Yrityksiä ja kasvua tukevat sisämarkkinat

Neuvoston ja Eurooppa-neuvoston jälkeen tarkastelimme Euroopan parlamentin käsittelyä sisämarkkinapaketin pohjustamiseksi viidessä kirjoituksessa, tästä alkaen. Nyt ovat vuorossa kolmas mietintö ja päätöslauselma, joiden keskiössä ovat yritykset ja talouskasvu.

Kuulemisasiakirja KOM(2010) 608

Euroopan komission kuulemisasiakirjan (“vihreän kirjan”) ensimmäinen luku oli omistettu aiheelle Yritysten vahva, kestävä ja tasapuolinen kasvu (sivut 6-19):

Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti

Kohti kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta

50 ehdotusta työskentelyn, yrittäjyyden ja kaupankäynnin parantamiseksi

Bryssel 27.10.2010 KOM(2010) 608 lopullinen

Mietintö A7-0071/2011

Ennen varsinaisen sisämarkkinapaketin julkistamista Euroopan parlamentin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta (IMCO) valmisteli mietinnön myös tästä osasta: yrityksiä ja kasvua tukevista sisämarkkinoista A7-0071/2011 (46 sivua).

Esittelijä Cristian Silviu Buşoi saattoi valmistelutyössään tukeutua komission keskusteluasiakirjan ohella muun muassa Mario Montin raporttiin ja Louis Grechin mietinnön pohjalta syntyneeseen päätöslauselmaan P7_TA(2010)0186 sekä peräti kuuden valiokunnan lausuntoon:

• Kansainvälisen kaupan valiokunta INTA (sivulta 19)
• Talous- ja raha-asioiden valiokunta ECON (sivulta 23)
• Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta EMPL (sivulta 28)
• Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta ITRE (sivulta 33)
• Aluekehitysvaliokunta REGI (sivulta 37)
• Oikeudellisten asioiden valiokunta JURI (sivulta 43)  

Englanniksi tai ranskaksi voi seurata menettelyä lainsäädäntötyön seurantatietokannan tunnuksella 2010/2277(INI).  

Päätöslauselma P7_TA(2011)0146  

Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. huhtikuuta 2011 yrityksiä ja kasvua tukevista sisämarkkinoista P7_TA(2011)0146 hyväksyttiin äänin 570 (vastaan 44 ja tyhjää 28).

Lukuisten periaatteiden ja yksityiskohtien jälkeen parlamentti korosti yrityksiä ja kasvua tukevien sisämarkkinoiden keskeisinä ensisijaisina tavoitteina seuraavia:

EU:n patentin ja yhtenäisen patenttioikeudenkäyntijärjestelmän luominen

56. korostaa, että EU:n patentin ja yhtenäisen patenttioikeudenkäyntijärjestelmän luominen sekä tekijänoikeuksien hallintajärjestelmän kehittäminen ovat välttämättömiä innovoinnin ja luovuuden tukemiseksi sisämarkkinoilla (sisämarkkinoiden toimenpidepaketin ehdotukset 1 ja 2);

Innovoinnin rahoittaminen

57. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan asianmukaisesti huomioon innovoinnin merkityksen voimakkaalle ja kestävämmälle kasvulle ja työpaikkojen luomiselle sekä varmistamaan, että innovointia rahoitetaan riittävästi erityisesti ottamalla käyttöön EU:n joukkovelkakirjalainoja etenkin energian, liikenteen ja televiestinnän aloilla niin, että tuetaan talouksien ekologista muutosta, sekä luomalla lainsäädäntökehys, jolla kannustetaan riskipääomarahastoja investoimaan tehokkaasti kaikkialla EU:ssa; painottaa, että olisi luotava kannustimia pitkän aikavälin investoinneille innovatiivisiin ja työpaikkoja luoviin aloihin (sisämarkkinoiden toimenpidepaketin ehdotukset 15 ja 16);

Sähköisen kaupankäynnin lisääminen

58. kehottaa komissiota ryhtymään kaikkiin tarpeellisiin toimiin, joilla voidaan lisätä yritysten ja kuluttajien luottamusta sähköiseen kaupankäyntiin ja edistää sähköisen kaupankäynnin kehittämistä sisämarkkinoilla; painottaa, että väärentämisen ja piratismin vastainen EU:n toimintasuunnitelma sekä tekijänoikeuksien yhteisvalvontaa koskeva puitedirektiivi ovat olennaisen tärkeitä tämän tavoitteen saavuttamiselle (sisämarkkinoiden toimenpidepaketin ehdotukset 2, 3 ja 5);

Pk-yritysten lisääntynyt osallistuminen sisämarkkinoille

59. korostaa, että tarvitaan lisätoimia, joilla sisämarkkinoista voidaan tehdä pk-yrityksille suotuisampi toimintaympäristö; katsoo, että näillä toimilla pitäisi muun muassa helpottaa pk-yritysten pääsyä pääomamarkkinoille sekä poistaa hallinnollisia ja verotuksellisia esteitä yritysten rajatylittävältä toiminnalta hyväksymällä selkeämmät arvonlisäveropuitteet ja yhteinen konsolidoitu yritysveropohja, ja että julkisia hankintoja koskevaa toimintakehystä pitäisi tarkistaa, jotta menettelyistä tulisi joustavampia ja vähemmän byrokraattisia (sisämarkkinoiden toimenpidepaketin ehdotukset 12, 17, 19 ja 20);

Julkisia hankintoja koskevien menettelyjen järkeistäminen

60. pyytää komissiota tarkistamaan julkisiin hankintoihin sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen liittyvää lainsäädäntöä älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun edistämiseksi sisämarkkinoilla ja rajatylittävien julkisten hankintojen lisäämiseksi; painottaa, että tarvitaan selkeämpi lainsäädäntökehys, joka antaa oikeusvarmuuden niin talouden toimijoille kuin hankintaviranomaisille; kannustaa voimakkaasti jäsenvaltioita käyttämään esikaupallisia julkisia hankintoja innovatiivisen ja vihreän teknologian markkinoiden edistämiseen; korostaa, että julkisten hankintojen alalla on varmistettava vastavuoroisuus teollisuusmaiden ja suurien kehittyvien talouksien kanssa (sisämarkkinoiden toimenpidepaketin ehdotukset 17 ja 24);  

Tavalliseen tapaan Euroopan parlamentti kehotti puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti KOM(2011) 206

Vain viikkoa myöhemmin Euroopan komissio julkaisi sisämarkkinoiden toimenpidepaketin (Single Market Act SMA):

Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti

12 viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi

”Yhdessä uuteen kasvuun”

Bryssel 13.4.2011 KOM(2011) 206 lopullinen (26 sivua)  

Ainoastaan englanniksi julkaistiin liiteasiakirjana julkisen kuulemisen yhteenveto:  

Overview of responses to the public consultation on the Communication ‘Towards a Single Market Act’; Brussels, 13.4.2011 SEC(2011) 467 final (32 sivua)

Ralf Grahn

EU pohjustamassa uudistuksia: Sinunkin sisämarkkinasi?

Kirjoituksessa EU:n sisämarkkinoiden uudistusprosessi mainittiin Mario Montin Uusi sisämarkkinastrategia ja komission tiedonanto Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti 27.10.2010 KOM(2010) 608, joka löytyy 22 kielellä.


Pikasilmäys

Komissio julkaisi 27. lokakuuta 2010 tavanomaisen tiedotteen (IP/10/1390) sisämarkkinoiden toimenpidepaketista, tosin yhdistettynä EU-kansalaisuutta koskevan katsauksen kanssa. Englanniksi julkaistiin lisäksi hieman yksityiskohtaisempi muistio Single Market Act – Frequently Asked Questions (MEMO/10/528), joka käynnisti julkisen kuulemisen:

For four months, the Single Market Act will be put up for debate throughout Europe – in Parliaments, regions, with civil society, trade unions, business federations etc. Are these 50 measures the right measures? Are there alternatives? Are there issues we have forgotten? Following a wide-ranging European public debate, the Commission will agree the final set of measures to focus on so that the 20th anniversary of the Single Market in 2012 can be celebrated with renewed dynamism.

Sinunkin sisämarkkinasi?

Komissio julkaisi myös esitteen Sinunkin sisämarkkinasi? (Single Market Act Booklet) keskustelun virittämiseksi. Kirjanen jakoi toimenpiteet kolmeen ryhmään (sivu 5):

* vahvan, kestävän ja tasapuolisen kasvun käynnistäminen uudelleen
* kansalaisten etujen ottaminen huomioon sisämarkkinoilla
* hyvän hallintotavan ja vuoropuhelun edistäminen sisämarkkinoilla

Digitaalisten sisämarkkinoiden toimimattomuus nousi näkyvästi esille. Komissio esitti toimia verkkokaupan sääntöjen ja eurooppalaisen tekijänoikeusjärjetelmän kehittämiseksi sekä väärentämisen ja piratismin torjumiseksi.

Palvelumarkkinoiden kehittymättömyys vaati komission mielestä korjaavia toimia ja tuotestandardien hyväksymistä piti nopeuttaa.

Pienten ja keskisuurten yritysten pääomien saantia piti parantaa.

Suuria eurooppalaisia infrastruktuurihankkeita voitaisiin edistää yleisölle myytävillä hankeobligaatioilla (project bonds).

Julkisten hankintojen kilpailuttamista komissio kehui, mutta halusi muutoksia hankintojen ympäristöystävällisyyden ja innovatiivisuuden parantamiseksi sekä pk-yritysten mahdollisuuksien parantamiseksi.

Yrityksille komissio toivoi yhtenäistä veropohjaa ja veromenettelyä vain yhden valtion taholta. Arvonlisäveroa tulisi kehittää selkeämpään suuntaan, mutta samalla kitkeä väärinkäytöksiä.

Maailmankaupassa EU:n yrityksille tulisi saada tasavertaiset kilpailuasetelmat, muun muassa julkisiin hankintoihin osallistumiseksi.

Puolalaisen putkiasentajan pelästyttämä tai viisastuttama Euroopan komissio haki selkeästi laajaa poliittista tukea sisämarkkinoiden kehittämiselle (sivu 20):

Palauttaakseen kansalaisten luottamuksen Euroopan on osoitettava, että sen tavoitteina ovat erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous ja Euroopan kansalaisia palvelevat sisämarkkinat. Luotettava sosiaaliturvajärjestelmä, toimiva koulutusjärjestelmä ja tehokkaat julkiset terveydenhuoltojärjestelmät ovat osa eurooppalaista arvomaailmaa. Ne lievensivät myös äskettäisen kriisin pahimpia vaikutuksia.

Julkiset palvelut ja palveluvelvoitteet sekä liikenne- ja energiaverkkojen parantaminen, tuulivoimaa unohtamatta, esitettiin siksi etuina kansalaisille.

Lissabonin sopimuksen määrittelemä ”erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous” edellytti toimivaa tasapainoa taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien välille, muun muassa ulkomaankomennukselle lähetettyjen työntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi.

Vaikka työntekijöiden ja ammatinharjoittajien liikkumisvapaus tunnustetaan, ammattipätevyyden hyväksyminen muissa jäsenmaissa kohtaa käytännössä usein ongelmia. Näiden ongelmien lieventämiseen komissio harkitsi ”ammattikorttia” pätevyyden osoittamiseksi.

Sosiaalisen yrittäjyyden edistäminen oli myös komission työlistalla, julkiset hankinnat mukaan lukien.

Asuntolainojen saamista rajojen yli piti helpottaa ja kiinteistön ostoon toisesta EU-maasta piti saada lainaa nykyistä paremmin.

Kuluttajien kannalta pankkitilin avaaminen toisessa EU-maassa sekä pankkipalveluiden vaihtelevat kustannukset ovat ongelmia, joihin komissio halusi puuttua.

Kuluttajariitojen ratkaisuun piti löytää nykyistä halvempia ja joustavampia menettelyjä.

EU-maiden viranomaisten yhteydenpitoa ja yhteistyötä tuli kehittää kansalaisten ja yritysten oikeuksien toteuttamiseksi.

***

Suhteellisen helppolukuisella 40 sivun kirjasella Sinunkin sisämarkkinasi? Euroopan komissio halusi virittää keskustelua sisämarkkinoiden uudistamisesta, mutta erityisesti laajentaa hankkeiden kannatusta.



Ralf Grahn
EU-politiikan ja -juridiikan puhuja

J. K. Jo 940 euroblogin kirjoitukset kokoava monikielinen Bloggingportal.eu on osa kehittyvää eurooppalaista verkkokeskustelua yli maan- ja kielirajojen. Näiden blogien joukossa on tällä hetkellä aktiivinen blogikolmikkoni, jonka muodostavat Eurooppaoikeus-blogin ohella englannninkielinen Grahnlaw (jonka Cision Finland rankkasi äsken neljänneksi Suomen poliittisten blogien joukossa) sekä ruotsinkielisten kirjoitusteni tyyssija Grahnblawg. Ylätason demokratian ja politiikan sekä toimielinten elämän ohella käsittelen nykyisin erityisesti talouskasvuun (EU2020) sekä (digitaalisiin) sisämarkkinoihin liittyviä haasteita ja hankkeita.

Suomen pienet ja keskisuuret yritykset tähyävät seuraavalle vaalikaudelle

Suomen yrityskannasta pienten ja keskisuurten yritysten osuus oli peräti 99,8 prosenttia. Alle kymmenen henkeä työllistäviä mikroyrityksiä oli 93,3 prosenttia kaikista yrityksistä. Lähes kaksi kolmannesta on alle kahden työntekijän yrityksiä.

Keskisuuria yrityksiä, joilla on työntekijöitä 50 ja 249 välillä, oli prosentti kaikista yrityksistä (2416 kpl).

Pienten ja keskisuurten yritysten osuus henkilöstöstä on 61,2 prosenttia. Kaikkien yritysten henkilöstön lisäyksestä 72 prosenttia syntyi pk-yrityksissä vuosina 1993-2008.

Vaalikentille jalkautuvat poliitikot tulevat muistamaan pk-yritysten tärkeyden, ainakin vaalihuoneistojen sulkemiseen asti.

Pelkän pienyrittäjyyden varassa Suomi ei eläisi, vaikka uusien työpaikkojen synty pk-yrityksiin osoittaa niiden välttämättömyyden työllisyyden parantamiselle.

Kun Suomessa oli kaikkiaan 263001 yritystä, suuria, vähintään 250 henkeä työllistäviä oli vain 254 eli 0,2 prosenttia, mutta niiden taloudellinen merkitys on suuri: 38,8 prosenttia henkilöstöstä ja 51,4 prosenttia liikevaihdosta.

Luvut kuvaavat vuoden 2008 lopun tilannetta. Alkutuotannon yritykset eivät ole mukana. Lähde:

Yrittäjyyskatsaus 2010 (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 60/2010; 202 sivua)


Yrittäjäjärjestöt

Elinkeinoelämän keskusliitto EK muistuttaa että sen 16000 jäsenyrityksestä 96 prosenttia on pk-yrityksiä. EK on pohjustanut seuraavaa eduskuntavaalikautta uudella pk-ohjelmalla Uutta luova Suomi – EK:n yrittäjyysohjelma vuoteen 2015, jonka aiheita ovat mm: toimintaympäristö yrittäjälähtöiseksi, kannustava verotus, tuottavuus joustavilla työmarkkinoilla, kasvua ja kilpailukykyä tukeva rahoitus, julkisten markkinoiden ja hankintojen avaaminen yrityksille, energiatehokkuus, vastuullisuus, harmaan talouden saaminen kuriin sekä tieto- ja viestintätekniikan parempi hyödyntäminen.

Suomen Yrittäjät, jolla on 110000 jäsenyritystä, sai viikonloppuna uuden puheenjohtajan. Mikko Simonlinna lähtee luotsaamaan järjestöä. Liittokokous hyväksyi kannanoton Harmaa talous kuriin.

Seuraavan vaalikauden tavoitteet löytyvät tuoreesta (19.10.2010) ohjelmasta Yrittäjyys kantaa Suomea – Tavoiteohjelma 2011-2015.

Yrityselämän järjestöt tähyävät jo seuraavalle eduskunta- ja hallituskaudelle, joten ainakin siinä mielessä pk-yritykset ovat lähtötelineissä työllistämistalkoisiin.



Ralf Grahn


J.K. Euroopan tasolla pienyritysten edunvalvonnan hoitaa European Association of Craft, Small and Medium-Sized Enterprises, jonka lyhenne on UEAPME. Suomen Yrittäjät SY, englanniksi the Federation of Finnish Enterprises FFE, on jäsen.