Olemme seuranneet Suomen digitaalista agendaa eduskuntaan ja eduskunnassa. Sivistysvaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan lausuntojen jälkeen liikenne- ja viestintävaliokunta viimeisteli mietinnön joka matkasi täysistuntokäsittelyyn.
Digistrategian etenemistä eduskunnassa voit seurata sivulta käsittelytiedot. Eduskunnan verkkosivuilta hallituksen virallinen selonteko löytyy myös pdf-muotoisena tunnistetiedoin ja sivunumeroin:
Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011–2020; Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle VNS 10/2010 vp (39 sivua)
Digitaalinen agenda eduskunnasta
Eduskunnan täysistunto keskusteli hallituksen selonteosta 17. helmikuuta 2011 liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnön pohjalta, josta puheenjohtaja Martti Korhonen esitteli tärkeimmät näkökohdat.
Viestintäministeri Suvi Lindén korosti vastauspuheenvuorossaan julkisen sektorin tuottavuuden nostamista tieto- ja viestintätekniikan avulla lähiaikojen haasteena.
Keskustelu toi monipuolisesti esille Suomen tietoyhteiskuntakehityksen haasteita, joten puheenvuorot on mielestäni syytä lukea.
Seuraavana päivänä eduskunta hyväksyi mietinnön digitaalista agendaa koskevasta selonteosta.
Eduskunnasta lähti kirjelmä EK 46/2010 vp (seuraavan) hallituksen mietittäväksi. Kirjelmä sisältää mietinnön ja kaksi lausumaa, jotka koskevat haja-asutusalueiden laajakaistahankkeen arviointia ja tietoyhteiskunta-asioita koskevan toimivallan keskittämistä valtioneuvoston tasolla.
Ralf Grahn
J.K. Hyvät lukijat, toivon tietoa Suomen, Tanskan ja Ruotsin sekä muiden EU-maiden TVT-strategioista kieliversioineen sekä konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste selonteko. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste selonteko. Näytä kaikki tekstit
26. lokakuuta 2011
25. lokakuuta 2011
Suomen digitaalinen agenda eduskunnassa
Eilen saatiin Suomen digitaalinen agenda eduskuntaan ja lähetekeskustelun loppuun. Sen jälkeen selonteko matkasi valiokuntakäsittelyyn.
Digistrategian etenemistä eduskunnassa voit seurata sivulta käsittelytiedot.
Eduskunnassa
Eduskunnan verkkosivuilta hallituksen virallinen selonteko löytyy myös pdf-muotoisena tunnistetiedoin ja sivunumeroin:
Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011–2020; Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle VNS 10/2010 vp (39 sivua)
Lähetekeskustelun lopuksi selonteko lähetettiin liikenne- ja viestintävaliokuntaan, jolle sivistysvaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan tuli antaa lausunto.
Opetus, tutkimus ja tekijänoikeus
Sivistysvaliokunta pohti tietotekniikan asemaa opettamisessa ja oppimisessa sekä sähköisten oppimateriaalien tuottamista. Valiokunta toivoi laadukkaiden kotimaisten sisältöjen ja palvelujen syntymistä. Kansallinen Digitaalinen Kirjasto (KDK) -hanke lämmitti valiokunnan mieltä ja Yleisradion talouden turvaaminen oli tärkeää.
Sivistysvaliokunta halusi edistää tekijänoikeusjärjestelmän toimivuutta ja lisätoimia nettipiratismin estämiseksi.
Nuorten osallistumismahdollisuuksien ja medialukutatiojen lisäämisen ohella sivistysvaliokunta korost ICT-alan eli tieto- ja viesintätekniikan (TVT) tutkimuksen ja alan riittävän koulutuksen merkitystä tietoyhteiskuntakehityksen tavoitteiden saavuttamiselle. Ks. SiVL 22/2010 vp - VNS 10/2010 vp
Tietoyhteiskuntakehityksen nopeuttaminen
Tulevaisuusvaliokunta piti hallituksen selontekoa tärkeänä ja oikeansuuntaisena, mutta halusi nopeuttaa Suomen tietoyhteiskuntakehitystä. Eesti mainittiin digitalisoinnin kannustavana esimerkkinä.
Jatkossa tietoyhteiskunnan rakentamisen painopisteen on noustava monta tasoa ylöspäin tietoverkkojen rakentamisesta digitaalisiin sisältöihin ja palveluihin, uuden toimintakulttuurin rakentamiseen.
Tulevaisuusvaliokunta katsoi, että tietoyhteiskuntapolitiikan ohjausta tulee selkeyttää ja tietohallinnon merkitykseen valtionhallinnossa tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Tarvitaan riittävä poliittinen ja yhteiskunnallinen tahtotila tietoyhteiskunnan rakentamiseksi sekä valtion selkeä ohjausvastuu.
Valiokunta korosti verkkolaskutusta tuottavuutta nostavana uudistuksena. Ks. TuVL 5/2010 vp - VNS 10/2010 vp
Haja-asutusalueet ja hallinnon keskittäminen
Varsinaisen mietinnön valmistellut liikenne- ja viestintävaliokunta piti valtioneuvoston selontekoa tärkeänä ja selonteossa esitettyjä toimenpiteitä pääosin oikeansuuntaisina ja kannatettavina, mutta osa toimenpide-ehdotuksista jäi kuitenkin valiokunnan mielestä selonteossa varsin yleiselle tasolle.
Selonteon tavoitteiden toteuttaminen vaatii nykyistä enemmän resursointia, nykyistä vahvempaa ja yhtenäisempää ohjaus- ja johtamismallia ja mm. julkishallinnon tiivistä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Kehittämishankkeita tulisi johtaa keskitetysti siten, että nykyisin varsin itsenäisessä asemassa olevat eri toimijat saataisiin etenemään toivottuun yhtenäiseen suuntaan.
Tietoyhteiskuntakehitys vaatii valiokunnan mielestä yritysten, ihmisten ja ennen kaikkea julkisen vallan selkeää sitoutumista Suomen nostamiseen takaisin tietoyhteiskuntakehityksen eturivin maaksi.
Painopisteeksi valiokunta halusi kotimaisten sisältöjen ja palvelujen kehittämisen.
Haja-asutusalueiden kannalta, viimeisen kahden kilometrin osalta valiokunta korosti, että tilaajayhteys tulee olla jatkossa mahdollista saada kohtuullisin kustannuksin ja yhtäläisin periaattein koko Suomessa.
Valiokunta esitti näkemyksiä tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta, julkisen tiedon avoimuudesta, koulutuksen merkityksestä ja tietoturvaa koskevan lainsäädännön kokoamisesta sekä tietoyhteiskuntahallinnon uudelleenorganisoinnista.
Varsinainen ”pihvi” oli kuitenkin liikenne- ja viestintävaliokunnan päätösehdotus eduskunnan kannanotoksi:
Ks. muiden valiokuntien lausuntojen huomioon ottamisesta, mielipiteistä sekä kannanottoehdotuksista LiVM 25/2010 vp - VNS 10/2010 vp
Ralf Grahn
J.K. Toivon tietoa Suomen, Tanskan ja Ruotsin sekä muiden EU-maiden TVT-strategioista kieliversioineen sekä konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista. Kerro jos tiedät.
Digistrategian etenemistä eduskunnassa voit seurata sivulta käsittelytiedot.
Eduskunnassa
Eduskunnan verkkosivuilta hallituksen virallinen selonteko löytyy myös pdf-muotoisena tunnistetiedoin ja sivunumeroin:
Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011–2020; Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle VNS 10/2010 vp (39 sivua)
Lähetekeskustelun lopuksi selonteko lähetettiin liikenne- ja viestintävaliokuntaan, jolle sivistysvaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan tuli antaa lausunto.
Opetus, tutkimus ja tekijänoikeus
Sivistysvaliokunta pohti tietotekniikan asemaa opettamisessa ja oppimisessa sekä sähköisten oppimateriaalien tuottamista. Valiokunta toivoi laadukkaiden kotimaisten sisältöjen ja palvelujen syntymistä. Kansallinen Digitaalinen Kirjasto (KDK) -hanke lämmitti valiokunnan mieltä ja Yleisradion talouden turvaaminen oli tärkeää.
Sivistysvaliokunta halusi edistää tekijänoikeusjärjestelmän toimivuutta ja lisätoimia nettipiratismin estämiseksi.
Nuorten osallistumismahdollisuuksien ja medialukutatiojen lisäämisen ohella sivistysvaliokunta korost ICT-alan eli tieto- ja viesintätekniikan (TVT) tutkimuksen ja alan riittävän koulutuksen merkitystä tietoyhteiskuntakehityksen tavoitteiden saavuttamiselle. Ks. SiVL 22/2010 vp - VNS 10/2010 vp
Tietoyhteiskuntakehityksen nopeuttaminen
Tulevaisuusvaliokunta piti hallituksen selontekoa tärkeänä ja oikeansuuntaisena, mutta halusi nopeuttaa Suomen tietoyhteiskuntakehitystä. Eesti mainittiin digitalisoinnin kannustavana esimerkkinä.
Jatkossa tietoyhteiskunnan rakentamisen painopisteen on noustava monta tasoa ylöspäin tietoverkkojen rakentamisesta digitaalisiin sisältöihin ja palveluihin, uuden toimintakulttuurin rakentamiseen.
Tulevaisuusvaliokunta katsoi, että tietoyhteiskuntapolitiikan ohjausta tulee selkeyttää ja tietohallinnon merkitykseen valtionhallinnossa tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Tarvitaan riittävä poliittinen ja yhteiskunnallinen tahtotila tietoyhteiskunnan rakentamiseksi sekä valtion selkeä ohjausvastuu.
Valiokunta korosti verkkolaskutusta tuottavuutta nostavana uudistuksena. Ks. TuVL 5/2010 vp - VNS 10/2010 vp
Haja-asutusalueet ja hallinnon keskittäminen
Varsinaisen mietinnön valmistellut liikenne- ja viestintävaliokunta piti valtioneuvoston selontekoa tärkeänä ja selonteossa esitettyjä toimenpiteitä pääosin oikeansuuntaisina ja kannatettavina, mutta osa toimenpide-ehdotuksista jäi kuitenkin valiokunnan mielestä selonteossa varsin yleiselle tasolle.
Selonteon tavoitteiden toteuttaminen vaatii nykyistä enemmän resursointia, nykyistä vahvempaa ja yhtenäisempää ohjaus- ja johtamismallia ja mm. julkishallinnon tiivistä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Kehittämishankkeita tulisi johtaa keskitetysti siten, että nykyisin varsin itsenäisessä asemassa olevat eri toimijat saataisiin etenemään toivottuun yhtenäiseen suuntaan.
Tietoyhteiskuntakehitys vaatii valiokunnan mielestä yritysten, ihmisten ja ennen kaikkea julkisen vallan selkeää sitoutumista Suomen nostamiseen takaisin tietoyhteiskuntakehityksen eturivin maaksi.
Painopisteeksi valiokunta halusi kotimaisten sisältöjen ja palvelujen kehittämisen.
Haja-asutusalueiden kannalta, viimeisen kahden kilometrin osalta valiokunta korosti, että tilaajayhteys tulee olla jatkossa mahdollista saada kohtuullisin kustannuksin ja yhtäläisin periaattein koko Suomessa.
Valiokunta esitti näkemyksiä tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta, julkisen tiedon avoimuudesta, koulutuksen merkityksestä ja tietoturvaa koskevan lainsäädännön kokoamisesta sekä tietoyhteiskuntahallinnon uudelleenorganisoinnista.
Varsinainen ”pihvi” oli kuitenkin liikenne- ja viestintävaliokunnan päätösehdotus eduskunnan kannanotoksi:
1. Haja-asutusalueiden laajakaistahankkeen toteuttamistapoja ja hankkeen tavoitteita tulee arvioida selonteossa esitetyllä tavalla uudelleen ensi vaalikauden alussa. Arvioinnissa on tärkeää ottaa huomioon hankkeiden kilpailutusten myötä täsmentyneet kustannusarviot sekä runkoverkon että tilaajayhteyden osalta, teknologian kehittymisestä aiheutuneet mahdolliset muutostarpeet sekä hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi mahdollisesti tarvittava lisärahoitus ja uudet rahoitusmallit.
2. Tietoyhteiskunnan kehittämistä koskeva toimivalta ja resursseista päättäminen tulee nykyisistä hallinnon alan rajoista poiketen keskittää selkeästi yhdelle taholle valtioneuvoston tasolla.
Ks. muiden valiokuntien lausuntojen huomioon ottamisesta, mielipiteistä sekä kannanottoehdotuksista LiVM 25/2010 vp - VNS 10/2010 vp
Ralf Grahn
J.K. Toivon tietoa Suomen, Tanskan ja Ruotsin sekä muiden EU-maiden TVT-strategioista kieliversioineen sekä konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista. Kerro jos tiedät.
24. lokakuuta 2011
Suomen digitaalinen agenda eduskuntaan
Suomen tietoyhteiskuntastrategia on saatavissa suomeksi ja englanniksi värijulkaisuna sekä ruotsiksi perusmuodossa: Suomen digitaalinen agenda 2011-2020 – kieliversiot.
Eduskuntaan
Perustuslain 44 §:n mukaan valtioneuvosto voi antaa eduskunnalle tiedonannon tai selonteon valtakunnan hallintoa tai kansainvälisiä suhteita koskevasta asiasta. Digitaalisen agendan kohdalla hallitus antoi 26. marraskuuta 2010 selonteon, jonka käsittelyssä ei voida tehdä päätöstä valtioneuvoston tai sen jäsenen nauttimasta luottamuksesta.
Digistrategian etenemistä eduskunnassa voit seurata sivulta käsittelytiedot.
Eduskunnan verkkosivuilta hallituksen selonteko löytyy myös pdf-muotoisena tunnistetiedoin ja sivunumeroin:
Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011–2020; Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle VNS 10/2010 vp (39 sivua)
Lähetekeskustelu
Lähetekeskustelussa viestintäministeri Suvi Lindén korosti digitalisoitumisen merkitystä koko kansantalouden kannalta, kansalalaisten elämässä ja julkisten palvelujen kehittämisessä.
Hallinnon siilojen tilalle Lindén toi puheenvuorossaan esityksen uudeksi laiksi julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta eli niin sanotun tietohallintolain. Siinä ehdotetaan koko julkisen hallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin laatimista ja sen osittaista sitovaa sääntelyä. Valtiovarainministeriö vastaisi koko julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta ja kukin ministeriö oman toimialansa ohjauksesta.
Lindénin mukaan istuvan hallituksen tietoyhteiskuntatalkoiden pääpainopiste on ollut tietoliikenneinfrastruktuurin kehittämisessä, alueellisesti tasa-arvoiselta pohjalta. Seuraavalta hallitukselta Lindén toivoi määrätietoista otetta Sadan megan Suomi -hankkeen loppuun saattamiseksi.
Jos oppositioryhmien puheenvuoroissa moitittiin hallitusta, tämä perustui – eri painotuksin - Suomen kilpailikyvyn heikentymiseen, hallinnon tietojärjestelmien sekamelskaan, kokonaisvastuun puuttumiseen, kehityshankkeiden viivästymiseen, köyhien unohtamiseen, vanhusten ja sairaiden tarpeisiin, opastuksen ja koulutuksen riittämättömyyteen, harvaan asuttujen seutujen yhteyksien tasoon tms.
Suomen tietoyhteiskuntakehityksen kannalla olivat kaikki eduskuntaryhmät. Siis eespäin tieto- ja viestintätekniikan viitoittamalla tiellä, mutta mieluusti nopeammin, korkeammalle ja väkevämmin.
Muutamissa myöhemmissä puheenvuoroissa kaivattiin kannanottoja myös selonteon ulkopuolelle jätettyihin asioihin, kuten tietoyhteiskunnan kansalaisoikeuksiin (yksityisyys, sananvapaus, identiteetin suoja).
Ralf Grahn
J.K. Suomen, Tanskan ja Ruotsin TVT-strategioiden lisäksi toivon tietoa muiden EU-maiden digitaalisista agendoista kieliversioineen. Myös konkreettiset hankkeet kiinnostavat.
Eduskuntaan
Perustuslain 44 §:n mukaan valtioneuvosto voi antaa eduskunnalle tiedonannon tai selonteon valtakunnan hallintoa tai kansainvälisiä suhteita koskevasta asiasta. Digitaalisen agendan kohdalla hallitus antoi 26. marraskuuta 2010 selonteon, jonka käsittelyssä ei voida tehdä päätöstä valtioneuvoston tai sen jäsenen nauttimasta luottamuksesta.
Digistrategian etenemistä eduskunnassa voit seurata sivulta käsittelytiedot.
Eduskunnan verkkosivuilta hallituksen selonteko löytyy myös pdf-muotoisena tunnistetiedoin ja sivunumeroin:
Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011–2020; Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle VNS 10/2010 vp (39 sivua)
Lähetekeskustelu
Lähetekeskustelussa viestintäministeri Suvi Lindén korosti digitalisoitumisen merkitystä koko kansantalouden kannalta, kansalalaisten elämässä ja julkisten palvelujen kehittämisessä.
Hallinnon siilojen tilalle Lindén toi puheenvuorossaan esityksen uudeksi laiksi julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta eli niin sanotun tietohallintolain. Siinä ehdotetaan koko julkisen hallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin laatimista ja sen osittaista sitovaa sääntelyä. Valtiovarainministeriö vastaisi koko julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta ja kukin ministeriö oman toimialansa ohjauksesta.
Lindénin mukaan istuvan hallituksen tietoyhteiskuntatalkoiden pääpainopiste on ollut tietoliikenneinfrastruktuurin kehittämisessä, alueellisesti tasa-arvoiselta pohjalta. Seuraavalta hallitukselta Lindén toivoi määrätietoista otetta Sadan megan Suomi -hankkeen loppuun saattamiseksi.
Jos oppositioryhmien puheenvuoroissa moitittiin hallitusta, tämä perustui – eri painotuksin - Suomen kilpailikyvyn heikentymiseen, hallinnon tietojärjestelmien sekamelskaan, kokonaisvastuun puuttumiseen, kehityshankkeiden viivästymiseen, köyhien unohtamiseen, vanhusten ja sairaiden tarpeisiin, opastuksen ja koulutuksen riittämättömyyteen, harvaan asuttujen seutujen yhteyksien tasoon tms.
Suomen tietoyhteiskuntakehityksen kannalla olivat kaikki eduskuntaryhmät. Siis eespäin tieto- ja viestintätekniikan viitoittamalla tiellä, mutta mieluusti nopeammin, korkeammalle ja väkevämmin.
Muutamissa myöhemmissä puheenvuoroissa kaivattiin kannanottoja myös selonteon ulkopuolelle jätettyihin asioihin, kuten tietoyhteiskunnan kansalaisoikeuksiin (yksityisyys, sananvapaus, identiteetin suoja).
Ralf Grahn
J.K. Suomen, Tanskan ja Ruotsin TVT-strategioiden lisäksi toivon tietoa muiden EU-maiden digitaalisista agendoista kieliversioineen. Myös konkreettiset hankkeet kiinnostavat.
5. helmikuuta 2009
Julkiset hankinnat puntarissa
Hankintalainsäädännön uudistamisen yhteydessä eduskunta edellytti hallitukselta selontekoa uuden lainsäädännön vaikutuksista ja mahdollisista muutostarpeista. Erityismaininnan saivat kuntien yhteistoiminta sekä kansalaisjärjestöjen (kolmannen sektorin) asema sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajina.
Hankintalain (348/2007) ja erityisalojen hankintalain (349/2007) sekä hankinta-asetuksen (614/2007) oltua voimassa vuoden (kesäkuun alusta 2007) hallitus selvitti sekä hankintaviranomaisten että yrittäjien kokemuksia varsin monipuolisesti:
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/?${APPL}=akirjat&${BASE}=akirjat&${THWIDS}=0.23/1233808343_179146&${TRIPPIFE}=PDF.pdf
Vaikka vuoden tarkastelujakso on lyhyt Valioneuvoston selonteko hankintalakiuudistuksesta (VNS 7/2008 vp; 61 sivua) antaa järjestelmällisen yleiskuvan lainsäädännön toimivuudesta. Menettelyt ovat täsmentyneet ja viranomaisten osaaminen on kehittynyt. Toisaalta sekä hankintatoimi että yritykset – erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset – kokevat menettelyt raskaiksi.
Selonteossa tarkastellaan erikseen sosiaali- ja terveyspalvelujen hankintoja, joissa laatu ja inhimilliset tekijät ovat tärkeitä. Hallitus esittää esimerkkejä lainsäädännön tarjoamista mahdollisuuksista laatutekijöiden käyttämiseen ja viittaa käynnissä oleviin kansallisiin ja Euroopan unionin kehittämisselvityksiin.
Hallituksen selonteko hankintalakiuudistuksesta on hyödyllinen yleisesitys sekä viranomaisille että yrityksille.
Ralf Grahn
J.K. Euroopan yhteisön (Euroopan unionin) hankintadirektiiviä 2004/18/EY ja muita julkisia hankintoja koskevia kysymyksiä käsittelen englanniksi yksityiskohtaisesti osoitteessa
http://grahnlaw.blogspot.com
Kansallisen tason kysymykset painottuvat hieman enemmän tässä blogissa ja ruotsiksi osoitteessa
http://eudirektivet.egetforum.se/blog
Hankintalain (348/2007) ja erityisalojen hankintalain (349/2007) sekä hankinta-asetuksen (614/2007) oltua voimassa vuoden (kesäkuun alusta 2007) hallitus selvitti sekä hankintaviranomaisten että yrittäjien kokemuksia varsin monipuolisesti:
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/?${APPL}=akirjat&${BASE}=akirjat&${THWIDS}=0.23/1233808343_179146&${TRIPPIFE}=PDF.pdf
Vaikka vuoden tarkastelujakso on lyhyt Valioneuvoston selonteko hankintalakiuudistuksesta (VNS 7/2008 vp; 61 sivua) antaa järjestelmällisen yleiskuvan lainsäädännön toimivuudesta. Menettelyt ovat täsmentyneet ja viranomaisten osaaminen on kehittynyt. Toisaalta sekä hankintatoimi että yritykset – erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset – kokevat menettelyt raskaiksi.
Selonteossa tarkastellaan erikseen sosiaali- ja terveyspalvelujen hankintoja, joissa laatu ja inhimilliset tekijät ovat tärkeitä. Hallitus esittää esimerkkejä lainsäädännön tarjoamista mahdollisuuksista laatutekijöiden käyttämiseen ja viittaa käynnissä oleviin kansallisiin ja Euroopan unionin kehittämisselvityksiin.
Hallituksen selonteko hankintalakiuudistuksesta on hyödyllinen yleisesitys sekä viranomaisille että yrityksille.
Ralf Grahn
J.K. Euroopan yhteisön (Euroopan unionin) hankintadirektiiviä 2004/18/EY ja muita julkisia hankintoja koskevia kysymyksiä käsittelen englanniksi yksityiskohtaisesti osoitteessa
http://grahnlaw.blogspot.com
Kansallisen tason kysymykset painottuvat hieman enemmän tässä blogissa ja ruotsiksi osoitteessa
http://eudirektivet.egetforum.se/blog
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)