EU:n digimarkkinastrategia Euroopan parlamentissa

Siilojen purkaminen on edellytys digitaalisten sisämarkkinoiden potentiaalisten hyötyjen korjaamiselle unionin kansalaisten eduksi talouskasvun ja työpaikkojen syntymisen sekä hyvinvointiyhteiskunnan vahvistamisen kautta.

Minkälaisen tuntuman antaa Euroopan parlamentin mietintö digitaalisten sisämarkkinoiden toimenpidepaketista?

Digimarkkinastrategia

Blogikirjoitukset EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden strategia ja Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle johdattivat komission strategiseen painopisteeseen.

Digimarkkinastrategian viralliset asiakirjat ovat tiedonanto ja näyttöön perustuvan politiikan hengessä toimenpidepaketin  analyyttisena perustana oleva komission yksiköiden valmisteluasiakirja, jälkimmäinen vain englanniksi julkaistuna:

Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle; Bryssel 6.5.2015 COM(2015) 192 final  (21 sivua)

A Digital Single Market Strategy for Europe - Analysis and Evidence; Brussels, 6.5.2015 SWD(2015) 100 final (109 sivua)

Euroopan parlamentti EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden toimenpidepaketista

Menettelytunnisteella 2015/2147(INI) löytyvät sähköisen markkinastrategian asiakirjat, joista huomiomme ensimmäiseksi kiinnittyy kahden esittelijän (Kaja Kallas ja Evelyne Gebhardt) ja kahden valiokunnan (Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta ITRE sekä Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta IMCO) yhteismietintöön A8-0371/2015 digitaalisten sisämarkkinoiden toimenpidepaketista.

Parlamentin omasta aloitteesta (koska kyseessä ei ollut lakiehdotus) syntynyt mietintö oli muutenkin normaalimietintöä mittavampi; kahden esittelijän ja kahden valiokunnan lisäksi peräti kuuden muun valiokunnan lausunnot ja sivumäärä 84.

Kirjoituksessa Euroopan parlamentin roolista mainitsin Satu Helinin ja Pekka Nurmisen kirjan Euroopan parlamentti sekä pohdin yleisemmin parlamentin omasta aloitteesta syntyneiden mietintöjen ja päätöslauselmien luonnetta.

Suutari pysyköön lestissään, paluu suolakaivoksiin tai muuta vastaavaa; jatkamme siis digitaalisia sisämarkkinoita koskevan mietinnön lukemista.

Strategiset digimarkkinatavoitteet

Kuten jäsenmaiden ja muiden toimielinten kohdalta meidän on syytä kysyä, kuinka Euroopan parlamentti vastasi komission poliittisten suuntaviivojen asettamaan haasteeseen?

Siksi on syytä palauttaa mieliin tavoitteiden kovin ydin.

EU:n digimarkkinoiden päähaasteet poliittisten suuntaviivojen ja digitaalisten sisämarkkinoiden toimenpidepaketin perusteella 1) Yhdenmukaisin säännöin esteettömät sisämarkkinat Digitaalitekniikan tarjoamia rajat ylittäviä mahdollisuuksia on hyödynnettävä paljon paremmin. Jotta tämä olisi mahdollista, meillä on oltava rohkeutta purkaa kansalliset suojamuurit televiestintäsektorilla, tekijänoikeus- ja tietosuojalainsäädännössä, radiotaajuuksien hallinnoinnissa ja kilpailulainsäädännössä. 2) Esteiden purkamisen ja potentiaalin vapauttamisen kasvu- ja työpaikkahyödyt Euroopalla on valmiudet johtaa maailmanlaajuista digitaalitaloutta, mutta se ei vielä hyödynnä niitä täysimääräisesti. EU:ta haittaavat tässä hajanaisuus ja esteet, joita fyysisillä sisämarkkinoilla ei ole. Näiden esteiden purkaminen Euroopasta voisi kasvattaa EU:n BKT:tä 415 miljardilla eurolla.

Siilo- vai siilipuolustus?

Siilojen purkaminen on edellytys potentiaalisten hyötyjen korjaamiselle unionin kansalaisten pussiin.

Seuraavassa joitakin alustavia huomioita, jotka on syytä pitää mielessä konkreettisten lainsäädäntöesitysten ja toimien tarkastelussa vastaisuudessa.

Televiestintäsääntöjen osalta kysymys oli vielä kuulemisvaiheessa ja suhtautuminen avoin; lauselmakohta 58:

58. pitää myönteisinä viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosaston äskettäin käynnistämiä ja meneillään olevia julkisia kuulemisia Euroopan digitaalisesta asialistasta, jonka aiheita ovat etenkin EU:n televiestintäsääntöjen uudistaminen, internetyhteyden nopeutta ja laatua koskevat tarpeet vuoden 2020 jälkeen sekä verkkoalustat, data- ja pilvipalvelut, välittäjien vastuu ja vuorovaikutustalous, mutta kehottaa komissiota varmistamaan kaikkien rinnakkaisten aloitteiden välisen johdonmukaisuuden;

Tekijänoikeuden osalta mietintö viittasi pikemmin siili- tai siilopuolustukseen, sillä lukuisissa kohdissa korostettiin alueellisten (maakohtaisten) lisenssien järjestelmää; esimerkkinä lauselmakohta 38:

38. varoittaa edistämästä syrjivällä tavalla pakollisten yleiseurooppalaisten lisenssien käyttöön ottamista, koska kyseinen toimenpide saattaisi vähentää käyttäjien saatavilla olevaa sisältöä; korostaa alueellisuusperiaatteen osuutta tekijänoikeusjärjestelmässä, kun otetaan huomioon alueellisten lisenssien merkitys EU:ssa;

EU-tason tietosuojan merkitys ja uudistamistarpeet näyttivät ohjaavan mietinnön tekijöitä; esimerkkinä lauselmakohta 13:

13. painottaa, että kaikkien digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaan kuuluvien aloitteiden olisi oltava perusoikeuksien ja erityisesti tietosuojalainsäädännön mukaisia, ja panee merkille strategian tuottaman lisäarvon EU:n taloudelle; tähdentää, että sekä yleinen tietosuoja-asetus että tietosuojadirektiivi on tärkeää hyväksyä nopeasti niin rekisteröityjen kuin yritystenkin edun nimissä; vaatii sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin tarkistamista, jotta varmistetaan direktiivin säännösten yhdenmukaisuus tietosuojapaketin kanssa siinä vaiheessa, kun paketti tulee voimaan;

Radiotaajuuksien osalta mietintö vaikutti ainakin varovaisen myönteiseltä korostaessaan yhdenmukaistettua ja kilpailua edistävää järjestelmää; lauselmakohta 59:

59. korostaa, että radiotaajuudet ovat matkaviestinnän ja langattoman laajakaistaviestinnän sisämarkkinoiden ja lähetystoiminnan kannalta keskeinen resurssi Euroopan unionissa ja olennaisen tärkeitä Euroopan unionin kilpailukyvylle tulevaisuudessa; edellyttää ensisijaisena asiana, että taajuuksien jakamista varten otetaan käyttöön yhdenmukaistettu ja kilpailua edistävä järjestelmä, jota hallinnoidaan tehokkaasti taajuuksien jakamisen viivästymisen estämiseksi; edellyttää myös, että kaikilla markkinatoimijoilla on yhdenvertaiset lähtökohdat ja että eri taajuusalueiden tulevaan käyttöön sovelletaan Lamyn selonteon mukaisesti pitkän aikavälin strategiaa, joka on tarpeen etenkin 5G-verkon käyttöä ajatellen;

[Lamyn selonteko: Tiedote IP/14/957 Radio spectrum: Pascal Lamy presents his report to the Commission]

Perusteettomien maarajoitusten poistamiseen mietintö suhtautui myönteisesti; myös kuluttajanäkökulma tuli esiin komission käynnistämässä kilpailuselvityksessä; esimerkkinä lauselmakohta 36:

36. pitää lisäksi merkittävänä meneillään olevaa kilpailualan selvitystä, joka koskee verkkokauppaa, sillä näin voidaan tutkia muun muassa, ovatko perusteettomat maarajoitukset, kuten IP-osoitteen, postiosoitteen tai luottokortin myöntäneen maan perusteella tapahtuva syrjintä, EU:n kilpailulainsäädännön vastaisia; korostaa, että on tärkeää lisätä kuluttajien ja yritysten luottamusta ottamalla huomioon alalla toteutetun kyselyn tulokset ja arvioimalla, ovatko ryhmäpoikkeusasetukseen ja aivan erityisesti sen 4 a ja 4 b artiklaan tehtävät muutokset tarpeen, jotta voidaan vähentää epäsuotavaa ohjausta toisille verkkosivustoille ja alueellisia rajoituksia;

Yleisesti myönteinen suunta ei aina politiikassa kerro määrää, mutta Euroopan parlamentin mietintö näytti kuitenkin jonkinmoisiin uudistuksiin taipuvaiselta. Toisaalta ei kovia kannanottoja herunut siilojen purkamiseksi.  Pohdittavaksi poikkeukseksi jäi tekijänoikeus, jossa käytössä näytti olevan lähinnä jarrupoljin.

Ralf Grahn

Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle

Palaamme hieman perusteellisemmin EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden luomiseen komission strategian esittelyllä.

Junckerin komission poliittiset suuntaviivat

Jean-Claude Junckerin johtama komissio aloitti työnsä 1. marraskuuta 2014 puheenjohtajan poliittisten suuntaviivojen pohjalta. Ohjelman kymmenen prioriteettia ja muuta aiheeseen liittyvää aineistoa on koottu julkaisuun Uusi alku Euroopalle.

Politiikan aloista (painopisteistä) toisena mainitaan yhdennetyt digitaaliset sisämarkkinat.

Vuosittain tiedonantona julkaistava työohjelma ohjaa komission seuraavan vuoden toimintaa, joten Junckerin komission ensimmäisen varsinaisen toimintavuoden ohjenuorana oli:

Komission työohjelma 2015 - Uusi alku; Strasbourg 16.12.2014 COM(2014) 910 final

Jaksossa 2. Yhdennetyt digitaaliset sisämarkkinat (s. 6-7) komissio kertoi:

Komissio valmistelee strategiaa, jossa eritellään turvallisten, luotettavien ja dynaamisten digitaalisten sisämarkkinoiden loppuun saattamisen suurimmat haasteet. Strategiassa keskitytään seuraaviin kuuteen päälinjaan: uskon ja luottamuksen lisääminen, rajoitusten poistaminen, saatavuuden ja liitettävyyden varmistaminen, digitaalitalouden rakentaminen, digitaalisen yhteiskunnan edistäminen ja investoiminen tieto- ja viestintäteknologian maailmanluokan tutkimukseen ja innovointiin.

Työohjelman uusia aloitteita sisältävässä liitteessä COM(2014) 910 final ANNEX 1 mainittiin kohtana 4:

Digitaalisia sisämarkkinoita koskeva paketti

Tavoitteena on varmistaa, että kuluttajilla on rajatylittävä pääsy digitaalisiin palveluihin, luoda yrityksille tasapuoliset toimintaedellytykset ja luoda suotuisat olosuhteet vireälle digitaalitaloudelle ja -yhteiskunnalle. Tämä paketti sisältää muun muassa tekijänoikeussääntöjen päivittämistä koskevan säädösaloitteen ja muita lainsäädäntöehdotuksia.

Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia

Blogikirjoitus EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden strategia johdatti tiedotteisiin ja tiedotusaineistoon, mutta ehti vasta mainita viralliset strategia-asiakirjat, joista ensimmäinen on tiedonanto, toinen on sähköisen markkinastrategian analyyttinen perusta, vain englanniksi julkaistu:

Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle; Bryssel 6.5.2015 COM(2015) 192 final  (21 sivua)

A Digital Single Market Strategy for Europe - Analysis and Evidence; Brussels, 6.5.2015 SWD(2015) 100 final (109 sivua)

Tiedonannon aloittaa toistamisen arvoinen lainaus poliittisista suuntaviivoista; erityisesti ensimmäisen kappaleen kirkkaat tavoitteet, mutta myös toisessa kappaleessa  mainittavat potentiaaliset hyödyt on hyvä pitää mielessä:

”Digitaalitekniikan tarjoamia rajat ylittäviä mahdollisuuksia on hyödynnettävä paljon paremmin. Jotta tämä olisi mahdollista, meillä on oltava rohkeutta purkaa kansalliset suojamuurit televiestintäsektorilla, tekijänoikeus- ja tietosuojalainsäädännössä, radiotaajuuksien hallinnoinnissa ja kilpailulainsäädännössä.

Jos näin tehdään, EU:n kansalaiset voivat pian käyttää matkapuhelimiaan kaikkialla Euroopassa ilman roaming-maksuja. Kuluttajat voivat käyttää palveluja, kuunnella musiikkia, katsella elokuvia ja urheilutapahtumia laitteillaan missä päin Eurooppaa tahansa rajoista riippumatta. Voimme luoda yhtäläiset toimintaolosuhteet kaikille yrityksille, jotka tarjoavat tuotteitaan tai palvelujaan Euroopan unionissa. Siten niihin sovelletaan samoja tietosuoja- ja kuluttajansuojasääntöjä riippumatta siitä, missä niiden palvelin sijaitsee. Luomalla yhdennetyt digitaaliset sisämarkkinat voidaan saada aikaan 250 miljardin euron lisäkasvu seuraavan komission toimikauden aikana, luoda satojatuhansia uusia työpaikkoja varsinkin nuorille ja edetä kohti vireää osaamisyhteiskuntaa.

Kaiken tämän saavuttamiseksi aion toteuttaa toimikauteni kuuden ensimmäisen kuukauden aikana kunnianhimoisia lainsäädäntötoimia yhdennettyjen digitaalisten sisämarkkinoiden luomiseksi. Erityisesti pyrin saattamaan yhteisiä eurooppalaisia tietosuojasääntöjä koskevat neuvottelut nopeasti päätökseen, kehittämään vireillä olevaa EU:n telesääntöjen uudistusta kunnianhimoisempaan suuntaan, nykyaikaistamaan tekijänoikeussääntöjä ottaen huomioon digitaalisen vallankumouksen ja muutokset kuluttajien käyttäytymisessä sekä nykyaikaistamaan ja yksinkertaistamaan verkko-ostoksiin ja digitaalisiin ostoksiin sovellettavia kuluttajansuojasääntöjä. Samalla olisi toteutettava toimia, joilla parannetaan digitaalista osaamista ja oppimista koko yhteiskunnassa ja joilla helpotetaan innovatiivisten uusien yritysten perustamista. Digitaalisen tekniikan ja verkkopalvelujen käytön lisäämisen pitäisi sisältyä horisontaalisesti kaikkiin talouden aloihin ja julkiseen sektoriin.”

Tiedonannon sivulla 3 komissio esitti työasiakirjaan perustuvan uuden arvion esteiden purkamisen mahdollisista hyödyistä:

Euroopalla on valmiudet johtaa maailmanlaajuista digitaalitaloutta, mutta se ei vielä hyödynnä niitä täysimääräisesti. EU:ta haittaavat tässä hajanaisuus ja esteet, joita fyysisillä sisämarkkinoilla ei ole. Näiden esteiden purkaminen Euroopasta voisi kasvattaa EU:n BKT:tä 415 miljardilla eurolla.

Digimarkkinoiden kolme pilaria

Digitaalisten sisämarkkinoiden rakentaminen perustuu komission mukaan kolmeen pilariin (s. 3-4):

• Kuluttajien ja yritysten verkkotuotteiden ja -palvelujen saantia parannetaan koko Euroopassa. Tämä edellyttää sitä, että keskeiset erot verkko- ja reaalimaailman välillä poistetaan nopeasti rajat ylittävän verkkotoiminnan esteiden purkamiseksi.  
• Luodaan digitaaliverkoille ja -palveluille suotuisat olosuhteet. Tämä edellyttää nopeita yhteyksiä ja varmoja ja luotettavia infrastruktuureja ja sisältöpalveluja sekä niiden tueksi sopivaa sääntelyä, joka tarjoaa edellytykset innovoinnille, investoimiselle, reilulle kilpailulle ja tasapuolisille toimintaedellytyksille.
• Maksimoidaan Euroopan digitaalitalouden kasvupotentiaali. Tämä edellyttää investointia tieto- ja viestintekniikan infrastruktuuriin sekä pilvipalvelujen ja massadatan kaltaiseen tekniikkaan mutta myös tutkimusta ja innovointia teollisuuden kilpailukyvyn ja julkisten palvelujen, osallisuuden ja taitojen parantamiseksi.

Toimenpiteet

Digimarkkinatiedonanto COM(2015) 192 käsittelee monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikkaan (TVT) perustuvan liiketoiminnan esteiden purkamista ja mahdollisuuksien avaamista Euroopassa. Lopuksi (s. 21) komissio keittää kokoon kaavailtujen toimien tiivistelmän:

Digitaaliset tavarat ja palvelut paremmin kuluttajien ja yritysten saataville koko Euroopassa  

Säädösehdotukset yksinkertaisten ja tehokkaiden sääntöjen antamiseksi kuluttajien ja yritysten rajat ylittäviä sopimuksia varten (2015)

Kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä annetun asetuksen tarkistus (2016)

Pakettipalveluihin liittyvät toimenpiteet (2016)

Laaja kartoitus säädösehdotusten valmistelemiseksi perusteettomien maarajoitusten poistamista varten (2015)

Kilpailualan selvitys, joka koskee tavaroiden verkkokauppaa ja palvelujen tarjoamista verkossa (2015)

Säädösehdotukset tekijänoikeusjärjestelmän uudistamiseksi (2015)

Satelliitti- ja kaapelidirektiivin tarkistus (2015/2016)

Säädösehdotukset erilaisista arvonlisäverojärjestelmistä yrityksille aiheutuvan hallinnollisen rasitteen keventämiseksi (2016)

Suotuisten edellytysten luominen digitaalisia verkkoja ja palveluja varten

Säädösehdotukset televiestintäsääntöjen uudistamiseksi (2016)

Audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin tarkistus (2016)

Kattava analyysi alustojen asemasta markkinoilla, mukaan lukien internetissä oleva laiton sisältö (2015)

Sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin tarkistus (2016)

Kyberturvallisuutta koskevan julkisen ja yksityisen sektorin sopimusperusteisen kumppanuuden perustaminen (2016)

Digitaalitalouden kasvupotentiaalin maksimointi

Datan omistajuutta ja vapaata liikkuvuutta (esimerkiksi pilvipalvelujen tarjoajien välillä) sekä eurooppalaista pilvipalvelua koskevat aloitteet (2016)

Tieto- ja viestintätekniikan standardointisuunnitelman hyväksyminen ja Euroopan yhteentoimivuusstrategian laajentaminen julkisiin palveluihin (2015)

Uusi sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma, johon sisältyy yhden kerran periaatetta koskeva aloite ja yritysrekisterien yhteenliitettävyyden kehittämistä koskeva aloite (2016)

Vaikka jatkotoimien määrä voi tuntua suurelta, Junckerin komissio pyrkii keskittymään  strategisen näkemyksensä toteuttamiseen ja rajaamaan uuden EU-lainsäädännön syntymistä paremman sääntelyn periaatteiden mukaan. Merkittävistä toimista tehdään ennakkoon vaikutusten arviointi. Sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevan ohjelman (REFIT) nojalla yksinkertaistetaan ja kevennetään olemassa olevaa unionilainsäädäntöä.  

Ralf Grahn

EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden strategia

Kasvu ja kilpailukyky palvelevat työpaikkojen syntyä. Seuraamme Junckerin komission aloitteita strategiatasolla, erityisesti kun ne koskevat sisämarkkinoita laajassa mielessä. Siksi sähköiset markkinat tulevat nyt tarkasteluun.

Julkistamispäivänä, 6. toukokuuta 2015, Euroopan komission tiedote IP/15/4919 kertoi 23 EU-kielellä 16 aloitteesta digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamiseksi, joten höysteenä oli multimediaa ja hyperlinkkejä, joista vain harva toimii tänä päivänä.

Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia rakentui kolmen pilarin varaan:

1) Kuluttajien ja yritysten digitaalisten tuotteiden ja palvelujen saantia parannetaan koko Euroopassa.

2) Luodaan suotuisat ja tasapuoliset olosuhteet digitaaliverkoille ja innovatiivisille palveluille.

3) Maksimoidaan digitaalitalouden kasvupotentiaali.

Tiedote jatkoi selostamalla digitaalisten sisämarkkinoiden strategiassa kolmeen pilariin jaotellut 16 toimenpidettä, jotka komissio aikoi toteuttaa vuoden 2016 loppuun mennessä.

Toimiviakin linkkejä on, kuten komission tiedonantoon, valmisteluasiakirjaan, täydentävään muistioon, maakohtaisiin sivuihin, komission aiempaa periaatekeskustelua koskeneeseen tiedotteeseen, tiedotteeseen digitalouden ja -yhteiskunnan indeksistä, varapuheenjohtaja Andrus Ansipin verkkosivuille, (nykyään budjettikomissaarina toimivan Günther H. Öttingerin verkkosivuille) ja komission vuosittaisiin työohjelmiin.

Asiakirjojen alta löytyivät vielä linkit kahteen graafiseen esitykseen sekä virallisasiakirjoihin (DSM = Digital Single Market):

• DSM Roadmap
• DSM three pillars
• DSM communication
• DSM Staff Working doc

 

Oheislukemistoa

Seuraavassa komission tiedotteen lisäksi luettavissa olevaa aineistoa, josta suurin osa mainittiin linkkien yhteydessä.

Muistio

Täydentävä muistio MEMO/15/4920 (vain englanniksi) eteni hypoteettisten kysymysten ja vastausten kautta, perustellen digitaalisten markkinoiden tarpeellisuutta myös suomeksi. Yksityiskohtainen muistio tarjoaa edelleen runsaasti linkkejä EU-lainsäädäntöön ja informatiivisiin verkkosivuihin.  

Andrus Ansip

Andrus Ansip puhe SPEECH/15/4926 (englanniksi) painotti ihanteita ‘osta kuin kotona’ ja ‘myy kuin kotona’ sekä luetteli strategian pääkohdat.

Digital Economy and Society Index (DESI)

Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksiä vuoden 2015 tilanteessa selitti tiedote  IP/15/4475.  

Maakohtaiset sivut kertovat keskeisiä tietoja ja lukuja kustakin jäsenmaasta. Esimerkin vuoksi Suomen maakohtaiset tiedot 2015 tasolla, joskin nykyään löytyy Suomen kuten muiden maiden osalta myös Digital Economy and Society Index 2017 (DESI 2017).

Kilpailunrajoitukset digimarkkinoilla

Digistrategian julkaisupäivän kunniaksi komissio käynnisti tutkimuksen sähköisen kaupan kilpailunrajoituksista IP/15/4921, josta löytyy myös päivitettyä tietoa: Sector inquiry into e-commerce.   

Yritystason esteiden osalta julkistamisajankohdan lähtökohdat kertoo Inquiry factsheet MEMO/15/4922.

Periaatekeskustelu

Ennen digitaalisia sisämarkkinoita koskevan toimenpidepaketin hyväksymistä komissio kävi hallituksen iltakoulua muistuttavan periaatekeskustelun 25. maaliskuuta 2015, josta muistoksi jaettiin tiedote IP/15/4653. Keskustelu vahvisti jo tulevan tiedonannon pääkohteet.  

Komission työohjelmat

Komission työhjelmat vuosittain esittelevä verkkosivu tarjoaa puitteet konkreettisille hankkeille Junckerin komission kokonaisstrategiassa.

Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia

Jostain syystä haen, luen ja lataan virallisasiakirjat mieluiten oikeusportaali Eur-Lexin kautta, silloin kun se on mahdollista, joten sitä kautta linkki strategiaan:

Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle; Bryssel 6.5.2015 COM(2015) 192 final (21 sivua)

Tavalliseen tapaan yksityiskohtainen ja hyödyllinen komission yksiköiden valmisteluasiakirja löytyy vain englanniksi:

A Digital Single Market Strategy for Europe - Analysis and Evidence; Brussels, 6.5.2015 SWD(2015) 100 final (109 sivua)

Ralf Grahn

EU pohjustamassa uudistuksia: Sinunkin sisämarkkinasi?

Kirjoituksessa EU:n sisämarkkinoiden uudistusprosessi mainittiin Mario Montin Uusi sisämarkkinastrategia ja komission tiedonanto Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti 27.10.2010 KOM(2010) 608, joka löytyy 22 kielellä.


Pikasilmäys

Komissio julkaisi 27. lokakuuta 2010 tavanomaisen tiedotteen (IP/10/1390) sisämarkkinoiden toimenpidepaketista, tosin yhdistettynä EU-kansalaisuutta koskevan katsauksen kanssa. Englanniksi julkaistiin lisäksi hieman yksityiskohtaisempi muistio Single Market Act – Frequently Asked Questions (MEMO/10/528), joka käynnisti julkisen kuulemisen:

For four months, the Single Market Act will be put up for debate throughout Europe – in Parliaments, regions, with civil society, trade unions, business federations etc. Are these 50 measures the right measures? Are there alternatives? Are there issues we have forgotten? Following a wide-ranging European public debate, the Commission will agree the final set of measures to focus on so that the 20th anniversary of the Single Market in 2012 can be celebrated with renewed dynamism.

Sinunkin sisämarkkinasi?

Komissio julkaisi myös esitteen Sinunkin sisämarkkinasi? (Single Market Act Booklet) keskustelun virittämiseksi. Kirjanen jakoi toimenpiteet kolmeen ryhmään (sivu 5):

* vahvan, kestävän ja tasapuolisen kasvun käynnistäminen uudelleen
* kansalaisten etujen ottaminen huomioon sisämarkkinoilla
* hyvän hallintotavan ja vuoropuhelun edistäminen sisämarkkinoilla

Digitaalisten sisämarkkinoiden toimimattomuus nousi näkyvästi esille. Komissio esitti toimia verkkokaupan sääntöjen ja eurooppalaisen tekijänoikeusjärjetelmän kehittämiseksi sekä väärentämisen ja piratismin torjumiseksi.

Palvelumarkkinoiden kehittymättömyys vaati komission mielestä korjaavia toimia ja tuotestandardien hyväksymistä piti nopeuttaa.

Pienten ja keskisuurten yritysten pääomien saantia piti parantaa.

Suuria eurooppalaisia infrastruktuurihankkeita voitaisiin edistää yleisölle myytävillä hankeobligaatioilla (project bonds).

Julkisten hankintojen kilpailuttamista komissio kehui, mutta halusi muutoksia hankintojen ympäristöystävällisyyden ja innovatiivisuuden parantamiseksi sekä pk-yritysten mahdollisuuksien parantamiseksi.

Yrityksille komissio toivoi yhtenäistä veropohjaa ja veromenettelyä vain yhden valtion taholta. Arvonlisäveroa tulisi kehittää selkeämpään suuntaan, mutta samalla kitkeä väärinkäytöksiä.

Maailmankaupassa EU:n yrityksille tulisi saada tasavertaiset kilpailuasetelmat, muun muassa julkisiin hankintoihin osallistumiseksi.

Puolalaisen putkiasentajan pelästyttämä tai viisastuttama Euroopan komissio haki selkeästi laajaa poliittista tukea sisämarkkinoiden kehittämiselle (sivu 20):

Palauttaakseen kansalaisten luottamuksen Euroopan on osoitettava, että sen tavoitteina ovat erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous ja Euroopan kansalaisia palvelevat sisämarkkinat. Luotettava sosiaaliturvajärjestelmä, toimiva koulutusjärjestelmä ja tehokkaat julkiset terveydenhuoltojärjestelmät ovat osa eurooppalaista arvomaailmaa. Ne lievensivät myös äskettäisen kriisin pahimpia vaikutuksia.

Julkiset palvelut ja palveluvelvoitteet sekä liikenne- ja energiaverkkojen parantaminen, tuulivoimaa unohtamatta, esitettiin siksi etuina kansalaisille.

Lissabonin sopimuksen määrittelemä ”erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous” edellytti toimivaa tasapainoa taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien välille, muun muassa ulkomaankomennukselle lähetettyjen työntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi.

Vaikka työntekijöiden ja ammatinharjoittajien liikkumisvapaus tunnustetaan, ammattipätevyyden hyväksyminen muissa jäsenmaissa kohtaa käytännössä usein ongelmia. Näiden ongelmien lieventämiseen komissio harkitsi ”ammattikorttia” pätevyyden osoittamiseksi.

Sosiaalisen yrittäjyyden edistäminen oli myös komission työlistalla, julkiset hankinnat mukaan lukien.

Asuntolainojen saamista rajojen yli piti helpottaa ja kiinteistön ostoon toisesta EU-maasta piti saada lainaa nykyistä paremmin.

Kuluttajien kannalta pankkitilin avaaminen toisessa EU-maassa sekä pankkipalveluiden vaihtelevat kustannukset ovat ongelmia, joihin komissio halusi puuttua.

Kuluttajariitojen ratkaisuun piti löytää nykyistä halvempia ja joustavampia menettelyjä.

EU-maiden viranomaisten yhteydenpitoa ja yhteistyötä tuli kehittää kansalaisten ja yritysten oikeuksien toteuttamiseksi.

***

Suhteellisen helppolukuisella 40 sivun kirjasella Sinunkin sisämarkkinasi? Euroopan komissio halusi virittää keskustelua sisämarkkinoiden uudistamisesta, mutta erityisesti laajentaa hankkeiden kannatusta.



Ralf Grahn
EU-politiikan ja -juridiikan puhuja

J. K. Jo 940 euroblogin kirjoitukset kokoava monikielinen Bloggingportal.eu on osa kehittyvää eurooppalaista verkkokeskustelua yli maan- ja kielirajojen. Näiden blogien joukossa on tällä hetkellä aktiivinen blogikolmikkoni, jonka muodostavat Eurooppaoikeus-blogin ohella englannninkielinen Grahnlaw (jonka Cision Finland rankkasi äsken neljänneksi Suomen poliittisten blogien joukossa) sekä ruotsinkielisten kirjoitusteni tyyssija Grahnblawg. Ylätason demokratian ja politiikan sekä toimielinten elämän ohella käsittelen nykyisin erityisesti talouskasvuun (EU2020) sekä (digitaalisiin) sisämarkkinoihin liittyviä haasteita ja hankkeita.

Euroopan parlamentti: avoin internet ja verkon neutraliteetti EU:ssa

Europarlamentti hyväksyi marraskuussa päätöslauselman, jossa se otti kantaa komission Euroopan digitaalistrategiaan ja sähköisten sisämarkkinoiden kehittämiseen liittyvään tiedonantoon:

Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. marraskuuta 2011 avoimesta internetistä ja verkon neutraliteetista Euroopassa P7_TA(2011)0511. Menettelyn vaiheita voi seurata tunnuksella 2011/2866(RSP).

Euroopan parlamentin kannanotossa korostuvat yleiseurooppalainen näkökulma myös yritystoiminnan kannalta sekä kansalaisten ja kuluttajien edut.

Parlamentti pitää internetin neutraliteettia tärkeänä periaatteena ja tukee komission pyrkimystä säilyttää internet avoimena ja neutraalina.

EP näkee että liikenteenhallinta voi johtaa kilpailunrajoituksiin ja syrjintään, joten se kannattaa komission lupausta julkaista BERECin käynnissä olevat selvitykset mahdollisista haitallisista menettelyistä.

EP raottaa uuden EU-lainsäädännön mahdollisuutta BERECin selvitysten valmistuttua, useiden etujen kannalta: sananvapaus, tiedonsaannin vapaus, kuluttajien valinnanvapaus ja tiedotusvälineiden moniarvoisuuden varmistaminen sekä tehokkaan kilpailun ja innovoinnin aikaansaaminen ja kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon internetin käyttöön liittyvien moninaisten etujen edistäminen.

Parlamentti toivoo kansallisilta kilpailu- ja sääntelyviranomisilta toimia kilpailunrajoitusten ja syrjinnän estämiseksi sekä ”best effort” -palveluiden ylläpitämiseksi.

EP toivoo erityisesti avoimen ja ymmärrettävän kuluttajatiedon lisäämistä, muun muassa liittymien todellisten siirtonopeuksien suhteen.


Taustaksi

Komissio

Euroopan parlamentin kannanotto oli siis tiedossa kun EU:n (tele)viestintäministerit ottivat kantaa internetin avoimuuteen ja verkkopalveluiden puolueettomaan hallinnointiin joulukuussa.

Kirjoituksessa EU-komission raportti: Avoin internet ja verkon neutraliteetti Euroopassa oli linkkien lisäksi puhetta Euroopan komission keväällä julkaisemasta tiedonannosta (22 kieliversiota):

Avoin internet ja verkon neutraliteetti Euroopassa; Bryssel 19.4.2011 KOM(2011) 222 lopullinen (10 sivua)


Neuvosto

Mainitsin myös neuvoston vastauspuheenvuoron yleispäätelmissä (toistaiseksi julkaistu vain englanniksi, ranskaksi ja puolaksi):

3134th Council meeting Transport, Telecommunications and Energy; Brussels, 12 and 13 December 2011 (asiakirja 18416/11)

Neuvoston (yleis)päätelmät viittasivat yksityiskohtaisempiin päätelmiin, jotka löytyvät myös suomeksi pysyvien edustajien (Coreper) hyväksymässä muodossa ennen neuvoston istuntoa:

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – "Avoin internet ja verkon neutraliteetti Euroopassa" – Neuvoston päätelmien antaminen; Bryssel, 1. joulukuuta 2011 (07.12) (asiakirja 17904/11)

Neuvoston kokouksen päätteeksi julkaistut päätelmät löytyvät englanninkielisenä tiedotteena:

Council conclusions on the open internet and net neutrality in Europe 3134th TRANSPORT, TELECOMMUNICATIONS and ENERGY Council meeting; Brussels, 13 December 2011


BEREC

Jo useaan otteeseen mainittu BEREC on Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin, joka perustettiin EU:n asetuksella 1211/2009.

Myös Euroopan parlamentin mainitsemasta BERECista löytyy kirjoituksia, viimeksi englanniksi: koonnos Electronic communications in EU: BEREC blog posts, työohjelmaa koskeva eCommunicatons: BEREC Work Programme 2012 ja avoimuusnäkökulmaa lähestyvä BEREC consultation on draft Guidelines on Net Neutrality and Transparency.

Avoimuusnäkökulman käsittely on nyt edennyt suuntaviivojen antamiseen:

BEREC Guidelines on Transparency in the scope of Net Neutrality: Best practices and recommended approaches BoR (11) 67 (December 2011; 69 pages)



Ralf Grahn

Euroopan digitaalistrategia Suomessa ja Suomen digitaalinen agenda 2010-2020

Euroopan komissio julkaisi 19. toukokuuta 2010 tiedonannon Euroopan digitaalistrategia KOM(2010) 245. Noin kolme kuukautta myöhemmin ilmestyi kuitenkin korjattu ja korvaava tiedonanto, joka koskee kaikkia kieliversioita. Myös suomenkielinen tiedonanto tulee varoitustekstein:

CORRIGENDUM:
Annule et remplace le document COM(2010) 245 final du 19.5.2010
Concerne toutes les versions linguistiques

Euroopan digitaalistrategia; Bryssel 26.8.2010 KOM(2010) 245 lopullinen/2 (46 sivua)


Euroopan digitaalistrategia

Euroopan digitaalistrategian sisällysluettelo tarjoaa pikakatsauksen Eurooppa 2020 -kasvustrategian tämän lippulaivahankkeen keskeisiin aiheisiin:

1. Johdanto
2. Digitaalistrategian toiminta-alueet
2.1. Elinvoimaiset digitaaliset yhtenäismarkkinat
2.2. Yhteentoimivuus ja standardit
2.3. Luottamus ja turvallisuus
2.4. Nopeat ja ultranopeat internetyhteydet
2.5. Tutkimus ja innovointi
2.6. Digitaalisen lukutaidon, osaamisen ja osallisuuden parantaminen
2.7. TVT:n yhteiskunnalliset hyödyt EU:ssa
2.8. Digitaalistrategian kansainväliset näkökohdat
3. Toteutus ja hallinnointi

EU:n digitaalinen agenda Suomessa

Suomen liikenne- ja viestintäministeriö LVM tarjoaa verkkosivun EU:n Digitaalinen agenda, joka tiiviisti valottaa tämän EU2020-lippulaivahankkeen taustaa ja rakentaa siltaa kansallisen tason valmisteluun.

Kuten näimme yllä, hankkeen viralliseksi nimeksi EU:n piirissä on vakiintunut Euroopan digitaalistrategia, joskin LVM käytti vapaampaa käännöstä EU:n digitaalinen agenda.

Asiallisesti verkkosivu tarjoaa valaistusta digitaalistrategian julkaisuvaiheeseen linkittämällä lausuntopyyntöön joka osoitettiin 216 vastaanottajalle sekä seitsemän sivun lausuntoyhteenvetoon johon oli tiivistetty 50 toimijan kannat.

Monissa vastauksissa digitaaliset sisämarkkinat olivat keskeisellä sijalla. Yleistoteamuksena yhteenveto esitti touko-kesäkuun vaihteessa 2010:

Lausuntojen sisältö painottuu suurimmaksi osaksi agendan digitaalisia sisämarkkinoita koskevaan lukuun. Yleisesti ottaen sisämarkkinoiden kehittämistä pidetään tärkeänä ja tavoiteltavana asiana kestävän kasvun ja tuottavuuden edistämiseksi. Eniten sisämarkkina-asiassa otetaan kantaa tekijänoikeuksiin ja sisältöihin liittyviin kysymyksiin. Tekijänoikeuksien sääntelyn yksinkertaistamiseksi ja korvausmenettelyjen ratkaisemiseksi toivotaan pikaista kansallista sekä EU:n laajuista selvitystyötä. Pohdittavaksi esitetään myös sopimusmenettelyjen ja riitatilanteiden ratkaisemisen käytäntöjä.

Sivut 3-5 tarjoavat mielenkiintoisella tavalla tiivistetysti tietoa eri etutahojen kannoista sisämarkkinakysymyksiin aiheittain:

1. Digitaaliset sisämarkkinat

1.1. Sisällöt, tekijänoikeudet ja lisensointi
1.2. Sähköinen asiointi ja tunnistautumispalvelut
1.3. Luotettavuustekijät ja kuluttajansuoja
1.4. Telepalveluiden yhtenäismarkkinat

Vastaavasti valaistiin muutkin digitaalistrategian aiheet. Halukkaat voivat tutustua yksittäisiin lausuntoihin verkossa.


Suomen digitaalinen agenda 2010-2020

Loppusyksystä hallitus antoi selonteon ”Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020” eduskunnalle (tiedote 26. marraskuuta 2010).

Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta ja LVM ovat myöhemmin julkaissut kansallisen strategian painettuna ja painetun kaltaisena verkkojulkaisuna:

Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020 (49 sivua)



Ralf Grahn

EU-kuuleminen televisiosta ja elokuvasta digimaailmassa

Kesällä Euroopan komissio käynnisti kuulemisen parhaista tavoista hyödyntää television ja elokuvan mahdollisuudet internet-aikakaudella (13.7.2011, tiedote IP/11/868 julkaistu 22 kielellä). Kannanottoja voi esittää 18. marraskuuta 2011 asti.

Kuten usein, komissio tarjosi samalla hieman täydentävää tietoa tiedotusvälineiden edustajille ja muille kiinnostuneille muistiossa joka on julkaistu vain englanniksi: Commission consultation on the online distribution of audiovisual works in the EU - Frequently Asked Questions (Brussels, 13 July 2011; MEMO/11/502). Komissio kertoi audiovisuaalisista teoksista ja palveluista sekä elokuva- ja televisiomarkkinoiden taloudellisesta merkityksestä Euroopassa.

Sitten komission muistio kuvaa EU-tason sääntöjä, uusien levitystapojen aiheuttamia haasteita, pirstoutuneita elokuvamarkkinoita sekä kirjoittajien ja esiintyjien palkkioita. Seuraavaksi hahmotetaan vihreän kirjan suhdetta sisämarkkinoiden uudistamiseen, komission tekijänoikeuden ja teollisoikeuksien strategiaan sekä EU:n digitaalistrategiaan. Lopuksi kerrotaan komission lähiajan toimet. Alaviitteet tarjoavat määritelmiä ja lisälähteitä kiinnostuneille.


Vihreä kirja KOM(2011) 427

Kuulemisen pohjana on siis suomalaisittain hieman outo 'vihreä kirja', jota komission sanasto kuvaa seuraavasti:

Euroopan komission julkaisemat vihreät kirjat ovat asiakirjoja, joiden tarkoituksena on käynnistää unionin tasolla erityisiä aiheita koskevia keskusteluja. Niissä asianomaisia osapuolia (organisaatioita ja yksityishenkilöitä) kannustetaan osallistumaan neuvotteluihin ja keskusteluihin esitettyjen ehdotusten pohjalta. Joskus vihreän kirjan tuloksena julkaistaan valkoinen kirja, jossa ehdotetaan lainsäädännön muuttamista.

Lausuntoa valmistelevat kansalaiset, järjestöt, yritykset, hallitukset ja viranomaiset joutuvat tutustumaan vihreään kirjaan, joka on saatavissa 22 EU-kielellä. Suomenkielinen pdf-versio:

VIHREÄ KIRJA audiovisuaaliteosten verkkojakelusta Euroopan unionissa: mahdollisuuksia ja haasteita siirryttäessä digitaalisiin sisämarkkinoihin; Bryssel 13.7.2011 KOM(2011) 427 lopullinen (20 sivua)

Aikaa on siis vielä reilu kuukausi.



Ralf Grahn