rajatylittävältä toiminnalta hyväksymällä selkeämmät arvonlisäveropuitteet ja yhteinen konsolidoitu yritysveropohja, ja että julkisia hankintoja koskevaa toimintakehystä pitäisi tarkistaa, jotta menettelyistä tulisi joustavampia ja vähemmän byrokraattisia (sisämarkkinoiden toimenpidepaketin ehdotukset 12, 17, 19 ja 20);

Julkisia hankintoja koskevien menettelyjen järkeistäminen

60. pyytää komissiota tarkistamaan julkisiin hankintoihin sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen liittyvää lainsäädäntöä älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun edistämiseksi sisämarkkinoilla ja rajatylittävien julkisten hankintojen lisäämiseksi; painottaa, että tarvitaan selkeämpi lainsäädäntökehys, joka antaa oikeusvarmuuden niin talouden toimijoille kuin hankintaviranomaisille; kannustaa voimakkaasti jäsenvaltioita käyttämään esikaupallisia julkisia hankintoja innovatiivisen ja vihreän teknologian markkinoiden edistämiseen; korostaa, että julkisten hankintojen alalla on varmistettava vastavuoroisuus teollisuusmaiden ja suurien kehittyvien talouksien kanssa (sisämarkkinoiden toimenpidepaketin ehdotukset 17 ja 24);  

Tavalliseen tapaan Euroopan parlamentti kehotti puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.


Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti KOM(2011) 206

Vain viikkoa myöhemmin Euroopan komissio julkaisi sisämarkkinoiden toimenpidepaketin (Single Market Act SMA):
12 viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi
”Yhdessä uuteen kasvuun”
Bryssel 13.4.2011 KOM(2011) 206 lopullinen (26 sivua)  

Ainoastaan englanniksi julkaistiin liiteasiakirjana julkisen kuulemisen yhteenveto:  


Ralf Grahn

15. helmikuuta 2017

Sisämarkkinat eurooppalaisia varten


Tilanteet ja taustat: Hahmotimme tilanteita, joissa EU:n asukkaat voivat joutua tekemisiin eri maiden sääntöjen ja viranomaisten kanssa, sekä mietinnön laatimisen taustaa.

Euroopan parlamentin mietinnön konkreettisena aiheena oli siis komission kuulemisasiakirjan (“vihreän kirjan”) toinen luku, joka oli omistettu aiheelle Euroopan kansalaiset sisämarkkinoiden keskiöön luottamuksen palauttamiseksi (sivut 19-32):

Kohti kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta
50 ehdotusta työskentelyn, yrittäjyyden ja kaupankäynnin parantamiseksi
Bryssel 27.10.2010 KOM(2010) 608 lopullinen  


Mietintö A7-0072/2011

Euroopan parlamentin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalta (IMCO) valmistui 24. maaliskuuta 2011 mietintö sisämarkkinoista eurooppalaisia varten A7-0072/2011 (44 sivua).

Mietintö antaa kuvan siitä miten moninaisissa rooleissa Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen asukkaat - varsinkin aktiiviset ja liikkuvat - tulevat kosketuksiin kansallisten rajojen yli menevien ilmiöiden ja sääntöjen kanssa.

Hyvin suuri osa EU:n asukkaisiin kohdistuvasta työstä on lähes tuskallisen hidasta ja yksityiskohtaista lainsäädännön ja hallintokäytäntöjen lähentämistä, jotta yksityiset ihmiset eivät joutuisi loukkuun rajat ylittävissä elämäntilanteissa.

Esittelijä António Fernando Correia De Campos olikin työnsä tueksi tai haasteeksi saanut valiokuntansa ajatusten ohella peräti kuuden muun valiokunnan lausunnot. Perusteluissa esittelijä korosti painopisteiden asettamisen tärkeyttä komission tulevassa sisämarkkinapaketissa suhteessa komission keskusteluasiakirjaan (sivu 21):

Yhdeksäntoista ehdotuksen joukosta on käytännön syistä poimittava painopisteet. Ne olisi valittava noudattaen viittä keskeistä arvoa (sosiaaliset perusoikeudet, työntekijöiden vapaa liikkuvuus, tavaroiden vapaa liikkuvuus, sosiaalisesti suuntautuneet yritykset ja kuluttajien oikeudet). Kansalaiset kaipaavat kuitenkin nopeita käytännön tuloksia. Lyötäessä lukkoon toiminnan painopisteitä olisi pidettävä mielessä ehdotukset, jotka voivat tuoda konkreettisia hyötyjä kansalaisille ja yrityksille (konkreettisuus) ja jotka voidaan saavuttaa helposti realistisessa aikataulussa (toteuttamiskelpoisuus).

Itse päätöslauselmaehdotusta täydentävät kuuden lausuntovaliokunnan (hieman erihenkiset) toivomukset ja painotukset, jotka valottavat edellisissä blogikirjoituksissani mainitsemiani tilanteita ja taustoja:

  • Talous- ja raha-asioiden valiokunta ECON (sivulta 22)
  • Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta EMPL (sivulta 26)
  • Oikeudellisten asioiden valiokunta JURI (sivulta 31)
  • Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta LIBE (sivulta 36)
  • Vetoomusvaliokunta PETI (sivulta 40)   


Vaikka yksittäisiä hankkeita on tullut ja mennyt vuosien 2011 ja 2017 välillä, on mielenkiintoista nähdä kuinka ajankohtaisia monet tekijät ovat. Yksittäisiä rajauksia lukuun ottamatta valiokuntien lausuntojen henki oli selkeästi ihmisten liikkuvuuden helpottamisen puolella.

Tunnuksella 2010/2278(INI) voi seurata menettelyn vaiheita joko englanniksi tai ranskaksi.


Päätöslauselma P7_TA(2011)0145

Euroopan parlamentin täysistunto hyväksyi 6. huhtikuuta 2011 päätöslauselman  P7_TA(2011)0145 sisämarkkinoista eurooppalaisia varten äänin 600 (vastaan 48 ja tyhjää 27).

Päätöslauselma tavoitteli oikeuksia (erityisiä perusoikeuksia) kansalaisille, kuluttajille, työntekijöille, yrittäjille ja yrityksille, erityisesti kaikentyyppisille pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille)(kohta C), johon kuului kokonaisvaltaisen näkemyksen pohjalta

... kaikkien tärkeiden politiikkojen yhdistyminen yhdeksi strategiseksi markkinoiden tavoitteeksi, johon sisältyvät muun muassa teollisuus-, kuluttajansuoja-, energia-, liikenne-, digitaali-, sosiaali-, ympäristö-, kauppa-, vero-, alue-, oikeus- ja kansalaisuuspolitiikka, jotta saavutetaan korkea integraatiotaso (kohta E)

Parlamentti oli vakaasti sitä mieltä,

että sisämarkkinoiden toimenpidepaketin on oltava yhtenäinen ja tasapainoinen, oltava hengeltään Grechin mietinnön (A7-0132/2010) ja Montin raportin mukainen sekä luotava perustukset eurooppalaisen lisäarvon kehittämiselle niin kansalaisille kuin yrityksillekin (kohta 4)   

Kohdassa 69 Euroopan parlamentti viestitti komissiolle omat lähiajan prioriteettinsa sisämarkkinoiden elvyttämiseksi eurooppalaisten hyväksi.


Ralf Grahn

5. helmikuuta 2017

Hallintotapa ja kumppanuus sisämarkkinoilla


Kolmas luku oli omistettu aiheelle Vuoropuhelu, kumppanuus ja arviointi - sisämarkkinoiden hyvän hallintotavan apuvälineet (sivut 32-37) Euroopan komission kuulemisasiakirjassa (“vihreässä kirjassa”):

Kohti kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta
50 ehdotusta työskentelyn, yrittäjyyden ja kaupankäynnin parantamiseksi
Bryssel 27.10.2010 KOM(2010) 608 lopullinen

Esittelijä Sandra Kalniete valmisteli  hallintotavasta ja kumppanuudesta sisämarkkinoilla mietinnön A7-0083/2011, jonka Euroopan parlamentin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta (IMCO) hyväksyi 23. maaliskuuta 2011. Menettelyn kulkua voi seurata tunnuksella 2010/2289(INI).

Sisämarkkinasääntöjen toteuttajina  mainitaan useimmiten jäsenmaat. Siksi  esittelijän perusteluissa esittämä muistutus on hyödyllinen, kun hän toteaa ettei sillä tarkoiteta vain maan hallitusta ja keskushallintoa vaan että alue- ja paikallisviranomaiset sisältyvät tähän (sivu 13):

... kumppanuutta paikallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa on laajennettava koheesiopolitiikasta sisämarkkinapolitiikkoihin. Usein juuri alueellisen tai paikallisen tason viranomaiset panevat sisämarkkinasäännöt täytäntöön jäsenvaltioissa. Palveludirektiivin täytäntöönpanosta saadut kokemukset ovat selvästi osoittaneet, että alueellisten ja paikallisten viranomaisten mukanaolo voi olla erittäin tärkeää sen varmistamiseksi, että sisämarkkinalainsäädäntö on täytäntöönpantu ja sitä sovelletaan asianmukaisesti.
Euroopan parlamentin 6. huhtikuuta 2011 hyväksymästä päätöslauselmasta  hallintotavasta ja kumppanuudesta sisämarkkinoilla P7_TA(2011)0144 haluan poimia toivomukset komission ja erityisesti Eurooppa-neuvoston poliittisen johtajuuden tiivistämisestä jäsenmaiden kanssa, rohkeampien esitysten tekemisestä ja tiiviimmän yhteistyön käyttämisestä sekä suoraan sovellettavien asetusten valitsemisesta EU-lakien soveltamisen tehostamiseksi:

7. on vakuuttunut siitä, että yksi sisämarkkinoiden uudelleen käynnistämisen keskeisistä haasteista on poliittisen johtajuuden, sitoutumisen ja koordinoinnin varmistaminen; katsoo, että laaja-alainen huipputason poliittinen ohjaus on keskeisen tärkeää sisämarkkinoiden käynnistämisessä uudelleen;

8. ehdottaa, että komission puheenjohtajalle olisi annettava valtuudet koordinoida ja valvoa sisämarkkinoiden uudelleen käynnistämistä kiinteässä yhteistyössä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa; kehottaa komission ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajia koordinoimaan tiiviisti toimiaan, joilla pyritään vauhdittamaan talouskasvua, lisäämään kilpailukykyä sekä tukemaan sosiaalista markkinataloutta ja kestävää kehitystä unionissa;

---

22. katsoo, ettei edistymisen sisämarkkinoilla pitäisi perustua pienimpään yhteiseen nimittäjään; kannustaa siksi komissiota ottamaan johdon ja esittämään rohkeita ehdotuksia; kannustaa jäsenvaltioita käyttämään tiiviimmän yhteistyön menetelmää aloilla, joilla kaikkien EU:n 27 jäsenvaltion kesken ei päästä yhteisymmärrykseen; toteaa, että muut maat voisivat liittyä näihin johtaviin aloitteisiin myöhemmässä vaiheessa;  

---

25. katsoo, että asetusten käyttö direktiivien sijaan silloin, kun se on asianmukaista, myötävaikuttaisi selkeämmän sääntely-ympäristön syntyyn ja vähentäisi täytäntöönpanoon liittyviä kustannuksia; kehottaa komissiota kehittämään lainsäädäntävälineiden valintaa siten, että ne valitaan kohdennetummin täytäntöönpantavien säännösten oikeudellisten ja asiasisältöön liittyvien ominaispiirteiden mukaan, ja noudattamaan samalla toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta;

Palveludirektiivin täytäntöönpanossa kokeiltu jäsenmaiden kesken suoritettu vertaisarviointi kiinnosti Europarlamenttia myös muun sisämarkkinalainsäädännön osalta:

53. korostaa, että palveludirektiivin mukanaan tuoma keskinäinen arviointi on innovatiivinen tapa käyttää vertaispainetta täytäntöönpanon laadun parantamiseksi; tukee keskinäisen arvioinnin käyttöä asianmukaisissa tapauksissa muilla aloilla, kuten tavaroiden vapaan liikkuvuuden alalla;

54. kannustaa jäsenvaltioita tarkistamaan säännöllisesti kansalliset säännöt ja menettelyt, joilla on vaikutusta palveluiden ja tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen, jotta kansallisia sääntöjä voidaan yksinkertaistaa ja modernisoida sekä päällekkäisyyksiä voidaan poistaa; katsoo, että palveludirektiivin täytäntöönpanossa käytetty kansallisen lainsäädännön tarkastelumenettely voisi olla tehokas väline muillakin aloilla päällekkäisyyksien ja vapaan liikkuvuuden perusteettomien kansallisten esteiden poistamiseksi;

Euroopan parlamentti hyväksyi päätöslauselman hallintotavasta ja kumppanuudesta sisämarkkinoilla äänin 595 (vastaan äänesti 61 ja tyhjää 10).


Ralf Grahn