Poliitikoille ja lainsäätäjille Internet on kuin löytöretkeilijän ”valtaama” uusi siirtomaa, jonne on siirrettävä vanhan mantereen hallinto, uskonto ja talous. Edistyksen nimissä alkuasukkaat on pantava järjestykseen, josta sivistyneet valtiot ovat sopineet keskenään kauppamonopolien etujen mukaisesti. Kyseessä on mittava urakka, ja siirtomaaherrojen joukossa hyvin harvat ovat kiinnostuneita oppimaan mitään alkuperäisväestön maailmankatsomuksesta ja yhteiskunnan toimintaperiaatteista.
Muutama ajankohtainen poiminta riittää osoittamaan kuinka tietoyhteiskuntaan ja verkkomaailmaan liittyvät asiat ovat tulleet osaksi EU-tason politiikan ja lainsäädäntötyön arkea.
Otan esille Euroopan parlamentin alkaneen valiokuntaviikon, pyrkimättä täydellisyyteen.
Euroopan parlamentti
ACTA – INTA & PETI
Kuten mainitsin, huomenna väärentämisen (ja paljon muun) vastainen kauppasopimus ACTA tulee Euroopan parlamentin kansainvälisen kaupan valiokunnan (INTA) käsittelyyn ja ylihuomenna on vuorossa valiokunnan ACTA-seminaari. Molemmat ovat seurattavissa suoraan, kuten Europarlamentin täysistunnot ja suurin osa valiokuntien kokouksista sekä muut tapahtumat, esimerkiksi tiedotustilaisuudet (EP Live).
Jo tänään luovutetaan Avaazin käynnistämä ja tähän mennessä lähes 2,5 miljoonan kansalaisen allekirjoittama verkkovetoomus ACTA:n hylkäämiseksi EP:n vetoomusvaliokunnalle (PETI). Tätä ennen INTA:n ACTA-esittelijä David Martin (S&D) ja varjoesittelijä Christofer Fjellner (EPP) ovat jo ehtineet pitää lehdistötilaisuuden kauppasopimuksesta. EP Live välittää molemmat tapahtumat.
Parlamentin sisältä Henrik Alexandersson kuvaa ACTA-jännitysnäytelmää.
Tietoyhteiskunta & Internet
LIBE
Tietoyhteiskuntaan kuuluu toki paljon muuta. Euroopan parlamentin valiokuntien tämän viikon työlistalla ovat muun muassa verkkovierailumaksut. Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta (LIBE) keskusteli eilen komissaari Cecilia Malmströmin kanssa matkustajarekisteristä (PNR) ja siihen liittyvästä sopimuksesta Yhdysvaltojen kanssa. Mielipiteet menevät aika lailla ristiin.
LIBE:n asialistalla olivat henkilötietojen suoja ja verkkoturvallisuus, mutta lisäksi myös eräät laajemmat ohjelmat jotka vaikuttavat ihmisten oikeuksiin verkossa.
JURI
Oikeusasioiden valiokunta (JURI) tulee keskustelemaan muun muassa orpoteosten sallituista käyttötavoista, vuosien 2014-2020 kuluttajaohjelmasta (sähköisen kaupan kehittyessä voimakkaasti), kuluttajariitojen verkkovälitteisestä ratkaisemisesta ja audiovisuaalisten teosten verkkojakelusta.
IMCO
Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta (IMCO) äänestää keskiviikkona mietintöluonnoksesta, joka koskee teollis- ja tekijänoikeuksien tullivalvontaa. Valiokunta on mukana järjestämässä kuulemistilaisuuden vaihtoehtoisesta ja verkkovälitteisestä riidanratkaisusta sekä käsittelee aiheeseen liittyviä lakiehdotuksia.
***
Internet on osa elämää. Sääntöjenkin tulisi olla tästä maailmasta.
Ralf Grahn
EU-asioiden, erityisesti digitaalipolitiikan ja -juridiikan puhuja
J.K. Oletko jo tutustunut muihin blogeihini? Tällä hetkellä aktiivisen kolmikon muodostavat Eurooppaoikeus-blogin ohella englannninkielinen Grahnlaw, jonka Cision Finland rankkasi äsken neljänneksi Suomen parhaiden poliittisten blogien joukossa, sekä ruotsinkielisten kirjoitusteni koti Grahnblawg.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tietoyhteiskunta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tietoyhteiskunta. Näytä kaikki tekstit
28. helmikuuta 2012
31. lokakuuta 2011
Tietoyhteiskunta: Voivatko EU ja Suomi oppia Ruotsilta?
Ruotsi on vahvistamassa viralliseksi tavoitteeksi maailman ykkössijan digitalisoinnin hyödyntämisessä. Suomen hallitusohjelma on tavoitteiden osalta pyöreämpi.
On siis syytä jatkaa Ruotsin talousarvioehdotuksen ja digitaalisen agendan lukemista ja oppimismahdollisuuksien miettimistä:
PROP. 2011/12:1 UTGIFTSOMRÅDE 22 Förslag till statens budget för 2012 Kommunikationer
Regeringskansliet: It i människans tjänst – en digital agenda för Sverige (lokakuu 2011; 57 sivua)
Kääntäjille ja lukijoille
Joku on ehkä kiinnittänyt huomiota siihen että käsitteet eroavat hieman toisistaan suomeksi ja ruotsiksi. Lisäksi löytyy hallinnollisia eroja maiden välillä.
Suomeksi erotellaan liikenne ja viestintä. Näin ollen meillä on liikenne- ja viestintäministeriö LVM. Ruotsiksi puhutaan ikään kuin yhteyksistä, joten Suomessa kommunikationsministeriet kattaa molemmat.
Toki myös ruotsiksi tehdään tarvittaessa eroa (fyysisen) liikenteen ja (tele)viestinnän välillä, jolloin Ruotsin budjettiehdotus tarjoaa meille muutaman luontevan (lisä)termin (myös Suomessa toimiville kääntäjille; sivulla 13):
Liikenne voisi ainakin vaihtelun vuoksi olla 'transport' (eikä aina 'trafik').
Viestintä voisi olla myös 'politik för informationssamhället' ja 'it-politik' jos 'kommunikation' tuntuu liian laajalta asiayhteydessä. Vaihteleva ja sujuva kielenkäyttö ei muutenkaan olisi pahitteeksi.
Talousarvio 2012
Ruotsin vuoden 2012 talousarviossa eduskunta vahvistaa hallituksen ja hallinnon keskeiset tavoitteet. Esityksen mukaan (s. 9-10):
Viestintää (tietoyhteiskuntaa) koskeva politiikka jatkuu sitten jaksossa 4 Politiken för informationssamhället sivulta 83. Sekä käsitteiden että sisällön kannalta on ehkä syytä toistaa politiikka-alan kuvaus:
TVT-politiikan uusi tavoite
Jaksossa 4.3 Mål, tietoyhteiskuntapolitiikan (tai aavistuksen suppeammin tieto- ja viestintätekniikan TVT:n hyödyntämisen) osalta Ruotsin hallitus esittää siis maan virallisen päätavoitteen muuttamista ja nostamista:
Ruotsin hallitus perustelee kunnianhimoista tavoitetta seuraavasti:
Viimeksi viitattiin siis kansalliseen digitaaliseen agendaan, joka julkaistiin 6. lokakuuta 2011.
Connectivity Scorecard 2011
Ruotsin hallituksen talousarvioesitys (s. 86) viittaa maan kilpailukyvyn osalta selvitykseen Connectivity Scorecard 2011, jossa viestintäyhteydet ymmäretään laajasti (s. 4):
Vuoden 2011 vertailussa Ruotsi rankattiin maailman ykköseksi, mutta Suomi enää yhdeksänneksi oltuaan kuudennella sijalla vuonna 2010. (Tosin mittaustavat ovat muuttuneet ja kehittyneet vuosi vuodelta.)
Ympäristöanalyysi sivuilla 86-87 sisältää viittauksia muihinkin kansainvälisiin IT-kilpailukyvyn vertailuihin sekä varsin hienojakoiset indikaattorit nykyisten tavoitteiden seuraamiseksi. Seuraavilla sivuilla kuvataan edistymistä kohti tavoitteita eri osa-alueilla.
Kuvaukset, analyysit ja johtopäätökset tarjoavat mielenkiintoisia näkökulmia tulevaisuuteen suuntautuneille poliitikoille ja virkamiehille muissa EU-maissa, Suomi mukaan lukien.
Ralf Grahn
J.K. Hyvä lukija, toivon tietoa EU-maiden tieto- ja viestintätekniikkaa koskevista strategioista sekä näiden digitaalisten agendojen kieliversioista. Samoin konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista eri maissa. Jos sinulla on tietoa, voit kirjoittaa kommentin tai lähettää sähköpostin.
On siis syytä jatkaa Ruotsin talousarvioehdotuksen ja digitaalisen agendan lukemista ja oppimismahdollisuuksien miettimistä:
PROP. 2011/12:1 UTGIFTSOMRÅDE 22 Förslag till statens budget för 2012 Kommunikationer
Regeringskansliet: It i människans tjänst – en digital agenda för Sverige (lokakuu 2011; 57 sivua)
Kääntäjille ja lukijoille
Joku on ehkä kiinnittänyt huomiota siihen että käsitteet eroavat hieman toisistaan suomeksi ja ruotsiksi. Lisäksi löytyy hallinnollisia eroja maiden välillä.
Suomeksi erotellaan liikenne ja viestintä. Näin ollen meillä on liikenne- ja viestintäministeriö LVM. Ruotsiksi puhutaan ikään kuin yhteyksistä, joten Suomessa kommunikationsministeriet kattaa molemmat.
Toki myös ruotsiksi tehdään tarvittaessa eroa (fyysisen) liikenteen ja (tele)viestinnän välillä, jolloin Ruotsin budjettiehdotus tarjoaa meille muutaman luontevan (lisä)termin (myös Suomessa toimiville kääntäjille; sivulla 13):
Utgiftsområde 22 Kommunikationer omfattar transportpolitik samt politiken för informationssamhället.
Liikenne voisi ainakin vaihtelun vuoksi olla 'transport' (eikä aina 'trafik').
Viestintä voisi olla myös 'politik för informationssamhället' ja 'it-politik' jos 'kommunikation' tuntuu liian laajalta asiayhteydessä. Vaihteleva ja sujuva kielenkäyttö ei muutenkaan olisi pahitteeksi.
Talousarvio 2012
Ruotsin vuoden 2012 talousarviossa eduskunta vahvistaa hallituksen ja hallinnon keskeiset tavoitteet. Esityksen mukaan (s. 9-10):
Regeringen föreslår att tiksdagen
19. godkänner målet för it-politiken och att det tidigare målet samt två av tre tidigare delmål upphör att gälla (avsnitt 4.3),
Viestintää (tietoyhteiskuntaa) koskeva politiikka jatkuu sitten jaksossa 4 Politiken för informationssamhället sivulta 83. Sekä käsitteiden että sisällön kannalta on ehkä syytä toistaa politiikka-alan kuvaus:
Politiken för informationssamhället omfattar områdena informationsteknik (it), elektronisk förvaltning, elektronisk kommunikation, post och grundläggande betaltjänster. Åtgärder och resultat följs även upp och redovisas inom andra utgifts- och politikområden.
TVT-politiikan uusi tavoite
Jaksossa 4.3 Mål, tietoyhteiskuntapolitiikan (tai aavistuksen suppeammin tieto- ja viestintätekniikan TVT:n hyödyntämisen) osalta Ruotsin hallitus esittää siis maan virallisen päätavoitteen muuttamista ja nostamista:
It-politik
Regeringens förslag: Det tidigare målet för it-politiken, Sverige ska vara ett hållbart informationssamhälle för alla, ersätts med målet Sverige ska vara bäst i världen på att använda digitaliseringens möjligheter.
De två tidigare delmålen it ska bidra till att förbättra livskvalitet och till att förbättra och förenkla vardagen för människor och företag samt it ska användas för att främja hållbar tillväxt upphävs.
Ruotsin hallitus perustelee kunnianhimoista tavoitetta seuraavasti:
Skälen för regeringens förslag: Målet för it-politiken bör vara att Sverige ska vara bäst i världen på att använda digitaliseringens möjligheter. Det nya målet innebär att Sverige bättre ska tillvarata digitaliseringens möjligheter ur ett brett perspektiv. Målet ska i första hand nås genom marknadens försorg.
I samband med att ett nytt mål föreslås, finns inte längre behov av de två delmålen att it ska bidra till att förbättra livskvalitet och till att förbättra och förenkla vardagen för människor och företag samt att it ska användas för att främja hållbar tillväxt. Innebörden av dessa delmål inkluderas i det övergripande målet och i de områden som föreslås ingå i en digital agenda (se avsnitt 4.5 Politikens inriktning.)
Utvecklingen inom it-området har de senaste åren varit snabb och förändrat förutsättningarna för både den offentliga och privata sektorn samt för enskilda. Det krävs en ny sammanhållen strategi och nya mål för området som i större utsträckning möter denna utveckling. Regeringen arbetar därför i dialog med berörda aktörer med att ta fram en digital agenda under 2011.
Viimeksi viitattiin siis kansalliseen digitaaliseen agendaan, joka julkaistiin 6. lokakuuta 2011.
Connectivity Scorecard 2011
Ruotsin hallituksen talousarvioesitys (s. 86) viittaa maan kilpailukyvyn osalta selvitykseen Connectivity Scorecard 2011, jossa viestintäyhteydet ymmäretään laajasti (s. 4):
In summary, we use the term “connectivity” to refer to the totality of interaction between a nation’s telecommunications infrastructure, hardware, software, networks, and users of these networks, hardware and software. Thus broadband lines, PCs, advanced corporate data networks and advanced use of wireless data services are certainly measures of connectivity, but so are human skills relevant to the usage of these infrastructures, technologies and networks.
Vuoden 2011 vertailussa Ruotsi rankattiin maailman ykköseksi, mutta Suomi enää yhdeksänneksi oltuaan kuudennella sijalla vuonna 2010. (Tosin mittaustavat ovat muuttuneet ja kehittyneet vuosi vuodelta.)
Ympäristöanalyysi sivuilla 86-87 sisältää viittauksia muihinkin kansainvälisiin IT-kilpailukyvyn vertailuihin sekä varsin hienojakoiset indikaattorit nykyisten tavoitteiden seuraamiseksi. Seuraavilla sivuilla kuvataan edistymistä kohti tavoitteita eri osa-alueilla.
Kuvaukset, analyysit ja johtopäätökset tarjoavat mielenkiintoisia näkökulmia tulevaisuuteen suuntautuneille poliitikoille ja virkamiehille muissa EU-maissa, Suomi mukaan lukien.
Ralf Grahn
J.K. Hyvä lukija, toivon tietoa EU-maiden tieto- ja viestintätekniikkaa koskevista strategioista sekä näiden digitaalisten agendojen kieliversioista. Samoin konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista eri maissa. Jos sinulla on tietoa, voit kirjoittaa kommentin tai lähettää sähköpostin.
30. lokakuuta 2011
Tietoyhteiskunta Suomi: Viestinnän kärkimaa?
Olen lueskellut pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaa (22.6.2011) Suomen tieto- ja viestintätekniikan (TVT) kehityksen ja maamme kilpailukyvyn kannalta.
Hallituksen syntyaikoihin Petteri Järvinen ei blogissaan ollut kovinkaan vakuuttunut ohjelmasta:
Viestintäministeri Krista Kiuru ja muu hallitus saivat siinä haastetta.
Jyrki Kasvi taas valitteli sitä, että koulutuksen osalta kaikki ylioppilaskirjoituksia lukuun ottamatta puristettiin kuuteen sanaan.
Suomen hallitusohjelmassa kerrotaan (tele)viestinnästä paljolti samoja asioita kuin EU:n digitaalistrategiassa ja Ruotsin digitaalisessa agendassa, mutta riittääkö kunnianhimo Suomen kilpailukyvyn palauttamiseksi?
Ralf Grahn
J.K. Hyvä lukija, toivon tietoa EU-maiden tieto- ja viestintätekniikkaa koskevista strategioista sekä näiden digitaalisten agendojen kieliversioista. Samoin konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista. Jos sinulla on tietoa, voit kirjoittaa kommentin tai lähettää sähköpostin.
Hallituksen syntyaikoihin Petteri Järvinen ei blogissaan ollut kovinkaan vakuuttunut ohjelmasta:
...on ilmeistä, ettei viestintä- ja tietoyhteiskunta-asioita pidetty kovin tärkeinä.
Viestintä ja tietotekniikka mainitaan uudessa hallitusohjelmassa useita kertoja ja niitä pidetään muka tärkeinä. Salkut osoittavat, ettei niin ole.
Viestintäministeri Krista Kiuru ja muu hallitus saivat siinä haastetta.
Jyrki Kasvi taas valitteli sitä, että koulutuksen osalta kaikki ylioppilaskirjoituksia lukuun ottamatta puristettiin kuuteen sanaan.
Suomen hallitusohjelmassa kerrotaan (tele)viestinnästä paljolti samoja asioita kuin EU:n digitaalistrategiassa ja Ruotsin digitaalisessa agendassa, mutta riittääkö kunnianhimo Suomen kilpailukyvyn palauttamiseksi?
Ralf Grahn
J.K. Hyvä lukija, toivon tietoa EU-maiden tieto- ja viestintätekniikkaa koskevista strategioista sekä näiden digitaalisten agendojen kieliversioista. Samoin konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista. Jos sinulla on tietoa, voit kirjoittaa kommentin tai lähettää sähköpostin.
29. lokakuuta 2011
Ruotsin digitaalinen agenda: tavoitteena maailmanmestaruus
Heti IT-strategian julkistamisen jälkeen mainitsin Ruotsin uuden digitaalisen agendan ja äsken tarjoilin alkupaloja.
Nyt jatkan Ruotsin elinkeinoministeriön (Näringsdepartementet) 6. lokakuuta 2011 julkaiseman kansallisen tietoyhteiskuntaohjelman tarkastelua:
It i människans tjänst – en digital agenda för Sverige (pdf; 57 sivua)
Mitä voimme oppia Ruotsilta, joka jo nykyisellään kuuluu maailman valioihin tieto- ja viestintätekniikan (TVT) käytössä?
Silläkin voi olla merkitystä että Euroopan digitaalistrategian julkaisemisesta on lähes puolitoista vuotta ja Suomen digitaalisen agendan valmistumisesta lähes vuosi, joten tietoyhteiskuntaa koskevat näkemykset ovat voineet kehittyä tällä välin.
”Maailman paras”
Ruotsin digitaalinen agenda toistaa TVT-politiikan uuden ja kunnianhimoisen tavoitteen joka tuotiin julki vuoden 2012 talousarvioesityksessä (s. 15):
Ensi vuoden budjettiesitys antaa muutenkin monipuolisen mutta tiukan asiallisen kuvan Ruotsin tietoyhteiskuntapolitiikasta osa-alueineen:
Budgetpropositionen för 2012 (prop. 2011/12:01) Kommunikationer (utgiftsområde 22), jakso 4 Politiken för informationssamhället, sivulta 83 aina sivulle 113
Kaikenkarvaiset visiot ja suunnitelmat tuppaavat olemaan täynnä näitä 'paras'-hokemia, joten tässä on ehkä syytä korostaa että Ruotsin hallitus esittää harkiten vanhan tavoitteen korvaamista uudella ja eduskunnalta odotetaan hyväksymisleimaa.
Digitalisointitoimikunta
Ylevä tavoite ei kuitenkaan jää leijumaan ilmaan. Digitaalisen agendan päällepäsmäriksi Ruotsin hallitus aikoo asettaa uuden toimielimen, digitalisointitoimikunnan (s. 18-19):
Alkuun komissio saa laatia itselleen toimintasuunnitelman avainlukuineen, mielessä maailmanmestaruus.
Ralf Grahn
J.K. Hyvä lukija, toivon tietoa EU-maiden tieto- ja viestintätekniikkaa koskevista strategioista kieliversioineen sekä konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista. Jos sinulla on tietoa, voit kirjoittaa kommentin tai lähettää sähköpostin.
Nyt jatkan Ruotsin elinkeinoministeriön (Näringsdepartementet) 6. lokakuuta 2011 julkaiseman kansallisen tietoyhteiskuntaohjelman tarkastelua:
It i människans tjänst – en digital agenda för Sverige (pdf; 57 sivua)
Mitä voimme oppia Ruotsilta, joka jo nykyisellään kuuluu maailman valioihin tieto- ja viestintätekniikan (TVT) käytössä?
Silläkin voi olla merkitystä että Euroopan digitaalistrategian julkaisemisesta on lähes puolitoista vuotta ja Suomen digitaalisen agendan valmistumisesta lähes vuosi, joten tietoyhteiskuntaa koskevat näkemykset ovat voineet kehittyä tällä välin.
”Maailman paras”
Ruotsin digitaalinen agenda toistaa TVT-politiikan uuden ja kunnianhimoisen tavoitteen joka tuotiin julki vuoden 2012 talousarvioesityksessä (s. 15):
Sverige ska vara bäst i världen på att använda digitaliseringens möjligheter.
Ensi vuoden budjettiesitys antaa muutenkin monipuolisen mutta tiukan asiallisen kuvan Ruotsin tietoyhteiskuntapolitiikasta osa-alueineen:
Budgetpropositionen för 2012 (prop. 2011/12:01) Kommunikationer (utgiftsområde 22), jakso 4 Politiken för informationssamhället, sivulta 83 aina sivulle 113
Kaikenkarvaiset visiot ja suunnitelmat tuppaavat olemaan täynnä näitä 'paras'-hokemia, joten tässä on ehkä syytä korostaa että Ruotsin hallitus esittää harkiten vanhan tavoitteen korvaamista uudella ja eduskunnalta odotetaan hyväksymisleimaa.
Digitalisointitoimikunta
Ylevä tavoite ei kuitenkaan jää leijumaan ilmaan. Digitaalisen agendan päällepäsmäriksi Ruotsin hallitus aikoo asettaa uuden toimielimen, digitalisointitoimikunnan (s. 18-19):
Regeringen avser därför att inrätta en Digitaliseringskommission som får i uppdrag att verka för att målet i den digital agendan uppnås.Kuvauksen perusteella asetettava digitalisointitoimikunta, -komissio tai -neuvottelukunta vaikuttaa lähinnä neuvoa-antavalta elimeltä, joka analysoi ja tekee aloitteita vailla toimeenpanovaltaa. Emme tosin vielä ole nähneet kokoonpanoa ja asettamispäätöstä, mutta tavoitteet ovat silti kunnianhimoiset.
Digitaliseringskommissionen ska beskriva och analysera den faktiska utvecklingen mot det it-politiska målet och rapportera detta till regeringen. På motsvarande sätt som E-delegationen gör, bör Digitaliseringskommissionen uppmärksamma och analysera problem samt identifiera möjligheter inom området.
Kommissionen ska också lämna förslag på lämpliga åtgärder som bidrar till att förverkliga det it-politiska målet. En viktig del av Digitaliseringskommissionens arbete blir att samverka bl.a. med myndigheter, privata aktörer och organisationer inom området.
Kommissionens första uppgift är att utforma ett förslag till handlingsplan för arbetet med att verka för att målet i agendan uppfylls. Utgångspunkten är att detta ska ske med befintliga medel. Kommissionen ska dessutom, efter samråd med relevanta myndigheter, privata aktörer och organisationer utforma ett förslag på hur utvecklingen mot målet i agendan kan följas upp. Utgångspunkten är de strategiska områden som regeringen har formulerat i agendan. Kommissionen ska därför i förslaget till uppföljning definiera nödvändiga nyckelindikatorer, som löpande kan följas upp och som är av betydelse för måluppfyllelsen.
Alkuun komissio saa laatia itselleen toimintasuunnitelman avainlukuineen, mielessä maailmanmestaruus.
Ralf Grahn
J.K. Hyvä lukija, toivon tietoa EU-maiden tieto- ja viestintätekniikkaa koskevista strategioista kieliversioineen sekä konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista. Jos sinulla on tietoa, voit kirjoittaa kommentin tai lähettää sähköpostin.
28. lokakuuta 2011
Ruotsin digitaalinen agenda: alkupalat
Tuoreeltaan mainitsin Ruotsin uuden digitaalisen agendan, mutta mitä voimme oppia maasta joka tieto- ja viestintätekniikan (TVT) käytössä kuuluu maailman valioihin?
Sikäläinen elinkeinoministeriö (Näringsdepartementet) julkisti 6. lokakuuta 2011 kansallisen tietoyhteiskuntaohjelman EU:n digitaalistrategian vanavedessä:
It i människans tjänst – en digital agenda för Sverige (57 sivua)
IT- ja energiaministeri Anna-Karin Hatt tuo jo esipuheessa selvästi esille hallituksen tavoitteen. Ruotsista on tehtävä maailman ykkösmaa digitalisioinnin mahdollisuuksien hyödyntämisessä (s. 5). Tavoite toistetaan yhteenvedon ensimmäisessä kappaleessa (s. 6), joten salamyhkäisestä etenemisestä ei Ruotsin hallitusta voi syyttää ainakaan kunnianhimoisen päämäärän osalta.
Pohjoismaissa voimme jo nyt tutustua Ruotsin kaavailemiin tavoitteisiin ja toimiin, mutta muualla joudutaan vielä odottamaan englanninkielisen version valmistumista. Ministeriön mukaan siihen menee vielä viikko tai pari.
Elinkeinoministeriön mukaan valmisteilla ovat edelleen myös digitaalistrategian edellyttämät jatkopäätökset.
Käyttäjän näkökulma
Yhteenvedossa kerrotaan että tietoyhteiskuntastrategia perustuu käyttäjän näkökulmaan, jota käsitellään neljän strategisen kokonaisuuden kannalta (s. 6):
* käytön helppous ja turvallisuus
* palvelujen hyödyllisyys
* infrastruktuurin tarve
* TVT:n merkitys yhteiskunnan kehitykselle
Yhteenveto on sen verran tiiviisti kirjoitettu että muutamalla sivulla (s. 6-11) saa käsityksen useista tavoitteista, vastuuviranomaisista ja summittaisista toimista.
Vaikka useimmat haasteet ja aiheet ovat samankaltaisia, Ruotsin IT-agenda nostaa Suomen digitaalista agendaa laajemmin esille yhteiskunnallisia näkökohtia, sekä kansallisella tasolla että kansainvälisesti.
Ralf Grahn
J.K. Hyvä lukija, toivon tietoa EU-maiden TVT-strategioista kieliversioineen sekä konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista. Jos sinulla on tietoa, voit kirjoittaa kommentin tai kirjoittaa sähköpostin.
Sikäläinen elinkeinoministeriö (Näringsdepartementet) julkisti 6. lokakuuta 2011 kansallisen tietoyhteiskuntaohjelman EU:n digitaalistrategian vanavedessä:
It i människans tjänst – en digital agenda för Sverige (57 sivua)
IT- ja energiaministeri Anna-Karin Hatt tuo jo esipuheessa selvästi esille hallituksen tavoitteen. Ruotsista on tehtävä maailman ykkösmaa digitalisioinnin mahdollisuuksien hyödyntämisessä (s. 5). Tavoite toistetaan yhteenvedon ensimmäisessä kappaleessa (s. 6), joten salamyhkäisestä etenemisestä ei Ruotsin hallitusta voi syyttää ainakaan kunnianhimoisen päämäärän osalta.
Pohjoismaissa voimme jo nyt tutustua Ruotsin kaavailemiin tavoitteisiin ja toimiin, mutta muualla joudutaan vielä odottamaan englanninkielisen version valmistumista. Ministeriön mukaan siihen menee vielä viikko tai pari.
Elinkeinoministeriön mukaan valmisteilla ovat edelleen myös digitaalistrategian edellyttämät jatkopäätökset.
Käyttäjän näkökulma
Yhteenvedossa kerrotaan että tietoyhteiskuntastrategia perustuu käyttäjän näkökulmaan, jota käsitellään neljän strategisen kokonaisuuden kannalta (s. 6):
* käytön helppous ja turvallisuus
* palvelujen hyödyllisyys
* infrastruktuurin tarve
* TVT:n merkitys yhteiskunnan kehitykselle
Yhteenveto on sen verran tiiviisti kirjoitettu että muutamalla sivulla (s. 6-11) saa käsityksen useista tavoitteista, vastuuviranomaisista ja summittaisista toimista.
Vaikka useimmat haasteet ja aiheet ovat samankaltaisia, Ruotsin IT-agenda nostaa Suomen digitaalista agendaa laajemmin esille yhteiskunnallisia näkökohtia, sekä kansallisella tasolla että kansainvälisesti.
Ralf Grahn
J.K. Hyvä lukija, toivon tietoa EU-maiden TVT-strategioista kieliversioineen sekä konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista. Jos sinulla on tietoa, voit kirjoittaa kommentin tai kirjoittaa sähköpostin.
26. lokakuuta 2011
Suomen digitaalinen agenda eduskunnasta
Olemme seuranneet Suomen digitaalista agendaa eduskuntaan ja eduskunnassa. Sivistysvaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan lausuntojen jälkeen liikenne- ja viestintävaliokunta viimeisteli mietinnön joka matkasi täysistuntokäsittelyyn.
Digistrategian etenemistä eduskunnassa voit seurata sivulta käsittelytiedot. Eduskunnan verkkosivuilta hallituksen virallinen selonteko löytyy myös pdf-muotoisena tunnistetiedoin ja sivunumeroin:
Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011–2020; Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle VNS 10/2010 vp (39 sivua)
Digitaalinen agenda eduskunnasta
Eduskunnan täysistunto keskusteli hallituksen selonteosta 17. helmikuuta 2011 liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnön pohjalta, josta puheenjohtaja Martti Korhonen esitteli tärkeimmät näkökohdat.
Viestintäministeri Suvi Lindén korosti vastauspuheenvuorossaan julkisen sektorin tuottavuuden nostamista tieto- ja viestintätekniikan avulla lähiaikojen haasteena.
Keskustelu toi monipuolisesti esille Suomen tietoyhteiskuntakehityksen haasteita, joten puheenvuorot on mielestäni syytä lukea.
Seuraavana päivänä eduskunta hyväksyi mietinnön digitaalista agendaa koskevasta selonteosta.
Eduskunnasta lähti kirjelmä EK 46/2010 vp (seuraavan) hallituksen mietittäväksi. Kirjelmä sisältää mietinnön ja kaksi lausumaa, jotka koskevat haja-asutusalueiden laajakaistahankkeen arviointia ja tietoyhteiskunta-asioita koskevan toimivallan keskittämistä valtioneuvoston tasolla.
Ralf Grahn
J.K. Hyvät lukijat, toivon tietoa Suomen, Tanskan ja Ruotsin sekä muiden EU-maiden TVT-strategioista kieliversioineen sekä konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista.
Digistrategian etenemistä eduskunnassa voit seurata sivulta käsittelytiedot. Eduskunnan verkkosivuilta hallituksen virallinen selonteko löytyy myös pdf-muotoisena tunnistetiedoin ja sivunumeroin:
Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011–2020; Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle VNS 10/2010 vp (39 sivua)
Digitaalinen agenda eduskunnasta
Eduskunnan täysistunto keskusteli hallituksen selonteosta 17. helmikuuta 2011 liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnön pohjalta, josta puheenjohtaja Martti Korhonen esitteli tärkeimmät näkökohdat.
Viestintäministeri Suvi Lindén korosti vastauspuheenvuorossaan julkisen sektorin tuottavuuden nostamista tieto- ja viestintätekniikan avulla lähiaikojen haasteena.
Keskustelu toi monipuolisesti esille Suomen tietoyhteiskuntakehityksen haasteita, joten puheenvuorot on mielestäni syytä lukea.
Seuraavana päivänä eduskunta hyväksyi mietinnön digitaalista agendaa koskevasta selonteosta.
Eduskunnasta lähti kirjelmä EK 46/2010 vp (seuraavan) hallituksen mietittäväksi. Kirjelmä sisältää mietinnön ja kaksi lausumaa, jotka koskevat haja-asutusalueiden laajakaistahankkeen arviointia ja tietoyhteiskunta-asioita koskevan toimivallan keskittämistä valtioneuvoston tasolla.
Ralf Grahn
J.K. Hyvät lukijat, toivon tietoa Suomen, Tanskan ja Ruotsin sekä muiden EU-maiden TVT-strategioista kieliversioineen sekä konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista.
25. lokakuuta 2011
Suomen digitaalinen agenda eduskunnassa
Eilen saatiin Suomen digitaalinen agenda eduskuntaan ja lähetekeskustelun loppuun. Sen jälkeen selonteko matkasi valiokuntakäsittelyyn.
Digistrategian etenemistä eduskunnassa voit seurata sivulta käsittelytiedot.
Eduskunnassa
Eduskunnan verkkosivuilta hallituksen virallinen selonteko löytyy myös pdf-muotoisena tunnistetiedoin ja sivunumeroin:
Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011–2020; Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle VNS 10/2010 vp (39 sivua)
Lähetekeskustelun lopuksi selonteko lähetettiin liikenne- ja viestintävaliokuntaan, jolle sivistysvaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan tuli antaa lausunto.
Opetus, tutkimus ja tekijänoikeus
Sivistysvaliokunta pohti tietotekniikan asemaa opettamisessa ja oppimisessa sekä sähköisten oppimateriaalien tuottamista. Valiokunta toivoi laadukkaiden kotimaisten sisältöjen ja palvelujen syntymistä. Kansallinen Digitaalinen Kirjasto (KDK) -hanke lämmitti valiokunnan mieltä ja Yleisradion talouden turvaaminen oli tärkeää.
Sivistysvaliokunta halusi edistää tekijänoikeusjärjestelmän toimivuutta ja lisätoimia nettipiratismin estämiseksi.
Nuorten osallistumismahdollisuuksien ja medialukutatiojen lisäämisen ohella sivistysvaliokunta korost ICT-alan eli tieto- ja viesintätekniikan (TVT) tutkimuksen ja alan riittävän koulutuksen merkitystä tietoyhteiskuntakehityksen tavoitteiden saavuttamiselle. Ks. SiVL 22/2010 vp - VNS 10/2010 vp
Tietoyhteiskuntakehityksen nopeuttaminen
Tulevaisuusvaliokunta piti hallituksen selontekoa tärkeänä ja oikeansuuntaisena, mutta halusi nopeuttaa Suomen tietoyhteiskuntakehitystä. Eesti mainittiin digitalisoinnin kannustavana esimerkkinä.
Jatkossa tietoyhteiskunnan rakentamisen painopisteen on noustava monta tasoa ylöspäin tietoverkkojen rakentamisesta digitaalisiin sisältöihin ja palveluihin, uuden toimintakulttuurin rakentamiseen.
Tulevaisuusvaliokunta katsoi, että tietoyhteiskuntapolitiikan ohjausta tulee selkeyttää ja tietohallinnon merkitykseen valtionhallinnossa tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Tarvitaan riittävä poliittinen ja yhteiskunnallinen tahtotila tietoyhteiskunnan rakentamiseksi sekä valtion selkeä ohjausvastuu.
Valiokunta korosti verkkolaskutusta tuottavuutta nostavana uudistuksena. Ks. TuVL 5/2010 vp - VNS 10/2010 vp
Haja-asutusalueet ja hallinnon keskittäminen
Varsinaisen mietinnön valmistellut liikenne- ja viestintävaliokunta piti valtioneuvoston selontekoa tärkeänä ja selonteossa esitettyjä toimenpiteitä pääosin oikeansuuntaisina ja kannatettavina, mutta osa toimenpide-ehdotuksista jäi kuitenkin valiokunnan mielestä selonteossa varsin yleiselle tasolle.
Selonteon tavoitteiden toteuttaminen vaatii nykyistä enemmän resursointia, nykyistä vahvempaa ja yhtenäisempää ohjaus- ja johtamismallia ja mm. julkishallinnon tiivistä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Kehittämishankkeita tulisi johtaa keskitetysti siten, että nykyisin varsin itsenäisessä asemassa olevat eri toimijat saataisiin etenemään toivottuun yhtenäiseen suuntaan.
Tietoyhteiskuntakehitys vaatii valiokunnan mielestä yritysten, ihmisten ja ennen kaikkea julkisen vallan selkeää sitoutumista Suomen nostamiseen takaisin tietoyhteiskuntakehityksen eturivin maaksi.
Painopisteeksi valiokunta halusi kotimaisten sisältöjen ja palvelujen kehittämisen.
Haja-asutusalueiden kannalta, viimeisen kahden kilometrin osalta valiokunta korosti, että tilaajayhteys tulee olla jatkossa mahdollista saada kohtuullisin kustannuksin ja yhtäläisin periaattein koko Suomessa.
Valiokunta esitti näkemyksiä tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta, julkisen tiedon avoimuudesta, koulutuksen merkityksestä ja tietoturvaa koskevan lainsäädännön kokoamisesta sekä tietoyhteiskuntahallinnon uudelleenorganisoinnista.
Varsinainen ”pihvi” oli kuitenkin liikenne- ja viestintävaliokunnan päätösehdotus eduskunnan kannanotoksi:
Ks. muiden valiokuntien lausuntojen huomioon ottamisesta, mielipiteistä sekä kannanottoehdotuksista LiVM 25/2010 vp - VNS 10/2010 vp
Ralf Grahn
J.K. Toivon tietoa Suomen, Tanskan ja Ruotsin sekä muiden EU-maiden TVT-strategioista kieliversioineen sekä konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista. Kerro jos tiedät.
Digistrategian etenemistä eduskunnassa voit seurata sivulta käsittelytiedot.
Eduskunnassa
Eduskunnan verkkosivuilta hallituksen virallinen selonteko löytyy myös pdf-muotoisena tunnistetiedoin ja sivunumeroin:
Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011–2020; Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle VNS 10/2010 vp (39 sivua)
Lähetekeskustelun lopuksi selonteko lähetettiin liikenne- ja viestintävaliokuntaan, jolle sivistysvaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan tuli antaa lausunto.
Opetus, tutkimus ja tekijänoikeus
Sivistysvaliokunta pohti tietotekniikan asemaa opettamisessa ja oppimisessa sekä sähköisten oppimateriaalien tuottamista. Valiokunta toivoi laadukkaiden kotimaisten sisältöjen ja palvelujen syntymistä. Kansallinen Digitaalinen Kirjasto (KDK) -hanke lämmitti valiokunnan mieltä ja Yleisradion talouden turvaaminen oli tärkeää.
Sivistysvaliokunta halusi edistää tekijänoikeusjärjestelmän toimivuutta ja lisätoimia nettipiratismin estämiseksi.
Nuorten osallistumismahdollisuuksien ja medialukutatiojen lisäämisen ohella sivistysvaliokunta korost ICT-alan eli tieto- ja viesintätekniikan (TVT) tutkimuksen ja alan riittävän koulutuksen merkitystä tietoyhteiskuntakehityksen tavoitteiden saavuttamiselle. Ks. SiVL 22/2010 vp - VNS 10/2010 vp
Tietoyhteiskuntakehityksen nopeuttaminen
Tulevaisuusvaliokunta piti hallituksen selontekoa tärkeänä ja oikeansuuntaisena, mutta halusi nopeuttaa Suomen tietoyhteiskuntakehitystä. Eesti mainittiin digitalisoinnin kannustavana esimerkkinä.
Jatkossa tietoyhteiskunnan rakentamisen painopisteen on noustava monta tasoa ylöspäin tietoverkkojen rakentamisesta digitaalisiin sisältöihin ja palveluihin, uuden toimintakulttuurin rakentamiseen.
Tulevaisuusvaliokunta katsoi, että tietoyhteiskuntapolitiikan ohjausta tulee selkeyttää ja tietohallinnon merkitykseen valtionhallinnossa tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Tarvitaan riittävä poliittinen ja yhteiskunnallinen tahtotila tietoyhteiskunnan rakentamiseksi sekä valtion selkeä ohjausvastuu.
Valiokunta korosti verkkolaskutusta tuottavuutta nostavana uudistuksena. Ks. TuVL 5/2010 vp - VNS 10/2010 vp
Haja-asutusalueet ja hallinnon keskittäminen
Varsinaisen mietinnön valmistellut liikenne- ja viestintävaliokunta piti valtioneuvoston selontekoa tärkeänä ja selonteossa esitettyjä toimenpiteitä pääosin oikeansuuntaisina ja kannatettavina, mutta osa toimenpide-ehdotuksista jäi kuitenkin valiokunnan mielestä selonteossa varsin yleiselle tasolle.
Selonteon tavoitteiden toteuttaminen vaatii nykyistä enemmän resursointia, nykyistä vahvempaa ja yhtenäisempää ohjaus- ja johtamismallia ja mm. julkishallinnon tiivistä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Kehittämishankkeita tulisi johtaa keskitetysti siten, että nykyisin varsin itsenäisessä asemassa olevat eri toimijat saataisiin etenemään toivottuun yhtenäiseen suuntaan.
Tietoyhteiskuntakehitys vaatii valiokunnan mielestä yritysten, ihmisten ja ennen kaikkea julkisen vallan selkeää sitoutumista Suomen nostamiseen takaisin tietoyhteiskuntakehityksen eturivin maaksi.
Painopisteeksi valiokunta halusi kotimaisten sisältöjen ja palvelujen kehittämisen.
Haja-asutusalueiden kannalta, viimeisen kahden kilometrin osalta valiokunta korosti, että tilaajayhteys tulee olla jatkossa mahdollista saada kohtuullisin kustannuksin ja yhtäläisin periaattein koko Suomessa.
Valiokunta esitti näkemyksiä tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta, julkisen tiedon avoimuudesta, koulutuksen merkityksestä ja tietoturvaa koskevan lainsäädännön kokoamisesta sekä tietoyhteiskuntahallinnon uudelleenorganisoinnista.
Varsinainen ”pihvi” oli kuitenkin liikenne- ja viestintävaliokunnan päätösehdotus eduskunnan kannanotoksi:
1. Haja-asutusalueiden laajakaistahankkeen toteuttamistapoja ja hankkeen tavoitteita tulee arvioida selonteossa esitetyllä tavalla uudelleen ensi vaalikauden alussa. Arvioinnissa on tärkeää ottaa huomioon hankkeiden kilpailutusten myötä täsmentyneet kustannusarviot sekä runkoverkon että tilaajayhteyden osalta, teknologian kehittymisestä aiheutuneet mahdolliset muutostarpeet sekä hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi mahdollisesti tarvittava lisärahoitus ja uudet rahoitusmallit.
2. Tietoyhteiskunnan kehittämistä koskeva toimivalta ja resursseista päättäminen tulee nykyisistä hallinnon alan rajoista poiketen keskittää selkeästi yhdelle taholle valtioneuvoston tasolla.
Ks. muiden valiokuntien lausuntojen huomioon ottamisesta, mielipiteistä sekä kannanottoehdotuksista LiVM 25/2010 vp - VNS 10/2010 vp
Ralf Grahn
J.K. Toivon tietoa Suomen, Tanskan ja Ruotsin sekä muiden EU-maiden TVT-strategioista kieliversioineen sekä konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista. Kerro jos tiedät.
24. lokakuuta 2011
Suomen digitaalinen agenda eduskuntaan
Suomen tietoyhteiskuntastrategia on saatavissa suomeksi ja englanniksi värijulkaisuna sekä ruotsiksi perusmuodossa: Suomen digitaalinen agenda 2011-2020 – kieliversiot.
Eduskuntaan
Perustuslain 44 §:n mukaan valtioneuvosto voi antaa eduskunnalle tiedonannon tai selonteon valtakunnan hallintoa tai kansainvälisiä suhteita koskevasta asiasta. Digitaalisen agendan kohdalla hallitus antoi 26. marraskuuta 2010 selonteon, jonka käsittelyssä ei voida tehdä päätöstä valtioneuvoston tai sen jäsenen nauttimasta luottamuksesta.
Digistrategian etenemistä eduskunnassa voit seurata sivulta käsittelytiedot.
Eduskunnan verkkosivuilta hallituksen selonteko löytyy myös pdf-muotoisena tunnistetiedoin ja sivunumeroin:
Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011–2020; Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle VNS 10/2010 vp (39 sivua)
Lähetekeskustelu
Lähetekeskustelussa viestintäministeri Suvi Lindén korosti digitalisoitumisen merkitystä koko kansantalouden kannalta, kansalalaisten elämässä ja julkisten palvelujen kehittämisessä.
Hallinnon siilojen tilalle Lindén toi puheenvuorossaan esityksen uudeksi laiksi julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta eli niin sanotun tietohallintolain. Siinä ehdotetaan koko julkisen hallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin laatimista ja sen osittaista sitovaa sääntelyä. Valtiovarainministeriö vastaisi koko julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta ja kukin ministeriö oman toimialansa ohjauksesta.
Lindénin mukaan istuvan hallituksen tietoyhteiskuntatalkoiden pääpainopiste on ollut tietoliikenneinfrastruktuurin kehittämisessä, alueellisesti tasa-arvoiselta pohjalta. Seuraavalta hallitukselta Lindén toivoi määrätietoista otetta Sadan megan Suomi -hankkeen loppuun saattamiseksi.
Jos oppositioryhmien puheenvuoroissa moitittiin hallitusta, tämä perustui – eri painotuksin - Suomen kilpailikyvyn heikentymiseen, hallinnon tietojärjestelmien sekamelskaan, kokonaisvastuun puuttumiseen, kehityshankkeiden viivästymiseen, köyhien unohtamiseen, vanhusten ja sairaiden tarpeisiin, opastuksen ja koulutuksen riittämättömyyteen, harvaan asuttujen seutujen yhteyksien tasoon tms.
Suomen tietoyhteiskuntakehityksen kannalla olivat kaikki eduskuntaryhmät. Siis eespäin tieto- ja viestintätekniikan viitoittamalla tiellä, mutta mieluusti nopeammin, korkeammalle ja väkevämmin.
Muutamissa myöhemmissä puheenvuoroissa kaivattiin kannanottoja myös selonteon ulkopuolelle jätettyihin asioihin, kuten tietoyhteiskunnan kansalaisoikeuksiin (yksityisyys, sananvapaus, identiteetin suoja).
Ralf Grahn
J.K. Suomen, Tanskan ja Ruotsin TVT-strategioiden lisäksi toivon tietoa muiden EU-maiden digitaalisista agendoista kieliversioineen. Myös konkreettiset hankkeet kiinnostavat.
Eduskuntaan
Perustuslain 44 §:n mukaan valtioneuvosto voi antaa eduskunnalle tiedonannon tai selonteon valtakunnan hallintoa tai kansainvälisiä suhteita koskevasta asiasta. Digitaalisen agendan kohdalla hallitus antoi 26. marraskuuta 2010 selonteon, jonka käsittelyssä ei voida tehdä päätöstä valtioneuvoston tai sen jäsenen nauttimasta luottamuksesta.
Digistrategian etenemistä eduskunnassa voit seurata sivulta käsittelytiedot.
Eduskunnan verkkosivuilta hallituksen selonteko löytyy myös pdf-muotoisena tunnistetiedoin ja sivunumeroin:
Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011–2020; Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle VNS 10/2010 vp (39 sivua)
Lähetekeskustelu
Lähetekeskustelussa viestintäministeri Suvi Lindén korosti digitalisoitumisen merkitystä koko kansantalouden kannalta, kansalalaisten elämässä ja julkisten palvelujen kehittämisessä.
Hallinnon siilojen tilalle Lindén toi puheenvuorossaan esityksen uudeksi laiksi julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta eli niin sanotun tietohallintolain. Siinä ehdotetaan koko julkisen hallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin laatimista ja sen osittaista sitovaa sääntelyä. Valtiovarainministeriö vastaisi koko julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta ja kukin ministeriö oman toimialansa ohjauksesta.
Lindénin mukaan istuvan hallituksen tietoyhteiskuntatalkoiden pääpainopiste on ollut tietoliikenneinfrastruktuurin kehittämisessä, alueellisesti tasa-arvoiselta pohjalta. Seuraavalta hallitukselta Lindén toivoi määrätietoista otetta Sadan megan Suomi -hankkeen loppuun saattamiseksi.
Jos oppositioryhmien puheenvuoroissa moitittiin hallitusta, tämä perustui – eri painotuksin - Suomen kilpailikyvyn heikentymiseen, hallinnon tietojärjestelmien sekamelskaan, kokonaisvastuun puuttumiseen, kehityshankkeiden viivästymiseen, köyhien unohtamiseen, vanhusten ja sairaiden tarpeisiin, opastuksen ja koulutuksen riittämättömyyteen, harvaan asuttujen seutujen yhteyksien tasoon tms.
Suomen tietoyhteiskuntakehityksen kannalla olivat kaikki eduskuntaryhmät. Siis eespäin tieto- ja viestintätekniikan viitoittamalla tiellä, mutta mieluusti nopeammin, korkeammalle ja väkevämmin.
Muutamissa myöhemmissä puheenvuoroissa kaivattiin kannanottoja myös selonteon ulkopuolelle jätettyihin asioihin, kuten tietoyhteiskunnan kansalaisoikeuksiin (yksityisyys, sananvapaus, identiteetin suoja).
Ralf Grahn
J.K. Suomen, Tanskan ja Ruotsin TVT-strategioiden lisäksi toivon tietoa muiden EU-maiden digitaalisista agendoista kieliversioineen. Myös konkreettiset hankkeet kiinnostavat.
23. lokakuuta 2011
Suomen digitaalinen agenda 2011-2020 – kieliversiot
Vajaa vuosi sitten hallitus antoi selonteon ”Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020” eduskunnalle (tiedote 26. marraskuuta 2010). Verkkosivu tarjoaa linkin valtioneuvoston alkuperäiseen ja karun asialliseen selontekotekstiin.
Liikenne- ja viestintäministeirön tiedote tarjoaa pikakatsauksen merkittäviin painopisteisiin, kuten valtioneuvoston tavoitteeseen, että nopeat, sadan megan laajakaistayhteydet saataisiin vuoden 2015 loppuun mennessä lähes kaikkien vakinaisten asuntojen sekä yritysten ja julkishallinnon toimipaikkojen ulottuville.
Suomen digitaalinen agenda värijulkaisuna
Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta ja LVM julkaisivat myöhemmin kansallisen TVT-strategian painettuna ja painetun kaltaisena verkkojulkaisuna värikuvin höystettynä:
Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020 (49 sivua)
Vastaavanlainen julkaisu löytyy myös englanniksi:
Productive and inventive Finland – Digital Agenda for 2011-2020 (49 sivua)
Ruotsiksi en ole löytänyt vastaavaa luksusversiota, joten käytettäväksi jää alkuperäinen selonteko:
Ett produktivt och nyskapande Finland – Digital agenda för åren 2011–2020 (ei sivunumerointia, mutta 386 numeroitua kappaletta)
Euroopan digitaalistrategiaa koskevat tuoreet kirjoitukset kokosin eilen yhteen ja siirryin seuraavassa blogimerkinnässä EU-tasolta kansallisiin maisemiin.
Tänään aloitin Suomen digitaalisen agendan esittelyn ruotsiksi.
***
Jatkossa viittaan mahdollisuuksien mukaan myöhempiin julkaisuihin, siltä varalta että teksteihin on tehty täsmennyksiä selonteon käsittelyn aikana.
Ralf Grahn
J.K. Kansalliset digitaalistrategiat EU-maissa?
Onko EU-tason digitaalistrategia saanut tai saamassa seuraajia kansallisella tasolla?
Suomella, Tanskalla ja Ruotsilla on kansalliset digistrategiat. Minun on tosin vielä selvitettävä mahdolliset kieliversiot Tanskan ja Ruotsin kohdalta sekä ajankohtaiset toimet ja suunnitelmat kaikkien osalta hieman tarkemmin. Lisävalaistus on tervetullutta.
Euroopan maiden osalta olen Twitterin ja englanninkielisen blogini kautta esittänyt pyynnön tietojen saamiseksi. Jakaminen ja keskinäinen oppiminen vahvistavat Euroopan kilpailukykyä, joten uudistan pyyntöni tässäkin:
Through Twitter @RalfGrahn and my blog I asked for information if there is a national Digital Agenda in your EU country in the footsteps of the Digital Agenda for Europe.
The invitation remains open. It would be great if you could send me one tweet per language version. Please use the hashtag #DigitalAgenda to spread the word instantly.
If you want to write more, you could use the comments section of this blog or send me an email.
I will try to disseminate the information received.
Liikenne- ja viestintäministeirön tiedote tarjoaa pikakatsauksen merkittäviin painopisteisiin, kuten valtioneuvoston tavoitteeseen, että nopeat, sadan megan laajakaistayhteydet saataisiin vuoden 2015 loppuun mennessä lähes kaikkien vakinaisten asuntojen sekä yritysten ja julkishallinnon toimipaikkojen ulottuville.
Suomen digitaalinen agenda värijulkaisuna
Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta ja LVM julkaisivat myöhemmin kansallisen TVT-strategian painettuna ja painetun kaltaisena verkkojulkaisuna värikuvin höystettynä:
Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020 (49 sivua)
Vastaavanlainen julkaisu löytyy myös englanniksi:
Productive and inventive Finland – Digital Agenda for 2011-2020 (49 sivua)
Ruotsiksi en ole löytänyt vastaavaa luksusversiota, joten käytettäväksi jää alkuperäinen selonteko:
Ett produktivt och nyskapande Finland – Digital agenda för åren 2011–2020 (ei sivunumerointia, mutta 386 numeroitua kappaletta)
Euroopan digitaalistrategiaa koskevat tuoreet kirjoitukset kokosin eilen yhteen ja siirryin seuraavassa blogimerkinnässä EU-tasolta kansallisiin maisemiin.
Tänään aloitin Suomen digitaalisen agendan esittelyn ruotsiksi.
***
Jatkossa viittaan mahdollisuuksien mukaan myöhempiin julkaisuihin, siltä varalta että teksteihin on tehty täsmennyksiä selonteon käsittelyn aikana.
Ralf Grahn
J.K. Kansalliset digitaalistrategiat EU-maissa?
Onko EU-tason digitaalistrategia saanut tai saamassa seuraajia kansallisella tasolla?
Suomella, Tanskalla ja Ruotsilla on kansalliset digistrategiat. Minun on tosin vielä selvitettävä mahdolliset kieliversiot Tanskan ja Ruotsin kohdalta sekä ajankohtaiset toimet ja suunnitelmat kaikkien osalta hieman tarkemmin. Lisävalaistus on tervetullutta.
Euroopan maiden osalta olen Twitterin ja englanninkielisen blogini kautta esittänyt pyynnön tietojen saamiseksi. Jakaminen ja keskinäinen oppiminen vahvistavat Euroopan kilpailukykyä, joten uudistan pyyntöni tässäkin:
Through Twitter @RalfGrahn and my blog I asked for information if there is a national Digital Agenda in your EU country in the footsteps of the Digital Agenda for Europe.
The invitation remains open. It would be great if you could send me one tweet per language version. Please use the hashtag #DigitalAgenda to spread the word instantly.
If you want to write more, you could use the comments section of this blog or send me an email.
I will try to disseminate the information received.
22. lokakuuta 2011
Euroopan digitaalistrategia Suomessa ja Suomen digitaalinen agenda 2010-2020
Euroopan komissio julkaisi 19. toukokuuta 2010 tiedonannon Euroopan digitaalistrategia KOM(2010) 245. Noin kolme kuukautta myöhemmin ilmestyi kuitenkin korjattu ja korvaava tiedonanto, joka koskee kaikkia kieliversioita. Myös suomenkielinen tiedonanto tulee varoitustekstein:
CORRIGENDUM:
Annule et remplace le document COM(2010) 245 final du 19.5.2010
Concerne toutes les versions linguistiques
Euroopan digitaalistrategia; Bryssel 26.8.2010 KOM(2010) 245 lopullinen/2 (46 sivua)
Euroopan digitaalistrategia
Euroopan digitaalistrategian sisällysluettelo tarjoaa pikakatsauksen Eurooppa 2020 -kasvustrategian tämän lippulaivahankkeen keskeisiin aiheisiin:
EU:n digitaalinen agenda Suomessa
Suomen liikenne- ja viestintäministeriö LVM tarjoaa verkkosivun EU:n Digitaalinen agenda, joka tiiviisti valottaa tämän EU2020-lippulaivahankkeen taustaa ja rakentaa siltaa kansallisen tason valmisteluun.
Kuten näimme yllä, hankkeen viralliseksi nimeksi EU:n piirissä on vakiintunut Euroopan digitaalistrategia, joskin LVM käytti vapaampaa käännöstä EU:n digitaalinen agenda.
Asiallisesti verkkosivu tarjoaa valaistusta digitaalistrategian julkaisuvaiheeseen linkittämällä lausuntopyyntöön joka osoitettiin 216 vastaanottajalle sekä seitsemän sivun lausuntoyhteenvetoon johon oli tiivistetty 50 toimijan kannat.
Monissa vastauksissa digitaaliset sisämarkkinat olivat keskeisellä sijalla. Yleistoteamuksena yhteenveto esitti touko-kesäkuun vaihteessa 2010:
Sivut 3-5 tarjoavat mielenkiintoisella tavalla tiivistetysti tietoa eri etutahojen kannoista sisämarkkinakysymyksiin aiheittain:
Vastaavasti valaistiin muutkin digitaalistrategian aiheet. Halukkaat voivat tutustua yksittäisiin lausuntoihin verkossa.
Suomen digitaalinen agenda 2010-2020
Loppusyksystä hallitus antoi selonteon ”Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020” eduskunnalle (tiedote 26. marraskuuta 2010).
Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta ja LVM ovat myöhemmin julkaissut kansallisen strategian painettuna ja painetun kaltaisena verkkojulkaisuna:
Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020 (49 sivua)
Ralf Grahn
CORRIGENDUM:
Annule et remplace le document COM(2010) 245 final du 19.5.2010
Concerne toutes les versions linguistiques
Euroopan digitaalistrategia; Bryssel 26.8.2010 KOM(2010) 245 lopullinen/2 (46 sivua)
Euroopan digitaalistrategia
Euroopan digitaalistrategian sisällysluettelo tarjoaa pikakatsauksen Eurooppa 2020 -kasvustrategian tämän lippulaivahankkeen keskeisiin aiheisiin:
1. Johdanto
2. Digitaalistrategian toiminta-alueet
2.1. Elinvoimaiset digitaaliset yhtenäismarkkinat
2.2. Yhteentoimivuus ja standardit
2.3. Luottamus ja turvallisuus
2.4. Nopeat ja ultranopeat internetyhteydet
2.5. Tutkimus ja innovointi
2.6. Digitaalisen lukutaidon, osaamisen ja osallisuuden parantaminen
2.7. TVT:n yhteiskunnalliset hyödyt EU:ssa
2.8. Digitaalistrategian kansainväliset näkökohdat
3. Toteutus ja hallinnointi
EU:n digitaalinen agenda Suomessa
Suomen liikenne- ja viestintäministeriö LVM tarjoaa verkkosivun EU:n Digitaalinen agenda, joka tiiviisti valottaa tämän EU2020-lippulaivahankkeen taustaa ja rakentaa siltaa kansallisen tason valmisteluun.
Kuten näimme yllä, hankkeen viralliseksi nimeksi EU:n piirissä on vakiintunut Euroopan digitaalistrategia, joskin LVM käytti vapaampaa käännöstä EU:n digitaalinen agenda.
Asiallisesti verkkosivu tarjoaa valaistusta digitaalistrategian julkaisuvaiheeseen linkittämällä lausuntopyyntöön joka osoitettiin 216 vastaanottajalle sekä seitsemän sivun lausuntoyhteenvetoon johon oli tiivistetty 50 toimijan kannat.
Monissa vastauksissa digitaaliset sisämarkkinat olivat keskeisellä sijalla. Yleistoteamuksena yhteenveto esitti touko-kesäkuun vaihteessa 2010:
Lausuntojen sisältö painottuu suurimmaksi osaksi agendan digitaalisia sisämarkkinoita koskevaan lukuun. Yleisesti ottaen sisämarkkinoiden kehittämistä pidetään tärkeänä ja tavoiteltavana asiana kestävän kasvun ja tuottavuuden edistämiseksi. Eniten sisämarkkina-asiassa otetaan kantaa tekijänoikeuksiin ja sisältöihin liittyviin kysymyksiin. Tekijänoikeuksien sääntelyn yksinkertaistamiseksi ja korvausmenettelyjen ratkaisemiseksi toivotaan pikaista kansallista sekä EU:n laajuista selvitystyötä. Pohdittavaksi esitetään myös sopimusmenettelyjen ja riitatilanteiden ratkaisemisen käytäntöjä.
Sivut 3-5 tarjoavat mielenkiintoisella tavalla tiivistetysti tietoa eri etutahojen kannoista sisämarkkinakysymyksiin aiheittain:
1. Digitaaliset sisämarkkinat
1.1. Sisällöt, tekijänoikeudet ja lisensointi
1.2. Sähköinen asiointi ja tunnistautumispalvelut
1.3. Luotettavuustekijät ja kuluttajansuoja
1.4. Telepalveluiden yhtenäismarkkinat
Vastaavasti valaistiin muutkin digitaalistrategian aiheet. Halukkaat voivat tutustua yksittäisiin lausuntoihin verkossa.
Suomen digitaalinen agenda 2010-2020
Loppusyksystä hallitus antoi selonteon ”Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020” eduskunnalle (tiedote 26. marraskuuta 2010).
Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta ja LVM ovat myöhemmin julkaissut kansallisen strategian painettuna ja painetun kaltaisena verkkojulkaisuna:
Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020 (49 sivua)
Ralf Grahn
13. heinäkuuta 2011
EU:n digitaalistrategia (tietoyhteiskunta)
Euroopan komissio julkaisi 19. toukokuuta 2010 laaja-alaisen digitaalistrategian, joka kuuluu Eurooppa 2020 -kasvustrategian lippulaivahankkeisiin. Tiedote tiivisti olennaiset asiat tietoyhteiskunnan kehittämisestä yhteen kappaleeseen:
Digitaalistrategian vaiheiden seuraamisen aloitin tällä kertaa kokoamalla aiempia kirjoituksia ja jonkin verran uusia lähteitä englanniksi, joskin ne löytyvät kätevimmin ruotsinkielisen jutun 'Den digitala EU-agendan' kautta.
Ralf Grahn
J.K. EU:n mallin mukaisesti Ruotsi valmistelee kansallista digistrategiaa. Kansalaiskeskustelua voi seurata elinkeinoministeriön (Näringsdepartementet) ylläpitämällä sivustolla Digital Agenda Forum.
Euroopan komission tänään julkistaman digitaalistrategian toteuttaminen edesauttaisi merkittävästi EU:n talouskasvua ja levittäisi digitaaliaikakauden hyödyt kaikille yhteiskunnan osa-alueille. Puolet tuottavuuden kasvusta Euroopasta viimeisten 15 vuoden aikana on ollut lähtöisin tieto- ja viestintäteknologian käytöstä (ks. IP/10/571) ja tämän kehityksen uskotaan nopeutuvan entisestään. Strategiassa hahmotellaan seitsemän tärkeintä toimenpidealaa: digitaalisten yhtenäismarkkinoiden luominen, yhteentoimivuuden parantaminen, internetin luotettavuuden ja tietoturvallisuuden lisääminen, paljon nykyistä nopeammat internet-liittymät, tutkimus- ja kehitysinvestointien lisääminen, digitaalisen lukutaidon ja osallisuuden edistäminen sekä tieto- ja viestintäteknologioiden hyödyntäminen ratkaistaessa ilmastonmuutoksen ja väestön ikääntymisen kaltaisia yhteiskunnallisia haasteita. Hyödyt näkyisivät esimerkiksi sähköisen maksamisen ja laskutuksen helpottumisena, etälääketieteen käyttöönoton nopeutumisena ja energiatehokkaina valaistusratkaisuina. Näillä seitsemällä alalla strategiassa kaavaillaan noin sataa toimenpidettä, joista 31 on lainsäädäntöaloitteita. Digitaalistrategia on ensimmäinen Eurooppa 2020 -strategian seitsemästä lippulaivahankkeesta, joilla pyritään älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun (ks. IP/10/225).
Digitaalistrategian vaiheiden seuraamisen aloitin tällä kertaa kokoamalla aiempia kirjoituksia ja jonkin verran uusia lähteitä englanniksi, joskin ne löytyvät kätevimmin ruotsinkielisen jutun 'Den digitala EU-agendan' kautta.
Ralf Grahn
J.K. EU:n mallin mukaisesti Ruotsi valmistelee kansallista digistrategiaa. Kansalaiskeskustelua voi seurata elinkeinoministeriön (Näringsdepartementet) ylläpitämällä sivustolla Digital Agenda Forum.
4. helmikuuta 2010
WIPOn tekijänoikeussopimus sekä esitys- ja äänitesopimus voimaan (Päivitetty)
Kuivan ja lyhyen tiedonannon taakse voi kätkeytyä pitkä prosessi, joka osaltaan muovaa rahan liikkeitä ja käyttäjien oikeuksia tietoyhteiskunnassa.
Euroopan unionin virallisessa lehdessä 4.2.2010 L 32/1 on lyhyt tiedonanto WIPOn tekijänoikeussopimuksen ja WIPOn esitys- ja äänitesopimuksen voimaantulopäivästä EU:n osalta:
WIPO
WIPO on Maailman henkisen omaisuuden järjestö (World Intellectual Property Organisation). Suomen valtionhallinnossa tekijänoikeusasioista ja alan kansainvälisestä yhteistyöstä vastaa opetusministeriö. Näin ollen opetusministeriö on mukana myös tekijänoikeusasioiden EU-yhteistyössä, josta on tarjolla jonkin verran ajankohtaista tietoa.
WIPOn piirissä solmittiin 20. joulukuuta 1996 kaksi niin sanottua internet-kauden sopimusta, jotka Euroopan unioni sekä Suomi ja useat muut jäsenmaaton ratifioivat 14. joulukuuta 2009:
WIPOn tekijänoikeussopimus: WIPO Copyright Treaty (WCT)
WIPOn esitys- ja äänitesopimus: WIPO Performances and Phonograms Treaty (WPPT)
Joulukuun alussa Lissabonin sopimus oli tullut voimaan, joten käsite Euroopan yhteisö oli siirtynyt historian. Tilalle on virallisestikin tullut Euroopan unioni. EU:n komissio tervehti ratifiointia tyydytyksellä: European Commission welcomes ratification of the WIPO Copyright Treaties (14. joulukuuta 2009; IP/09/1916).
Euroopan yhteisö / Euroopan unioni
WIPOn sopimusten solmimisen jälkeen seurasi Euroopan yhteisön oman tietoyhteiskuntadirektiivin valmistelu, jonka tuloksena oli:
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2001/29/EY, annettu 22 päivänä toukokuuta 2001, tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa; Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 22.6.2001 L 167/10
Suomessa annettiin hallituksen esitys Eduskunnalle WIPOn tekijänoikeussopimuksen ja WIPOn esitys- ja äänitesopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta HE 29/2004 vp.
Esityksen pohjalta eduskunta sääti seuraavat lait: Laki WIPOn tekijänoikeussopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 823/2005 ja laki WIPOn esitys- ja äänitesopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 824/2005.
Samaan aikaan WIPO-esityksen kanssa annettu hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta HE 28/2004 vp tähtäsi EY:n tietoyhteiskuntadirektiivin 2001/29 toteuttamiseen.
Seurauksena olivat laki tekijänoikeuslain muuttamisesta 821/2005 ja laki rikoslain 49 luvun muuttamisesta 822/2005.
WIPOn sopimukset tulevat siis voimaan Euroopan unionin ja Suomen osalta 14. maaliskuuta 2010 (vaikka näyttää siltä että tasavallan presidentin asetus sopimusten voimaantulosta on vielä antamatta).
Tällä tavalla ovat yhteydessä kansainvälisten sopimusten taso, eurooppaoikeus (EU-oikeus) ja kansallinen lainsäädäntö.
Päivitys 5.2.2010: Valtioneuvoston/opetusministeriön tiedotteen mukaan Tasavallan presidentti on tänään antanut asetukset WIPO-sopimusten voimaantulosta Suomessa 14.3.2010.
Ralf Grahn
J.K. Euroopan unionin politiikat ovat tärkeitä suomalaisille kuten muillekin eurooppalaisille, joten EU-keskustelun seuraamiseen ja siihen osallistumiseen on syytä myös Euroopan tasolla, maiden rajojen yli. Samalla voi mukavalla tavalla parantaa kielitaitoaan.
Barcelonassa asuva Eva Peña kirjoittaa blogissa Eva en Europa (espanjaksi) asiantuntevasti ja kriittisesti Euroopan unionin haasteista ja Espanjan EU-politiikasta.
Eva en Europa kuuluu nyt jo 522 hienon eurooppablogin joukkoon, jotka löydät kätevästi samasta osoitteesta: Bloggingportal.eu. Voit myös tilata RSS-syötteen uusista otsikoista.
Monikielinen Bloggingportal.eu täytti äsken vuoden. Tässä ajassa euroblogien määrä lähes kaksinkertaistui.
Myös suomalaiset eurooppablogit voivat parantaa näkyvyyttään ja sanomansa leviämistä ilmoittautumalla mukaan monikieliseen Blogginportal.eu:hun.
Sieltä löydät myös englannin- ja ruotsinkielisen euroblogini: Grahnlaw (in English) ja Grahnblawg (på svenska).
Euroopan unionin virallisessa lehdessä 4.2.2010 L 32/1 on lyhyt tiedonanto WIPOn tekijänoikeussopimuksen ja WIPOn esitys- ja äänitesopimuksen voimaantulopäivästä EU:n osalta:
WIPOn tekijänoikeussopimus ja WIPOn esitys- ja äänitesopimus, jotka hyväksyttiin Genevessä 20. joulukuuta 1996, tulevat Euroopan unionin osalta voimaan 14. maaliskuuta 2010.
WIPO
WIPO on Maailman henkisen omaisuuden järjestö (World Intellectual Property Organisation). Suomen valtionhallinnossa tekijänoikeusasioista ja alan kansainvälisestä yhteistyöstä vastaa opetusministeriö. Näin ollen opetusministeriö on mukana myös tekijänoikeusasioiden EU-yhteistyössä, josta on tarjolla jonkin verran ajankohtaista tietoa.
WIPOn piirissä solmittiin 20. joulukuuta 1996 kaksi niin sanottua internet-kauden sopimusta, jotka Euroopan unioni sekä Suomi ja useat muut jäsenmaaton ratifioivat 14. joulukuuta 2009:
WIPOn tekijänoikeussopimus: WIPO Copyright Treaty (WCT)
WIPOn esitys- ja äänitesopimus: WIPO Performances and Phonograms Treaty (WPPT)
Joulukuun alussa Lissabonin sopimus oli tullut voimaan, joten käsite Euroopan yhteisö oli siirtynyt historian. Tilalle on virallisestikin tullut Euroopan unioni. EU:n komissio tervehti ratifiointia tyydytyksellä: European Commission welcomes ratification of the WIPO Copyright Treaties (14. joulukuuta 2009; IP/09/1916).
Euroopan yhteisö / Euroopan unioni
WIPOn sopimusten solmimisen jälkeen seurasi Euroopan yhteisön oman tietoyhteiskuntadirektiivin valmistelu, jonka tuloksena oli:
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2001/29/EY, annettu 22 päivänä toukokuuta 2001, tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa; Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 22.6.2001 L 167/10
Suomessa annettiin hallituksen esitys Eduskunnalle WIPOn tekijänoikeussopimuksen ja WIPOn esitys- ja äänitesopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta HE 29/2004 vp.
Esityksen pohjalta eduskunta sääti seuraavat lait: Laki WIPOn tekijänoikeussopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 823/2005 ja laki WIPOn esitys- ja äänitesopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 824/2005.
Samaan aikaan WIPO-esityksen kanssa annettu hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta HE 28/2004 vp tähtäsi EY:n tietoyhteiskuntadirektiivin 2001/29 toteuttamiseen.
Seurauksena olivat laki tekijänoikeuslain muuttamisesta 821/2005 ja laki rikoslain 49 luvun muuttamisesta 822/2005.
WIPOn sopimukset tulevat siis voimaan Euroopan unionin ja Suomen osalta 14. maaliskuuta 2010 (vaikka näyttää siltä että tasavallan presidentin asetus sopimusten voimaantulosta on vielä antamatta).
Tällä tavalla ovat yhteydessä kansainvälisten sopimusten taso, eurooppaoikeus (EU-oikeus) ja kansallinen lainsäädäntö.
Päivitys 5.2.2010: Valtioneuvoston/opetusministeriön tiedotteen mukaan Tasavallan presidentti on tänään antanut asetukset WIPO-sopimusten voimaantulosta Suomessa 14.3.2010.
Ralf Grahn
J.K. Euroopan unionin politiikat ovat tärkeitä suomalaisille kuten muillekin eurooppalaisille, joten EU-keskustelun seuraamiseen ja siihen osallistumiseen on syytä myös Euroopan tasolla, maiden rajojen yli. Samalla voi mukavalla tavalla parantaa kielitaitoaan.
Barcelonassa asuva Eva Peña kirjoittaa blogissa Eva en Europa (espanjaksi) asiantuntevasti ja kriittisesti Euroopan unionin haasteista ja Espanjan EU-politiikasta.
Eva en Europa kuuluu nyt jo 522 hienon eurooppablogin joukkoon, jotka löydät kätevästi samasta osoitteesta: Bloggingportal.eu. Voit myös tilata RSS-syötteen uusista otsikoista.
Monikielinen Bloggingportal.eu täytti äsken vuoden. Tässä ajassa euroblogien määrä lähes kaksinkertaistui.
Myös suomalaiset eurooppablogit voivat parantaa näkyvyyttään ja sanomansa leviämistä ilmoittautumalla mukaan monikieliseen Blogginportal.eu:hun.
Sieltä löydät myös englannin- ja ruotsinkielisen euroblogini: Grahnlaw (in English) ja Grahnblawg (på svenska).
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)