EU:n komissio 2012: Kasvua edistävät sisämarkkinat

EU-maat ja niiden johtajat ovat olleet tiedotusvälineiden otsikoissa rimpuillessaan euroalueen kriisiä vastaan. Jos mietimme Euroopan tason rakenteita, toimivaltaa ja demokratiaa, näky ja tulokset muistuttavat menneiden vuosisatojen ratsuväkijoukkuetta, joka on joutunut (ja itsensä laittanut) nykypäivän ohjussodan keskelle.

Vuoden 2012 kynnyksellä ajattelin siksi luoda silmäyksen Euroopan komissioon, joka jatkaa toimintaansa sisämarkkinoiden kehittämiseksi sekä pyrkii innoittamaan jäsenmaita talousuudistuksiin Eurooppa 2020 -strategian ja sen lippulaivahankkeiden avulla.


Työohjelma 2012

Johdatuksena toimii komission työohjelma, joka on julkaistu 22 kielellä; suomeksi:

Komission työohjelma vuodeksi 2012: Eurooppaa uudistamassa; VOL. 1/2 Bryssel 15.11.2011 KOM(2011) 777 lopullinen (12 sivua)

Olkoonkin että johdanto kuvaa haasteita asiallisesti ottaen oikein, silti inspiroimaan pyrkivä tyyli tuo mieleen yleis(neuvosto)liittolaisen kielenkäytön (langue de bois, sanovat ranskalaiset).

Toisesta luvusta lähtien virkakieli muuttuu hieman arkisemmaksi ja asiapitoisemmaksi. Sisältö tarjoaa katsauksen käynnissä oleviin uudistuksiin ja luvattuihin ehdotuksiin.

Keskityn seuraavassa sisämarkkinoihin, jotka vuoden 1957 Rooman sopimuksesta lähtien muodostavat Euroopan yhdentymisen ja komission toiminnan selkärangan.


Kasvua edistävät sisämarkkinat

Jakso 3.1. Kasvua edistävät sisämarkkinat (sivulta 5) mainitsee sisämarkkinoiden toimenpidepaketin (Single Market Act) ja sen 12 keskeistä ehdotusta, jotka on ristitty viputekijöiksi. Komissio toivoo aloitteiden nopeaa käsittelyä, mihin myös maiden päämiesten Eurooppa-neuvosto on kannustanut.

Keskeiseen asemaan komissio nostaa seuraavat uudistusalat, joista tarjotaan tiivis luonnehdinta:

* Eurooppalainen tutkimusalue
* Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila
* Palveludirektiivin täytäntöönpano
* Energian sisämarkkinoiden luominen
* Digitaalistrategian toteuttaminen, ml. immateriaalioikeuksien hallinnointi
* Kuluttaja-asioiden toimintaohjelma

Yritysten kannalta tärkeä, vaikka harvemmin tiedotusvälineissä näkyvä, on jakson 5.2 Järkevä sääntely (sivulla 11). Komission mukaan hallinnollisten rasitusten vähentämisohjelma tulee saavuttamaan vähennys- ja säästötavoitteensa päättyessään vuonna 2012. Pienyritysten taakkaa sovitetaan erityisesti ja mikroyrityksille harkitaan joko vapautuksia velvoitteista tai huomattavia helpotuksia.



Ralf Grahn

Euroopan parlamentti: avoin internet ja verkon neutraliteetti EU:ssa

Europarlamentti hyväksyi marraskuussa päätöslauselman, jossa se otti kantaa komission Euroopan digitaalistrategiaan ja sähköisten sisämarkkinoiden kehittämiseen liittyvään tiedonantoon:

Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. marraskuuta 2011 avoimesta internetistä ja verkon neutraliteetista Euroopassa P7_TA(2011)0511. Menettelyn vaiheita voi seurata tunnuksella 2011/2866(RSP).

Euroopan parlamentin kannanotossa korostuvat yleiseurooppalainen näkökulma myös yritystoiminnan kannalta sekä kansalaisten ja kuluttajien edut.

Parlamentti pitää internetin neutraliteettia tärkeänä periaatteena ja tukee komission pyrkimystä säilyttää internet avoimena ja neutraalina.

EP näkee että liikenteenhallinta voi johtaa kilpailunrajoituksiin ja syrjintään, joten se kannattaa komission lupausta julkaista BERECin käynnissä olevat selvitykset mahdollisista haitallisista menettelyistä.

EP raottaa uuden EU-lainsäädännön mahdollisuutta BERECin selvitysten valmistuttua, useiden etujen kannalta: sananvapaus, tiedonsaannin vapaus, kuluttajien valinnanvapaus ja tiedotusvälineiden moniarvoisuuden varmistaminen sekä tehokkaan kilpailun ja innovoinnin aikaansaaminen ja kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon internetin käyttöön liittyvien moninaisten etujen edistäminen.

Parlamentti toivoo kansallisilta kilpailu- ja sääntelyviranomisilta toimia kilpailunrajoitusten ja syrjinnän estämiseksi sekä ”best effort” -palveluiden ylläpitämiseksi.

EP toivoo erityisesti avoimen ja ymmärrettävän kuluttajatiedon lisäämistä, muun muassa liittymien todellisten siirtonopeuksien suhteen.


Taustaksi

Komissio

Euroopan parlamentin kannanotto oli siis tiedossa kun EU:n (tele)viestintäministerit ottivat kantaa internetin avoimuuteen ja verkkopalveluiden puolueettomaan hallinnointiin joulukuussa.

Kirjoituksessa EU-komission raportti: Avoin internet ja verkon neutraliteetti Euroopassa oli linkkien lisäksi puhetta Euroopan komission keväällä julkaisemasta tiedonannosta (22 kieliversiota):

Avoin internet ja verkon neutraliteetti Euroopassa; Bryssel 19.4.2011 KOM(2011) 222 lopullinen (10 sivua)


Neuvosto

Mainitsin myös neuvoston vastauspuheenvuoron yleispäätelmissä (toistaiseksi julkaistu vain englanniksi, ranskaksi ja puolaksi):

3134th Council meeting Transport, Telecommunications and Energy; Brussels, 12 and 13 December 2011 (asiakirja 18416/11)

Neuvoston (yleis)päätelmät viittasivat yksityiskohtaisempiin päätelmiin, jotka löytyvät myös suomeksi pysyvien edustajien (Coreper) hyväksymässä muodossa ennen neuvoston istuntoa:

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – "Avoin internet ja verkon neutraliteetti Euroopassa" – Neuvoston päätelmien antaminen; Bryssel, 1. joulukuuta 2011 (07.12) (asiakirja 17904/11)

Neuvoston kokouksen päätteeksi julkaistut päätelmät löytyvät englanninkielisenä tiedotteena:

Council conclusions on the open internet and net neutrality in Europe 3134th TRANSPORT, TELECOMMUNICATIONS and ENERGY Council meeting; Brussels, 13 December 2011


BEREC

Jo useaan otteeseen mainittu BEREC on Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin, joka perustettiin EU:n asetuksella 1211/2009.

Myös Euroopan parlamentin mainitsemasta BERECista löytyy kirjoituksia, viimeksi englanniksi: koonnos Electronic communications in EU: BEREC blog posts, työohjelmaa koskeva eCommunicatons: BEREC Work Programme 2012 ja avoimuusnäkökulmaa lähestyvä BEREC consultation on draft Guidelines on Net Neutrality and Transparency.

Avoimuusnäkökulman käsittely on nyt edennyt suuntaviivojen antamiseen:

BEREC Guidelines on Transparency in the scope of Net Neutrality: Best practices and recommended approaches BoR (11) 67 (December 2011; 69 pages)



Ralf Grahn

Sähköisen viestinnän sääntely EU:ssa: taustalla BEREC

Pari vuotta sitten perustettiin EU:n asetuksella 1211/2009 Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin (BEREC). Jäsenmaiden hallitukset sopivat myöhemmin BERECin viraston kotipaikasta, joksi tuli Latvian Riika. Viraston avajaiset pidettiin 14. lokakuuta 2011, joten niistä ei ole kulunut edes kolmea kuukautta.

Euroopan digitaalistrategiasta vastaava varapuheenjohtaja Neelie Kroes korosti avaustilaisuudessa kolmea haastetta: verkkovierailuja, verkon neutraliteettia sekä digitalisointia huippunopean laajakaistan ja taitojen levittämisen kautta.


BERECin toiminta

Olen viime päivinä käsitellyt BERECin toimintaa blogeissani johdattamalla lukijoita kohti vuoden 2012 työohjelmaa:

Grahnblawg (SV): Berec om nätneutralitet och öppenhet

Eurooppaoikeus (FI): Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin (BEREC)

Grahnlaw (EN): Body of European Regulators for Electronic Communications (BEREC)

Grahnlaw (EN): EU electronic communications: BEREC medium term strategy consultation

Grahnlaw (EN): EU electronic communications: BEREC Work Programme 2012

Grahnlaw (EN): BEREC draft Work Programme 2012 consultation procedure

Grahnlaw (EN): Report on the consultation of the BEREC draft Work Programme 2012

Grahnblawg (SV): Elektronisk kommunikation i EU: Bakgrund till Berec 2012

***

Tämän koonnoksen jälkeen siirryn käsittelemään BERECin työohjelmaa vuodeksi 2012.



Ralf Grahn

Viestintä EU:n neuvostossa 13.12.2011

Euron kohtalo ja talouden näkymät sekä EU-maiden johtajien tavallaan radikaalit mutta nähtävästi riittämättömät toimet tilanteen korjaamiseksi muodostivat pitkän makrotaloudellisen mutkan kirjoittamiseeni. Englanninkielisen Grahnlaw-blogini kirjoitukset marraskuun alusta marraskuun alusta näihin päiviin asti käsittelevät näitä taloutemme perustaan vaikuttavia kysymyksiä eurooppalaisen kannalta.

Draama tosin jatkuu, mutta Euroopan unionin toiminta etenee tärkeillä politiikka-aloilla jotka helposti jäävät varjoon tiedotusvälineissä.


Digitaalistrategia

On aika palata blogieni ydinaiheisiin:

* Eurooppa 2020 -strategia, jonka tavoitteena on älykäs, kestävä ja osallistava talouskasvu

* EU2020-strategian seitsemän lippulaivahanketta

* Lippulaivahankkeiden joukossa erityisesti Euroopan digitaalistrategia (Digital Agenda for Europe)

* Digitaalistrategian osana digitaaliset sisämarkkinat (yhtenäismarkkinat), joiden osalta sisämarkkinoiden toimenpidepaketti (Single Market Act) on tärkeässä asemassa


Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto

Euroopan unionin neuvosto (liikenne, televiestintä ja energia) kokoontui viimeksi niin että liikenneministerit tapasivat 12. joulukuuta ja viestintäministerit 13. joulukuuta 2011.

Niin sanotun TTE-neuvoston (Transport, Telecommunications and Energy Council) päätelmät tarjoavat mainion johdatuksen ajankohtaisiin aiheisiin. Tässä vaiheessa päätelmät ovat tarjolla englanniksi, ranskaksi ja puolaksi; linkki englanninkieliseen versioon:

3134th Council meeting Transport, Telecommunications and Energy; Brussels, 12 and 13 December 2011 (asiakirja 18416/11; 27 sivua)


Viestintä

Viestintäasoista voidaan mainita:

* päätelmät radiotaajuuspolitiikasta
* verkkovierailut (roaming)
* Euroopan verkko- ja tietoturvavirasto ENISA (European Network and Information Security Agency)
* päätelmät avoimesta internetistä ja verkon neutraliteetista Euroopassa

Lisäksi komissio ja puheenjohtajamaa Puola tiedottivat eräistä ajankohtaisista aiheista, kuten digitaalistrategian etenemisestä.



Ralf Grahn

Tietoyhteiskunta Suomi: Viestinnän kärkimaa?

Olen lueskellut pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaa (22.6.2011) Suomen tieto- ja viestintätekniikan (TVT) kehityksen ja maamme kilpailukyvyn kannalta.

Hallituksen syntyaikoihin Petteri Järvinen ei blogissaan ollut kovinkaan vakuuttunut ohjelmasta:

...on ilmeistä, ettei viestintä- ja tietoyhteiskunta-asioita pidetty kovin tärkeinä.

Viestintä ja tietotekniikka mainitaan uudessa hallitusohjelmassa useita kertoja ja niitä pidetään muka tärkeinä. Salkut osoittavat, ettei niin ole.

Viestintäministeri Krista Kiuru ja muu hallitus saivat siinä haastetta.

Jyrki Kasvi taas valitteli sitä, että koulutuksen osalta kaikki ylioppilaskirjoituksia lukuun ottamatta puristettiin kuuteen sanaan.

Suomen hallitusohjelmassa kerrotaan (tele)viestinnästä paljolti samoja asioita kuin EU:n digitaalistrategiassa ja Ruotsin digitaalisessa agendassa, mutta riittääkö kunnianhimo Suomen kilpailukyvyn palauttamiseksi?



Ralf Grahn


J.K. Hyvä lukija, toivon tietoa EU-maiden tieto- ja viestintätekniikkaa koskevista strategioista sekä näiden digitaalisten agendojen kieliversioista. Samoin konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista. Jos sinulla on tietoa, voit kirjoittaa kommentin tai lähettää sähköpostin.

Euroopan digitaalistrategia Suomessa ja Suomen digitaalinen agenda 2010-2020

Euroopan komissio julkaisi 19. toukokuuta 2010 tiedonannon Euroopan digitaalistrategia KOM(2010) 245. Noin kolme kuukautta myöhemmin ilmestyi kuitenkin korjattu ja korvaava tiedonanto, joka koskee kaikkia kieliversioita. Myös suomenkielinen tiedonanto tulee varoitustekstein:

CORRIGENDUM:
Annule et remplace le document COM(2010) 245 final du 19.5.2010
Concerne toutes les versions linguistiques

Euroopan digitaalistrategia; Bryssel 26.8.2010 KOM(2010) 245 lopullinen/2 (46 sivua)


Euroopan digitaalistrategia

Euroopan digitaalistrategian sisällysluettelo tarjoaa pikakatsauksen Eurooppa 2020 -kasvustrategian tämän lippulaivahankkeen keskeisiin aiheisiin:

1. Johdanto
2. Digitaalistrategian toiminta-alueet
2.1. Elinvoimaiset digitaaliset yhtenäismarkkinat
2.2. Yhteentoimivuus ja standardit
2.3. Luottamus ja turvallisuus
2.4. Nopeat ja ultranopeat internetyhteydet
2.5. Tutkimus ja innovointi
2.6. Digitaalisen lukutaidon, osaamisen ja osallisuuden parantaminen
2.7. TVT:n yhteiskunnalliset hyödyt EU:ssa
2.8. Digitaalistrategian kansainväliset näkökohdat
3. Toteutus ja hallinnointi

EU:n digitaalinen agenda Suomessa

Suomen liikenne- ja viestintäministeriö LVM tarjoaa verkkosivun EU:n Digitaalinen agenda, joka tiiviisti valottaa tämän EU2020-lippulaivahankkeen taustaa ja rakentaa siltaa kansallisen tason valmisteluun.

Kuten näimme yllä, hankkeen viralliseksi nimeksi EU:n piirissä on vakiintunut Euroopan digitaalistrategia, joskin LVM käytti vapaampaa käännöstä EU:n digitaalinen agenda.

Asiallisesti verkkosivu tarjoaa valaistusta digitaalistrategian julkaisuvaiheeseen linkittämällä lausuntopyyntöön joka osoitettiin 216 vastaanottajalle sekä seitsemän sivun lausuntoyhteenvetoon johon oli tiivistetty 50 toimijan kannat.

Monissa vastauksissa digitaaliset sisämarkkinat olivat keskeisellä sijalla. Yleistoteamuksena yhteenveto esitti touko-kesäkuun vaihteessa 2010:

Lausuntojen sisältö painottuu suurimmaksi osaksi agendan digitaalisia sisämarkkinoita koskevaan lukuun. Yleisesti ottaen sisämarkkinoiden kehittämistä pidetään tärkeänä ja tavoiteltavana asiana kestävän kasvun ja tuottavuuden edistämiseksi. Eniten sisämarkkina-asiassa otetaan kantaa tekijänoikeuksiin ja sisältöihin liittyviin kysymyksiin. Tekijänoikeuksien sääntelyn yksinkertaistamiseksi ja korvausmenettelyjen ratkaisemiseksi toivotaan pikaista kansallista sekä EU:n laajuista selvitystyötä. Pohdittavaksi esitetään myös sopimusmenettelyjen ja riitatilanteiden ratkaisemisen käytäntöjä.

Sivut 3-5 tarjoavat mielenkiintoisella tavalla tiivistetysti tietoa eri etutahojen kannoista sisämarkkinakysymyksiin aiheittain:

1. Digitaaliset sisämarkkinat

1.1. Sisällöt, tekijänoikeudet ja lisensointi
1.2. Sähköinen asiointi ja tunnistautumispalvelut
1.3. Luotettavuustekijät ja kuluttajansuoja
1.4. Telepalveluiden yhtenäismarkkinat

Vastaavasti valaistiin muutkin digitaalistrategian aiheet. Halukkaat voivat tutustua yksittäisiin lausuntoihin verkossa.


Suomen digitaalinen agenda 2010-2020

Loppusyksystä hallitus antoi selonteon ”Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020” eduskunnalle (tiedote 26. marraskuuta 2010).

Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta ja LVM ovat myöhemmin julkaissut kansallisen strategian painettuna ja painetun kaltaisena verkkojulkaisuna:

Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020 (49 sivua)



Ralf Grahn

Euroopan digitaalistrategia – kirjoitussarja FI SV EN

Kolmikielisen (FI SV EN) kirjoitussarjani aiheena on Euroopan digitaalistrategia. Tässä välitilinpäätös. Kirjoitusten koonnos ajalta 14.-20.10.2011 löytyy blogimerkinnästä EU2020 and Digital Agenda roundup: innovative and competitive Europe? Sen jälkeen olen julkaissut muutaman artikkelin:

EU-lagstiftning om snabb och ultrasnabb Internettillgång

EU electronic communications market(s) at Digital Agenda start

Twitter and Digital Agenda in your country?

EU media freedom, policy and law


Kansalliset digitaalistrategiat?

Onko EU-tason digitaalistrategia saanut tai saamassa seuraajia kansallisella tasolla?

Suomen osalta näin on, joskin minun on vielä selvitettävä kieliversiot ja ajankohtaiset suunnitelmat hieman tarkemmin. Lisävalaistus on tervetullutta.

Euroopan maiden osalta olen Twitterin ja englanninkielisen blogini kautta esittänyt pyynnön tietojen saamiseksi:

Through Twitter @RalfGrahn and my blog I asked for information if there is a national Digital Agenda in your EU country in the footsteps of the Digital Agenda for Europe.

The invitation remains open. It would be great if you could send me one tweet per language version. Please use the hashtag #DigitalAgenda to spread the word instantly.

If you want to write more, you could use the comments section of this blog or send me an email.

I will try to disseminate the information received.



Ralf Grahn

Euroopan digitaalistrategian sisällys

Euroopan komissio julkaisi 19. toukokuuta 2010 tiedonannon Euroopan digitaalistrategia KOM(2010) 245. Noin kolme kuukautta myöhemmin ilmestyi kuitenkin korjattu ja korvaava tiedonanto, joka koskee kaikkia kieliversioita. Myös suomenkielinen tiedonanto tulee varoitustekstein:

CORRIGENDUM:
Annule et remplace le document COM(2010) 245 final du 19.5.2010
Concerne toutes les versions linguistiques

Euroopan digitaalistrategia; Bryssel 26.8.2010 KOM(2010) 245 lopullinen/2 (46 sivua)


Euroopan digitaalistrategia

Euroopan digitaalistrategian sisällysluettelo tarjoaa pikakatsauksen Eurooppa 2020 -kasvustrategian (EU2020) tämän lippulaivahankkeen keskeisiin aiheisiin:

1. Johdanto
2. Digitaalistrategian toiminta-alueet
2.1. Elinvoimaiset digitaaliset yhtenäismarkkinat
2.2. Yhteentoimivuus ja standardit
2.3. Luottamus ja turvallisuus
2.4. Nopeat ja ultranopeat internetyhteydet
2.5. Tutkimus ja innovointi
2.6. Digitaalisen lukutaidon, osaamisen ja osallisuuden parantaminen
2.7. TVT:n yhteiskunnalliset hyödyt EU:ssa
2.8. Digitaalistrategian kansainväliset näkökohdat
3. Toteutus ja hallinnointi

Ainakin vireiden eurooppalaisten on syytä seurata EU2020-strategian ja siihen kuuluvan digitaalistrategian etenemistä.



Ralf Grahn

Euroopan digitaalistrategian tulostaulu 2011

Runsas vuosi sitten, 19. toukokuuta 2010, Euroopan komissio julkaisi Eurooppa 2020 (EU2020) -kasvustrategian ensimmäisen lippulaivahankkeen: Euroopan digitaalistrategian (Digital Agenda for Europe).

Linkitän kuitenkin korjattuun versioon, joka korvasi alkuperäisen. Tässä suomeksi:

Komission tiedonanto: Euroopan digitaalistrategia; Bryssel 26.8.2010 KOM(2010) 245 lopullinen/2


Tulostaulu 2011 lyhyesti

Vuotta myöhemmin komissio selvitti sekä omien toimiensa että jäsenmaiden edistymistä osaamisyhteiskunnan kehittämiseksi.

Tämä ja keskeiset havainnot kerrottiin 22 EU-kielellä julkaistussa tiedotteessa; suomeksi:

Digitaalistrategia: Tulostaulu kertoo edistymisestä (31.5.2011 IP/11/663)

Laaja-alaisen digitaalistrategian tavoitteet ja tulokset lyhyesti:

EU sitoutui digitaalistrategiassa 101 yksittäiseen toimeen, joista 23 kuuluu jäsenvaltioiden ja 78 komission vastuulle (jälkimmäisiin sisältyy muun muassa 31 säädösehdotusta). Näillä toimilla edistetään digitaaliteknologioiden käyttöä ja niihin tehtäviä investointeja. Euroopan digitaalistrategian toimista yksitoista on saatettu päätökseen, kuusi vuodeksi 2010 kaavailtua toimea on viivästynyt ja loput etenevät pitkälti suunnitelmien mukaan.

Tiedote tarjoaa tiiviin tilannekatsauksen kehittämishankkeesta, joka on tärkeä eurooppalaisten elintasolle ja elämänlaadulle.


Täydentävää tietoa

Samaan aikaan komissio julkaisi täydentävän muistion (vain englanniksi):

Digital Agenda: building a flourishing digital economy - Scoreboard outlines progress so far; 31.5.2011 MEMO/11/361




Ralf Grahn


J.K. Euroopan tieto- ja viestintätekniikka-alan (TVT) etujärjestö on DigitalEurope, jonka puheenjohtajana toimii suomalainen Erkki Ormala (Nokia).

EU kohti digitaalistrategiaa: neuvosto 2009

Kirjoituksesta Digital Agenda for Europe roundup löytyvät linkit blogimerkintöihini Euroopan digitaalistrategian taustasta.

Joukossa oli myös juttu A Green Knowledge Society (Digital Agenda) joka mainitsee tärkeimmät palikat.

Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuutta ajatellen Ruotsin hallitus tilasi raportin, joka myötävaikutti i2010-strategiaa seuranneen digitaalistrategian muotoutumiseen:

A Green Knowledge Society – An ICT policy agenda to 2015 for Europe's future knowledge society (syyskuu 2009; 63 sivua)

Vihreää osaamisyhteiskuntaa hahmottava selvitys on mielestäni edelleen lukemisen ja pohtimisen arvoinen.


Yleispäätelmät

Neuvoston kokous Rutosin puheenjohtajuuskauden loppupäivinä oli tärkeä virallinen virstanpylväs matkalla kohti uutta tietoyhteiskuntastrategiaa. Suomea edustivat liikenneministeri Anu Vehviläinen ja viestintäministeri Suvi Lindén:

Neuvoston 2987. istunto Liikenne, televiestintä ja energia; Bryssel, 17.–18. joulukuuta 2009 (neuvoston asiakirja 17456/09)

Televiestintä-otsikon alta löydämme kohdan 'i2010:n jälkeinen strategia – Neuvoston päätelmät' sivulta 21:

Neuvosto kävi periaatekeskustelun i20106strategian tulevaisuudesta valmistellakseen komissiolle annettavia ohjeita uuden digitaaliohjelman laatimiseksi.

Ministerit toivat erityisesti esiin näkemyksiään i2010:n jälkeisen strategian painopisteistä, joilla pyritään varmistamaan kasvu, työpaikkojen luominen ja kestävä EU, sekä keinoista saada kansalaiset osallistumaan aktiivisemmin päätöksentekoon internetin ja muiden yhteiskunnallisten viestintävälineiden kautta. Komission on tarkoitus esittää tämä uusi ohjelma vuoden 2010 kevään aikana, ja asiaa on tarkoitus käsitellä Espanjan puheenjohtajuuskaudella.

Neuvosto antoi päätelmät, joissa luetellaan asioita, jotka olisi otettava huomioon Euroopan uudessa digitaaliohjelmassa (17107/09).

Päätelmissä korostetaan muun muassa, että:

on tärkeää tukea internetin avointa, hajautettua ja dynaamista luonnetta, mikä edistää sen laajentumista,

on tärkeää kehittää sähköiseen tunnistamiseen järjestelyjä, joilla taataan tietosuoja ja kansalaisten yksityisyyden suoja,

kaikkien esteetön pääsy internetiin on osallistavan ja mahdollisuuksia luovan tietoyhteiskunnan keskeinen edellytys.

Yksityiskohtaiset päätelmät

Kuten näimme, liikenne-, televiestintä- ja energianeuvoston yleispäätelmät olivat varsin ylimalkaiset.

Tarkemman kuvan saamme asiakirjasta 17107/09, johon yleispäätelmät avuliaasti linkittivät.

Neuvoston hakutoiminnon kautta voimme löytää yksityiskohtaiset päätelmät eri EU-kielillä. Näyttää siltä että kieliasua ei ole muutettu kokouksen käsittelyn perusteella, vaan ennakkoon työstetyt muotoilut on hyväksytty sellaisinaan:

i2010:n jälkeinen strategia – kohti avointa, vihreää ja kilpailukykyistä tietoyhteiskuntaa – Neuvoston päätelmien antaminen; Bryssel, 7. joulukuuta 2009 (14.12) (17107/09; 16 sivua)

Saatekirje selostaa asiayhteyden ja tarjoaa viitteitä kiinnostuneille (sivut 1-2).

Varsinaiset päätelmät alkavat sivulta 3 (liite), nekin viitetietoja luetteloimalla. Jaloja pyrkimyksiä oli moneen suuntaan – pk-yrityksiä unohtamatta – mutta poimin tähän kolme.

Olennaista, joskaan ei yllätyksellistä oli neuvoston tuki tieto- ja viestintätekniikkaa (TVT) koskevalle strategialle osana uutta kasvustrategiaa Lissabonin vuosikymmenen jälkeen.

Kattava ja vaativa oli vaatimus saada aikaan kilpailukykyiset (eurooppalaiset) markkinat TVT-verkoille, -tuotteille ja palveluille sekä tehokkaat tietoyhteiskuntapalvelujen sisämarkkinat sekä kuluttajille että yrityksille.

Merkittävä oli myös tavoite että kaikille on saatava nopeat, suurikapasiteettisesti toimivat ja vakaasti toimivat ja kaikkien käytössä olevat avoimeen internetiin yhdistetyt digitaaliset viestintäverkot.

Neuvoston kannanotto näytti komissiolle vihreää valoa uuden digitaalistrategian valmistelun jatkamiseksi.



Ralf Grahn



J.K. Brittany Griffin Smith on kirjoittanut Citizen Media Law Project -blogiin paikallisen tutkivan kansalaisjournalismin tulevaisuudesta. Löytyykö yhtymäkohtia USA:n ja Euroopan välillä?

Euroopan digitaalistrategia; Bryssel 26.8.2010 KOM(2010) 245 lopullinen/2

Kirjoituksessa EU:n digitaalistrategia (tietoyhteiskunta) viittasin EU2020-lippulaivahankkeen ydinsisältöön ja aikaisempiin blogimerkintöihin.

Komission alkuperäinen tiedonanto Euroopan digitaalistrategia KOM(2010) 245 julkaistiin 19. toukokuuta 2010.

Alkuperäisen tiedonannon on kuitenkin kumonnut korjattu versio joka on saatavissa 22 kielellä. Suomalaisen kieliversion viitetiedot:

CORRIGENDUM:
Annule et remplace le document COM(2010) 245 final du 19.5.2010
Concerne toutes les versions linguistiques

Euroopan digitaalistrategia; Bryssel 26.8.2010 KOM(2010) 245 lopullinen/2 (46 sivua)



Ralf Grahn



J.K. Euroopan komission digitaalistrategiaa koskeva sivusto (Digital Agenda for Europe) on tärkeä tietoyhteiskunnan ajankohtaislähde.

EU:n digitaalistrategia (tietoyhteiskunta)

Euroopan komissio julkaisi 19. toukokuuta 2010 laaja-alaisen digitaalistrategian, joka kuuluu Eurooppa 2020 -kasvustrategian lippulaivahankkeisiin. Tiedote tiivisti olennaiset asiat tietoyhteiskunnan kehittämisestä yhteen kappaleeseen:

Euroopan komission tänään julkistaman digitaalistrategian toteuttaminen edesauttaisi merkittävästi EU:n talouskasvua ja levittäisi digitaaliaikakauden hyödyt kaikille yhteiskunnan osa-alueille. Puolet tuottavuuden kasvusta Euroopasta viimeisten 15 vuoden aikana on ollut lähtöisin tieto- ja viestintäteknologian käytöstä (ks. IP/10/571) ja tämän kehityksen uskotaan nopeutuvan entisestään. Strategiassa hahmotellaan seitsemän tärkeintä toimenpidealaa: digitaalisten yhtenäismarkkinoiden luominen, yhteentoimivuuden parantaminen, internetin luotettavuuden ja tietoturvallisuuden lisääminen, paljon nykyistä nopeammat internet-liittymät, tutkimus- ja kehitysinvestointien lisääminen, digitaalisen lukutaidon ja osallisuuden edistäminen sekä tieto- ja viestintäteknologioiden hyödyntäminen ratkaistaessa ilmastonmuutoksen ja väestön ikääntymisen kaltaisia yhteiskunnallisia haasteita. Hyödyt näkyisivät esimerkiksi sähköisen maksamisen ja laskutuksen helpottumisena, etälääketieteen käyttöönoton nopeutumisena ja energiatehokkaina valaistusratkaisuina. Näillä seitsemällä alalla strategiassa kaavaillaan noin sataa toimenpidettä, joista 31 on lainsäädäntöaloitteita. Digitaalistrategia on ensimmäinen Eurooppa 2020 -strategian seitsemästä lippulaivahankkeesta, joilla pyritään älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun (ks. IP/10/225).

Digitaalistrategian vaiheiden seuraamisen aloitin tällä kertaa kokoamalla aiempia kirjoituksia ja jonkin verran uusia lähteitä englanniksi, joskin ne löytyvät kätevimmin ruotsinkielisen jutun 'Den digitala EU-agendan' kautta.



Ralf Grahn



J.K. EU:n mallin mukaisesti Ruotsi valmistelee kansallista digistrategiaa. Kansalaiskeskustelua voi seurata elinkeinoministeriön (Näringsdepartementet) ylläpitämällä sivustolla Digital Agenda Forum.

EU ja kilpailu radiotaajuuksista

Radiotaajuudet ovat olennaisen tärkeitä digitaaliselle yhteiskunnalle ja nopeille langattomille palveluille, talouden elpymiselle ja kasvulle, laadukkaille työpaikoille ja EU:n pitkän aikavälin kilpailukyvylle. Taajuuspoliittiset aloitteet ovat keskeisellä sijalla myös Euroopan digitaalistrategian sekä älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Eurooppa 2020 -strategian kannalta, sanoi Euroopan komissio ehdotuksessaan.

Juridisesti ehdotettu monivuotinen ohjelma perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 114 artiklaan, joka koskee oikeuden lähentämistä sisämarkkinoiden toteuttamiseksi.

Komission ehdotus radiotaajuuksien tehokkaampaan hallintaan tähtäävästä ohjelmasta julkaistiin 20. syyskuuta 2010. Päätösehdotus on saatavilla 22 virallisella EU-kielellä. Suomenkielinen pdf-versio:

Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS ensimmäisen radiotaajuuspoliittisen ohjelman perustamisesta; Bryssel 20.9.2010 KOM(2010) 471 lopullinen


Tarkoitus

Ehdotuksen 1 artiklassa ilmaistaan ohjelman strateginen ja koordinoiva tarkoitus:

1 artikla
Tarkoitus

Tällä päätöksellä perustetaan sisämarkkinoiden toiminnan varmistamiseksi radiotaajuuspoliittinen ohjelma taajuuksien käytön strategista suunnittelua ja yhdenmukaistamista varten.

Kilpailu

Radiotaajuudet ovat niukka luonnonvara, johon kohdistuva kysyntä kasvaa nopeasti. Sääntely on siis välttämätöntä, mutta teleyritysten, asiakasyhtiöiden ja kuluttajien kannalta on tärkeää että kilpailu toimii ja kilpailun vääristymiltä vältytään.

Kilpailunäkökohdat tuodaan siksi painokkaasti esille komission perusteluissa (sivu 10):

(8) Taajuuksien käyttöoikeuksien kaupan, yhdistettynä joustaviin käyttöehtoihin, uskotaan merkittävästi edesauttavan talouskasvua. Tästä syystä olisi välittömästi puitedirektiivin nojalla sallittava kaupankäynti sellaisilla taajuuskaistoilla, joilla joustava käyttö on EU-oikeudessa jo mahdollistettu. Lisäksi tällaisten toimenpiteiden koordinoitua käyttöönottoa kaikissa jäsenvaltioissa ja kyseisten oikeuksien hankintaa koko EU:ssa voitaisiin helpottaa määrittelemällä yhteiset periaatteet tällaisten kaupattavien oikeuksien muodolle ja sisällölle sekä yhteiset toimenpiteet, joilla estetään sellainen oikeuksien kasaantuminen, joka voisi luoda määrääviä markkina-asemia tai johtaa hankittujen oikeuksien perusteettomaan käyttämättömyyteen.

(9) Kuten Euroopan digitaalistrategiassa korostetaan, langaton laajakaista on tärkeä keino piristää kilpailua, lisätä kuluttajien valinnanvaraa ja mahdollistaa yhteydet maaseudulla ja muilla alueilla, joilla kiinteän verkon laajakaistan käyttöönotto on vaikeaa tai taloudellisesti kannattamatonta. Taajuushallinnolla saatetaan kuitenkin vaikuttaa kilpailuun muuttamalla markkinatoimijoiden roolia tai markkinavoimaa esimerkiksi jos taajuuksien nykykäyttäjät saavat perusteetonta kilpailuetua. Taajuuksien saatavuuden rajallisuus, varsinkin kun soveltuvimmista taajuuksista tulee pulaa, voi luoda markkinoilletulon esteen uusille palveluille ja sovelluksille ja tukahduttaa innovointia ja kilpailua. Uusien käyttöoikeuksien hankkiminen muun muassa taajuuskaupan tai muunlaisten käyttäjien välisten siirtojen kautta ja uusiin joustaviin taajuuksien käyttöehtoihin siirtyminen saattavat vaikuttaa vallitsevaan kilpailutilanteeseen. Jäsenvaltioiden olisi siksi toteutettava ennakkoon tai jälkikäteen tarvittavia sääntelyllisiä toimenpiteitä (esimerkiksi tehtävä olemassa oleviin oikeuksiin muutoksia, estettävä tietyt taajuuksien käyttöoikeuksien hankinnat, asetettava taajuuksien varastoon keräämistä ja taajuuksien tehokasta käyttöä koskevia ehtoja, jollaisiin viitataan puitedirektiivin 9 artiklan 7 kohdassa, rajoitettava kunkin operaattorin käytössä olevien taajuuksien määrää ja pyrittävä välttämään taajuuksien liiallinen kasautuminen) kilpailunvääristymien välttämiseksi direktiivin 2002/20/EY (valtuutusdirektiivi) 5 artiklan 6 kohdan ja direktiivin 87/372/ETY (GSM-direktiivi) 1 artiklan 2 kohdan taustalla olevien periaatteiden mukaisesti.

5 artikla

Käyttötarkoitusten lisäksi kilpailua käydään eri teleyritysten välillä niukoista taajuuksista. Toimivan kilpailun periaatteet ilmaistaan juridisesti komission päätösehdotuksen 5 artiklassa (sivut 16-17):

5 artikla
Kilpailu

1. Jäsenvaltioiden on ylläpidettävä ja edistettävä toimivaa kilpailua ja vältettävä kilpailun vääristymät sisämarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla.

2. Täyttääkseen täysimääräisesti 1 kohdassa asetetut velvollisuutensa ja erityisesti varmistaakseen, että kilpailu ei vääristy radiotaajuuksien käyttöoikeuksien kasautumisen, siirtojen tai muutosten vuoksi, jäsenvaltiot voivat toteuttaa muun muassa seuraavat toimenpiteet rajoittamatta kuitenkaan kilpailusääntöjen soveltamista:

a) jäsenvaltiot voivat rajoittaa yksittäiselle talouden toimijalle myönnettävien taajuuksien käyttöoikeuksien määrää tai asettaa käyttöoikeuksille ehtoja, esimerkiksi velvoittaa tukkutason käyttöoikeuden tarjontaan, tietyillä taajuuskaistoilla tai tietyissä ominaisuuksiltaan samankaltaisten taajuuskaistojen ryhmissä, esimerkiksi sähköisen viestinnän palveluille osoitetuilla alle 1 GHz taajuusalueilla;

b) jäsenvaltiot voivat kieltäytyä myöntämästä uusia käyttöoikeuksia tai sallimasta taajuuksien uudenlaista käyttöä tietyillä taajuuskaistoilla, tai asettaa edellytyksiä uusien käyttöoikeuksien myöntämiselle tai uusien käyttötarkoitusten valtuuttamiselle, jos käyttö johtaisi taajuuksien kasautumiseen tietyille talouden toimijoille tavalla, joka todennäköisesti merkittävästi haittaisi kilpailua;

c) jäsenvaltiot voivat estää käyttöoikeuksien siirron tai asettaa sille ehtoja, jos se ei kuulu kansallisen tai EU:n harjoittaman yrityskeskittymien valvonnan piiriin ja se todennäköisesti haittaisi merkittävästi kilpailua;

d) Jäsenvaltiot voivat tehdä olemassa oleviin oikeuksiin muutoksia direktiivin 2002/20/EY 14 artiklan mukaisesti korjatakseen jälkikäteen tilanteen, jossa taajuuksia on liiallisessa määrin kasautunut tietylle talouden toimijalle tavalla, joka haittaa merkittävästi kilpailua.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että valtuutus- ja valintamenettelyissä vältetään viivästykset ja edistetään toimivaa kilpailua.

Sekä Euroopan parlamentti että Unkarin puheenjohdolla toimiva EU:n neuvosto ovat käsitelleet komission ehdotusta. Käsittely jatkuu Puolan puheejohtajuuskaudella, joka alkaa 1. heinäkuuta 2011.



Ralf Grahn